ISBN 952-5332-75-6 ISSN 1795-7117 kuvat: Timo Vuoriainen ja Katri Nyman (s. 37) graafi nen suunnittelu ja taitto: PIGME Kirjapaino Kari Jyväskylä 2005
Alkusanat AJATUS LIIKENTEELLISESTI KESTÄVISTÄ KUNNISTA on syntynyt lokakuussa 2001 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ympäristövastaavien yhteistyöryhmässä, jossa mietittiin ministeriölle sopivaa tulevaisuussitoumusta osana Suomen kestävän kehityksen kumppanuusohjelmaa. Sitoumuksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on lupautunut edesauttamaan liikenneratkaisuiltaan kestävien mallikuntien syntymistä. Tulevaisuussitoumuksella halutaan samalla korostaa kuntien roolia liikennesektorin ympäristötavoitteissa sekä käytännönläheisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriön tekemän aloitteen pohjalta etsittiin kumppanuusohjelman mukaisesta yhteistyöstä kiinnostuneita kuntia seminaarissa 27.11.2001. Alkuvaiheessa mukana oli useampia kuntia kuten Turku ja Oulu, mutta jatkoneuvottelujen jälkeen kestävän liikenteen mallikunniksi ryhtyivät Jyväskylä, Kerava ja Lempäälä. Salon seutu on liittynyt mallikuntatoimintaan myöhemmin Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön suosituksien mukaisesti vuonna 2003. Mallikuntatoiminta on ollut osa liikenne- ja viestintäministeriön Jaloinhanketta. Kestävän liikenteen toiminnan tavoitteena on vähentää henkilöautoriippuvuutta sekä edistää turvallista, terveellistä ja ympäristöystävällistä liikennekäyttäytymistä eri liikennemuodoilla mallikunnissa. Tavoitteeseen pyritään osana kunnan muuta toimintaa yhteistyössä eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tässä raportissa kerrotaan Jyväskylän mallikuntatoiminnasta ja sen yhteydessä tehdyistä toimenpiteistä kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseksi. Jyväskylän kestävän liikenteen mallikuntatoimintaan ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin eri hallintokuntien, Liikenneturvan Jyväskylän aluetoimiston, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen tiepiirin, Jyväskylän kihlakunnan poliisin, Jyväskylän liikenne Oy:n, Jyväskylän Pyöräilyseura ry:n, Jyväskylän paikallisagenda JAPA ry:n, Tulevaisuuden elävä luonto DODO ry:n, JALOIN-projektin ja liiken ne- ja viestintäministeriön edustajat. Heille ja kaikille muille mallikuntatoimintaan osallistuneille haluamme esittää parhaimmat kiitoksemme yhteistyöstä kestävän liikenteen edistämiseksi! Jyväskylässä 31.12.2004 Osmo Rosti Tekninen johtaja Jyväskylän kaupunki 3
Tiivistelmä KÄVELYN, PYÖRÄILYN JA JOUKKOLIIKENTEEN EDIS- TÄMISEN YHTEINEN TAVOITE on näiden kulkumuotoosuuden lisääminen ja henkilöautosidonnaisuuden vähentäminen. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnan tavoitteena on edistää kävelyä ja pyöräilyä itsenäisinä liikkumismuotoina parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita ja poistamalla niitä haittaavia tekijöitä. Lähtökohdan kevyen liikenteen edistämiselle ovat muodostaneet liikenne- ja viestintäministeriön kävely- ja pyöräilypoliittisissa ohjelmissa esitetyt toimenpiteet sekä mallikuntien omat toimintasuunnitelmat. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminta käynnistyi Jyväskylässä, Keravalla ja Lempäälässä liikenne- ja viestintäministeriön aloitteesta. Salon seutu tuli toimintaan mukaan myöhemmin Salon seudulle laaditun liikennejärjestelmäsuunnitelman suositusten mukaisesti. Jyväskylässä mallikuntatoiminta kaupungin ja liikenne- ja viestintäministeriön välisenä yhteistyönä ajoittui vuosille 2002 2004. Jyväskylässä toiminnan tavoitteena olivat konkreettiset parannukset kevyen liikenteen fyysisiin olosuhteisiin. Kevyen liikenteen suosimiseksi haluttiin vaikuttaa myös asukkaiden asenteisiin. Tärkeä tavoite mallikuntatoiminnassa oli lisäksi löytää hyviä toimintatapoja ja muotoja eri toimialojen väliselle yhteistyölle. Jyväskylässä kestävän liikenteen mallikuntahankkeen toimenpiteet jaettiin eri aiheisiin. Työssä edistettiin kevyen liikenteen huomioon ottamista alueiden käytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Keskustan polkupyöräpysäköinnin parantaminen ja kevyen liikenteen laatukäytäväsuunnitelma olivat näkyvimpiä saavutuksia. Mallikuntatoimintaa valmisteltiin ja suunniteltiin eri toimijoiden edustajista muodostetussa ohjausryhmässä. Ohjausryhmätyöskentely sekä yhteiset kampanjat kevyen liikenteen edistämiseksi olivat hedelmällisimpiä yhteistyön muotoja. Mallikuntatoiminnan kautta asiantuntija-apua tarjottiin myös muiden toimijoiden hankkeisiin, kuten Jyväskylän ilmastostrategia ja Alueelliset liikennefoorumit. Mallikuntatoimintaan liittyi myös osallistuminen kevyen liikenteen tutkimus- ja kehitystyöhön. Haastavimpia selvityksiä olivat kevyen liikenteen palvelutasotavoitteiden ja tavoitepalvelutason määrittely sekä pyöräilypolitiikan arviointi Bypad-menetelmällä. Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelmassa Jyväskylä on mukana kahdella hankkeella. Mallikuntatoiminnan aikana vakiintuivat keväisen pyöräilyviikon sekä syksyisen Liikkujan viikon ja Autottoman päivän vietto. Tapahtumat ovat saaneet osakseen paljon huomiota osakseen paikallisissa tiedotusvälineissä. Jyväskylän mallikuntatoiminnan suunnittelu- ja rakentamishankkeiden arvonlisäverottomat kustannukset ovat olleet yhteensä noin 265 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut suunnittelu- ja kehittämishankkeiden kustannuksiin yhteensä 80 000 eurolla. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ja Jyväskylän kaupunki ovat vastanneet yhdessä koordinaattorin henkilötyön kuluista. Mallikuntatoiminta on ollut uudenlainen tapa toimia yhdessä ja hyvin organisoituna. Kevyen liikenteen edistäminen on koettu positiivisena eri toimijoiden omassa työssä ja yhteistyö muiden kanssa on koettu omaa työtä rikastuttavana tekijänä. Mallikuntatoiminta on lisännyt kevyen liikenteen painoarvoa kaupungin liikenneasioita suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Jyväskylässä kevyen liikenteen edistämistyö jatkuu mallikuntatoiminnan päättyessä. Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osasto on sitoutunut jatkamaan mallikuntatoiminnan ohjausryhmäntyöskentelyä ja toimimaan kokouksien koollekutsujana sovitun toimintakauden eli vuoden 2004 jälkeenkin. Katu- ja puisto-osaston liikenteen toimintasuunnitelmassa kevyen liikenteen olosuhteiden edistäminen on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Mallikuntatoiminnan aikana sovituista toimenpiteistä huolehditaan ja varmistetaan niiden toteutuminen. 4
