LIELAHDENKATU 28 KUNTOTUTKIMUS

Vastaanottaja Pasi Rintamäki Projektipäällikkö YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere 33100 Tampere Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.4.2012 LIELAHDENKATU 28 KUNTOTUTKIMUS

LIELAHDENKATU 28 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Susanna Ahola, DI Jukka Merviö, RI Kuntotutkimus Viite 82142072 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot 2 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne 2 2.2 Tilaaja 3 3 Kuntotutkimus 4 3.1 Yleistä 4 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä 4 3.2 Rakenneavaukset 5 3.3 Rakenteet 6 3.4 Kosteusmittaukset 7 3.4.1 Havainnot 7 3.4.2 Tulokset 7 3.5 Materiaalinäytteet 8 3.5.1 Tulokset 8 3.6 Paine-erot 9 3.7 Sisäilmanäytteet 10 3.7.1 Tulokset 10 4 Havainnot 12 4.1 Havainnot tutkimuksen aikana 12 4.2 Käyttäjän kokemukset 15 5 yhteenveto 16 5.1 Johtopäätökset 16 5.2 Toimenpidesuositukset 17 5.3 Lisätutkimukset 19 Liitteet: Liite 1 Viitteelliset pohjapiirustukset (sis. mittauskohdat) ja rakennetyypit Liite 2 Laboratoriotulokset/Analyysivastaukset Liite 3 Valokuvaliite

1 1 JOHDANTO Tutkimus on laadittu YIT Rakennus Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa käsitellään Tampereen Lielahdessa sijaitsevaa kivirakenteista asuntolarakennusta. Kohteen osoite on Lielahdenkatu 28, 33400 Tampere. Tutkimusmenetelmät hyväksytettiin etukäteen tilaajalla. Kuntotutkimuksen kenttämittaukset suoritettiin seuraavasti: rakenneavaukset ja materiaalinäytteet/susanna Ahola (DI) ja Kai Jyrkiäinen (tekn. yo) sisäilmanäytteet/piia Silvennoinen Ins. (AMK) ja Susanna Ahola kosteusmittaukset/piia Silvennoinen paine-eromittaukset/kai Jyrkiäinen Tarvittavat laboratoriotutkimukset suoritettiin Ramboll Analytics:n toimesta. Tutkimus on rajattu koskemaan tutkimussuunnitelmassa esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys. Selvitystä tehtäessä olivat käytettävissä seuraavat asiakirjat: Tampereen Niemen kartanon alue, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 25.10.2011 pohja- ja leikkauspiirustuksia Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä. Kuntotutkimusraportti koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa.

2 2 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne Tutkittava kohde sijaitsee osoitteessa Lielahdenkatu 28, 33400 Tampere. Rakennuksen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuodet 1946-1948. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta sekä kellari ja ullakko. Perustukset ovat betonia. Kellarin seinät on muurattu tiilestä. Rakennuksen runko on tiiltä ja pintamateriaalina on rappaus. Aumakaton katteena on betonitiili. Väriltään rakennus on ruskeanharmaa. Kohteesta tutkittiin ulkoseinärakenteet sekä ylä-, väli- ja alapohjarakenteet. Alapohjarakenteista mitattiin suhteellinen kosteus sekä otettiin mikrobi- ja PAH-näytteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt). Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kohteen sijainti kartalla Kuva 1.1 Lielahdenkatu 28 sijainti

3 Kuva 1.2 Lielahdenkatu 28 sijainti 2.2 Tilaaja YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere Kihlmaninraitti 1 F 33100 Tampere Tilaajan yhteyshenkilö: Pasi Rintamäki, projektipäällikkö sähköposti: pasi.rintamaki@yit.fi GSM: 040 779 6955 Tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot: Jukka Merviö, ryhmäpäällikkö sähköposti: jukka.mervio@ramboll.fi GSM: 040 183 0701

