- - 1. Yleistilanne... 1 2. Taluspaktteiden vaikutukset... 2 3. Venäjän paktekknaisuus EU:n päätös ja asetus... 3 4. Timenpiteet paktteiden jhdsta... 5 5. Taustatietja... 6 1. Yleistilanne Venäjä n vudesta tiseen llut Sumen klmen tärkeimmän kauppakumppanin jukssa (vienti n. 10 % ja tunti n. 20 % v. 2013). Venäjän tuntikielln khteena levat tutteet edustavat nin viittä prsenttia Sumen viennistä Venäjälle ja nin pulta prsenttia Sumen kknaisviennistä. EU:n uudet paktteet astuivat vimaan 12.9.2014. Paktelistalle jutuivat kaikki Venäjän suurimmat valtijhtiset öljy-yhtiöt. Paktelistalle jutuvat mm. energiajätit Rsneft, Transneft ja Gazprm Neft. Kaasu halutaan pitää paktteiden ulkpulella jten kaasuyhtiö Gasprm ei le paktelistalla. Rajitukset kskevat päämamarkkinita, pulustustarvikekauppaa, kaksikäyttötutteita ja sensitiivistä teknlgiaa. Samalla EU laajentaa henkilökhtaisten matkustusrajitteiden ja maisuuden jäädytyksen khteena levien henkilöiden luettela. Päämamarkkiniden salta EU laajentaa rajitukset kskemaan tiettyjen julkismisteisten venäläisten rahituslaitsten liikkeelle laskemia siirtkelpisia rahamarkkinavälineitä, jiden maturiteetti n yli 30 päivää. Aiemmin raja-arv li 90 päivää. Rahitusrajitusten piiriin lisätään pulustustellisuuden sekä öljyalan yrityksiä, jissa Venäjän valtilla n määräävä asema. Heinäkuussa asetettua pulustusvälineiden vienti- ja tuntikielta täsmennetään ttamalla kielln piiriin myös niihin liittyvä rahitus. Heinäkuussa kiellettiin kaikkien kaksikäyttötutteiden vienti stilaskäyttöön. Nyt kielta laajennettiin tiettyihin yrityksiin, jtka valmistavat tutteita sekä siviili- että stilaskäyttöön. Venäjän krkein jht n tistuvasti kritisinut EU:n ja Yhdysvaltain paktteita tdeten, etteivät ne auta kriisin ratkaisussa. Venäläisviranmaiset vat ilmittaneet Venäjän vastapaktteiden levan valmiina, mutta vastaavansa lännen timiin harkitusti mien intressien mukaisesti. Ukrainan parlamentti n vahvistanut asssiaatispimuksensa EU:n kanssa 16.9. Myös EU:n parlamentti n vahvistanut asssiaatispimuksen. Tämä vaatii vielä ratifiinnin kaikissa EU:n jäsenmaissa. EU jäsenyys ei le vielä näköpiirissä.