Sisällysluettelo Johdanto Tiivistelmä JYVÄSKYLÄN KESTÄVÄN LIIKENTEEN MALLIKUNTATOIMINTA 1 Taustaa... 6 1.1 Kevyen liikenteen edistäminen Suomessa...6 1.2 Mallikuntatoiminnan käynnistyminen...6 2 Jyväskylän mallikuntatoiminta... 7 2.1 Lähtökohdat...7 2.2 Tavoitteet...7 2.3 Toiminnan järjestäminen...9 3 Mallikuntatoiminnan luonne... 10 4 Toimintamuodot ja osaprojektit... 11 4.1 Suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito...11 4.2 Yhteistyö eri toimijoiden kesken...16 4.3 Tutkimus ja kehitys...19 4.4 Kampanjointi...22 4.5 Markkinointi, viestintä ja tiedottaminen...23 5 Mallikuntatoiminnan kustannukset... 25 6 Mallikuntatoiminnan vaikutukset... 26 6.1 Ohjausryhmän mielipiteitä toimintakaudesta...26 6.2 Toiminnan tunnettavuus ja hyväksyttävyys...27 6.3 Yhteistyön kehittyminen...28 6.4 Onnistumisia...29 7 Mallikuntatoiminnan jatkuminen Jyväskylässä... 30 8 Liitteet... 33 Shine on You -tiedote Liukastumistapaturmien ehkäiseminen -tiedote Mallikuntatoiminnan aikana toteutetut kevyen liikenteen verkkoa täydentävät osuudet Työmatkaliikuntakilpailun ja valtakunnallisen pyöräilyviikon 2003 Jyväskylän ohjelma Liikkujan viikon ja Autottoman päivän Jyväskylän ohjelma 2004 Yhteenveto vuoden 2004 Liikkujan viikon ja Autottoman päivän Jyväskylän ohjelmasta Luettelo Jaloin-tutkimushankkeiden raporteista Yhteystiedot 5
1 Taustaa 1.1 Kevyen liikenteen edistäminen Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen johtoryhmä on tuottanut kolme ohjelmaa, joihin on koottu keinoja kevyen liikenteen edistämiseksi. Ohjelmat ovat Uutta pontta pyöräilyyn, Kävely osaksi liikennepolitiikkaa ja Kevyen liikenteen tutkimusohjelma. Ohjelmien jatkotoimina perustettiin liikenne- ja viestintäministeriön aloitteesta vuonna 2001 ohjausryhmä kevyen liikenteen edistämiseksi Suomessa (JALOIN-projekti). JALOINhankkeen tehtävänä on kävely- ja pyöräilypoliittisten ohjelmien ja kevyen liikenteen tutkimusohjelman toteutumisen seuranta. Hanke ajoittuu vuosille 2001 2004. Kevyen liikenteen edistämisellä halutaan lisätä kävelyn ja pyöräilyn arvostusta itsenäisinä liikennemuotoina sekä vähentää niitä haittaavia tekijöitä. Keskeisenä tavoitteena on kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteisen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen ja henkilöautosidonnaisuuden vähentäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja kehittää yhdessä toimintamalleja kevyen liikenteen olosuhteiden ja kestävien liikennemuotojen hyväksi. 1.2 Mallikuntatoiminnan käynnistyminen Käytännössä kevyen liikenteen edistämistyö tapahtuu pääasiallisesti kunnissa, joiden vastuu alueiden käytön suunnittelusta ja kestävästä liikenteestä korostuu myös uuden maankäyttö- ja rakennuslain kautta. Tämän johdosta LVM:n aloitteesta on otettu käyttöön yhtenä kevyen liikenteen edistämisen työmuotona mallikuntatoiminta. Mallikuntatoimintaa voidaan pitää valtionhallinnon ja kuntien liikennesektorin yhteisenä panoksena Suomen kestävän kehityksen kumppanuusohjelmaan. Jyväskylän kaupungin tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 7.5.2002 käynnistää kestävän liikenteen mallikuntatoiminnan Jyväskylässä. Muut mallikunnat ovat Kerava ja Lempäälä. Myöhemmin vastaavanlainen toiminta on käynnistynyt myös Salon seudulla useamman kunnan välisenä yhteistyönä. Jyväskylässä mallikuntatoiminta liikenne- ja viestintäministeriön ja kaupungin välisenä yhteistyönäajoittuu vuosille 2002 2004. Käytännössä toiminta käynnistyi elokuussa 2002, jolloin hanketta varten palkattu koordinaattori aloitti työnsä. 6
2 Jyväskylän mallikuntatoiminta 2.1 Lähtökohdat Jyväskylä on Taloustutkimus Oy:n selvityksen 4/2002 mukaan Suomen toiseksi paras kaupun - ki kasvu- ja asuinympäristöltään. Jyväskylä on muuttunut paljon lähihistoriassa, ja merkille pantavaa on nyt Jyväskylän elinkeinorakenteen monipuolisuus. Ripeästi kasvavan uuden teknologian rinnalla myös perinteisempi teollisuus on vahvoilla. Saman aikaan tutkimus- ja opetusalat tekevät hyvää tulosta omalla sarallaan. Jyväskylä toimii veturina seudun verkostokaupunkistrategian toteuttamisessa. Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen. Verkostokaupungin tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Jyväskylän kaupungissa ja laajemmin Jyväs-seudulla yhteistyön merkitys on koettu asioita eteenpäin vievänä voimana. Myönteinen asenne eri toimijoiden yhteistyölle on ollut hyvä pohja myös kestävän liikenteen mallikuntatoiminnan käynnistämiselle. Jyväskylässä asuu nykyään 83 400 asukasta ja kaupungin väkiluku kasvaa noin tuhannella henkilöllä vuosittain. Uusia asuntoja valmistuu myös noin tuhat vuodessa. Jyväskylän kaupungin pinta-ala on noin 137 km 2, josta maa-aluetta on 106 km 2. Asukkaita on siten noin 790 henkilöä yhtä neliökilometriä kohti. Kevyen liikenteen väyliä Jyväskylän kaupungilla on yhteensä 294 km. Lisäksi Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiirillä on kevyen liikenteen väyliä kaupungin alueella pääteiden varsilla useita kymmeniä kilometrejä. Valtaosaltaan kevyen liikenteen väylät ovat kaupungin omistuksessa. Tämän lisäksi kaupunki huolehtii myös jalkakäytävistään. Vilkkainta pyöräily on keskustassa ja Yliopiston edessä Seminaarinkadulla, jolla on keskimäärin noin 4 000 pyöräilijää vuorokaudessa. Viihtyisä kaupunkiympäristö suosii kävelyä ja pyöräilyä. 2.2 Tavoitteet Kevyen liikenteen edistämisen kannalta on tärkeää, että sitä tarkastellaan systemaattisesti ja ohjelmoituna muuhun liikenteen kehittämiseen liittyvänä asiana. Kestävän liikenteen edistämisen päätavoitteena on hyvä elinympäristö ja toimiva liikennejärjestelmä. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnan tavoitteena Jyväskylässä on: edistää liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisia joukko- ja kevyen liikenteen hankkeita kaupungin ja kaupunkiseudun alueella edistää kävelyä ja pyöräilyä itsenäisinä liikkumismuotoina ja matkaketjujen osina painottaa liikennepolitiikassa kevyen liikenteen asemaa, vaikuttaa liikkumista koskeviin mielikuviin sekä herättää keskustelua kehittää hyviä toimintatapoja ja -malleja sekä eri toimialojen välistä yhteistyötä. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminta tukee ja edistää osaltaan myös kaupungin ympäristöjärjestelmän, ilmastostrategian ja teknisen palvelukeskuksen ympäristöohjelman päämäärien ja mm. liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumista. Jyväskylän mallikuntatoiminnan lopputavoitteena on juurruttaa kevyen ja joukkoliikenteen huomioon ottaminen ja suosiminen kaikkeen yhdyskunnan kehittämiseen liittyvän tekemisen lähtökohtana. 7