4 3 KUNTOTUTKIMUS 3.1 Yleistä Kuntotutkimuksessa kohdetta tutkittiin aistihavaintojen lisäksi rakenneavauksilla, kosteusmittauksilla, materiaalinäytteillä sekä sisäilma- ja paine-eromittauksilla. Kohteeseen tehtiin seuraavat tutkimukset: rakenneavaus yläpohjaan 1 kpl rakenneavaus välipohjaan 1 kpl pintakosteusmittaukset alapohjarakenteeseen sekä maanvastaisiin seiniin porareikäkosteusmittaukset alapohjaan yhteensä 6 kpl, joista maanvaraiseen laattaan 4 kpl ja maanvastaiseen seinään 2 kpl materiaalinäytteitä yhteensä 7 kpl, joista 6 kpl mikrobinäytteitä ja 1 kpl PAH-näytteitä sisäilmanäytteet 3 kpl paine-eromittaukset 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä Rakenneavaukset suoritetaan eri rakennekerrosten selvittämiseksi. Samalla otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä rakennusmateriaaleista. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan tarve rakennekosteuden mittaamiselle porareikämittauksin. Pintamittarien toiminta perustuu materiaalin sähkönjohtavuuden havainnointiin ja ne havainnoivat rakenteen pintaosia 1-2 cm syvyyteen. Porareikäkosteusmittauksilla mitataan rakenteen ilmatilan tai huokosten suhteellista kosteutta. Suhteellinen kosteus ilmaisee, paljonko ilmassa on vesihöyryä suhteessa siihen, paljonko ilmassa voi enimmillään olla vesihöyryä tietyssä lämpötilassa. Materiaalinäytteillä määritetään onko materiaalissa haitallisessa määrin mikrobeja tai PAHyhdisteitä. Sisäilmanäytteillä puolestaan arvioidaan sisäilman mikrobipitoisuutta mahdollisten terveyshaittojen näkökulmasta. Sisäilmanäytteiden avulla analysoidaan sisäilman sieni-itiöpitoisuudet. Paine-eromittauksilla tutkitaan huonetilojen painesuhteet toisiinsa sekä ulkoilmaan nähden. 3.1.2 Tutkimusvälineet Näytteidenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen ja Ramboll Analyticsin ohjeita. Tutkimuksissa käytettiin seuraavia tutkimuslaitteita: pintamittaukset GANN Hydrotest LG-3- mittari porareikämittaukset sekä sisäilman suhteellinen kosteus Vaisala HUMICAP HM44- mittarilla sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä paine-erot Fluke 922-mittarilla Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kivi- ja puuporanteriä, puukkosahaa ja rasiaporaa.

5 3.2 Rakenneavaukset Alapohjarakenne avattiin kahdesta kohtaa kellarissa. Väli- ja yläpohjaan tehtiin yksi rakenneavaus kumpaankin. Alapohja-avaus AP1 (kellari): Betonirakenne avattiin halkaisijaltaan 16 mm betoniporanterällä. Porareiästä mitattiin laatan paksuus. Laatan alapuolella ei havaittu eristeitä. Porauspöly oli harmaata. Avauksessa ei havaittu vaurioita. Kellarissa on useita lattian pintamateriaaleja (puu, muovimatto, keraaminen laatta). Rakenneavaukset suoritettiin ainoastaan betonipintaisiin lattiarakenteisiin. Kuva 3.1 Kellarin betonilattiaa Välipohja-avaus VP1 (ensimmäinen asuinkerros): Välipohjaan tehtiin avaus poraamalla puuporanterällä ja puukkosahalla. Välipohja on osittain betoni- ja osittain puurakenteinen ja eristeenä on käytetty puhdasta kutterinlastua. Oletettavasti välipohjarakenteena on aikakaudelle tyypillinen alalaattapalkisto. Avauksessa ei saatu esiin teräsbetonista sekundääripalkkia, joten oletus perustuu Lielahdenkatu 30:ssa tehtyyn välipohja-avaukseen (lähes identtiset rakennukset). Materiaalinäytteet otettiin välipohjan yläpinnan pintamateriaaleista (MN3, mikrobi) ja (MN4, PAH). Yläpohja-avaus YP1 (ullakko): Yläpohja-avaus tehtiin rakennuksen etelänpuoleiselle pitkälle sivulle, noin 1,8 metrin etäisyydelle pitkästä sivusta ja noin 1 metrin etäisyydelle hormin linjasta. Avaus tehtiin poraamalla puuporanterällä sekä puukkosahalla. Yläpohja on osittain betoni- ja osittain puurakenteinen. Yläpohjan eristeenä oli käytetty kutterinlastua. Eristeessä sekä yläpohjan kannatinpalkeissa havaittiin pitkälle edenneitä lahovaurioita. Eristeenä käytetty kutterinlastu tuntui käteen kylmältä avausta tehdessä (ulkoilman lämpötila n. -3 C). Mikrobinäytteet otettiin lahonneen palkin ylä- ja alapinnasta (MN1 ja MN2). Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1.