Hybridisdan termi n tullut kielenkäyttöön erityisesti nyt Krimin kriisin ja Ukrainan sdan aikana. Sillä tarkitetaan epämääräistä kriisitilannetta, jhn kuuluu paljn muitakin keinja kuin perinteisen staviman käyttö. Erityisen isssa rlissa n infrmaatisdankäynti. Vimassa leva tulitauk rakilee, mutta etenee silti Minskissä svitun prtkllan mukaisesti. Ukrainan parlamentti n hyväksynyt Dnetskin ja Luhanskin alueiden erityisaseman, ja Itä-Ukrainan separatistialueet saavat rajitetun itsehallinnn ainakin klmeksi vudeksi. 2. Taluspaktteiden vaikutukset EU ja Yhdysvallat vat asettaneet Venäjälle taluspaktteita vastalauseena sen timille Ukrainassa. Venäjä n rikknut kansainvälisen ikeuden periaatteita ja lukannut Ukrainan alueellista kskemattmuutta liittämällä itseensä Krimin niemimaahan sekä hrjuttamalla Itä-Ukrainan vakautta. Venäjä n vastannut tuntikiellin. EU:n vima perustuu kauppaan ja taluteen. Unini käyttää taludellisia instrumentteja painstaakseen Venäjää ratkaisuun Ukrainan kriisissä. Taluspaktteet eivät le kenenkään yhdenkään jäsenmaan tai kk uninin kannalta helppja, mutta EU n silti pystynyt tilanteessa yhtenäiseen päätöksentekn ja timintaan. EU ei le timissaan yksin. Venäjän vastaisia paktteita vat asettaneet myös muut Phjismaat eli Nrja ja Islanti sekä Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Sveitsi ja Albania. Ukrainan kriisi ja taluspaktteet vat heikentäneet sekä Venäjän että euralueen talusnäkymiä. Suurin sa Venäjän kaupasta jatkuu kuten ennenkin eikä taluspaktteilla ei le llut suurta vaikutusta Sumessa. Sumen vientinäkymiä Venäjälle kuitenkin hunntavat Venäjän taluden yleinen heikkeneminen sekä päämamarkkiniden kautta tulevat välilliset vaikutukset. Ukrainan tilanne n vaikuttanut kielteisesti sumalaisten aktiivisuuteen Venäjällä. Uusien tulkkaiden innkkuus n hiipunut merkittävästi. Ne, jtka vat markkinilla, tietenkin pysyvät niillä. Investintisuunnitelmat n laitettu jäihin ja tilanteen selkiintyminen vie nyt pitkään. Venäjän elintarviketuntikielt ei kääntänyt matkustajamääriä kasvuun. Matkustajien rajanylitysten määrä n vähentynyt Sumen ja Venäjän maarajalla yhteensä 7,4 prsenttia verrattuna edellisen vuden tammi elkuuhun. Elintarvikkeiden tuntikiellt lisäsivät elkuun alussa venäläisten stsmatkustajien määrää Kaakkis-Sumen suurilla rajanylityspaikilla. Tuntikielt ei kske turistitumisia. Ruplan eurkurssin heikentyminen ja yleinen ilmapiiri käänsivät kuitenkin lppukesästä venäläisten suunnan vimakkaasti ktimaanmatkailuun. Perinteisesti vilkas lmakausi elkuussa ei juuri näkynyt Sumen itärajalla matkustajamäärien kasvuna verrattuna heinäkuuhun. Kurma-autliikenne n vähentynyt itärajalla tämän vuden tammi-elkuussa 5 prsenttia. (Sumen maarajjen liikennetilast, Sumen Tulli ja rajavartilaits). Venäjä n tärkeä kneiden ja laitteiden vientimaa sumalaisille yrityksille. Venäjän tullin elkuun ennakktilastjen mukaan tunti IVY:n ulkpulisista maista putsi eniten knetellisuuden tutteiden salta. Syynä kneiden ja laitteiden tunnin hiipumiseen n ennen kaikkea Venäjän taluselämässä valitseva investintihaluttmuus, eivät niin-
