Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetus) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 27 päivänä tammikuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetus) (U 82/2011 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö - neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö - vanhempi tutkija Riku Varjopuro, Suomen ympäristökeskus. Lisäksi kirjallisen lausuntonsa ovat antaneet: Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Euroopan komissio on 2 päivänä joulukuuta 2011 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Ehdotetulla rahastolla korvattaisiin nykyinen Euroopan kalatalousrahasto, ja se muodostaisi EU:n meri- ja kalastuspolitiikan rahoitusvälineen rahoituskehyskaudella Asetusehdotus liittyy myös EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistukseen, jota sen on tarkoitus tukea. Asetusehdotus täydentää komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymää Eurooppa strategiaa tukevaa talousarviota koskevaa tiedonantoa ja siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia, kuten ehdotusta neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta. Ehdotuksen mukaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto rakentuu neljälle perustalle, jotka ovat: järkevä ja ympäristöystävällinen kalastus, järkevä ja ympäristöystävällinen vesiviljely, kestävä ja osallistava alueellinen kehitys ja yhdennetty meripolitiikka. Ehdotuksen päätavoitteena on edistää kestävää ja kilpailukykyistä kalastusta ja vesiviljelyä, unionin yhdennettyä meripolitiikkaa sekä kalatalousalueiden kehittämis- U 82/2011 vp Versio 2.0

2 tä samoin kuin myötävaikuttaa yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon. Nykyisin meri- ja kalastuspolitiikkaa rahoitetaan useasta eri instrumentista, joista keskeisimmät ovat Euroopan kalatalousrahasto ja kalastuksen toinen rahoitusväline. Näistä kalatalousrahasto tukee jäsenmaiden kalataloussektorin kehittämistä, kun taas toinen rahoitusväline tukee jäsenmaiden toimia muun muassa kalastuksen valvonnassa ja alaa koskevan tiedon keruussa sekä EU:n osallistumista kansainvälisten kalastusjärjestöjen toimintaan. Lisäksi kalastus- ja vesiviljelyalan markkinajärjestelyn mukaisia toimia, kuten tuottajajärjestöjen tekemiä interventioita, tuetaan maatalousrahastosta. Uusi meri- ja kalatalousrahasto kokoaisi yhteen kaiken meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat kolmansien maiden kanssa tehtävistä kalastuskumppanuussopimuksista ja EU:n pakollisista rahoitusosuuksista alueellisille kalastusjärjestöille. Verrattuna nykyisen Euroopan kalatalousrahaston toimenpiteisiin komissio ehdottaa rahoituksen painopisteisiin muutoksia. Rahaston ensimmäisen pilarin eli kalastuksen alalla lakkautettaisiin muun muassa pysyvän lopettamisen avustukset eli ns. romutustuet. Myös muita suoria kalastusalan investointitukimuotoja vähennettäisiin, mutta edelleen olisi mahdollisuus myöntää rajoitetusti tukea mm. työolojen ja tuotelaadun parantamiseen. Kalastusalan yleiseksi edistämiseksi tukea voidaan myöntää esimerkiksi innovointiin, neuvontapalveluihin, erilaisiin verkostoihin sekä toiminnan monipuolistamiseen. Lisäksi ehdotukseen sisältyy erilaisia ympäristönäkökulmiin keskittyviä tukimuotoja, kuten meriympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten vähentäminen, kalastuksen valikoivuuden lisääminen, energian säästäminen, merten ekosysteemien ja monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Ehdotus sisältää erityisen sisävesikalastusta koskevan artiklan. Siinä viitataan joihinkin edellä mainittuihin kalastuksen tukia koskeneisiin säännöksiin, mutta jää osittain epäselväksi, onko sisävesikalastus samassa asemassa kaikkien tukien suhteen kuin merikalastus. Ehdotus sisältää myös mahdollisuuden tukea esimerkiksi kalastajien osallistumista NATURA alueiden hoitoon ja vaeltavien lajien lisääntymisalueiden ja vaellusreittien ennallistamista. Kalasatamiin ja kalan purkupaikkoihin tehtäviä investointeja voidaan tukea samoin ehdoin niin merialueella kuin sisävesillä. Vesiviljelyä painotetaan ehdotuksessa nykyistä enemmän, ja sen kestävä kehitys on otettu meri- ja kalatalousrahaston toiseksi pilariksi. Ehdotus sisältää lukuisia tukimuotoja, esimerkiksi tuet innovointiin, avomeriteknologian käyttöönottoon, vesiviljelijän omien tuotteiden jalostukseen, toiminnan monipuolistamiseen, uusien yrittäjien kannustamiseen sekä erilaisiin ympäristönsuojelua parantaviin tarkoituksiin. Julkisoikeudelliset elimet voivat lisäksi saada rahoitusta muun muassa vesiviljelyalueiden kartoitukseen ja niiden infrastruktuurien parantamiseen. Ehdotus sisältää tukimahdollisuuksia myös vesiviljelyeläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin toimenpiteisiin sekä viljeltäville kaloille otettaviin vakuutuksiin. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto näkee asetusehdotuksen olevan johdonmukainen Eurooppa strategian ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta koskevien ehdotusten kanssa. Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotuksen tavoitteisiin. Valtioneuvosto noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä omaksumiaan kantoja, joita mukaillen valtioneuvosto kannattaa kalastusalusten romutustuesta luopumista ja painottaa pienimuotoisen rannikko- ja sisävesikalastuksen, ottaen huomioon, että monet kalakannat ovat vajaasti hyödynnettyjä, sekä kestävän vesiviljelyn kehittämistä. Valtioneuvosto kannattaa ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää kalastusta ja merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä kalakantojen suojelua. Valtioneuvosto pitää hyvänä myös, että meri- ja kalatalousrahasto voi osallistua paikallislähtöises- 2

3 ti toteutettavaan alueelliseen kehittämiseen. Kalastuksen tukitoimien osalta valtioneuvoston kannalta on tärkeää, että sisävesikalastusta voitaisiin tukea samoin ehdoin kuin merialueen kalastusta. Valtioneuvosto pitää hyvänä yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyvää horisontaalista meriasioiden käsittelyä ja sitä, että merten aluesuunnittelun kehittäminen ja uuden rahoitusvälineen saaminen yhdennettyyn meripolitiikkaan nopeuttaa EU:n tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmien rahoituksen tasoon valtioneuvosto ottaa kantaa osana vuosien rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Valtioneuvosto pyrkii varmistamaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varojen jako jäsenmaiden kesken tehdään läpinäkyvästi asianmukaisin, Suomen tarpeet huomioon ottavin perustein. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistusten mukaisten tukijärjestelmien kansallisen rahoituksen määräävät valtiontalouden kehyspäätökset ja valtion talousarvio. Valtioneuvosto noudattaa koheesiopolitiikan asetuspaketin käsittelyn yhteydessä omaksuttuja kantoja yhteisen strategiakehyksen yhteisistä säännöistä. Valtioneuvoston tavoitteena on, että ohjelmatyötä ja hallintomenettelyjä yksinkertaistetaan ja selkeytetään mahdollisuuksien mukaan. Erityisenä tavoitteena on, että yleisasetukseen sisältyvä ehdotus suoritusvarauksesta poistetaan meri- ja kalatalousrahaston osalta, koska se on hallinnollisesti raskas eikä tuo mainittavaa lisäarvoa ohjelmien toteuttamiseen. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla korvattaisiin nykyinen Euroopan kalatalousrahasto sekä muita kalastus- ja meripolitiikkojen rahoitusvälineitä, ja se muodostaisi nykyistä laajemman EU:n meri- ja kalastuspolitiikkojen rahoitusvälineen rahoituskehyskaudella Komissio ehdottaa rahoituksen painopisteisiin merkittäviä muutoksia verrattuna Euroopan kalatalousrahaston tällä hetkellä rahoittamiin toimenpiteisiin. Asetusehdotuksen mukaan kalatalousalan suoria tukia vähennettäisiin, mutta uusina avauksina on ehdotettu esimerkiksi ammattikalastajien toiminnan monipuolistamiseen ja ympäristönäkökulmiin keskittyviä tukimuotoja. Valiokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotuksen tavoitteisiin ja toimialan laajentamiseen meripolitiikkaan. Ehdotuksen mukaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto rakentuu neljälle peruspilarille: järkevä ja ympäristöystävällinen kalastus, järkevä ja ympäristöystävällinen vesiviljely, kestävä ja osallistuva alueellinen kehitys sekä yhdennetty meripolitiikka. Valiokunta pitää tärkeänä varojen suuntaamista nykyistä enemmän toimiin, joilla rajoitetaan meriympäristöön kohdistuvia haitallisia kalastusvaikutuksia sekä lisätään merten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemien suojelua osana kestävää kalastusta. Asian jatkovalmistelussa tulee painottaa erityisesti pienimuotoisen rannikko- ja sisävesikalastuksen ja ympäristöystävällisemmän vesiviljelyn kehittämistä sekä vaelluskalakantojen elvyttämistä. Kestävä kalatalous Valiokunta katsoo, että vesiviljelyssä ja ammattikalastuksessa erityisen tärkeää on edistää uusien ympäristöystävällisten ja kestävää kalataloutta tukevien innovaatioiden käyttöönottoa. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan avulla voidaan jatkaa esimerkiksi hylkeenkestävien pyydysten ja ympäristöystävällisten vesiviljelytekniikoiden kehittämistä. Pyydysten kehittämisen lisäksi on tuettava nykyisten hylkeenkestävien pyydysten hankintaa ja voitava korvata kalastuksen taloudellisia menetyksiä ns. hyljesietopalkkiolla. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen on erityisen tärkeää niin kauan, 3

4 kunnes pyydys- ja pyyntiteknisin menetelmin voidaan merkittävästi edistää kalastajien mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan meriympäristössä, jossa on hylkeitä. Uuden meri- ja kalatalousrahaston mahdollisuuksia tulee jatkossa kyetä hyödyntämään erityisesti poistokalastuksen edistämisessä. Poistokalastuksen hiilijalanjälki on erittäin pieni ja poistokalastussaaliiden jalostaminen laajemmassa mittakaavassa elintarvikkeeksi olisi erityisen suositeltavaa. Särkikalojen markkinoinnissa ja jalostuksessa ihmisravinnoksi on kuitenkin vielä paljon työtä, jotta markkinat saadaan syntymään. Poistokalastuksen ympäristövaikutuksia tulee myös edelleen tutkia, jotta voidaan saada varmuus toiminnan todellisista ympäristövaikutuksista myös rannikko-olosuhteissa. Kalatalouden energiansäästötoimiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota. Meri- ja kalatalousrahaston tukikelpoisiin toimiin tulee jatkossa pyrkiä sisällyttämään esimerkiksi uuden energiaa säästävän tekniikan käyttöönotto kalastusaluksissa, sisältäen myös uusien energiatehokkaiden moottorien hankinta sekä uusiutuvan energian polttoaineiden käyttöönotto. Vesiviljely Valiokunta toteaa, että vesiviljelyn tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen mahdollistaa tulevaisuudessa vesiviljelyn ympäristöasioiden entistä paremman huomioonottamisen. Ympäristöystävällisen kalankasvatuksen tekniikan kehittäminen on tärkeimpiä alaa koskevia painopistealueita Suomessa, ja tässä yhteydessä tulee kyetä hyödyntämään uuden kalatalousrahaston mahdollisuuksia. Vesiviljelyn kehittämisessä pitää varmistua vesiviljelyn koko elinkaaren kestävyydestä. Itämeren kaloista valmistettavan kalankasvatuksessa käytettävän ns. Itämerirehun kehittämiseen tulee erityisesti suunnata tutkimustyötä. Itämerirehun kehittämistyötä tukee näkökulma, jonka mukaan Itämerirehun käytöllä estettäisiin tai ainakin merkittävästi vähennettäisiin Itämeren ulkopuolelta tulevan kalaproteiinin käyttöä. Itämerirehun myötä voitaisiin kierrättää ravinteita Itämeressä ja samalla ravinteita saataisiin poistettua kierrosta kasvatettuihin kaloihin sitoutuneena. Erityisesti tulee vielä selvittää tutkimusten avulla sitä, missä määrin Itämerirehun käyttö siirtäisi ravinteita ulkomereltä saaristoon. Kalankasvatus tapahtuu kuitenkin tällä hetkellä saaristossa. Tämän vuoksi Itämerirehun käyttö ei ehkä merkittävästi vähennä kalankasvatuksen kuormittavaa vaikutusta saaristoissa, ellei Itämerirehun raaka-aineesta merkittävä osa ole pyydetty samalta vesialueelta. Vesiviljelyn avomeritekniikoita kehitetään eri puolilla maailmaa tavoitteena kasvattaa tuotannon määrää kuitenkin samalla vähentäen haitallisia vaikutuksia meren tilaan ja merialueiden muille käyttömuodoille. Suomen olosuhteisiin sopivaa ja testattua teknologiaa kalojen kasvattamiseen avomerellä ei ole vielä käytettävissä. Valiokunta korostaa, että kotimaisen mahdollisen avomerikasvatuksen kehittämiseen tulee suunnata tutkimus- ja kehittämistyötä uudella ohjelmakaudella. Suomen kannalta on tärkeää lisäksi varmistaa, että kiertovesilaitoksina toimivat sisämaan vesiviljelylaitokset pysyvät tuen piirissä uudellakin ohjelmakaudella. Monimuotoisuuden suojelu Uhanalaisten vaelluskalakantojen tulevaisuuden turvaaminen on keskeistä Itämeren kalakantojen monimuotoisuuden suojelun