6 Kuva 3.2 Yläpohjan rakenneavaus 3.3 Rakenteet Ulkoseinä US1: rappaus tiili 360 mm rappaus Seinän kokonaispaksuus on noin 400mm. Alapohja AP1: maanvarainen betonilaatta 40-75 mm Alapohja AP2 (pesutilat): maanvarainen betonilaatta 110-150 mm (pinta-/kallistusvalu) Välipohja VP1: muovimatto (2 kerrosta) ponttilaudoitus 27 x 60 mm 27 mm korokepuu 50 x 100 mm 100 mm betonipalkki (sekundääri) + eriste (kutterinlastu) 270 mm betonilaatta 55 mm Välipohjan kokonaispaksuus on noin 450 mm. Yläpohja YP1: ponttilaudoitus 27 x 130 mm 130 mm puupalkit 50 x 100 mm ja 100 x 100 mm (kohtisuorassa toisiinsa nähden) 100 mm kannatinpalkki 90 x 220 mm 220 mm eriste (kutterinlastu) rimoitus 30 x 20 mm 20 mm irtolaudoitus 25 x 90 mm 25 mm

7 umpilaudoitus 25 mm katon sisäverhouslevy Yläpohjarakenteen kokonaispaksuus on noin 470 mm. Rakenneleikkaukset on havainnollistettu rakenneleikkauspiirustuksilla, jotka ovat raportin liitteenä 1. 3.4 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittauksissa käytettiin pinta-anturi B 50:tä, jonka antamat mittaustulokset ovat laaduttomia suureita, joten ne toimivat ainoastaan vertailuarvoina. Pinta-anturin ilmoittamat arvot eivät kerro mitattavan materiaalin suhteellista tai painoprosenttikosteutta. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan rakennekosteuden lisätutkimisen tarve. Varsinaiset rakennekosteusmittaukset suoritettiin Vaisala HUMICAP HM44- kosteusmittauslaitteella. Porareiät alapohjassa putkitettiin halkaisijaltaan 16 mm sähköputkella ja tiivistettiin elastisella massalla putken juuresta ja päältä. Porareikien kosteuden annettiin tasaantua putkessa noin viikon ajan ennen mittausta. Porareikäanturin annettiin tasaantua kussakin porareikäputkessa 60 minuutin ajan ennen mittaustuloksen lukemista. Kuva 3.3 Rakennekosteuden mittaaminen porareiästä 3.4.1 Havainnot Pintakosteusmittauksessa havaittiin betonilattiassa korkeita kosteutta osoittavia arvoja. Lisäksi kivirakenteisissa seinissä oli korkeita pintamittausarvoja. 3.4.2 Tulokset Taulukossa 3.1 on esitetty kellaritilojen porareikäkosteusmittauksen tulokset. Porareiät porattiin 7.3.2011 ja mittaus suoritettiin 13.3.2012. Ulkoilman lämpötila mittaushetkellä oli +2 C ja suhteellinen kosteus 67 RH %.