kään kne- ja teknlgiatuntiin khdistuvat paktteet. Sumen khdalla kielletyn herkän teknlgian vienti n 30 miljnaa eura/vusi. Venäläisten yritysten lainansaantimahdllisuudet vat heikentyneet (krt n. 18 %). Kaupat vivat nyt kaatua siihen, etteivät yritykset saa rahitusta. Kriisistä hulimatta yritysten n syytä lla aktiivisia Venäjän kaupassa ja etsiä uusia markkinamahdllisuuksia. Omista Venäjä-suhteista n pidettävä hulta. Mikäli uusia lgistiikkaketjuja ja stkanavia kehittyy Kiinasta ja Kreasta, markkinasuuksia n myöhemmin vaikea saada takaisin. Amerikkalaiset yritykset listavat nyt pissalllaan Venäjän markkinilla. Yritysten n, erityisesti nyt, spimusten laadinnassa kiinnitettävä humita sanktiihin. 3. Venäjän paktekknaisuus EU:n päätös ja asetus EU n asettanut Venäjän vastaisia paktteita ulk- ja turvallisuuspliittisista syistä. Myös mahdllisten tulevien paktepäätösten kiristävien tai keventävien tulee perustua vain siihen, timiik Venäjä Ukrainan kriisin lieventämiseksi. Sumi n EU:n jäsenenä aktiivisesti vaikuttanut uninin paktevalmisteluun ja - päätöksiin. Virkamiehemme vat tehneet menestyksellistä työtä sen eteen, että paktteiden vaikutukset lisivat mahdllisimman pienet. Tehtävä n llut haastava, sillä Sumen ja Venäjän taludet vat kytköksissä tisiinsa erittäin mnin tavin. Neuvstn päätös 2014/512/YUTP ja neuvstn asetus n: 833/2014 (rajittavista timenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän timien jhdsta). Vimaan 1.8.2014, svelletaan 31.7.2015 saakka. Tarkastellaan jatkuvasti uudestaan. Ensimmäinen tarkastelu viimeistään 31.10.2014. Tätä asetusta svelletaan uninin alueella; jäsenvaltin lainkäyttövallan ilma-aluksissa tai aluksissa; uninin alueella tai sen ulkpulella levaan ikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen, jka n mudstettu jnkin jäsenmaan lainsäädännön mukaisesti; ikeushenkilöön, yhteisöön tai muuhun elimeen, jnka harjittama liiketiminta tapahtuu kknaan tai sittain uninin alueella. Seuraamukset paktevelvitteen rikkmisesta Neuvstn asetukset vat sellaisenaan svellettavaa ikeutta Pakteasetuksen rikkmisesta tulee säätää kansallisessa laissa Rikslain 46 luvun 1 3 pykälän mukaan sääntelyriks Vastuuvelvllisuutta ei synny, js henkilö tai yhteisö ei tiennyt eikä heillä llut perusteltua syytä epäillä, että heidän timintansa rikkisi asetusta.
Paktteiden khteena n tällä hetkellä yhteensä 119 henkilöä ja 23 yhteisöä. Nämä vat lueteltuna asetuksen liitteenä. Näiden varat jäädytetään ja ne vat luvutuskiellssa. Lisäksi n vielä matkustusrajituksia. Paktteita n asteittain syvennetty. Ukrainan tilanteen vakautta hrjuttavien timien jhdsta asetetut rajittavat timenpiteet tulivat vimaan 1.8. Paktteita laajennettiin 12.9. Paktteet kstuvat neljästä kknaisuudesta: Päämamarkkinita kskevat rajitukset, jissa kielletään sallistumista merkittävien venäläisten valti-misteisten rahituslaitsten keskipitkän ja pitkän aikavälin rahittamiseen. Sberbank, TTB,VEB,Gazprmbank, Rsselkhzbank Ei rajituksia kskien vientiluttja ja maksuliikennettä Rajituksia n laajennettu niin, että kielln piirin kuuluvien rahitusinstrumenttien erääntymisaika eli niin santtu maturiteetti n nyt yli 30 vurkautta aiemman 90 vurkauden sijaan. Kielln piiriin eivät kuulu sellaiset lainat, jilla rahitetaan laillista vienti- tai tuntikauppaa. Pulustustarvikkeiden vienti- ja tuntikielt kielt kskee myös hulta ja teknistä apua. Kskee myös rahitusta; EU:n glbaali pulustustarvikelista Pulustustarvikkeiden viennin rahitusta kskevaa kielta tarkennettiin lisäämällä nimenmainen viittaus tällaisiin tutteisiin liittyviin vakuutuksiin ja jälleenvakuutuksiin. Kaksikäyttötutteisiin