VESALAN YLÄASTE Sakara 5

Sakara 5 TUTKIMUSSELOSTUS Ulkoseinien ja kellarin maanvastaisten seinien tutkimus sekä haitta-ainejatkotutkimukset 1.-2. kerrosten väliseinistä ja juhla- ja liikuntasalien alapohjista 26.11.2102 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661

HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. TIIVISTELMÄ... 1 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 2 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 5. SAADUT TIEDOT... 3 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot... 3 5.2. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 4 6. JULKISIVUT... 4 6.1. Julkisivun rakenteet... 4 6.2. Havainnot ja johtopäätökset... 8 6.3. Toimenpide-ehdotukset... 15 7. KELLARIN MAANVASTAISET SEINÄT... 15 7.1. Maanvastaisten seinien rakenteet... 15 7.2. Havainnot ja johtopäätökset... 17 7.3. Toimenpide-ehdotukset... 23 8. HAITTA-AINEJATKOTUTKIMUKSET... 24 8.1. Väliseinämaalien PCB -pitoisuudet 1. ja 2. kerroksissa... 24 8.2. PAH -yhdisteet ja asbesti juhlasalin ja pienen liikuntasalin alapohjarakenteissa 24 9. MUUT HAVAINNOT... 26 9.1. Havainnot ja johtopäätökset... 26 9.2. Toimenpide-ehdotukset... 32 10. YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA... 32 Liitteet 1. Pohjapiirustus (3 sivua) 2. Havaintoja rakenneavauksista14.5.2012 (sisätilat), ulkoa, raporteista ja piirustuksista (3 sivua) 3. Havaintoja rakenneavauksista 30.5.2012 (julkisivut), 17.10.2012 (kellari), ja 31.10. ja 6.11.2012 (4 sivua) 4. Mikrobianalyysilausunto 30.5.2012 (5 sivua) 5. Haitta-ainenäytteiden ottopaikat (2 sivua) 6. Haitta-aineanalyysilausunnot (9 sivua) 7. Mikrobianalyysilausunto 17.10.2012 (2 sivua) 8. Mikrobianalyysilausunto 31.10.2012 (2 sivua)

1 1. TIIVISTELMÄ Rakennuksen perusparannuksen hankesuunnittelu on käynnistynyt. Tällöin kiinnitettiin huomiota julkisivujen kuntoon ja päätettiin tutkia niitä tarkemmin. Myös kellarin maanvastaisten seinien kuntoa ja rakennetta haluttiin selvittää. Haitta-ainekartoituksessa kellarissa havaittua PCB -pitoista maalia haluttiin etsiä myös 1. ja 2. kerroksista. Lisäksi juhla- ja liikuntasalien alapohjien kosteuspitoisuus ja kosteuseristeiden haitta-ainepitoisuudet haluttiin selvittää. Julkisivujen laastisaumat olivat huonokuntoiset. Muun muassa liikuntasaumojen puute on aiheuttanut julkisivumuuraukseen ja ikkunoiden leukapalkkeihin voimakasta halkeilua. Ulkoseinieneristeistä löytyi viitteitä mikrobivauriosta, jotka johtuvat seinärakenteiden kastumisesta todellisen ilmaraon ja paikoin myös tuulensuojapahvin puuttumisen takia sekä A-osan päädyssä todennäköisesti kattovuodon seurauksena. Julkisivujen huono lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys (puisen sisäverhouksen ja epätiiviin tervapaperin takia) ovat toisaalta myös kuivattaneet rakennetta tehokkaasti lämpöja ilmavuotojen kautta. Huono ilmanpitävyys mahdollistaa seinärakenteen epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin. B-osan kellarin maanvastaisissa rakenteissa todettiin riskirakenteita. Siivoojien sosiaalitilan suihkuhuoneen ulkoseinä oli kosteus- ja mikrobivaurioitunut. Myös sosiaalitilojen wc:n takaseinän maanvastaisen osan ja sprinklerihuoneen ulkoseinästä löytyi vahvat viitteet mikrobivauriosta. Vaurioiden syynä on maaperän kosteus ja suihkutilan osalta lisäksi kaksinkertainen vedeneristys. D- osan autotallin ulkoseinässä havaittiin kosteus- ja mikrobivaurio, joka johtunee ulkoportaiden vedeneristeiden pettämisestä. B-osan kellarin entisen pystykuilun kansirakenteet vuosivat vettä sisätiloihin ilmeisesti kannen vedeneristeiden ja pihan kallistuksen puutteiden takia. 1. ja 2. kerrosten väliseinämaaleissa ei havaittu PCB:tä, mutta lyijypitoisuudet ylittivät ongelmajäterajan. B-osan juhlasalin lattiarakenteen bitumisivelystä löydettiin ongelmajäterajan ylittävä pitoisuus PAH -yhdisteitä. D-osan pienen liikuntasalin lattian bitumisivelyssä PAH -pitoisuudet olivat pieniä. Kummankaan salin bitumisivelystä ei löytynyt asbestia. Salien lattioiden betonilaattojen kosteuspitoisuudet eivät olleet korkeita, mutta pienen liikuntasalin lattiarakenteissa havaittiin mikrobivaurio. Julkisivut on syytä uusia kokonaan ja suunnitella rakenne-, kosteus- ja lämpöteknisesti paremmin toimiviksi. B-osan kellarissa siivoojien sosiaalitilan suihkuhuoneessa, wc:ssä sekä sprinklerihuoneessa maanvastainen seinä on purettava betonipintaan asti ja kuivatettava. Myös ulkopuolista vedenpoistoa on syytä parantaa. Muissa kellaritiloissa kuorimuurauksen ja mineraalivillaeristyksen purkaminen on suositeltavaa. Tilalle olisi hyvä saada lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin toimiva rakenne. D-osan pohjoisten ulkoportaiden vedeneristys on korjattava ja autotallin puolella sekä mahdollisesti ensimmäisessä kerroksessa vaurioituneet materiaalit poistettava ja betonirakenteet puhdistettava, kuivattava ja paikattava. B-osan kellarin pystykuilun kansirakenteet on korjattava, kastuneet orgaaniset materiaalit on poistettava ja muut rakenteet on kuivatettava. D-osan pienen liikuntasalin lattiarakenteet on purettava betonipintaan asti mikrobivaurioituneella alueella. Katon todennäköinen vuoto A-osan eteläpäädyssä on korjattava. Putkitunneleiden kastuneet ja rikkonaiset eristeet on korjattava ja irtonainen mineraalivilla ja roskat poistettava. Ilmavaihtoteknisesti olisi järjestettävä putkitunnelit alipaineisiksi huonetiloihin nähden ja kaikki läpiviennit huonetiloihin tiivistettävä, jotta mahdolliset epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan. Putkitunneleita ei saa käyttää varastoina. 1. ja 2. kerroksen väliseiniä purettaessa on huomioitava maalien lyijypitoisuuden ongelmajäteluokitus. B-osan juhlasalin betonilaattaa käsiteltäessä on huomioitava bitumisivelyn ongelmajäterajan ylittävä PAH -pitoisuus. Myös D-osan pienen liikuntasalin betonilaattaa käsiteltäessä on suojauduttava asianmukaisesti PAH -yhdisteiltä. Suutinkonvektorikanavien puuosat on huomioitava korjaussuunnittelussa.