PUNAINEN Y näyttää säteen sisältä keskust räily vie vain 2 tia. Matka on normaalin ihm räilynopeudes 16 km tunniss SINISET YMP näyttävät kesk kävellen tulev Sisempi ympy tää säteen, jon kävelee kesku minuuttia ja ul ulkoreunalta m tää 30 minuut on laskettu no ihmisen kävely eli 4 km tunni
2.3 Toiminnan järjestäminen Jyväskylässä kestävän liikenteen mallikuntatoimintaa ohjaa sitä varten perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu edustajat kaikista kaupungin hallintokunnista, keskeisistä paikallisista liikennealan toimijoista sekä asukkaita edustavista seuroista ja yhdistyksistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on teknisen palvelukeskuksen johtaja Osmo Rosti. Liikenne- ja viestintäministeriötä ohjausryhmässä edustaa ylitarkastaja Kari Korpela ja valtakunnallista Jaloin-projektia koordinaattori Mauri Myllylä. Ohjausryhmä kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Tekninen johtaja Osmo Rosti Katu- ja puisto-osaston johtaja Kari Ström Liikenneinsinööri Jorma Lipponen Katupäällikkö Tuula Smolander Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Ympäristöjohtaja Niilo Frilander Tiedottaja Hilkka Miettinen Liikuntasihteeri Rauno Saukkonen Liikuntasuunnittelija Sirkka Kannas Suunnittelija Marita Kovanen Ylikonstaapeli Erkki Savolainen Tiedottaja Tanja Tuulinen Tieinsinööri Pasi Pirtala Yhteyspäällikkö Leena Piippa Toimitusjohtaja Jaakko Raunio Toiminnanjohtajat Mari Pitkänen ja Jaakko Selin Opiskelija Jenni Helin Varapuheenjohtaja Vesa Iikkanen Toiminnanjohtaja Kari Lehtinen Koordinaattori Mauri Myllylä Koordinaattori Timo Vuoriainen Ylitarkastaja Kari Korpela Jyväskylän kaupunki, tekninen palvelukeskus Jyväskylän kaupunki, tekninen palvelukeskus Jyväskylän kaupunki, tekninen palvelukeskus Jyväskylän kaupunki, tekninen palvelukeskus Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelutoimisto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Jyväskylän kaupunki, hallintopalvelut Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelukeskus Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, terveydenedistämisyksikkö Jyväskylän kaupunki, opetusvirasto Jyväskylän kihlakunnan poliisi Keski-Suomen ympäristökeskus Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Liikenneturva, Jyväskylän aluetoimisto Jyväskylän Liikenne Oy Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry Tulevaisuuden elävä luonto DODO ry Jyväskylän Pyöräilyseura ry Jyväskylän paikallisagenda, JAPA ry JALOIN-projekti Jyväskylän kaupunki, tekninen palvelukeskus Liikenne- ja viestintäministeriö, henkilöliikenneyksikkö Mallikuntatoiminnan käytännön työstä vastaa kokopäivätoimiseksi palkattu koordinaattori Timo Vuoriainen. Koordinaattori työskentelee katu- ja puistoosaston alaisuudessa ja osallistuu tiiviisti myös muuhun vastuualueen jokapäiväiseen toimintaan. 9
3 Mallikuntatoiminnan luonne MALLIKUNTATOIMINNASSA TAVOITTEENA on oman toiminnan kehittäminen ja hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen etsiminen. Mallikuntana Jyväskylän kaupunki ja muut toiminnassa mukana olevat tahot ovat sitoutuneet kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja erilaisten ympäristöystävällistä liikennettä edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnan lähtökohtina ovat: asukkaiden tarpeet nykyiset vastuunjaot ja päätöksentekojärjestelmät valmiit suunnitelmat ja visiot käytettävissä olevat taloudelliset resurssit henkiset resurssit ja osaaminen käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet käytetyt arviointimenetelmät Jyväskylän keskustassa kävelijöille ja pyöräilijöille on tarjolla monenlaisia elämyksiä. Mallikuntatoiminnan lähtökohtana on vaikuttaminen kevyen liikenteen kehittämiseen kaupungin liikennepolitiikan ja hankesuunnitelmien avulla. Jyväskylässä vaikutetaan kevyttä liikennettä koskevien ratkaisujen tekoon osallistumalla alueiden käytön suunnitteluun, liikennejärjestelmän kehittämiseen ja taloussuunnitteluun. Liikennejärjestelmää suunniteltaessa korostetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa suositeltavimpina liikkumismuotoina. Lisäksi tarjotaan asiantuntijaapua hankesuunnitelmien laadintaan kevyen liikenteen kehittämisen näkökulmasta. Toimintaan kuuluu myös tietojen ja asiantuntija-avun antaminen muiden vastuutahojen kevyen liikenteen suunnittelun ja toimenpiteiden käynnistämisessä. Keskeisenä tehtävänä on lisäksi vaikuttaa asukkaiden liikkumiskäyttäytymiseen markkinoinnin keinoin. Markkinoinnissa hyödynnetään Jyväskylän kaupungin toiminnassa jo olevia tiedottamiskeinoja ja -kanavia. Jyväskylän mallikuntatoiminnasta kerrotaan myös julkisten ja ammatillisten tiedotusvälineiden avulla, seminaareissa sekä alan koulutustilaisuuksissa. 10
4 Toimintamuodot ja osaprojektit JYVÄSKYLÄSSÄ ON TEHTY jo aiemmin useita suunnitelmia ja selvityksiä kevyen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Konkreettiset ensivaiheen toimenpiteet on osittain koottu aikaisemmissa selvityksissä ja keskusteluissa tärkeiksi koetuista kehittämistarpeista. Kaikkea ei ole tarvinnut keksiä uudelleen. Ajan myötä toiminnan pääpaino muuttuu ja työn sisältöä tarkistetaan toimintasuunnitelman päivityksien yhteydessä. Mallikuntahankkeen yhteydessä tehtävät toimenpiteet on niiden seuraamisen helpottamiseksi koottu eri toimintamuotojen alle. 4.1 Suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito osallistutaan alueiden käyttöä, liikennejärjestelmää sekä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä koskeviin kehittämis-, suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hankkeiden toteuttamista mm. taloussuunnittelun yhteydessä Tiettävästi ainoana kaupunkina Suomessa on Jyväskylässä palkattu opiskelijoita polkupyöräpysäköinnin valvojiksi. Heidän tärkeänä työnään on opastaa pyöräilijöitä löytämään sopiva pysäköintipaikka ja tarvittaessa siirtää pyöriä niille varatuille pysäköintipaikoille yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Teknisen palvelukeskuksen toimintasuunnitelman, vuosibudjetin ja aiesopimusten mukaisten toimenpiteiden lisäksi käynnistyneitä hankkeita ovat olleet: Keskustan pyöräpysäköinnin lisääminen ja palvelutason parantaminen Jyväskylän mallikuntahankkeen kiireellisimpänä toimena on ollut keskustan polkupyöräpysäköinnin parantaminen. Kävelykadulle pysäköidyt polkupyörät tukkivat pahimman ruuhkan aikaan kävelylle ja mm. hälytysajoneuvoille varatut reitit. Ongelma nousee esille siitäkin huolimatta, että Jyväskylässä on palkattu koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin polkupyöräpysäköinnin valvojiksi. Keskustan katualueelle on etsitty mahdollisuuksia lisätä uusia polkupyöräpysäköintialueita ja -paikkoja yhteensä noin 300 polkupyörälle. Lisäksi vanhan rautatieaseman ja matkakeskuksen alueelle keskustan välittömään läheisyyteen on suunnitteilla noin 300 polkupyörän pysäköintipaikat. Uudet pysäköintipaikat halutaan toteuttaa palvelutasoltaan mahdollisimman korkealuokkaisina, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä kävelykadun pysäköinnille. Tavoitteena on myös, että keskustassa katualueella olevat pyöräpysäköintialueet varustetaan kaikki telinepaikoilla yleisen järjestyksen parantamiseksi. 11