kannalta. Meri- ja kalatalousrahaston varojen käyttöä tuleekin jatkossa suunnata rakennettujen jokivesistöjen vaellusreittien avaamiseen ja lisääntymisalueiden kunnostamiseen sekä erityisesti lohi- ja meritaimenkantojen kotiuttamiseen luonnontuotantoon soveltuviin jokiin. Valiokunta korostaa, että uutta rahastoa koskevan asetuksen tulisi mahdollistaa määrärahojen käyttö laajasti edellä mainittuihin tarkoituksiin. Valiokunta viittaa myös maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaan kansalliseen kalatiestrategiaan ja katsoo, että uusi strategia tulee kytkeä saumattomasti yhteen meri- ja kalatalousrahaston tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Erityisesti tulee pyrkiä siihen, että mahdollisten istutusvelvoitteiden muuttamista koskevien prosessien yhteydessä voidaan jatkossa 4

5 hyödyntää rahastosta myönnettäviä tukia vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisessä. Merialuesuunnittelu Euroopan komission ehdotuksessa luodaan myös uusi rahoitusmekanismi EU:n yhdennetyn meripolitiikan toimeenpanoon. Tässä yhteydessä merialuesuunnittelu nostetaan keskeiseksi välineeksi edistää mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennettyä hallintaa. Rahastosta tuetaan merten ja valtamerten kestävää käyttöä yhteisen meripolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Yhdennetyn meripolitiikan rahoitusta suunnataan aloille, joissa edellytetään eri alojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Tuettavia toimia ovat esimerkiksi meriosaaminen, merten aluesuunnittelu ja yhdennetty rannikkoalueiden suunnittelu (ICZM), yhdennetty merivalvonta, meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen etenkin rannikkoalueilla. Valiokunta pitää edistysaskeleena myös sitä, että yhdenmukaistamalla Euroopan meri- ja kalatalousrahaston säännöt muiden EU-rahastoja koskevien sääntöjen kanssa vähennetään hallintoa ja helpotetaan tukien hakemista. Lisäksi yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan sisällyttämisen yhteiseen rahastoon voidaan katsoa edistävän näiden politiikka-alojen välistä synergiaa, joka tulee hyödyntää tehokkaasti myös käytännön työssä. Merialuesuunnittelu on uusi ja nopeasti kehittyvä merienhoidon työkalu, jonka käyttöönottoon kannustetaan EU:n meristrategiadirektiivin ja HELCOMin Itämeren toimintaohjelman yhteydessä. Lisäksi Euroopan komissio on myös aloittanut merialueiden suunnittelua ja rannikoiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä koskevan direktiivin valmistelun. Merialuesuunnittelu on kuitenkin tiedollisesti erittäin haastavaa, sillä monin osin esimerkiksi monimuotoisuuteen liittyvää tietoa ei ole ja olemassa olevakin tieto on hajallaan eri toimijoilla. Valiokunta toteaakin, että merialueita koskevan tietopohjan nopea laajentaminen on erityisen tärkeää. Uuden rahaston hyödyntämisen näkökulmasta sekä kansallisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja merialuesuunnittelun edistämiseksi tulee lisäksi harkita kansallisen meripolitiikan laadintaan tähtäävän prosessin aloittamista. Valiokunta toteaa lopuksi, että meri- ja kalatalousrahaston kansallinen hallinnointi kuuluu ensisijaisesti maa- ja metsätalousministeriölle, mutta lisääntyneiden ympäristönsuojeluvaatimusten ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvien toimien takia yhteistyötä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa tulee huomattavasti lisätä. Koska asetusehdotuksessa on mahdollisuus suunnata tukea muun muassa Natura alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan, tulisi tuleviin työryhmiin kuulua esimerkiksi Metsähallituksen ja ELY-keskusten ympäristövastuualueiden edustajia. Lausunto Lausuntonaan ympäristövaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin painotuksin. 5

6 Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2012 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Martti Korhonen /vas Rakel Hiltunen /sd Eeva-Johanna Eloranta /sd Christina Gestrin /r Timo Heinonen /kok Antti Kaikkonen /kesk Pauli Kiuru /kok Jukka Kärnä /sd vjäs. Jari Lindström /ps Eeva Maria Maijala /kesk Martti Mölsä /ps Sari Palm /kd Anni Sinnemäki /vihr Juha Väätäinen /ps Inkeri Kerola /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jaakko Autio. 6