liittyvät rajitukset tarkitetaan tutteita, jilla vi lla myös stilaallista käyttöä. EU:n glbaali kaksikäyttötutelista; vientiluvat. Kskee myös rahitusta Vientirajitusta laajennettiin nyt myös tiettyihin yrityksiin, jtka valmistavat tutteita sekä siviili- että stilaskäyttöön. Kielln piiriin kuuluvat yritykset luetellaan asetuksen liitteessä. Myös tällaisiin liiketimiin ja tutteisiin liittyvän rahituksen tai teknisen avun antaminen n kiellettyä. Kielt ei kuitenkaan estä vientiä siviili-ilmailu- ja avaruustellisuuden tarpeisiin eikä vientejä, jtka vat tarpeen EU:n alueella levan siviilipulen ydinalan kapasiteetin ylläpitämiseen. Kielt ei vaikuta ennen asetuksen vimaantula tehtyjen spimusten täyttämiseen. Öljynetsintään ja öljytutantn liittyvien tutteiden vientirajitukset. Tässä tarkitetaan tutteita, jiden lppukäyttö vivat liittyä Syvänmeren öljynetsintään ja tutantn, arktinen öljynetsintä ja tutant sekä liuskekaasuhankkeet. Elkuun alussa kiellettiin tiettyjen tutteiden vienti käytettäväksi syvänmeren tai arktiseen öljynetsintään ja -tutantn tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä. Vientikielt n nyt laajennettu kattamaan myös tietyt palvelut praus, kepumppaus, lutauspalvelut ja prauskaivn tutantn saattaminen sekä kelluvien lauttjen timittaminen
js ne n tarkitettu syvänmeren tai arktiseen öljynetsintään tai -tutantn tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä. Kielln piiriin eivät kuulu sellaiset palvelut, jtka vat välttämättömiä terveyttä tai ympäristöä vakavasti uhkaavien tilanteiden ennalta ehkäisyyn tai niiden vaikutusten lieventämiseen. Kielt ei vaikuta ennen asetuksen vimaantula tehtyjen spimusvelvitteiden täyttämiseen. Asetuksessa n liite jssa n lueteltu paktteiden piirissä levat tutteet. Siinä n lueteltuna 30 tuteryhmää, jtka ilmitetaan kuusi numerisella CN-kdilla. Useimmat ryhmät kskevat erilaisia putkia. Krimille suuntautuvia liiketimia n rajitettu. Yhdysvallat n asettanut saartn esimerkiksi United Shipbuildning -yhtiön, jka mistaa pulet Arctech Helsinki-telakasta. Venäjän vastapaktteet Tuntikielt: sianliha, naudanliha, siipikarjanliha, vihannekset ja hedelmät, marjat, kala, juustt, mait ja maittutteet EU:sta. sanktilistalta pistettu lhen ja taimenen pikaset, laktsitn mait ja laktsittmat maittutteet, siemenperuna, siemenmaissi, siemenherneet, siemensipulit, ravintlisät ja vitamiineja. Syyskuun alusta n astunut vimaan määräys, jnka mukaan ulkmaisten ns. kevyen tellisuuden tutteiden julkiset hankinnat vat kiellettyjä. Venäjän vastapaktteisiin liittyy myös rajituksia julkisiin hankintihin sekä erilaiset erityistarkastukset (esim. McDnalds). 4. Timenpiteet paktteiden jhdsta SY:ssä n erityinen ryhmä, jka seuraa ja raprti Ukrainan kriisiin liittyvissä asiissa (Anssi Kujala, Antti Neimala, Kimm Kivikk, Petri Malinen, Thmas Palmgren). TEM ja UM tivvat tieta siitä, miten kriisi ja mahdlliset taluspaktteet vaikuttavat yrityksiin. Js n huli man timialan tutteiden/palveluiden jutumisesta paktelistalle, kannattaa lla yhteydessä TEM:iin (ulla.palander@tem.fi) sekä taludellisten ulksuhteiden sastlta. Kysymykset UM:lle vi lähettää sitteeseen UM.paktteet@frmin.fi. Kaksikäyttötutteiden sekä öljynetsintään ja -tutantn liittyvien luvanvaraisten tutteiden vientilupaa haetaan ulkministeriöstä. Lisätieta UM:n verkksivuilta: http://frmin.finland.fi/kvyhteisty/paktteet.