8 TUNNUS SYVYYS ANTURI RH SIJAINTI TILA TILAN [cm] [%] T RH PR1 7,5 HUMICAP HM44, 1. PR2 16 HUMICAP HM44, 2. 71,9 A=85 cm, B=50 cm 74,1 A=66 cm, K=16 cm *) perunakellari lattia +14,2 40,7 perunakellari seinä +14,2 40,7 PR3 7 HUMICAP 87,6 A=10 cm, saunan etei- lattia +18,4 33,9 HM44, 3. B=30 cm nen PR4 13 HUMICAP 87,9 A=30 cm, saunan etei- seinä +18,4 33,9 HM44, 4. K=25 cm *) nen PR 5 3,5 HUMICAP HM44, 5. PR 6 11 HUMICAP HM44, 3. 98,9 A=135 cm, B=110 cm 89,2 A=100 cm, K= 27 cm *) halkovarasto lattia +15,8 52,3 halkovarasto seinä +15,8 52,3 Taulukko 3.1 Porareikäkosteusmittaustulokset kellarista *) = mittaus seinästä A = pystyetäisyys ja B = vaakaetäisyys lähimmästä rakenteesta K = korkeus lattiapinnasta Porareikämittaustuloksista voidaan päätellä maaperän kosteuden nousevan alapohjan betonilaattaan ja kivirakenteisten seinien alaosaan. Porareikien sijainti on esitetty liitteessä 1. 3.5 Materiaalinäytteet Kohteesta otettiin 7 kappaletta materiaalinäytteitä. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Ramboll Analyticsille Lahteen. Mikrobinäytteet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Näytteistä määritettiin mikrobien kokonaispitoisuudet sekä sädesienien pitoisuus. Homesukujen tunnistus tehtiin mikroskooppisesti. Taulukko 3.1 Materiaalinäytteet NÄYTE OTTOKOHTA MATERIAALI TUTKITTAVA MN1 Yläpohja Puupalkki (yläreuna) Mikrobi MN2 Yläpohja Puupalkki (alareuna) Mikrobi MN3 Välipohja Lattian pintamateriaali Mikrobi MN4 Välipohja Lattian pintamateriaali PAH MN5 Väliseinä PH:n seinäverhouslevy Mikrobi MN6 Väliseinä Sisäverhouspaneeli Mikrobi MN7 Kellarin seinä Pintamateriaali (sisäpuolelta) Mikrobi 3.5.1 Tulokset Mikrobinäytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että kohteesta löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvot ylittäviä mikrobipitoisuuksia eri rakennusmateriaaleista. Rakennusmateriaalissa katsotaan olevan bakteerikasvustoa, kun bakteeripitoisuus on > 100 000 pmy/g

9 sädesienikasvustoa, kun sädesienipitoisuus on > 500 pmy/g mikrosienikasvustoa, kun mikrosieni-itiöpitoisuus on > 10 000 pmy/g Alhaisemmissa mikrobipitoisuuksissa mikrobikasvustoon voi viitata ns. kosteusvaurioon viittaavien mikrobien esiintyminen näytteessä. Taulukossa 3.3. on esitetty taulukoituna mikrobiologisen tutkimuksen tulokset. x-merkki näytteen kohdalla tarkoittaa, että näytteen bakteeri-, sädesieni- tai mikrosieni-itiöpitoisuus on ylittänyt Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvon. Taulukko 3.3 Mikrobiologisen tutkimuksen tulokset NÄYTE OTTO- KOHTA MATERIAALI BAKTEERIKASV. SÄDESIENIKASV. MIKROSIENIKASV. MN1 YP Puupalkki (yläreuna) x x x MN2 YP Puupalkki (alareuna) MN3 VP Lattian pintamat. MN5 VS Seinäverhouslevy MN6 VS Sisäverhouspaneeli x MN7 KS Pintamateriaali x x x PAH-näytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että PAH:n kokonaispitoisuus ylitti 200 mg/kg pitoisuuden. PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte purkutyön yhteydessä ongelmajätelaitokselle. Materiaalinäytteiden tutkimustodistukset ovat liitteessä 2. 3.6 Paine-erot Paine-eromittaukset suoritettiin huonetilasta siten, että mittalaite on huoneen puolella ja mitattava asia huoneen ulkopuolella, jolloin plusmerkkinen (+) tulos tarkoittaa, että huonetila on alipaineinen mitattavaan suuntaan nähden. Taulukko 3.4 Paine-erot huonetilojen sekä ulkoilman välillä TILA Kellari IKKUNA [Pa] (mittaus ikkunasta) + 5 Pa + 10 Pa + 6 Pa + 4 Pa OVI [Pa] HUOMIOT OVIMITTAUKSISTA (mittaus oven alta tai raosta) + 1 Pa Kellarin porrashuoneesta käytävään päin 1. asuinkerros + 3 Pa + 4 Pa Porrashuoneesta ulospäin + 3 Pa + 3 Pa + 3 Pa 0 Pa Makuuhuoneesta eteiseen päin + 1 Pa Mittaus asunnosta porrashuoneeseen päin 2. asuinkerros + 1 Pa + 1 Pa + 1 Pa