Keskustan polkupyöräpysäköinti Keskustan polkupyöräpysäköinnistä toteutettiin syksyllä 2002 ensimmäisenä Väinönkadun P-Aseman pyöräparkki, jossa on säältä suojattua ja turvakameroin valvottua tilaa kolmellekymmenelle pyörälle. Pyöräilijöille P-Aseman käyttö on ilmaista. Väinönkadun P-aseman pyöräparkki sijaitsee vastapäätä Matkakeskusta, ja palvelee siten hyvin myös Matkakeskuksen asiakkaita. Lisäksi keskusta-alueella on rakennettu uusia pyöräpysäköintipaikkoja seuraavasti: asema-aukio: 60 telinepaikkaa asema-aukio: 2 katosta, joissa telinepaikat 20 pyörälle vanha rautatieasema: 4 katosta, joissa telinepaikat 40 pyörälle Ilmarisenkatu: 80 telinepaikkaa Yliopistonkatu: 50 telinepaikkaa Asemakatu (kävelykatu): 200 telinepaikkaa Matkakeskus: 20 telinepaikkaa Vanhan rautatieaseman asemakaavan muutos Jyväskylän kaupunkisuunnittelutoimisto on laatinut vanhan rautatieaseman asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksessa esitetään vanhan aseman alueelle sijoitettavaksi vähintään 100 pyöräteline ja -katospaikkaa. Vanhan aseman pyöräpysäköinti täydentää uuden matkakeskuksen pysäköintijärjestelyitä, jotka jo ensimmäisen kesän aikana ovat osoittautuneet alimitoitetuksi. Vanhan aseman asemakaavamuutos antaa hyvät mahdollisuudet keskustan pyöräpysäköintipaikkojen lisäämiselle. Kevyen liikenteen laatukäytävät Kevyen liikenteen pääverkoston osana kehitetään Jyväskylään laatukäytäviä, jotka yhdistävät kaupungin osia ja asuinalueita ydinkeskustaan. Nimensä mukaisesti laatukäytävät tarjoavat erityisen viihtyisän ja miellyttävän kevyttä liikennettä suosivan reitin. Laatukäytävä voi rakentua joko osittain tai kokonaan jo olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Matka viihtyisää ja korkeatasoista reittiä pitkin tarjoaa miellyttävän kokemuksen niin pyöräilijöille kuin jalankulkijoillekin. Uudet elämykset houkuttelevat reitin varrelle yhä uudelleen ja näin omin voimin liikkumisen motivaatio lisääntyy. Vanhoja pyörätelineitä poistetaan uusien telineiden tieltä Ilmarisenkadulla syksyllä 2003. 12
KEVYEN LIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄPILOTTI SEKÄ KEVYEN LIIKENTEEN LAATUTASOTAVOITTEIDEN JA PERUSPALVELUTASON MÄÄRITTÄMINEN TAVOITEVERKKO Ensimmäisessä vaiheessa kevyen liikenteen laatukäytäviksi valittiin yksi keskustaan eri suunnista johtava reitti. 13
Ensimmäisenä esimerkkikohteena on suunniteltu Keltinmäen ja keskustan välinen kevyen liikenteen laatukäytävä. Suunnittelutyö valmistui kesällä 2004, ja syksyllä käynnistyi jo ensimmäisten toimenpiteiden toteuttaminen. Kotalammen päiväkodin kohdalla huonokuntoinen kevyen liikenteen väylä (Jussinparta) linjataan uudelleen noin 200 metrin matkalla, jolloin päiväkodin saattoliikenteen ja pyöräilyn onnettomuusriski poistuu. Keskussairaalantielle Köyhälammen kohdalle hankittiin pyöräliikenteen laskuri, joka käynnistettiin 22.11.2004. Laskuri näyttää päivän aikana sen ohittaneen pyöräliikenteen määrän. Laskuri näyttää myös pyöräilyn määrän vuoden alusta ja edellisen vuoden määrän. Laskuri tallentaa päivän liikennesuoritteen tunnin jaksoissa. Laskuri parantaa pyöräliikenteen määrän ja kausivaihtelun arviointia koko kaupungin alueella. Rantaraitti Jyväsjärven ympärikiertävän Rantaraitin avajaiset pidettiin syksyllä 2002. Rantaraitti on kokonaisuudessaan noin 15 km pitkä kevyen liikenteen väylä, jota on rakennettu vuosittain pala kerrallaan. Vaikka Rantaraitti ei vielä kaikilta osiltaan ole täysin valmis, on Jyväsjärven ympäri jatkuva reitti jo liikkujien käytössä. Jyväskyläläiset ovat erittäin ylpeitä Jyväsjärven rantaraitistaan. Se on toteutettu erittäin korkeatasoisena. Rikkaan luonnon ympäristön ja näyttävän arkkitehtuurin lisäksi rantaraitin vetovoimaa on tuettu valaistuksella, kalusteilla ja taideteoksilla. Varsinaisen väylän valaisemisen lisäksi valaistus on laajennettu lähiympäristöön, valaisemalla yksittäisiä kohteita ja kokonaisuuksia. Kesällä raitin varren maisemapelloilla laiduntaa lampaita. Upeasta rantaraitista on muodostunut Jyväskylän suosituin kevyenliikenteen väylä. Kävelijät ja pyöräilijät hyödyntävät raittia niin työmatkoilla kun vapaa-aikana. Kevyen liikenteen verkon täydentäminen Kaupungin toimesta uusia kevyen liikenteen väyliä on vuonna 2003 rakennettu mm. Seppälän alueelle Vasarakadulle, keskustaan Harjun taakse Pitkäkadulle sekä Vaasankadulle ja Voionmaankadulle. Kesän 2003 aikana on lisäksi tarkistettu keskustan pyöräilymahdollisuuksien parantamista. Liikennemerkein osoitettuna pyöräily on sallittu keskeisillä jalkakäytävillä, joilla pyöräilylle vain on tilaa. Järjestely parantaa erityisesti ruutukaava-alueen poikkisuuntaisia pyöräily-yhteyksiä. Syksyllä 2004 käynnistyi Keljonkadulta ja Muuramentieltä puuttuvien kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelu. Syksyllä 2004 asennettiin keskustan ja Keltinmäen väliselle laatukäytävälle pyöräliikenteen laskuri. 14