2 2. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Vesalan yläaste Sakara 5 00940 HELSINKI Tutkimusajankohta: 8.5.2012 6.11.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Tutkimuksen rajaus: Tutkimuksen vaiheet: HKR-Rakennuttaja, projektinjohtaja Pekka Panhelainen Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Peruskorjauksen hankesuunnitteluryhmä totesi julkisivujen lisätutkimukset tarpeelliseksi. Myös kellarin maanvastaisten riskirakenne-seinien kunnon tutkimus nähtiin tarpeelliseksi samoin kuin väliseinämaalien PCB -pitoisuuksien ja juhla- ja liikuntasalien lattioiden kosteuseristeen PAH- ja asbestipitoisuuksien selvittäminen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää julkisivujen ja maanvastaisten seinien korjausten tarpeellinen laajuus. Tilojen katselmointi ja aistinvarainen läpikäynti sekä käyttäjien haastattelu. Materiaalinäytteiden ottaminen, mittaukset ja todellisten rakenteiden selvittäminen rakenneavauksista. Johtopäätökset ja raportointi 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Numero: Omistaja: Kuvaus: 091-047-0025-0003-P0000 Helsingin kaupunki Koulurakennus Rakennuksen nimi (jos useita) Käyttö: Opetusrakennus, Opetusvirasto Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 6 160 brm 2 ja 23 344 rm 3 Kerrokset: 2 kpl maanpäällistä kerrosta ja 1 kpl kellarikerrosta Rakennusvuosi: A D -siivet 1967 ja E-siipi 1969 Peruskorjausvuodet: 1972 ja muutoksia 1986, 2000, 2007 ja 2009 Muut tiedot: Rakennus on menossa peruskorjaukseen Aiemmin tehdyt tutkimukset: Vesikattovuodot ja sisäilma 2006 (HKR), Kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimusselostus 2009 (Vahanen Oy), Lämpökuvaus 2010 (Termolog Oy), Haitta-ainekartoitus 2010 (Vahanen Oy), Juhlasalin kosteusvaurion tutkimusselostus 2012 (Vahanen Oy), Sisäilman mikrobit tutkimusseloste 2012 (Vahanen Oy)

3 Perusrakennetyypit: Alapohja Runko Ulkoseinä Yläpohja Vesikatto Ilmanvaihto Maanvastainen alapohja, betoni Palkki-pilari -runko, betoni Tiiliverhous Kivirakenteinen Tasakatto Koneellinen poisto- ja tuloilmanvaihto 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksissa tehtiin 13 rakenneavausta julkisivuihin, 7 avausta kellarin maanvastaisiin seiniin ja 2 avausta juhla- ja liikuntasalien lattioihin. Rakenneavauksista otettiin mikrobianalyysiä varten 27 materiaalinäytettä mm. ulkoseinien lämmöneristeistä ja tulensuojapahveista sekä kellarin maanvastaisten seinien eristeistä sekä pienen liikuntasalin lattiarakenteista. PCB -analyysiä varten otettiin yksi yhdistetty näyte 1. ja 2. kerroksen väliseinämaaleista. Juhla- ja liikuntasalien alapohjista otettiin 3 kpl asbestinäytteitä ja 2 kpl PAH -näytteitä. Kaikki näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratorioissa. Juhla- ja liikuntasalien alapohjien betonilaattojen lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin Vaisalan HMP44 -mittapäillä ja HMI 41 -mittalaitteella niin kutsutulla porareikämenetelmällä. Menetelmä kuvataan RT-ohjekortissa RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. 5. SAADUT TIEDOT 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Rehtorin mukaan rakennuksen A-osan eteläinen päätyseinä (Kuva 1) oli ollut talvella ulkopinnaltaan jäässä. Kasvihuoneen ja B-osan juhlasalin nurkassa oli vesivahinko talvella 2011 2012, se on korjattu. Myös B-osan juhlasalissa oli vuoto, joka on korjattu.

4 Kuva 1 Vesalan yläasteen rakennuksen osat A-E, sekä karttapohjoinen 5.2. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista 5.2.1. Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat seuraavat asiakirjat: - Rakenne- ja arkkitehtipiirustuksia vuosilta 1966 ja 1967, sekä muutospiirustuksia vuosilta 1986, 2000, 2007 ja 2009 - ilmanvaihtopiirustuksia vuosilta 1966 ja 1967 sekä muutospiirustuksia vuosilta 1986, 2000, 2007 ja 2009 - Kuntoarviopäivitykset vuodelta 2006 - Hankesuunnittelun tekniset asiakirjat 5.2.2. Havainnot asiakirjoista Kuntoarviossa (2006) julkisivujen tiilimuuraus suositeltiin uusittavaksi kokonaisuudessaan ja ikkunoiden leukapalkkien kunnostus suositeltiin tehtäväksi noin 10 vuoden kuluttua (toisin sanoen noin vuonna 2016). Piirustuksista sekä Kosteus- ja sisäilmateknisen tutkimusselostuksen (2009) rakenneavauksista selvisi, että kellarin maanvastaisien seinien rakenne on hyvin erilainen eri osissa kellaria. Haitta-ainekartoituksessa (2010) todettiin kellarin seinämaalien sisältävän PCB:tä. Ensimmäisen ja toisen kerroksen maalien PCB -pitoisuuksien tutkimista suositeltiin. 6. JULKISIVUT 6.1. Julkisivun rakenteet Rakennuksessa esiintyy erilaisia julkisivurakenteita, joista osa on esitelty seuraavissa luvuissa. Ikkunaseinillä ulkoseinärakenne on sisältäpäin moniosainen: Ala-

5 osassa on puukotelointi (ja julkisivurakenne 1 tai 2), jonka taakse on piilotettu ilmanvaihtoputkistot. ). Ilma tuodaan huonetiloihin ikkunapenkin kautta (Kuva 2). Koteloinnin ja ikkunan välissä on panelointi (julkisivurakenne 3). Ulkoseinien U- arvoksi on hankkeen teknisissä asiakirjoissa laskettu 0,44 W/m 2 K. Kuva 2 Koukkujen varassa roikkuva (valkoinen) puukotelointi, jonka taakse on piilotettu tuloilmaputket. Tuloilma syötetään huoneeseen ikkunapenkin päällä sijaitsevien ritilöiden kautta. 6.1.1. Julkisivurakenne 1 Julkisivurakenne 1 sisältä ulospäin on hankkeen teknisten asiakirjojen (rakennetyypit) ja ensimmäisen kerroksen kirjastosta ja toisen kerroksen opetustila 6:sta tehtyjen havaintojen mukaan seuraavanlainen (Kuva 3): pintakäsittely (päätyseinillä) tai puukotelointi ja ilmanvaihtoputket (ikkunaseinillä) kantava betoniseinä 150/200 mm (päätyseinillä) tai palkki (ikkunaseinillä) tervapaperi lasi- tai kivivilla 90 mm tervapaperi (puuttuu osasta seiniä) Ilmaväli 10mm (teoreettinen) Kahi -tiili 130mm

6 Kuva 3 Julkisivurakenne 1 (Lähde tekniset asiakirjat, rakennetyypit, US1) 6.1.2. Julkisivurakenne 2 Julkisivurakenne 2 sisältä ulospäin on hankkeen teknisten asiakirjojen (rakennetyypit) ja auditoriosta, opettajainhuoneesta sekä ATK-luokasta tehtyjen havaintojen mukaan seuraavanlainen (Kuva 4): puukotelointi (Kuva 2) Kahi -tiili 130 mm (ja ikkunapenkkirakenteiden puukoolaukset) (Kuva 8) tervapaperi lasi- tai kivivilla 90 mm tervapaperi (puuttuu osasta seiniä) ilmaväli 10mm (teoreettinen) Kahi -tiili 130mm Kuva 4 Julkisivurakenne 2 (Lähde tekniset asiakirjat, rakennetyypit, US2)

7 6.1.3. Julkisivurakenne 3 Julkisivurakenne 3 sisältä ulospäin on hankkeen teknisten asiakirjojen (rakennetyypit) ja tehtyjen havaintojen mukaan seuraavanlainen (Kuva 5): vaakapanelointi 20mm tervapaperi lasi- tai kivivilla 90 mm + koolaus tervapaperi Kahi -tiili 130mm Kuva 5 Julkisivurakenne 3 (Lähde tekniset asiakirjat, rakennetyypit, US4) 6.1.4. Leukapalkit Ikkunoiden yläpuolisten leukapalkkien rakenteesta ei löytynyt piirustuksia. Leukapalkki on betonia ja se jatkuu yhtenäisenä koko ikkunanauhan matkalla (Kuva 6).