10 0 Pa Asunnosta porrashuoneeseen päin Ullakko 0 Pa 0 Pa Huonetilat ovat mittausten mukaan alipaineisia ulkoilmaan ja käytävään päin. 3.7 Sisäilmanäytteet Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan ovatko sisäilman sieni-itiöpitoisuudet, niiden lajisto tai suvusto tavanomaisia niiden sijaintiin ja ikään tain vuodenaikaan nähden. Mikrobeja tutkittaessa ilmanäytteet otetaan 6-vaiheimpaktorilla, jossa käytetään muovisia petrimaljoja. Petrimaljoissa on eri kasvualustat eri kohteita varten: mallas- ja DG-18- alustat ovat homeille ja THG-alusta bakteereille. Mikrobitutkimuksissa ilmanäytteet otetaan pääasiallisesti talvella, jolloin maa on jäässä tai lumen peitossa. Tällöin ulkoilman sieni-itiöihin ja bakteereihin kuuluvien sädesienien pitoisuudet ovat pienimmillään. Muina vuodenaikoina ulkoilmasta on otettava vertailunäyte. Rakennuksesta otettiin yhteensä 3 sisäilmanäytettä mikrobeista Andersen-keräimellä. Näytteet otettiin kellarista, ensimmäisen kerroksen asuintiloista sekä toisen asuinkerroksen porrastasanteelta (liite 1). Kuva 3.4 Andersen-keräin 3.7.1 Tulokset Ilmanäytteiden tuloksista voidaan todeta, että yhdestä näytteestä löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antamien ohjearvojen ylittämiä mikrobipitoisuuksia. Sädesieniitiöiden esiintyminen yli 10 pmy/m³ pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassaoloon. Sen sijaan kohonnut bakteeripitoisuus (>4500 pmy/m³) ei ilmennä tällaista terveyshaittaa, vaan viittaa esim. puutteelliseen ilmanvaihtoon. Taajamassa sijaitsevien rakennusten sisäilman homeitiöpitoisuus 100-500 pmy/m³ saattaa talviaikana olla osoituksena kohonneesta homeitiöpitoisuudesta. Jos homeitiöpitoisuus on >500 pmy/m³, se voidaan tulkita kohonneeksi ja mahdollista terveyshaittaa aiheuttavaksi. Tarkkoja ohjearvoja ei voida kuitenkaan antaa.

11 Taulukossa 3.5 on esitetty sisäilmamittausten tulokset. Sädesienipitoisuus >10 pmy/m³ ylittyi toisen kerroksen porrastasanteelta mitatussa näytteessä. Homeitiöpitoisuus >500 pmy/m³ ylittyi kellarista otetusta ilmanäytteestä. Taulukko 3.5 Ilmanäytteiden tulokset NÄYTE MITTAUSTILA BAKTEERIT SÄDESIENI-ITIÖT HOMEITIÖT N1 Kellari x N2 2. kerros (prs huone) x N3 Asunto (1. krs) Sisäilmanäytteiden tutkimustodistus on esitetty liitteessä 2.

12 4 HAVAINNOT 4.1 Havainnot tutkimuksen aikana Rakennuksen julkisivun rappauspinta on laajasti rapautunut. Aukkojen ylityspalkkien (ikkunat) teräkset ovat myös paikoin tulleet esiin. Rakennuksen räystäskourut ja syöksytorvet ovat paikoin ruostuneita ja räystäskouruja on paikattu uusilla pellityksillä. Räystäskourut on pinnoitettu uudelleen myös sisäpuolelta. Osa syöksytorvista oli jäässä. Kuva 4.1 Rapautunutta julkisivua sekä pellityksillä paikattuja räystäskouruja Vesikatosta tehtiin havaintoja kattoluukun kautta. Kattotiilet ovat betonikattotiiliä, joiden alla on tervapaperia (kattoluukun läheisyydessä tuoksui kreosootille). Kattotiiliä on uusittu (kts. kuvaliite). Lisäksi rakennuksen kaikista piipuista puuttuu piippuhattu, joten sadevesi pääsee piippua pitkin kellariin saakka. Kohteessa tulisijat ovat edelleen käytössä. Tulisijat ovat yhteydessä etupihalta katsottuna vasemmanpuoleiseen piippuun. Savupiiput ovat erittäin huonokuntoiset ja rapautuneet. Piipussa oli havaittavissa irtotiiliä. Kuva 4.2 Rapautunut savupiippu Rakennuksen toisen kerroksen porrashuoneessa havaittiin laajaa maalipinnan hilseilyä ulkoseinän sisäpinnassa. Hilseilevän kohdan ulkopuolella sijaitsee rakennuksen ainoa parveke.