kikohteen viitoitus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2005. Pilottikohdetta seurataan ja saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti kevyen liikenteen kulkijoiden opastuksen kehittämiseksi. Keski-Suomen tiepiiri toteutti kauan kaivatun kevyen liikenteen yhteyden osana valtatien 9 parantamista. Moottoritien valmistumista juhlittiin kevyen liikenteen väylän avajaisina yhdessä Ristonmaan päiväkodin lasten kanssa. Liikenteen rauhoittaminen Liikenteen rauhoittaminen ja siihen liittyvä ajonopeuksien alentaminen ovat keskeisiä toimia kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Jyväskylässä valmistui keväällä 2003 Köhniön ja Erämiehenkadun liikenteen alueellinen rauhoittamissuunnitelma. Suunnitelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota omin voimin tehtävien koulumatkojen turvallisuuden parantamiseen. Mallikuntatoiminnan tavoitteena on myös seurata ja osallistua tiehallinnon ja muiden toimijoiden kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen. Keski-Suomen tiepiiri avasi syksyllä 2003 uuden noin 3 kilometriä pitkän kevyen liikenteen väylän valtatien 9 varteen. Uusi väylä parantaa erinomaisesti kevyen liikenteen yhteyksiä keskustasta etelän suuntaan. Syksyllä 2003 valmistui tiehallinnon toimesta myös toinen tärkeä kevyen liikenteen verkoston jatkuvuutta parantanut hanke. Keski-Suomen tiepiiri rakensi puuttuvan kevyen liikenteen väylän Säynätsalon pengertielle. Tietä käyttävät Säynätsalon talotehtaan ja sahan raskaat kuljetukset, mantereelle tapahtuva noin 3 500 asukkaan henkilö- ja tavaraliikenne sekä ala- ja yläasteen koululaiset. Kevyen liikenteen väylien viitoitus Jyväskylässä on tavoitteena toteuttaa kevyen liikenteen viitoitus kaikille runkoreiteille. Suunnittelu käynnistyi keväällä 2004 esimerkkikohteeksi valitulle keskustan ja Vaajakosken väliselle runkoreitille. Suunnittelun painopiste on ollut viitoitusperiaatteiden luomisessa. Jyväskylässä haluttiin kehittää nykyisiä periaatteita kevyen liikenteen kulkijoiden ohjaamiseksi edullisimmille reiteille. Perusajatuksena viitoituksessa on reittitunnuksien käyttäminen runkoreittien viitoituksessa. Suunnittelu on tehty yhteistyössä Keski-Suomen tiepiirin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen edustajien kanssa. Esimerk- Syksyllä 2004 käynnistyi Tuohimutkan alueen asuntokatujen saneeraus. Asuntokaduilla on 30 km/h nopeusrajoitus, jota tuetaan monilla hidastimilla. Samassa yhteydessä poistetaan alueen läpikulkeva ajoneuvoyhteys ja toteutetaan kevyelle liikenteelle omia väyliä. Kevyen liikenteen väylien ylläpito Lumenaurauksen ja liukkaudentorjunnan puutteet ovat talvisin keskeisimmät turvallisen ja esteettömän kevyen liikenteen esteet. Erityisesti talviajan kunnossapidossa on huomioitu keskusta-alue sekä pääsy asuinalueilta pääväylille ja linja-autopysäkeille. Vuoden 2003 syksyllä otettiin käyttöön korotetun laatutason mukainen kunnossapito kaupungin vastuulla. Kaikilla keskustan kevyen liikenteen väylillä ja pääyhteyksillä lumenauraus aloitetaan, kun lunta on satanut 2 cm. Liukkaudentorjunta keskustan kevyen liikenteen väylillä ja pääreittien mäkisillä osuuksilla tarkastetaan päivittäin ja toimenpiteisiin ryhdytään aina tarpeen mukaan. Joukkoliikenteen laatukäytävät Jyväskylän kestävän liikenteen mallikuntatoiminnassa on seurattu myös joukkoliikenneväylien kehittämistä Jyselin (Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä 2010) aiesopimuksen mukaisesti. Nimetyillä joukkoliikenteen väylillä on uusittu vuosittain noin viisi pysäkkikatosta kaupungin omana työnä. 15
4.2 Yhteistyö eri toimijoiden kesken kestävän liikenteen mallikuntatoimintaa valmistellaan ja suunnitellaan vuorovaikutteisesti eri toimijoista koostuvassa ohjausryhmässä osallistutaan kaupungin teknisen palvelukeskuksen edustajina, asiantuntijoina ja yhteistyökumppaneina eri toimialojen ja toimijoiden työskentelyyn ja hankkeisiin edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeiden huomioon ottamista maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa osallistutaan valtakunnallisen JALOIN-hankkeen työryhmätyöskentelyyn Ohjausryhmätyöskentely Jyväskylän mallikuntatoiminnassa tärkein yhteistyön muoto on eri hallinnon alojen edustajista koostuva ohjausryhmätyöskentely. Ohjausryhmässä suunnitellaan ja seurataan mallikuntatoiminnan tapahtumia sekä toiminnan edistymistä ja vaikutuksia. Ohjausryhmän työskentelyä valmistelee koordinaattori. Koordinaattorin vastuulla on myös toimenpiteiden vaikuttavuuden ja toteutumisen aktivointi. Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhteensä 12 kertaa. Yhteistyö Jaloin-projektin kanssa Jaloin-projektin edustajat Kari Korpela liikenne- ja viestintäministeriöstä ja koordinaattori Mauri Myllylä Tieliikelaitoksesta ovat osallistuneet Jyväskylän mallikuntahankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. He ovat myös tukeneet toimintaa osallistumalla projektin tapahtumiin valtiovallan edustajina, kevyen liikenteen asiantuntijoina ja esitelmöitsijöinä. Jyväskylän kaupungilla on ollut mahdollisuus osallistua Jaloin-projektin yhteistyöryhmän kokouksiin ja Talvijalankulku -työryhmän työskentelyyn. Jyväskylä on ollut myös JALOIN-hankkeen tutkimusohjelman kohdekaupunkina mm. Talvipyöräilyn esteet ja motiivit, Kevyen liikenteen väylien laatutasotavoitteiden ja peruspalvelutason määrittely sekä Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden liikenteelliset vaikutukset selvityksissä. ALF-seminaarissa pohdittiin mm. miten eri toimijat ja päättäjät omalta osaltaan voisivat vaikuttaa ilmastomuutoksen hillitsemiseen kevyttä liikennettä edistämällä. Seminaarit Mallikuntaseminaarit ovat muodostaneet yhden yhteistyömuodon eri toimijoiden kanssa. Kestävän liikenteen seminaareita on järjestettiin kolme eri tilaisuutta. Ensimmäinen seminaari, jonka nimenä oli Kävely ja pyöräily ovat liikenteen, liikunnan ja terveyden edistämistä, suunnattiin laajoille toimijajoukoille Jyväskylässä. Seminaarin tarkoituksena oli mallikuntatoiminnan käynnistymisen ja tavoitteiden tunnetuksi tekeminen. Myöhemmät seminaarit ovat olleet asiasisällöltään selkeämmin kohdistettuja, ja ne on suunnattu etupäässä jyväskyläläisille vaikuttajille. Syksyn 2003 seminaareiden aiheena olivat biokaasun liikennekäyttö ja keskustelua kävelystä ( Kävely kaupungissa on koettava kuin jännittäväksi kirjoitettu romaani, Hermann Knofl acher). Liikennettä ja liikkumista on käsitelty myös Keski- Suomen ympäristökeskuksen, DODO tulevaisuuden elävä luonto ry:n ja Jyväskylän paikallisagenda, JAPA ry:n järjestämissä autottoman päivän ympäristöakatemioissa syyskuussa 2002 ja 2003. Alueelliset liikennefoorumit hankkeen yhteydessä keskeistä oli keskustelu sekä ideoiden ja voimavarojen jakaminen. Kolme seminaaria Alueelliset liikennefoorumit, mistä on kyse?, Maailma tarvitsee uusia esikuvia! ja Liikenne ja ilmasto olivat tärkeimmät kohtaamisen paikat. Niihin oli kutsuttu hankkeessa mukana olevien lisäksi kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, ja ne olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Seminaareihin osallistui kuhunkin 30 60 henkilöä. Eri osapuolten näkemyksiä kestävästä liikenteestä sekä näiden mahdollisuuksia ja motiiveja osallistua kestävän liikenteen edistämiseen tarkasteltiin kahdessa paneelikeskustelussa. 16