8 Kuva 6 Ikkunan betoninen leukapalkki ulkoapäin kuvattuna 6.2. Havainnot ja johtopäätökset 6.2.1. Julkisivurakenteiden vaihtelu Rakennuksen ulkopuolelta tehtyjen rakenneavausten ja sisäpuolen puukoteloinnin avaamisen perusteella julkisivurakennetta 1 variaatioineen esiintyy seuraavissa ulkoseinissä: - A-osan eteläpäädyssä, jossa eristeenä havaittiin lasivillaa - A-osan toisen kerroksen pohjoispäädyssä, jossa havaittiin kaksinkertainen tervapaperi eristeen ulommalla puolella ja eristeenä lasivillaa - A-osan toisen kerroksen itä- ja länsijulkisivuilla ikkunoiden alapuolella. Eristehavainto itäjulkisivulta on lasivilla. - A-osan ensimmäisen kerroksen itäjulkisivussa kirjastohuoneen kohdalla (sijaitsee muita huoneita alempana) - B-osan länsijulkisivulla juhlasalin kohdalla, eristeenä havaintojen mukaan lasivillaa - B-osan pohjoisjulkisivulla, jossa ensimmäisen kerroksen osalta ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella, mutta toisen kerroksen osalta kyllä. Eristeenä oli havaintojen mukaan lasivillaa. - B-osan toisen kerroksen itäjulkisivulla, jossa havaittiin kaksinkertainen tervapaperi, eristeenä lasivillaa. - C-osan ensimmäisen kerroksen julkisivuissa, joissa ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella ollenkaan, eristeenä oli kivivilla. - C-osan toisen kerroksen itä- ja länsijulkisivuilla ikkunoiden alapuolella on piirustusten mukaan tämä rakenne. - D-osan itäjulkisivulla, josta ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella, eristeenä kivivillaa. - D-osan toisen kerroksen eteläjulkisivulla, josta ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella, eristeenä kivivillaa. - D-osan pohjoisjulkisivulla on piirustusten mukaan tämä rakenne.

9 - E-osan länsijulkisivussa, josta ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella, eristeenä kivivillaa. - E-osan itäjulkisivussa on piirustusten mukaan tämä rakenne. Kuva 7 Koukkujen varassa roikkuva (valkoinen) puukotelointi, jonka taakse on piilotettu tuloilmaputket. Koteloinnin sisällä näkyy betonipalkki (oikealla), jonka takana on tervapaperia. Ikkunapenkin yläpuoleinen panelointi (vasemmalla) on ulkoseinärakennetta 3. Rakennuksen ulkopuolelta tehtyjen rakenneavausten ja sisäpuolen puukoteloinnin avaamisen perusteella julkisivurakennetta 2 esiintyy seuraavissa ulkoseinissä: - A-osan ensimmäisessä kerroksessa, itä- ja länsijulkisivuilla ikkunoiden alapuolella. - B-osan ensimmäisessä kerroksessa, pohjoisjulkisivulla ikkunoiden alapuolella. Seinässä ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella. - B-osan toisessa kerroksessa, pohjoisjulkisivulla ikkunoiden alapuolella on piirustusten mukaan tämä rakenne. - C-osan ensimmäisessä kerroksessa, itäjulkisivulla ikkunoiden alapuolella. Seinässä ei havaittu tervapaperia eristeen ulommalla puolella. Kuva 8 Puukoteloinnin ja ilmanvaihtoputkien takana näkyy vaalea tiilimuuraus (nuoli).

10 Julkisivurakennetta 3 esiintyy havaintojen perusteella ainakin seuraavissa ulkoseinissä: - A- ja C-osissa ikkunoiden alapuolella, rakenteen 1 tai 2 yläpuolella (Kuva 7, Kuva 8 ja Kuva 2) Kuten yllä olevista luetteloista on havaittavissa, kaikissa ulkoseinärakenteissa ei ollut tervapaperia. Näissä rakenteissa mineraalivilla oli hyvin likaista (Kuva 13). Havainnot tervapaperista tai sen puuttumisesta löytyvät myös liitteestä 3. Ulkoseinien ilmarako oli lähinnä teoreettinen, erityisesti tervapaperin puuttuessa eriste oli kiinni tiilimuurauksessa. Kahi -tiiltä pidetään herkästi kastuvana. Tällöin sateella kastuva muuraus kastelee myös siinä kiinni olevat eristeet. Lika, kosteus sekä lämpövuodot sisältä mahdollistavat hyvän kasvualustan mikrobeille. 6.2.2. Julkisivumuurauksen kunto Julkisivujen Kahi -tiilimuuraus oli huonokuntoinen. Rakenneavauksia tehdessä havaittiin, että vain rakennuksen E-osan seinässä tiili oli tiukasti kiinni, muut tiilet irtosivat vaivattomasti. Muurauksessa oli rakennuksen eri osissa halkeamia ja laastisaumat olivat huonokuntoisia (Kuva 9 Kuva 11). Erityisesti ensimmäisen kerroksen seinät olivat kärsineet graffitien poistosta. Laastisaumoissa oli monin paikoin vain kiviaines jäljellä. Liitteessä 3 on esitetty vaurioituneiden laastisaumojen havaintojen sijainteja. Muurauksessa ei ole liikuntasaumoja, mikä on aiheuttanut ainakin osan halkeamista. A-osan eteläpäädyn havaittiin jäätyvän talvella. Syynä lienee kattovuoto. Kuva 9 Halkeillut ja kertaalleen paikattu julkisivumuuraus ja huonokuntoiset laastisaumat

11 Kuva 10 Tiilimuurauksen saumat ovat huonokuntoisia Kuva 11 Lohkeavia nurkkia 6.2.3. Materiaalinäytteet ulkoseinien eristeestä Ulkoseinien rakenteista, enimmäkseen mineraalivilloista otettiin yhteensä 16 materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näytteet otettiin poistamalla julkisivusta tiili (Kuva 12). Näytteiden tarkat ottokohdat löytyvät liitteestä 3. A-osan eteläjulkisivun seinän alaosasta otetuissa näytteissä (näytteet 15 ja 16, 30.5.2012) sekä itäjulkisivun toisen kerroksen ikkunapalkin päältä otetussa näytteessä (näyte 1, 30.5.2012) oli viite mikrobivauriosta, vaikka mineraalivilla oli kirkkaan keltaista. Eteläjulkisivun mineraalivillanäytteessä (näyte 16, 30.5.2012) oli vahva viite mikrobivauriosta. Myös B-osan pohjoisjulkisivun kellarin ikkunan yläpuolelta otetussa materiaalinäytteessä (näyte10, 30.5.2012) oli vahva viite mikrobivauriosta, vaikka mineraalivilla oli kirkkaan keltaista (Kuva 12). D-osan itäjulkisivun seinän alaosan näytteessä (näyte 9, 30.5.2012) havaittiin heikko viite mikrobivauriosta. Mikrobianalyysilausunto löytyy liitteestä 4.