13 Kuva 4.3. Toisen asuinkerroksen väliporrastasanteen seinä Parvekelaatan pielet sekä betoniräystäät on korjattu kuitulaastilla. Näiden alla oleva betonirakenne on todennäköisesti pitkälle rapautunut. Samaa kuitulaastia on mahdollisesti käytetty myös kellarin maanvastaisen seinän paikkaamisessa. Kuva 4.4 Kuitulaastilla tehtyjä korjauksia Ullakolla havaittiin useita vesivuotojen aiheuttamia vaurioita puurakenteissa. Pahimmat vauriot havaittiin ullakolla erkkerin ulkonurkkien läheisyydessä (erkkeri on tasakattoinen). Kosteuden aiheuttamia vaurioita ullakon puurakenteissa havaittiin erityisesti käpäläorsissa sekä selkäpuissa. Lisäksi kosteuden aiheuttamia vaurioita puurakenteissa havaittiin yläpohjan ja vesikaton läpivientien kohdalla. Rakennuksen ullakolla oli useita ampiaispesiä, joista suurimmat olivat halkaisijaltaan noin 50 cm leveitä. Vesikatolla on umpiräystäät. Ullakko tuulettuu ainoastaan rakenteissa olevista raoista sekä ullakon ikkunoiden kautta niiden ollessa auki.

14 Kuva 4.5 Vuotokohta lähellä katon harjaa (vas) sekä erkkerin läheisyydessä (oik) Kellarikerroksessa havaittiin saunan pukuhuoneen paneelien tummentuneen lattian rajasta. Karmien havaittiin niin ikään tummentuneen lattian rajasta. Pilareiden maalipinnat ovat hilseilleet pilarin juuresta ja niissä havaittiin paikoin kalkkihärmettä. Kellarin maanvastaisessa ulkonurkassa rakennuksen eteläisellä puolella havaittiin betoniseinän pinnassa vapaata vettä ja jäätä. Kuva 4.6 Kellarikerroksessa maakosteus on noussut kapillaarisesti rakenteisiin Maanpinta kallistuu osalla tonttia kohti rakennusta. Perusmuurin vierellä ei ollut kaikkialla havaittavissa patolevyä.

15 Kuva 4.7 Patolevy perusmuurin vierellä sekä rakennukseen päin kallistuvaa maanpintaa Havaintoihin liittyvät kuvat on esitetty valokuvaliitteessä (liite 3). 4.2 Käyttäjän kokemukset Lielahdenkatu 28:n asukkaat ovat asuneet kohteessa 14 vuotta. Koko rakennus on asukkaiden käytössä. Ullakolla oli havaittu vesien tulleen sisään noin 2-3 vuotta sitten, jonka jälkeen asukkaat olivat vieneet vedenkeräysastian ullakolle vuotokohtaan. Asukkaat eivät ole havainneet rakennuksessa muita kosteuden aiheuttamia vaurioita ullakon vesivuodon lisäksi. Näkyvää homekasvustoa ei ole havaittu asuinkerroksissa eikä kellarissa. Kellarin ilmanvaihto on asukkaiden mukaan puutteellinen ja ilma tuntuu siellä tunkkaiselta. Lisäksi kellarissa on asukkaiden mukaan maakellarimainen haju. Asuntojen ilmanvaihtoa pidettiin hyvänä. Asukkaat eivät ole havainneet terveyshaittoja, äänen käheyttä tai nenän tukkoisuutta rakennuksessa asumisaikanaan. Ainoa hajuhaitta asuinkerroksissa ilmaantuu likavesikaivojen tyhjennyksen yhteydessä, jolloin asuntoon tulee viemärinhajua. Sulamisvedet eivät lätäköidy pihalle vaan ne johtuvat maastoon. Asukkaat eivät ole remontoineet rakennusta. Erkkerin ikkunat on uusittu vuokranantajan toimesta 3-4 vuotta sitten. Rakennuksen pääasiallisena lämmitysmuotona on öljylämmitys ja pannuhuone sijaitsee naapurikiinteistössä (Lielahdenkatu 30), josta lämpö tuodaan myös tähän rakennukseen. Lisälämmönlähteenä käytetään rakennuksen molemmissa asuinkerroksissa sijaitsevia kakluuneja, jotka asukkaan mukaan toimivat moitteetta.