Yhteistyö alueiden käytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Vuoropuhelua kaupunkisuunnittelutoimiston, katuja puisto-osaston sekä Jyconin (Jyväskylän Konsultit) suunnittelijoiden kesken on pyritty lisäämään muunmuassa järjestämällä yhteistyöiltapäivä (syksy 2002), yhteisellä sisäisellä koulutuksella ja osallistumalla hankesuunnitelmien laadintaan. Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osaston edustajat osallistuvat vammais- ja vanhusneuvostojen työskentelyyn. Yhteistyöllä varmistetaan erityisryhmien toiveiden huomioon ottaminen alueiden suunnittelussa ja kunnossapidossa. Vammaisneuvoston kanssa käydään vuosittain läpi mm. esteetöntä liikkumista haittaavia kohteita ja niiden korjaamistarvetta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Ohjausryhmätyöskentelyä täydentää eri osaprojektien ja tapahtumien yhteydessä tehtävä konkreettinen yhteistyö. Tämä toiminnallinen työskentely on nähty myös tuloksellisimmaksi toimintatavaksi. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on edistetty yhteisten kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä. Mallikuntatoiminnan yhteydessä on pyritty vakiinnuttamaan keväällä vietettävä valtakunnallinen pyöräilyviikko ja syksyn Liikkujan viikko ja Autoton päivä -tapahtumat. Näiden tapahtumien järjestämiseksi on pyritty aktivoimaan eri hallintokuntien, Liikenneturvan ja Keski-Suomen tiepiirin lisäksi myös kolmannen sektorin toimijoita, tarjoamalla heille mahdollisuus tapahtumien suunnitteluun, oman toiminnan esittelyyn ja yhteistyöhön. Tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista varten on nimetty omat työryhmät eri toimijoiden edustajista. Mallikuntahankkeen projekteissa ja ohjausryhmän kokouksissa on asiantuntijoina ollut edustettuina myös eri seuroja ja yhdistyksiä. Tiivistä yhteistyötä on tehty Jyväskylän Pyöräilyseuran kanssa, järjestämällä mm. työmatkaliikunnan haastekilpailu ja valtakunnallisen pyöräilyviikon Jyväskylän ohjelma keväällä 2003 ja 2004. Työmatkaliikunnan kilpailuvireen ylläpitämiseksi sovittiin lisäksi paikallisten tiedotusvälineiden kanssa yhteistyöstä, jossa he tekivät omin voimin liikkumiseen kannustavia artikkeleita ja haastatteluja kilpailun aikana. Maakunnan ykköslehti Keskisuomalainen tuki työmatkaliikkumista omalla Omin voimin töihin -kampanjallaan vuonna 2003. Vuoden 2005 pyöräilyviikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu uutena yhteistyökumppanina Jyväskylän maalaiskunta. Luonteva yhteistyökumppani kestävän liikenteen mallikuntahankkeelle on Jyväskylän paikallisagendatyö. JAPA ry on ollut aktiivinen toimija mallikuntahankkeen tapahtumissa ja tarjonnut yhteistyömahdollisuuden suoraan asukasyhdistyksien kanssa. JAPA ry:n tiedotus on tukenut myös mallikuntatoimintaa. Jyväskyläläiset vaikuttajat osallistuivat valtakunnallisen pyöräilyviikon tapahtumiin joukolla. 17
Jalankulkijoiden kelitiedotus Yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen Länsi-Suomen aluepalvelun kanssa käynnistettiin syksyllä 2002 jalankulkijoille tarkoitettujen kelitiedotusten antaminen paikallisradioissa. Paikallisradioista mukaan lähtivät Radio Keski-Suomi ja Radio Jyväskylä. Jalankulkijoiden kelitiedotus jatkuu alueellisena kokeiluna vuoden 2003 loppuun saakka. Syksyllä 2004 jalankulkijoiden kelitiedotus laajenee käsittämään koko maan. Alueelliset liikennefoorumit, ALF Alueelliset liikennefoorumit -hankkeella pyrittiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia tapoja kannustaa ihmisiä käyttämään kevyttä tai joukkoliikennettä henkilöauton sijaan. Hankkeessa oli mukana jyväskyläläisiä työpaikkoja, kouluja ja asukasyhdistyksiä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohessa hanke pyrki parantamaan elinympäristömme viihtyvyyttä ja terveellisiä elämäntapoja. ALFin toiminta keskittyi kolmen seminaarin ympärille. Seminaarit toimivat keskustelufoorumina ja uuden tiedon ja uusien ideoiden lähteenä kaikille mukana olijoille. Hanke käynnistyi elokuussa 2003 ja jatkui vuoden 2004 marraskuun loppuun. Sitä koordinoivat osuuskunta Suunnitteluverkko a4, Jyväskylän kaupungin kestävän liikenteen mallikuntahanke sekä Keski-Suomen ympäristökeskus. Hanke sai rahoituksen Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmasta (www.ilmastonmuutos.info). Jyväskylän yliopiston cum laude -seminaari Yliopiston ympäristötieteiden laitoksen 2. vuosikurssin opiskelijoiden cum laude -seminaarin aiheena keväällä 2004 oli liikenne. Opiskelijoille tarjottiin mallikuntatoimintaan ja kestävään liikkumiseen liittyviä seminaariaiheita. Seminaaritöinä toteutuivat seuraavat selvitykset: Liikenneympäristön muutoksen vaikutukset käyttäjien asenteisiin ja liikenteenrauhoittamistoimenpiteiden hyväksyttävyys, case Ahjokatu Koulun saattoliikenteen aiheuttamat CO 2 - ja muut päästöt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilökunnan liikkumisasenteet Autolliset ja autottomat liikkumistottumukset Omin voimin liikkumisen edistäminen suurimmilla jyväskyläläisillä työpaikoilla Työpaikkojen kestävän liikenteen lainsäädöllinen ja hallinnollinen ohjaus. Joskus ystävän apu on paras turva liukastumisen välttämiseksi. 18
Osallistuminen muiden toimijoiden työskentelyyn ja kehittämishankkeisiin Kestävän liikenteen mallikuntahanke ja Liikenneturvan Jyväskylän aluetoimisto ovat edustettuina myös kaupungin opetustoimen liikenneturvallisuustyöryhmässä. Opetustoimen aloitteesta on yhteisesti koottu liikenneturvallisuuden toimintakassi peruskoulun vuosiluokkien 1 6 ja 7 9 opetuskäyttöön. Kassin kirjat, videot ja muu havainnollinen ja ajankohtainen aineisto tukee koulujen omaa liikennekasvatusta. Kestävän liikenteen mallikuntahankkeen edustajana koordinaattori on osallistunut Jyväskylän kaupungin ilmastostrategiatyöryhmän työskentelyyn syksyllä 2003. Ilmastostrategiatyöryhmän tehtävänä oli laatia ilmastostrategia Jyväskylän kaupungille siten, että strategian tavoitteisiin sitoutuisi Jyväskylän kaupunki eri hallintokuntineen sekä muut toimijat kaupungin alueella mahdollisimman laajasti. Liikenteen haittavaikutusten vähentäminen Jyväskylässä on ilmastostrategian keskeisimpiä tavoitteita, ja kevyen liikenteen edistäminen on tärkeimpiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamisessa. Mallikuntakoordinaattori