12 Kuva 12 Näyte 10 (30.5.2012) sisälsi kirkkaan keltaisesta väristään huolimatta viitteen mikrobivauriosta Kuva 13 Näytteen 5 (30.5.2012) mineraalivillassa ei ollut viitettä mikrobivauriosta, mutta villa oli hyvin likaista. 6.2.4. Leukapalkkien kunto Ikkunoiden leukapalkeissa oli laajalti kosteusjälkiä alapinnassa (Kuva 14), paikkauksia sekä raudoituksia näkyvillä (Kuva 15 ja Kuva 16). Liikuntasaumojen puute on aiheuttanut leukapalkkeihin pystysuuntaisia halkeamia ja palkkien päätyjen irtoamista seinärakenteista (Kuva 17 ja Kuva 18).

13 Kuva 14 Leukapalkkia on paikattu ja sen alareunassa on kosteusjälkiä Kuva 15 Leukapalkissa halkeama ja raudoituksia näkyvillä Kuva 16 Kosteusjälkiä ja lohkeama leukapalkissa

14 Kuva 17 Leukapalkkiin liikuntasauman puutteesta syntynyt halkeama Kuva 18 Leukapalkin seinäliitos on haljennut 6.2.5. Havainnot ulkoseinien sisäpuolelta Ikkunoiden alapuolisen rakenteen (julkisivurakenteet 1-3) sisempi tervapaperi ei ole tiivis (Kuva 19). Tällöin eristetilasta on ilmareittejä huonetilaan. Ilmavuodot ja seinän huonohko U-arvo mahdollistavat sateesta kastuneiden eristeiden kuivumisen ikkunaseinillä. Toisen kerroksen ikkunan yläpuolella sijaitsevat ulkoseinän osat eivät pääse kuivumaan vastaavasti, eivätkä myöskään ikkunattomat pääty-

15 seinät. Ulkoseinän ilmavuodot voivat kuljettaa ulkoseinänrakenteen epäpuhtauksia sisäilmaan. Kuva 19 Ikkunapenkin /puukoteloinnin takana sijaitseva tervapaperi ei ole tiivis 6.3. Toimenpide-ehdotukset Julkisivumuurauksen huonon kunnon, mikrobivaurioituneiden eristeiden, puuttuvien liikuntasaumojen ja tuulensuojapahvien takia julkisivut olisi syytä uusia kauttaaltaan, sellaisiksi, että ne toimivat sekä rakenne- että kosteusteknisesti. Myös ulkoseinien lämmöneristystä olisi syytä parantaa. Jos ulkoseinärakenteita ei uusita korjata toimiviksi, ulkoseinän ilmatiiviyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta estetään eristetilassa nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa esiintyvien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisätiloihin. Katon todennäköinen vuoto A-osan eteläpäädyssä on korjattava. Ehdotetut korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. 7. KELLARIN MAANVASTAISET SEINÄT 7.1. Maanvastaisten seinien rakenteet Rakennuksen kellaritilat sijaitsevat osittain B- ja D-osien alapuolella. Maanvastaisissa seinissä on paikoin riskirakenteena pidettävää kuorimuurirakennetta, jossa sisäpinnassa on tiilimuuraus ja tiilen ja betonin välissä eristekerros. Kellarissa havaittiin useita erilaisia ulkoseinärakenteita, joista osa esitellään alla.

16 7.1.1. Maanvastaisen ulkoseinä 1:n rakenne Maanvastainen ulkoseinä 1 on havaintojen mukaan ulkoa sisälle päin lueteltuna seuraavanlainen (Kuva 20): betoni muovi mineraalivilla (2 5 cm) Kahi-tiilimuuraus syrjällään tai lappeellaan Kuva 20 Kellarin ulkoseinä saunan/pesuhuoneen kohdalla (ilman pintakerroksia) Maanvastaista ulkoseinää 1 esiintyy mm. seuraavissa seinissä: - B-osan kellarin pohjoisseinässä. Saunan, pesuhuoneen ja siivoojien sosiaalitilan maanvastaisissa ulkoseinissä, joissa pintakerroksina ovat puupanelointi tai kaakeli tai muovimatto - B-osan siivoojien sosiaalitilojen wc:n ja B-osan puhelinkeskuksen länsiseinän alaosassa - B-osan kellarin länsiseinässä. Rakenteesta puuttuu muovi. 7.1.2. Maanvastaisen ulkoseinä 2:n rakenne Maanvastainen ulkoseinä 2 on havaintojen mukaan ulkoa sisälle päin lueteltuna seuraavanlainen: betoni bitumisively mineraalivilla eriste Kahi-tiilimuuraus Maanvastaista ulkoseinää 2 esiintyy mm. seuraavissa seinissä: - D-osan autotallin pohjoispäädyssä, ulko-oven vieressä

17 7.1.3. Muiden maanvastaisten seinien rakenteet Maanvastaisen ulkoseinän versiota betoni-eriste-betoni esiintyy B-D -osan lämmönjakohuoneen pohjoisseinässä ja D-osan autotallin lounaisnurkassa. B-D - putkitunnelin länsiseinässä on betonin lisäksi joitain muita rakennekerroksia. Edellä mainituista seinistä ei tiedetä onko niissä bitumisivelyä tai muovia vedeneristeenä. Versiota betoni-ilmarako-tiili esiintyy mm. autotallin itäseinässä. Pelkkä betoni maanvastaisena seinänä on B-osan putkitunnelin eteläseinärakenteena. 7.2. Havainnot ja johtopäätökset 7.2.1. Havainnot maanvastaisesta seinärakenteesta 1 muunnoksineen Kellarin maanvastaisista seinistä otettiin mikrobianalyysiä varten 5 materiaalinäytettä tiilikuorimuurauksen takana olevasta eristeestä ja 1 näyte tasoitteesta. B-osan pohjoisella seinällä avattiin maanvastaisia seinärakenteita sprinklerihuoneessa, siivoojien sosiaalitilassa sekä viereisessä suihkutilassa. Sprinkleri-huoneen eristepaksuus oli maksimissaan 5 cm. Mineraalivillan takana oli vedeneristeenä toimiva muovi (Kuva 21). Muovi ja sen takana näkyvä betoni näyttivät kuivilta ja siisteiltä. Syrjällään olevista tiilistä muurattu kuorimuuraus jatkui pintalaatan alapuolelle. Mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte 3 (17.10.2012), jossa havaittiin viite bakteerikasvuun (liite 7). Myöhemmin tehtyjen putkiläpivientien kohdalla eristeenä näytti olevan uretaania. Siivoajien sosiaalitilan rakenneavauksessa tiili oli muurattu lappeelleen. Muuraussaumat olivat kovat verrattuna sosiaalitilojen suihkuhuoneen saumoihin. Mineraalivillassa oli havaittavissa hieman rusehtavaa väriä takaosassa (Kuva 22). Villasta otettiin materiaalinäyte 6 (17.10.2012), jossa ei havaittu viitettä mikrobivauriosta (liite 7). Villan takana sijainnut vedeneristysmuovi näytti kuivalta. Sosiaalitilassa kuorimuuraus ei jatkunut pintalaatan alle. Siivoajien suihkutilassa oli vedeneristeenä käytetty muovitapettia, joka oli värien perusteella alkuperäinen. Tapetin saumoja oli auki. Rakenneavausta tehtäessä havaittiin, että muovitapetti oli lähestulkoon irti alustastaan. Tapetin takainen tasoite oli myös irtonaista ja siitä otettiin materiaalinäyte 4 (17.10.2012). Näytteessä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta (liite 7). Syrjälleen muuratun tiilimuurauksen saumat olivat pehmenneitä. Mineraalivillakerroksen paksuus oli vain 1 2 cm. Villa oli takaosastaan ruskehtavaa ja siitä otettiin materiaalinäyte 5 (17.10.2012). Näytteessä ei havaittu viitettä mikrobivauriosta (liite 7). Villan takana sijainnut vedeneristysmuovi oli märkä molemmin puolin, erityisesti betonin puolella (Kuva 23). Rakennuksen keskellä sijaitsevista maanvastaisista seinistä avattiin siivoojien sosiaalitilan wc:n ja B-osan länsipäädyn seiniä. Sosiaalitilan wc:n takana lattiapinta on korkeammalla (Kuva 24). Wc:stä avattiin putkikoteloa, josta näki myös seinän maanvastaista rakennetta (Kuva 25). Eristeen ja betonin välissä oli vedeneristysmuovi, joka kuitenkin päättyi putkien kohdalla (Kuva 25). Näytti kuin muovi olisi sulanut reunastaan. Villasta otettiin materiaalinäyte 7 (17.10.2012). Näytteessä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta (liite 7).