16 5 YHTEENVETO 5.1 Johtopäätökset Kuntotutkimuksen yhteenveto on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Kuntotutkimuksen keskeiset tulokset RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Maanpinta kallistuu rakennusta kohti - Salaojituksesta ei ole tietoa - Patolevyjä ei koko perusmuurin matkalla TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Paikoin suhteellinen kosteus 100 RH%. - Bakteeri-, sädesieni- ja mikrosienikasvustoa Alapohjat Alapohjalaatat - Alapohjalaatan suhteellinen kosteus 71-99 RH% - Maa-aines laatan alapuolella kapillaarista. Runko Pilarit -Betonipilareiden juuret kosteat Palkit Välipohjat Yläpohjat - Ei nähty rakenneavauksissa. - Ei havaittu vaurioita rakenneavauksessa - Rakenneavauksessa havaittiin pitkälle edennyt lahovaurio puupalkissa - Yläpohjan eristeessä bakteeri-, sädesieni- sekä mikrosienikasvustoa Runkoportaat - Kunto hyvä Julkisivut Ulkoseinät - Laajoja rappauspinnan vaurioita - Rappausalustan kunnosta ei tietoa Ikkunat Ulko-ovet Julkisivuvarusteet - Alkuperäiset lukuun ottamatta erkkerin uusittuja ikkunoita - Karmien kunto vanhoissa ikkunoissa on heikko, varsinkin kellarissa - Erkkerin ikkunat hyväkuntoiset - Alkuperäiset - Parvekkeen ovi huonokuntoinen - Pääsisäänkäynnin ovi tyydyttävässä kunnossa - Vesikatolle johtavat tikkaat hyvässä kunnossa (toimivat myös palotikkaina) Ulkotasot Katokset - Laatan pielet korjattu kuitulaastilla, alla oleva betonirakenne todennäköisesti rapautunut Vesikatot Vesikattorakenteet - Silmämääräisesti arvioiden huonossa kunnossa, paljon kosteuden aiheuttamia vaurioita - Räystään läheisyydestä puiset kattorakenteet lahonneita. Räystäsrakenteet - Betoninen räystäs korjattu kuitulaastilla. Alla oleva betoni todennäköisesti rapautunut - Räystäät liian lyhyet Vesikatteet Vesikattovarusteet - Katteet sammaloituneet - Aluskate todennäköisesti "kreosoottipitoista" huopaa (ei PAH-analysoitu, ainoastaan hajuhavainto) - Ei lumiesteitä - Syöksytorvet ja räystäskourut ovat huonossa kunnossa - Räystäskouruihin tehty paikkauspellityksiä ja sisäpuoli on pinnoitettu uudelleen TILAOSAT Tilan jako-osat Väliseinät Silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa.

RAKENNUSOSA Tilapinnat Väliovet Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet Tulisijat ja savuhormit KUNNON ARVIOINTI - Väliovet ovat todennäköisesti alkuperäiset. - Kellarin väliovet karmeineen lahonneet alapäistään maakosteuden takia. - Asuinkerrosten väliovet hyvässä kunnossa. - Ullakolle johtavat ovet tyydyttävässä kunnossa. - Lattiarakenteen alla käytetty tervapahveja (PAH-pitoinen materiaali) - Kellarin puukoolatun lattian kunnosta ei tietoa - VP1 lattian pintamateriaalissa ei mikrobikasvustoja materiaalinäytteen mukaan - Asuintilojen lattioiden muovimatot hyvässä kunnossa - Asuintilojen märkätiloja ei havainnoitu - Toisen asuinkerroksen sisäkatossa vesivahinko (yläpuolisessa rakenteessa bakteeri-, sädesieni- ja mikrosienikasvustoa) - Ensimmäisen asuinkerroksen katossa ei näkyviä vaurioita - Alakerran pukuhuoneen seinissä todennäköisesti asbestisementtilevyä - Saunan paneloinnissa bakteerikasvustoa - Porrashuoneen maalipinta pahasti hilseillyt - Asunnon tapetit osaksi alkuperäiset, kunto hyvä - Toisen asuinkerroksen tapetti irronnut seinästä läheltä ullakon vesivahinkokohtaa - Piipuista puuttuvat piippuhatut. - Piippujen tiilisaumat ovat pahasti rapautuneet. - Asuintilojen kaksi kakluunia edelleen käytössä 17 Sisäilmanäytteen mukaan tutkitun rakennuksen kellarin homeitiöpitoisuus ylitti Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antaman ohjearvon rakennusten mahdollisten terveyshaittojen arvioinnissa. Lisäksi porrashuoneen sädesieni-itiöpitoisuus ylitti em. ohjearvot. Tutkitun rakennuksen kellarin ja ullakon rakennusmateriaaleista löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaiden (2003 ja 2008) ohjearvot ylittäviä bakteeri- ja mikrosienikasvustoja. Paine-eromittausten mukaan rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kuitenkin rakennuksen ilmanvaihto on monelta osin puutteellinen, sillä sekä kellari että ullakko ovat tuulettumattomia. 5.2 Toimenpidesuositukset Suosittelemme rakennuksen purkamista taloudellisen näkökulman vuoksi, sillä rakennuksen korjausvelka on merkittävä. Rakennus on vielä korjattavissa, mutta sen saattaminen nykyisten asumisterveyssuositusten ja rakentamismääräysten mukaisiksi vaatii massiivisia korjauksia. Mikäli rakennus kuitenkin kulttuurihistoriallisista syistä halutaan säilyttää, vähintään seuraavat (taulukko 5.2) korjaukset tulee suorittaa:

18 Taulukko 5.2 Korjausten minimitaso kohteessa RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Salaojajärjestelmän kunnostus/tekeminen - Maanpinnan muotoilu rakennuksen viereltä poispäin viettäväksi (kallistus 1:20 kolmen metrin matkalla) TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Patolevyn asennus perusmuurin ulkopuolelle - Kuivatus - Desinfiointi Alapohjat Alapohjalaatat - Kuivatus - Desinfiointi - Maa-aineksen vaihtaminen ei-kapillaariseksi laatan alapuolelta Runko Välipohjat - Desinfioitava Yläpohjat - Uusittava Julkisivut Ulkoseinät - Rappaus uusittava - Tehtävä lisälämmöneristys Ikkunat Ulko-ovet - Uusittava - Uusittava - Mikäli alkuperäinen pääsisäänkäynnin ovi säilytetään, desinfioitava ennen kunnostusta Julkisivuvarusteet - Uusittava Ulkotasot Katokset - Uusittava Vesikatot Vesikattorakenteet - Uusittava TILAOSAT Räystäsrakenteet Vesikatteet Vesikattovarusteet - Uusittava (tehtävä pidemmäksi kuin vanhat) - Uusittava - Uusittava Tilan jako-osat Väliseinät - Desinfioitava Tilapinnat Väliovet Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet - Desinfioitava - Uusittava - Uusittava - Porrashuoneen paneloinnit desinfioitava - Lopullinen kunto selviää purettaessa muita rakenteita ympäriltä Tulisijat ja savuhormit - Purettava/korjattava Käytännössä säilytettäviä rakenteita ovat rakennuksen runko sekä välipohjat. Kaikki vanhat rakenteet, joissa esiintyy orgaanista ainesta, on desinfioitava. Lisäksi on tehtävä seuraavat rakenteelliset muutokset: kellarin tekeminen tuulettuvaksi ullakon tekeminen tuulettuvaksi salaojituksen rakentaminen (sisältäen maamassojen vaihtoa) vesi- ja viemäriputkien uusinta rakennuksen liittäminen kunnalliseen jätevesiverkkoon (nyt omalla jätevesikaivolla) Rakennuksen purkutyöt vaativat sekä asbestipurkutyötä että PAH-pitoisten rakennusmateriaalien käsittelyä. Väli-, yläpohja- ja vesikattorakenteissa on käytetty tervapahveja, joten rakennuksen purkutyö sisältää paljon PAH-pitoisten rakennusmateriaalien käsittelyä. Lisäksi on

otettava huomioon rakennusmateriaalien mikrobien aiheuttamat vaarat ja haitat purkutyön suorittajille ja ympäristölle. 19 5.3 Lisätutkimukset Ennen purkutyötä kohteessa on suoritettava asbestikartoitus. Lisäksi rakennuksen purkutyö sisältää paljon ongelma- ja erityisjätteen käsittelyä (PAH, mikrobit purettavissa rakenteissa), mikä tulee ottaa huomioon purkutyön suunnittelussa. Ramboll Finland Oy Jukka Merviö, RI Ryhmäpäällikkö Susanna Ahola, DI Suunnittelija