Neuvntaa Finprn Venäjän pisteistä saa neuvntaa liittyen paktteisiin (Finpr Venäjän päällikkö Tarja Päivärinta +358 40 5750599). Sumalais-Venäläisen kauppakamarin sivuilta löytyy kaikille avinta tieta paktteista (yhteyshenkilö Jaana Reklainen, Hki) 5. Taustatietja Mikäli vienti Venäjälle vähenee 10 %, BKT-vaikutus meillä n 0,2 %. ETLA n arviinut, että Venäjän viennin sakkaaminen hidastaisi Sumen taluskasvua 0,5-0,8 %. Merkittävä sa tuntienergiasta tulee Venäjältä. Sumalaistaustaisia yrityksiä n Pietarissa 500-600. Ruplan kurssi ennemminkin heikkenee kuin vahvistuu pitkällä aikavälillä (Bfit). Venäläisten kuukausipalkka n edelleen keskimäärin vain nin 600 eura. Venäjän pörssin sakkeista 70 % n ulkmaalaismistuksessa. Kriisitilanteessa sijittajat vievät rahjaan pis. Osinkmarkkinat eivät virka ennen kuin ulkmaalaiset taas luttavat Venäjään. Venäjän taludelle n myös tärkeää pitää öljyn hinta krkealla; n. 50 % Venäjän budjettitulista kstuu energian vientiverista ja 80 % vientitulista kstuu öljystä ja kaasusta. Energiastrategiassaan Venäjä suuntautuu itään: se tulee kaksinkertaistamaan öljyn ja kaasun viennin Aasiaan seuraavan 20 vuden aikana. Vähittäiskauppa (Stckmann, SOK, Kesk) kärsii ruplan heiksta kurssista, jnka seurauksena tuntitavarat vat kallistuneet yli 20 % vudessa. Sumi n vienyt elintarvikkeita Venäjälle 430 miljnalla eurlla, mistä Valin suus n 350 miljnaa eura. Venäjän talusministeriön kasvuennuste n 0.5 % tälle vudelle. Inflaatiennuste n yli 7 %. Kaikesta hulimatta valtintalus n edelleen hyvässä kunnssa (9/2014 - vararahast 91 mrd USD, hyvinvintirahast 85 mrd USD, keskuspankin valuutta ja kultavarannt 465 mrd USD).
Ukraina Tärkein kaasuputki Venäjältä Länsi-Eurppaan kulkee Ukrainan halki. EU:n ja Ukrainan välisen suhteen keskeinen knkreettinen kysymys n asssiaati- ja vapaakauppaspimuksen timeenpan. Tämä n ratifiitu niin Ukrainassa kun EU-parlamentissa. Venäjä haluaa pitää Natn pissa Ukrainasta. Parlamenttivaalit tulssa 26.10.2014 Enimmäkseen venäjänkielisten asuttamassa Itä-Ukrainassa sijaitsee suurin sa maan raskaasta tellisuudesta. Alue tuttaa nin 18 prsenttia Ukrainan bruttkansantutteesta. Kriisin taustjen ymmärtäminen Ukraina, kahden imperiumin rajalla Ukrainan knfliktin juuret vat ensimmäisen maailmansdan jälkeisessä ajassa, jllin Venäjän ja Itävalta-Unkarin imperiumit hajsivat. Länsi-Ukraina liitettiin samaan valtakuntaan Venäjän kanssa Mltvin- Ribbentrpin spimuksella vunna 1939, jhn saakka se kuului histriansa eri vaiheissa Liettuaan, Itävalta-Unkariin ja Pulaan. Ukrainan knfliktissa n ennen kaikkea kysymys Venäjän pyrkimyksestä pysäyttää EU:n ja Yhdysvaltjen valtapiirin laajentuminen. Eurpan unini ja Yhdysvallat mudstavat yhdessä eräänlaisen imperiumin. Pyrkimyksenä n levittää uusliberaalia kapitalismia, vaalidemkratiaa sekä ikeusvaltin asennetta. Venäjä timii myös imperialistisesti. Venäjän malli muistuttaa vanhaa imperialistista tyyliä: tetaan ulkmaiden alueita haltuun ja puututaan niiden asiihin, jllin myös stilaallisella vimalla n merkitys. Venäjä n keskittyy myös yhdistämään entisen Neuvstliitn maita Euraasian uniniin. Venäjän, Valk-Venäjän ja Kazakstan vat perustamassa uninin ensi vuden alussa (Lähde: Ulkplitiikka 3/2014).
Lisätietja: Kv-asiiden päällikkö Thmas Palmgren thmas.palmgren@yrittajat.fi,050 500 3384