18 B-osan länsipäädyssä maanvastaista seinää avattiin yhden tiilen verran wc:n eteisessä. Mineraalivillakerroksen paksuus oli vain 1 2 cm. Villan takana ei ollut vesieristettä ollenkaan (Kuva 26). Seinä sijaitsee rakennuksen keskellä, joten ainoa ulkopuolinen kosteusrasite tulee maaperän kosteudesta. Alkuperäisten piirustusten mukaan seinän takana saattaa olla salaoja (Kuva 27). Mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte 8 (17.10.2012). Näytteessä ei havaittu viitettä mikrobivauriosta (liite 7). Kuva 21 Kellarin sprinklerihuoneen maanvastaisen kuorimuuriulkoseinän eristeen takana on vedeneristysmuovi Kuva 22 Kellarissa sijaitsevan siivoojien sosiaalitilan maanvaraisen ulkoseinän eristettä Kuva 23 Kellarissa sijaitsevan siivoojien suihkuhuoneen muovitapetti ja -matto ovat alkuperäisiä. Tasoite tapetin alla oli pehmennyt. Kuorimuurauksen eristeen takainen muovi oli märkä molemmilta puoliltaan

19 Kuva 24 Sosiaalitilan wc:n takana lattiapinta on korkeammalla. Rakenneavaus tehtiin maanvastaiseen osaan (nuoli) Kuva 25 Kellarissa sijaitsevan siivoojien sosiaalitilan wc:n rakenneavaus putkikotelosta. Kuorimuurin ja eristeen takana oleva muovi ulottuu putkien kohdalle asti (nuoli) Kuva 26 Kellarin länsipäädyn maanvastaisen seinän rakennetta wc:n eteisessä. Vedeneristystä ei ole.

20 Kuva 27 Kellarin länsipäädyn maanvastaisen seinän rakenneavauksen paikka on esitetty nuolella. Seinän takana näyttäisi olevan salaoja. 7.2.2. Johtopäätökset maanvastaisesta seinärakenteesta 1 Sprinkleri-huoneen eristeen bakteerivaurion aiheuttanut kosteuden lähde on joko maasta kapillaarisesti nouseva kosteus tai mahdolliset reiät vedeneristemuovissa. Kuorimuurauksen ulottuminen pintalaatan alle edesauttaa maasta nousevaa kosteutta. Sosiaalitilan seinä vaikutti olevan kunnossa, mutta maanvastaista kuorimuurirakennetta pidetään riskirakenteena. Sosiaalitilan suihkussa kosteutta on päässyt kahden vedeneristekerroksen väliin, josta se ei ole päässyt pois. Tällöin tapetin tasoite ja liima ovat mikrobivaurioituneet ja muurauksen laastisaumat pehmenneet. Eriste on toistaiseksi säilynyt puhtaana. Koska vettä havaittiin vedeneristysmuovin molemmin puolin, seinän laajemman mikrobivaurioitumisen riski on suuri. Kosteuden lähteitä on vähintään kaksi pihan valumavedet kastelevat betoniseinää ja vedeneristysmuovia ulkopuolelta ja käytöstä aiheutuneet ylimääräiset kosteuskuormat sisäpuolelta. Myös kosteuden nousu maaperästä ja reiät vedeneristysmuovissa ovat mahdollisia. Sosiaalitilan wc:n takaseinässä vedeneristysmuovin vauriot lienevät syynä mikrobivaurioon. Kuorimuurauksen jatkuminen pintalaatan alle edesauttaa maasta nousevaa kosteutta (Kuva 24). Alkuperäisten piirustusten mukaan seinän takana on salaoja, mutta sen kunnosta ei ole tietoa. Kellarin länsipäädyssä salaojitus on onnistunut pitämään rakenteen kuivana toistaiseksi. 7.2.3. Havainnot maanvastaisesta seinärakenteesta 2 D-osan kellarin autotallin katossa, pohjoispäädyssä todettiin kosteusvaurio (Kuva 29). Ovenpielen seinän levytystä (Kuva 28) avattiin sekä seinän kesivaiheilta että yläosasta. Levytyksen takaa paljastui mustunutta mineraalivillaa, josta otettiin mikrobianalyysiin 2 materiaalinäytettä, näyte 1 seinän keskivaiheilta ja näyte 2 seinän yläosasta (17.10.2012). Näytteessä 1 havaittiin heikko viite mikrobivauriosta ja näytteessä 2 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta (liite 7). Seinän keskivaiheilla mineraalivillan puukoolaukset olivat mustuneet ja ne olivat käteen märät. Mineraalivillan takana betonissa oli runsaasti suola- tai kalkki-

21 härmettä erityisesti yläreunassa ja raudoitukset olivat esillä ja ruosteessa (Kuva 31). Kuva 28 Autotallin ovinurkka Kuva 29 Kosteusvaurio autotallin katossa, pohjoisen ulko-oven luona (puuosat ovenkarmia)

22 Kuva 30 Autotallin oven kosteusvaurion luona seinärakenteiden mustunutta mineraalivillaa levytyksen takaa Kuva 31 Mustunut puukoolaus ja ruostuneita betonirautoja 7.2.4. Johtopäätökset maanvastaisesta seinärakenteesta 2 Autotallin seinän vaurion syynä lienee viereisten ulkoportaiden liitoksen vedeneristeiden vuotaminen (Kuva 32). Autotallin ulko-oven puiset karmirakenteet ovat todennäköisesti mikrobivaurioituneet. Mahdollisesti myös eriste tiilimuurauksen takana on kastunut, tosin tällä osuudella on bitumisively vedeneristeenä, toisin kuin levytyksen takaisessa osassa (Kuva 28). On mahdollista, että kosteus on vaurioittanut myös 1. kerroksen pintamateriaaleja (jalkalistat, matto liimoineen ja tasoitteineen) sekä mahdollisia ulkoseinän ja välipohjan eristeitä.