on kutsuttu syksyllä 2004 osallistumaan paikallisagendatyöhön AGENDA 21 -työryhmän jäsenenä. Tavoitteena on aikaansaada Jyväskylään asukaslähtöinen kestävän kehityksen mukainen toimintaohjelma sekä edesauttaa ja valvoa sen toteutumista käytännössä. Vuoden 2005 erityisteemoina työskentelyssä ovat energian säästö ja liikenne. Koulujen polkupyöräpysäköinnin kehittäminen Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kanssa yhteistyössä on käynnistetty koulujen pyöräpysäköinnin kehittämisohjelman laadinta syksyllä 2004. Työ käynnistyi mallikuntakoordinaattorin laatimalla selvityksellä pyöräpysäköinnin nykytilasta, jossa mm. haastateltiin koulujen edustajia. Pyöräpysäköintimahdollisuudet ja tarjonnan laatu vaihtelevat kouluittain. Joissakin kouluissa tilanne on hyvä, tosissa kouluissa pyöräpysäköintiin ei ole varauduttu laisinkaan. Pyörätelineiden tai -katosten hankkiminen on kuulunut koulujen omiin kalustehankintoihin. Monien tarpeiden joukossa pyöräpysäköinti ei ole useinkaan noussut niin tärkeään asemaan, että siihen olisi voitu kouluissa riittävästi panostaa. Puutteellinen tai huonosti järjestetty pyöräpysäköinti ei kannusta koulussa työskenteleviä pyöräilemään koulu- Kuokkalan yläasteella polkupyörien pysäköinti on järjestetty mallikkaasti. ja työmatkojaan. Polkupyörä on useimmiten arvokas hankinta, ja pelko pyörän vahingoittumisesta huonojen pysäköintimahdollisuuksien ja ilkivallan vuoksi vähentää sen päivittäistä käyttöä. Jatkossa tilapalvelukeskus on päättänyt vastata koulujen pyöräpysäköinnin kehittämisestä hankkimalla tarvittavia pyörätelineitä ja -katoksia sekä vastaamalla niiden ylläpidosta. Selvityksen perusteella voidaan määritellä kehittämistarpeita kouluittain ja priorisoida tarvittavia hankintoja. Selvitys toimii myös jatkossa tarkemman suunnittelun apuna. 4.3 Tutkimus ja kehitys edistetään kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä koskevaa paikallista ja valtakunnallista tutkimus- ja kehitystyötä käytettävissä olevien resurssien mukaan Kevyen liikenteen väylien laatutasotavoitteet ja tavoitepalvelutaso Kevyen liikenteen väylien laadun arviointia ei ole aikaisemmin määritelty. Jyväskylä on osallistunut kohdekaupunkina tähän JALOIN-hankkeen selvitykseen, jota on tehty samanaikaisesti laatukäytävän esimerkkikohteen suunnittelun kanssa. Työssä on keskitytty korkealaatuisten kevyen liikenteen väylien palvelutason määrittelyyn, jossa laatukäytävä on ollut esimerkkikohteena. Palvelutasoa määriteltäessä on etsitty väylän käyttäjän ja väylän omistajan (tai yhteiskunnan) kannalta erittäin tärkeitä palvelutasotekijöitä, jotka ovat kevyen liikenteen palvelutason toteutumiseksi usein myös välttämättömiä tai kriittisiä. 19
Bybad+, pyöräilyolosuhteiden laatuarviointi Jyväskylä osallistui Helsingin ja Tampereen kanssa kaupunkien pyöräilyolosuhteiden laatuarviointiin. Työssä etsittiin pyöräilyn kannalta parannettavia asioita. Bypad+ tehtiin päättäjien, käyttäjien ja viranomaisten haastatteluihin perustuen. Tuloksia purettiin ja tavoitteita sekä toimenpiteitä suunniteltiin yhteisissä seminaareissa. Jyväskylän pyöräilyolosuhteet ovat selvityksen mukaan hyvät. Kiitosta saavat käyttäjien tarpeiden huomioiminen, keskeisten virkamiesten ja päättäjien sitoutuminen pyöräilyn edistämiseen, nykyiset pyöräilymahdollisuudet, pyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi varatut resurssit, toiminnan jatkuvuus ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttaminen. Jyväskylän pyöräilypolitiikassa kehittämisen paikka on tiedottamisessa ja pyöräilyn imagon nostamisessa, yhteistyöhön kannustamisessa (esim. työyhteisöt) sekä muiden pyöräilyä edistävien täydentävien toimenpiteiden hyödyntämisessä (autoilun hillitseminen, terveysvaikutuksien korostaminen jne.). Selvityksessä on annettu ehdotuksia pyöräilypolitiikan tason nostamiseksi. Selvityksessä esille tulleisiin puutteisiin on jo osittain reagoitu, mm. kevyen liikenteen viitoitus, pyöräpysäköinti, ja kampanjointi pyöräilyn edistämiseksi. Kaupungin investointiohjelmassa on myös varattu erillinen määräraha kevyen liikenteen laatukäytävien toteuttamiseksi vähitellen. Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylässä laadittiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Jyväskylän Teknologiakeskuksen kanssa keväällä 2004 esiselvitys biokaasun (metaanin) liikennekäytöstä Jyväskylän seudulla. Selvitys laadittiin liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamana ja osana Jyväskylän kestävän liikenteen mallikuntahanketta. Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena useissa Euroopan kaupungeissa jo vuosia. Tukholmassa on 4 tankkausasemaa ja noin 500 biokaasulla toimivaa ajoneuvoa. Tekninen osaaminen biokaasun hyödyntämiselle on siis olemassa. Biokaasun etuja liikennepolttoaineena ovat mm. alhaiset päästöt ja kaasun tuotantopotentiaali. Biokaasua voidaan tuottaa biologisesti mm. jätevedenpuhdistamoiden lietteistä, ja esiselvityksessä keskityttiinkin etupäässä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tuottamaan biokaasuun. Pelkällä jäteveden puhdistamon tuottamalla metaanilla voidaan korvata 3 % Jyväskylän liikenteen fossiilisista polttoaineista. Jyväskylän seudun Erkki Kalmari on uranuurtaja Suomessa biokaasun käyttöönotossa liikennepolttoaineena. Autoaan hän on esitellyt useissa eri tilaisuuksissa. biokaasutuotannon nykyhetken kokonaispotentiaalilla arvioidaan voitavan korvata noin 10,5 % kuntien liikenteen fossiilisista polttoaineista. Esiselvityksessä laadittiin pohja laajemmalle demonstraatiohankkeelle, jota ollaan käynnistämässä vuosille 2005 2007. Biokaasun liikennekäyttökokeilun esiselvitys Jyväskylässä (31.3.2004) ja esimerkkejä toteutuneista biokaasun liikennekäyttökokeiluista Euroopassa ja Ruotsissa löytyy osoitteesta www.cc.jyu.fi /~ala/biokaasu/. Paikallisliikenneselvitys Paikallisliikenneselvityksessä tarkasteltiin linja-autoliikenteen asemaa Jyväskylän liikennejärjestelmän osana, sen nykytilannetta ja kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä on haastateltu päättäjiä, virkamiehiä ja liikennöitsijän edustajia heidän näkemyksien esille saamiseksi. Selvitys valmistui vuoden 2004 alussa. Walk 21 -seminaari Kesällä 2004 järjestettiin Kööpenhaminassa Cities for people -konferenssi. Jyväskylän kaupungin edustajat osallistuivat Suomen Pyöräilykuntien verkoston järjestämälle seminaarimatkalle. Samalla kävimme tutustumassa Tanskan pyöräilykaupunkiin Odenseen. Odensessa pyöräilyn edistämiseen on satsattu paljon valtion avustuksella. Pyöräilijöille on toteutettu muun muassa keskustan pääreitillä oma vihreä aalto, jota seuraamalla pyöräilijä pystyy liittymään tullessaan ylittämään suojatien aina vihreän valon palaessa pysähtymättä. Odensen tuliaisina Jyväskylään hankittiin pyöräliikenteen laskuri, jonka kuva löytyy tämän raportin kohdasta 4.1. Walk 21 -seminaarissa esiteltiin laajasti eri puolilla maailmaa tehtyjä toimenpiteitä kevyen liikenteen edistämiseksi. Seminaarissa tarkasteltiin, miten kaupunkirakenne voi tukea kävelyä. Kävely ei ole vain 20