23 Kuva 32 D-osan pohjoispäädyn portaat autotallin ulko-oven vieressä 7.3. Toimenpide-ehdotukset Sprinkleri-huoneen tiilimuuraus ja bakteerivaurioitunut eriste olisi poistettava ja vedeneristemuovin kunto selvitettävä. Tilalle olisi harkittava täysin erilaista rakenneratkaisua, jossa olisi kiinnitettävä huomiota myös maaperän kosteusnousuun. Sosiaalitilojen suihkuhuoneen osalta kellarin maanvastaisten seinien kuorimuurirakenteet betoniseinään asti olisi syytä purkaa. Betonipinta olisi hyvä hioa puhtaaksi mahdollisista suola- ja kalkkikertymistä. Betoniseinä on kuivatettava. Koska vedeneristeenä toimineen muovin takana oli vettä, olisi syytä samalla parantaa tilan ulkopuolista vedenpoistoa esim. seinän ulkopuolisella vedeneristyksellä, pintojen kallistuksilla ja salaojien toiminnan tehostamisella. Sosiaalitilan wc:n kuorimuuraus, eriste ja vedeneristysmuovi olisi poistettava. Tilalle olisi harkittava täysin erilaista rakenneratkaisua, jossa olisi kiinnitettävä huomiota myös maaperän kosteusnousuun. Myös salaojan toiminta on varmistettava. Myös muissa tiloissa kellarin kuorimuurauksen, mineraalivillaeristyksen ja vedeneristysmuovin purkamista on syytä harkita. Tilalle olisi hyvä saada lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin toimiva rakenne. Salaojien toiminta on varmistettava. D-osan pohjoisseinän portaiden (Kuva 32) vedeneristys on kunnostettava. Kellarista autotallin puolelta on poistettava kastuneet rakenteet (ovenkarmin puuosia tarvittavassa laajuudessa, seinän mineraalivilla puukoolauksineen, levytys), betonipinnat hiottava puhtaaksi maaleista ja tasoitteista sekä kalkki- tai suolakerrostumista. Betonilaatta on kuivatettava ja rapautuneet kohdat paikattava. Tarvittaessa myös ensimmäisen kerroksen lattian pintakerrokset (jalkalistat, matto, liimat ja tasoitteet) on uusittava ja rakennetta kuivatettava. Edellä mainitut korjaukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua.

24 8. HAITTA-AINEJATKOTUTKIMUKSET 8.1. Väliseinämaalien PCB -pitoisuudet 1. ja 2. kerroksissa 8.1.1. Havainnot ja johtopäätökset Ensimmäisen ja toisen kerroksen väliseinistä otettiin materiaalinäyte PCB -analyysiin. Näyte oli yhdistelmä eri tilojen väliseinien maaleista. Maalipinnoissa oli havaittavissa useita kerroksia (Kuva 33). Näyte sisälsi lyijyä 3000 mg/kg, jolloin se ylittää ongelmajäterajan (liite 6). Maalien PCB -pitoisuus oli alle 20 mg/kg, joten se jäi ongelmajäterajan alapuolelle. Tarkat näytteidenottopaikat löytyvät liitteestä 5. Kuva 33 Ensimmäisen ja toisen kerroksen väliseinien maaleissa erottui useita päällekkäisiä kerroksia 8.1.2. Toimenpide-ehdotukset Väliseiniä purettaessa on huomioitava väliseinämaalien ongelmajäteluokitus. 8.2. PAH -yhdisteet ja asbesti juhlasalin ja pienen liikuntasalin alapohjarakenteissa 8.2.1. Alapohjarakenteet B-osan juhlasalin alapohjarakenne on Vahasen juhlasalitutkimuksen (2012) mukaan seuraava: paksu lakkakerros, useita kerroksia jalopuuparketti 17 mm puukoolaus sahatavarasta, koolauksessa o mineraalivilla 75 mm o puukuitulevy 3 mm o mineraalivilla 85 mm bitumisively betoni n. 100 mm ilmaväli hiekkatäyttö

25 D-osan pienene liikuntasalin alapohjarakenne on Vahasen juhlasalitutkimuksen (2012) mukaan seuraava: pintakäsittely jalopuuparketti 20 mm puukoolaus sahatavarasta 2 x 2 1/2 c/c 40 + 30 mm mineraalivilla 3,2 mm kova puukuitulevy puukoolaus sahatavarasta 2 x 3 c/c 61 + 50 mm mineraalivilla 7/8 x 4 c/c 80+sideteräkset 1-kertainen kosteuseristys (todennäköisesti bitumisively) 80 mm teräsbetonilaatta 200 mm juntattua soraa tai sepeliä, pintakerros hienorakeista kantava perusmaa, turve ja multa poistettu Kuva 34 Pienen juhlasalin lattiarakenteet. Mineraalivillakerrokset merkitty nuolilla 8.2.2. Havainnot ja johtopäätökset B-osan juhlasalin koillisnurkan lattiarakenteisiin tehtiin rakenneavaus (Kuva 35). Bitumisivelystä otettiin asbestinäyte 1 sekä PAH -näyte 1. Tarkemmat näytteenottokohdat löytyvät liitteestä 5. Asbestinäytteessä 1 ei havaittu asbestia (liite 6). PAH -näyte 1 sisälsi polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus on 395 mg/kg (liite 6), mikä ylittää ongelmajäterajan. D-osan pienen liikuntasalin lattiarakenteisiin tehtiin rakenneavaus lounaisnurkkaan (Kuva 36). Bitumisivelystä otettiin asbestinäyte 2 sekä PAH -näyte 2. Pienen liikuntasalin maton tummasta liimasta otettiin asbestinäyte 3. Tarkemmat näytteenottokohdat löytyvät liitteestä 5. Asbestinäytteissä 2 ja 3 ei havaittu asbestia (liite 6). PAH -näytteessä 2 oli pieniä määriä eräitä PAH -yhdisteitä. Kokonaispitoisuus, 13 mg/kg, jäi alle ongelmajäterajan (liite 6).

26 Kuva 35 Rakenneavaus juhlasalin kaakkoisnurkassa Kuva 36 Pienen juhlasalin rakenneavaus lounaisnurkassa 8.2.3. Toimenpide-ehdotukset Juhlasalin betonilaatan pintakerrosta käsiteltäessä on huolehdittava asianmukaisesta henkilösuojauksesta (liite 6). Materiaalia ei saa pölyttää ja jäte on toimitettava ongelmajätelaitokselle. Pienen liikuntasalin bitumisivelykerrosta käsiteltäessä tulee välttää ihokosketusta materiaaliin. 9. MUUT HAVAINNOT 9.1. Havainnot ja johtopäätökset 9.1.1. Kellari Kellarin D-osan pohjoisseinällä, siivoojien sosiaalitilojen vieressä, sijaitsee entinen pystykuilu maanpinnalle, joka toimii tällä hetkellä varastona. Varaston katto ja oven yläpuolinen palkki pisaroivat voimakkaasti (tutkimushetkellä satoi) ja tilassa haisi homeelle (Kuva 37). Katossa roikkuneet pahviriekaleet olivat kastuneet. Ilmeisesti kuilun kansirakenteen vesieristeet ja pihan kallistukset eivät ole kunnossa (Kuva 38). B-osan alapuolisessa itä-länsisuuntaisessa putkitunnelissa on maalattia. Tilaa käytettiin myös varastona (Kuva 39). Puupohjaiset tavarat voivat vaurioitua ollessaan kosketuksissa maaperään.

27 D-osan kellarin autotallista lähtevän C-D-osan putkitunnelin alkupäässä putkien pahvieristeissä oli kosteusjälkiä ja tunnelissa oli mineraalivillaa irtonaisena (Kuva 40). Kuva 37 Kellarin pystykuiluvaraston ovenyläpuolinen palkki (ylin nuoli) ja katto (alin nuoli) pisaroivat Kuva 38 Kellarin pystykuilun kannen sijainti B-osan pohjoisseinustalla

28 Kuva 39 B-osan itä-länsisuuntaisessa putkitunnelissa on maalattia ja sitä käytetään varastona Kuva 40 Autotallista lähtevän putkitunnelin pahvieristeissä oli kosteusjälkiä. Tunnelissa oli irtonaista mineraalivillaa Kellarissa oli todella lämmintä. Siivoojien sosiaalitiloissa oli havaittavissa viemärinhajua. Se johtuu mahdollisesti kuivuneista lattiakaivoista suihkuhuonetta ei käytetä suihkuun vaan esim. vaatteiden kuivattamiseen.

29 9.1.2. Juhlasali ja pieni liikuntasali Juhlasalin ja pienen liikuntasalin lattioiden rakenneavausten yhteydessä mitattiin myös betonilaattojen kosteuspitoisuutta porarei istä. Juhlasalissa rakenneavaus ja kaksi porareikää tehtiin aiemmin korjatulle vesivahinkoalueelle. Reikien syvyydet olivat noin 35 mm ja 50 mm (Kuva 41 ja Kuva 42). Juhlasalin maanvastaisen betonilaatan suhteellinen kosteus noin 50 mm syvyydellä oli 80,7 %. Absoluuttinen kosteus samalla syvyydellä oli 13,1 g/m 3. Noin 35 mm syvyydellä suhteellinen kosteus oli 32,1 % ja absoluuttinen kosteus 5,2 g/m 3. Betonilaatta on pintaosastaan kuiva. Syvemmällä laatan kosteuspitoisuus on juuri ja juuri pinnoitettavuusrajojen (80 90 % päällystemateriaalista riippuen) alapuolella. Pienessä liikuntasalissa betonilaatan suhteellinen kosteus noin 50 mm syvyydellä oli 59,9 %. Absoluuttinen kosteus samalla syvyydellä oli 11,1 g/m 3. 35 mm syvyydellä suhteellinen kosteus oli 51,7 % ja absoluuttinen kosteus 9,6 g/m 3. Betonilaatta ei ollut märkä. Kuva 41 Juhlasalin betonilaatan porareikien RH- ja lämpötila-anturit tasaantumassa tiivistettyinä Kuva 42 pienen liikuntasalin porareikien putkitukset tasaantumassa tiivistettyinä

30 Pienessä liikuntasalissa oli havaittavissa voimakas dieselinkäry, jonka lähteeksi selvisi tilan IV-koneen ilmanottoaukon luona työskennellyt kaivinkone. Salin lattiarakenteita avattaessa havaittiin myös voimakasta homeenhajua. Lattiarakenteista otettiin 3 materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näyte 1 otettiin mineraalivillasta ylemmästä koolauskerroksesta. Näyte 3 otettiin mineraalivillasta alemmasta koolauskerroksesta. Näyte 2 otettiin maton tummuneesta tasoitteesta ja liimasta (Kuva 43). Näytteissä 1 3 havaittiin kaikissa vahva viite mikrobivauriosta (liite 8). Mikrobivaurion kosteudenlähde lienee tullut ylhäältä päin (esimerkiksi siivousvedet tai putkivuodot), sillä betonilaatan porarei istä mitatut suhteelliset kosteudet eivät olleet korkeita. Liikuntasalin oven luona lattian matto kupruili usean neliömetrin alueella (Kuva 44), joten on mahdollista, että tälläkin alueella on kosteusvaurioita. Kuva 43 Pienen liikuntasalin maton tummunutta alapintaa Kuva 44 Pienen liikuntasalin kupruilevaa mattoa oven luona

31 9.1.3. Lattian alla kulkevat suutinkonvektorikanavat Ilmanvaihtopiirustusten mukaan lattianalaisissa suutinkonvektorikanavissa ilmanvaihtoputkea kannattelee 10x5 cm puinen tukipala (Kuva 45). Piirustusten mukainen Leca -soratäyttö näyttäisi puuttuvan C- ja D-osien välissä sijaitsevan tarkistusluukun kohdalta (Kuva 46). Pintalaatan alapuolella näkyy vanerinen muottilaudoitus (Kuva 46). On syytä olettaa, että puinen tukipala ja muottilaudoitus löytyvät kaikista rakennuksen suutinkonvektorikanavista. On myös todennäköistä, ettei kanavarakenteissa ole piirustuksissa mainittua Leca -soratäyttöä. Kuva 45 A-osan lattianalaisen ilmanvaihtokanaalin rakenne Kuva 46 Suutinkonvektorikanavan rakenne tarkistusluukun kohdalla C- ja D-osan välillä

32 Rakenteiden lämpötila saattaa hieman laskea, jos ilmanvaihtoputket otetaan pois käytöstä remontin yhteydessä. 9.2. Toimenpide-ehdotukset 9.2.1. Kellari Kellarin pystykuilu-varaston kansi vedeneristyksineen on kunnostettava ja pihan kallistukset on saatettava kuntoon. Orgaaniset (puupohjaiset) materiaalit on poistettava ja kastuneet rakenteet on kuivatettava. Putkitunneleita ei saa käyttää varastoina. Putkitunneleiden kastuneet ja rikkonaiset eristeet on korjattava ja irtonainen mineraalivilla ja roskat poistettava. Ilmavaihtoteknisesti olisi järjestettävä putkitunnelit alipaineisiksi huonetiloihin nähden ja kaikki läpiviennit huonetiloihin tiivistettävä, jotta mahdolliset epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan. Viemäriputket korjattaneen peruskorjauksen yhteydessä. Sitä ennen kaikkiin vähänkäytettyihin lattiakaivoihin ja hajulukkoihin on hyvä laskea vettä säännöllisesti, etteivät ne pääse kuivumaan. 9.2.2. Juhlasali ja pieni liikuntasali Kosteuspitoisuudet juhlasalin ja pienen liikuntasalin betonilaatoissa eivät olleet hälyttävästi koholla, joten kuivaaminen ei ole tarpeen. Mikrobivaurioituneet materiaalit pienen liikuntasalin lattiasta on purettava betonikerrokseen asti. 9.2.3. Lattian alla kulkevat suutinkonvektorikanavat Rakenteiden korjausta suunniteltaessa on huomioitava suutinkonvektorikanavissa sijaitsevat puuosat. Rakenteiden mahdollinen lämpötilanlasku on otettava huomioon korjaussuunnittelussa. 10. YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Julkisivumuurauksen huonon kunnon, mikrobivaurioituneiden eristeiden, puuttuvien liikuntasaumojen ja tuulensuojapahvien takia ulkoseinät olisi syytä uusia kauttaaltaan sellaisiksi, että ne toimivat sekä rakenne- että kosteusteknisesti. Myös ulkoseinien lämmöneristystä olisi syytä parantaa. Jos ulkoseinärakenteita ei korjata toimiviksi, ulkoseinän ilmatiiviyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta estetään eristetilassa nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa esiintyvien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisätiloihin. Kellarin maanvastaisten seinien kuorimuurirakenteet betoniseinään asti olisi syytä purkaa B-osan siivoojien sosiaalitilojen suihkuhuoneen ja wc:n sekä sprinklerihuoneen osalta. Betonipinta olisi hyvä hioa puhtaaksi mahdollisista suola- ja kalkkikertymistä. Betoniseinä on kuivatettava. Koska suihkutilan vedeneristeenä toimineen muovin takana oli vettä, olisi syytä samalla parantaa tilan ulkopuolista vedenpoistoa esim. seinän ulkopuolisella vedeneristyksellä ja salaojien toiminnan tehostami-