siirtymistä paikasta toiseen vaan se on seurustelua. Ihmiset haluavat nähdä, näkyä ja tulla nähdyiksi. Vaivattomaksi kävelyajaksi mielletään noin neljän minuutin jakso. Kuinka pitkä matka se on metreissä, riippuu ympäristöstä. Hyvien ja viihtyisien paikkojen lisääminen lisää myös katuelämää. Mitä enempi kävelylle annetaan tilaa kaupunkikeskustoissa, sitä enempi myös pyöräily lisääntyy. Tarkemmin seminaarimatkan antia on esitelty mallikuntahankkeen ohjausryhmässä ja Pyöräilyuutisissa. Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelma ELSA Tutkimusohjelman perustana on liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia, jonka tavoitteena on tehdä liikennejärjestelmästä sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Esteettömyysstrategia julkistettiin 5.8. 2003. Strategian lähtökohtina ovat sosiaalisen tasa-arvon edistäminen ja syrjimättömyyden periaate, varautuminen väestön ikääntymiseen, liikennejärjestelmän toimivuus ja turvallisuus sekä joukkoliikenteen laadun parantaminen. Jyväskylä on mukana esteetön kuntaverkostossa ja mukana tutkimusohjelmassa kahdella hankkeella: Talvihoito ja sen laatu esteettömyyden näkökul- masta kaupunkiympäristössä ja Asemien ja niiden ympäristöjen valaistus ja värit esteettömyyden edistämisen keinoina. Molemmat selvitykset ovat käynnistyneet syksyllä 2004 useamman kaupungin ja liikenne- ja viestintäministeriön välisenä yhteishankkeina. Muu tutkimus ja kehitystyö Jyväskylä on osallistunut mahdollisuuksiensa mukaan valtakunnalliseen kestävää liikennettä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdekaupunkina, kuten: Kestävän liikenteen mallikuntatoiminta, Lähtötilanne ja toimintasuunnitelmia Jyväskylässä, Keravalla ja Lempäälässä. LVM:n julkaisuja 4/2003 (Anu Lillunen). Jyväskylä on myös kohdekaupunkina selvitettäessä kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden vaikutuksia. Talvipyöräilyn laajuus, sen motiivit ja esteet sekä terveysvaikutukset. Plaana Oy (Timo Perälä). Raportti valmistui tammikuussa 2003 ja se jaettiin ohjausryhmän jäsenille heidän omassa toiminnassaan hyödynnettäväksi. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Pariisissa maailman laajuisessa pyöräilykonfrensissa. Pyöräily on myös sosiaalista kanssakäymistä. 21
kymmenkunta yhdistystä tai yritystä. Autoton päivä on synnyttänyt myös spontaania toimintaa. Yliopiston opiskelijat ja Maan Ystävät ovat mm. vuokranneet autopaikkoja parkkiruutupiknikkiä varten. Kalliita bussilippuja vastaan protestoitiin valtaamalla yksi paikallisliikenteen bussi vuonna 2003. Jyväskylän naisvoimistelijoiden Kuminaryhmä esiintyi autoilta rauhoitetulla katuosuudella vuonna 2003. 4.4 Kampanjointi kannustetaan asukkaita suosimaan kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä erilaisten tempausten ja tapahtumien avulla tehdään mallikuntatoimintaa tunnetuksi Valtakunnallinen pyöräilyviikko, Liikkujan viikko ja Autoton päivä Mallikuntatoiminnassa on keskitytty kahden valtakunnallisen kampanjan juurruttamiseen pysyviksi tapahtumiksi myös Jyväskylässä. Nämä tapahtumat ovat valtakunnallinen pyöräilyviikko toukokuussa ja Autottomaan päivään huipentuva Liikkujan viikko syyskuussa. Tapahtumissa kannustetaan asukkaita omin voimin liikkumiseen mm. tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia erilaisiin toiminnallisiin tapahtumiin. Pyöräilyviikon ohjelman suosituimpia tapahtumia ovat olleet vaikuttajien pyöräretki ja kuvasuunnistus. Pyöräilyviikkoa ennen on järjestetty työmatkaliikuntakilpailu jyväskylän seudun työyhteisöille ja yksityisille henkilöille. Internetiin avatulla sivulla on ollut mahdollisuus haastaa muita mukaan leikkimieliseen kilpaan. Jyväskylän pyöräilyseuran kanssa jatketaan yhteistyötä kehittämällä työmatkaliikuntakilpailua ja pyöräilyviikon toimintaa. Autotonta päivää Jyväskylässä on vietetty kolme kertaa ja Liikkujan viikkoa kaksi kertaa. Autottoman päivän ajaksi on Kauppakatu Kirkkopuiston korttelin osuudella suljettu ajoneuvoliikenteeltä. Rauhoitetulla alueella on omaa toimintaansa esitellyt Liukastumistapaturmat Talvella liikkumiseen liittyy vaaroja, joista kavalin on liukkaus. Jyväskylässä käynnistettiin 19.11.2002 liukastumistapaturmien ehkäisykampanja, jonka tarkoituksena oli muistuttaa jalankulkijoita talviajan erityispiirteistä, ja esitellä kulkijan omia mahdollisuuksia välttää liukastuminen. Kaatumistapaturmista kertova ja liukuesteitä esittelevä näyttely pidettiin kaikissa Jyväskylän päiväkeskuksissa viikkojen 47 49 aikana. Näyttely tavoitti noin tuhat henkilöä. Näyttelyiden yhteydessä jaettiin jyväskyläläisille, aktiivisesti liikkuville ikääntyville yhteensä noin 500 paria kenkään kiinnitettäviä liukuesteitä. Jyväskylän Elävä kaupunkikeskusta ry:n jäsenliikkeet hankkivat toimitiloihinsa ulko-ovien läheisyyteen tuoleja ja penkkejä liukuesteiden riisumista ja pukemista varten. Kampanjan järjestivät yhteistyössä Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Heijastinkampanja Hei, me välitämme toisistamme! Heijastin-kampanjalla tiedotettiin vuoden 2003 alussa voimaan astuneesta heijastimien käyttövelvoitetta koskevasta lakimuutoksesta. Heijastimen käyttövelvoite laajeni valaistuille teille. Pimeään aikaan liikkuvien on käytettävä heijastinta myös kaupungeissa. Tavoitteena oli myös painottaa koululaisille, ettei heijastimen käyttö ole turhaa, noloa tai tarpeetonta. Viikolla 4 jaettiin noin 2 500 heijastinta ilmaiseksi kaikille kaupungin koulujen 6. 7. -luokkalaisille ja osalle Jyväskylän Liikenteen busseissa matkustaville. Busseissa heijastimia jaettiin niitä tarvitseville, niin kauan kuin heijastimia riitti. Bussit tunnisti Shine on U -julisteesta. Kampanjajuliste oli esillä myös kaikissa kaupungin kouluissa, joissa heijastimen hyödyllisyydestä kerrottiin yhteisellä aamunavauksella Hei, me välitämme toisistamme!. 22