33 sella. Myös muissa kellaritiloissa kuorimuurauksen ja mineraalivillaeristyksen purkaminen on suositeltavaa. Tilalle olisi hyvä saada lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin toimiva rakenne. D-osan pohjoisten ulkoportaiden vedeneristys on kunnostettava. Portaiden alapuolelta autotallista, on poistettava kastuneet rakenteet, betonipinnat hiottava puhtaaksi maaleista ja tasoitteista sekä kalkki- tai suolakerrostumista. Betonilaatta on kuivatettava ja rapautuneet kohdat paikattava. Tarvittaessa myös ensimmäisen kerroksen lattian pintakerrokset on uusittava ja rakennetta kuivatettava. Kellarin B-osan pystykuilu-varaston kansi vedeneristyksineen on kunnostettava ja pihan kallistukset on saatettava kuntoon. Orgaaniset materiaalit on poistettava ja kastuneet rakenteet on kuivatettava. Katon todennäköinen vuoto A-osan eteläpäädyssä on korjattava. Putkitunneleiden kastuneet ja rikkonaiset eristeet on korjattava ja irtonainen mineraalivilla ja roskat poistettava. Ilmavaihtoteknisesti olisi järjestettävä putkitunnelit alipaineisiksi huonetiloihin nähden ja kaikki läpiviennit huonetiloihin tiivistettävä, jotta mahdolliset epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan. Putkitunneleita ei saa käyttää varastoina, mikä on huomioitava korjaussuunnittelussa. Väliseiniä purettaessa on huomioitava väliseinien maalien ongelmajäteluokitus. B- osan juhlasalin lattian bitumisivleyn korkea PAH -pitoisuus on huomioitava lattiarakenteita purettaessa ja työmiesten henkilösuojauksessa. D-osan pienen liikuntasalin lattian pintarakenteet on purettava betonipintaan asti mikrobivaurioituneelta alueelta. Suutinkonvektori kanavissa on puurakenteita. Kaikki edellä ehdotetut korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Susanna Peltola HKR-Rakennuttaja (09) 310 39765 susanna.peltola@hel.fi Jakelu: Pekka Panhelainen HKR-Rakennuttaja

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 6 PCB ja lyijy 24.7.2012 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 204233 04.09.2012 1 (2) Helsingin kaupunki/ Rakennusvirasto HKR-rakennuttaja Susanna Peltola PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI NÄYTTEENNE Asiakasviite: Vesalan y-a Analyysin kuvaus: Kokonais-PCB ja lyijy Tulopvm.: 25.07.2012 Käsittelijä(t): Laura Laukkanen Analysointimenetelmä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

LIITE 6 PCB ja lyijy 24.7.2012 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 204233 04.09.2012 2 (2) CK12-01787-1 Näyte/keräin: Vesala 1 Mittauspaikka: Väliseinien maaleja, A- ja C-siivet, 1. ja 2. krs Analysointipvm.: 22.08.2012/LALA Näytteenottoaika: 24.07.2012 Yhdiste Tulos Yksikkö Lyijy 3000 mg/kg Kokonais-PCB <20 mg/kg Työympäristön kehittämispalvelut Tiina Rantio vanhempi asiantuntija Tampere Laura Laukkanen laboratorioanalyytikko Tampere Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

LIITE 6 PAH-yhdisteet 31.10.2012 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 211160 01.11.2012 1 (5) Helsingin kaupunki/ Rakennusvirasto HKR-rakennuttaja Susanna Peltola PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI PAH-YHDISTEET MATERIAALINÄYTTEISTÄ Asiakasviite: Vesalan yläaste Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa, Tulopvm.: 31.10.2012 Käsittelijä(t): Raija Vaaranrinta Analysointimenetelmä Menetelmällä mitataan 16 PAH-yhdisteen pitoisuus materiaalinäytteessä. Näyte uutetaan dikloorimetaanilla ja analysoidaan kaasukromatografi-massaspektrometri -laitteistolla. Yksittäisen PAH-yhdisteen määritysraja on suuruusluokkaa 0,05-0,1 mg/kg. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

LIITE 6 PAH-yhdisteet 31.10.2012 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 211160 01.11.2012 2 (5) CK12-02405-1 Näyte/keräin: Näyte PAH-1 Mittauspaikka: Vesalan yläaste Mittauskohde: Juhlasali, lattian kosteuseristys Analysointipvm.: 1.11.2012/rvaa Näytteenottoaika: 31.10.2012 Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni 1) <0,07 mg/kg Asenaftyleeni 2,7 mg/kg Asenafteeni 0,07 mg/kg Fluoreeni 0,11 mg/kg Fenantreeni 92 mg/kg Antraseeni 6,6 mg/kg Fluoranteeni 65 mg/kg Pyreeni 38 mg/kg Bentso[a]antraseeni 30 mg/kg Kryseeni 26 mg/kg Bentso(b)fluoranteeni 29 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni 19 mg/kg Bentso(a)pyreeni 21 mg/kg Indeno(1,2,3-cd)pyreeni 39 mg/kg Dibentso(a,h)antraseeni 8,0 mg/kg Bentso(ghi)peryleeni 19 mg/kg 1) Näytteen 16 PAH-yhdisteen kokonaispitoisuus on 395 mg/kg Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

LIITE 6 PAH-yhdisteet 31.10.2012 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 211160 01.11.2012 3 (5) CK12-02405-2 Näyte/keräin: Näyte PAH-2 Mittauspaikka: Vesalan yläaste Mittauskohde: Pieni liikuntasali, lattian kost.eristys Analysointipvm.: 1.11.2012/rvaa Näytteenottoaika: 31.10.2012 Yhdiste Tulos Yksikkö Naftaleeni 1) <0,04 mg/kg Asenaftyleeni <0,04 mg/kg Asenafteeni <0,04 mg/kg Fluoreeni <0,05 mg/kg Fenantreeni 8,4 mg/kg Antraseeni <0,09 mg/kg Fluoranteeni <0,17 mg/kg Pyreeni 0,85 mg/kg Bentso[a]antraseeni 0,49 mg/kg Kryseeni 1,9 mg/kg Bentso(b)fluoranteeni 0,78 mg/kg Bentso(k)fluoranteeni <0,17 mg/kg Bentso(a)pyreeni 0,58 mg/kg Indeno(1,2,3-cd)pyreeni <0,17 mg/kg Dibentso(a,h)antraseeni <0,82 mg/kg Bentso(ghi)peryleeni <1,7 mg/kg 1) Näytteen 16 PAH-yhdisteen kokonaispitoisuus on 13 mg/kg. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS LIITE 6 PAH-yhdisteet 31.10.2012 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 211160 01.11.2012 4 (5) Tulosten tarkastelu Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS LIITE 6 PAH-yhdisteet 31.10.2012 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 211160 01.11.2012 5 (5) Työympäristön kehittämispalvelut Sinikka Vainiotalo erikoistyöhygieenikko Helsinki Raija Vaaranrinta mittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

LIITE 6 Asbesti 31.10.2012

LIITE 6 Asbesti 6.11.2012

LIITE 7

LIITE 7

LIITE 8

LIITE 8