Perusterveydenhuollon yhteistyö ja HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö Ylilääkäri Tapani Hämäläinen 12.4.2013 Kuntatilaisuus 9.4.2013 1
Terveydenhuoltolaki 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.
HE 90/2010 terveydenhuoltolaiksi, perustelut Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan myös säätämällä sairaanhoitopiireihin perusterveydenhuollon yksiköille tehtävä yhteistyön koordinoijana ja terveyskeskusten kehittämistyön tukijana. Laissa esitetään sairaanhoitopiireihin toimintoa, joka tukisi perusterveydenhuollon koulutusta, kehittämistä ja tutkimustoimintaa sekä terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyön kehittämistä.
HUS Perusterveydenhuollon yksikkö vuonna 2013 budjetoitu yhteensä 9 henkilötyövuotta ylilääkäri, yksikön johtaja kaksi sivuvirkaista ylilääkäriä (yleislääketieteen professorit) koulutusylilääkäri koulutussuunnittelija suunnittelija (täyttämättä) toimistosihteeri kehittämispäällikkö (määräaikainen, Kaste-hankkeessa) terveyden edistämisen asiantuntijaylilääkäri (TA 2013)? terveyden edistämisen suunnittelija (TA 2013)?
HUS Perusterveydenhuollon yksikkö HUS - johtajaylilääkäri Yksikön johtaja, ylilääkäri Tapani Hämäläinen Koulutustoiminta Arja Helin-Salmivaara Johan Eriksson Kaisu Pitkälä Maija Hartikainen Martina Torppa Kaija Hannula tilanne huhtikuussa 2013 Terveyden edistäminen Laura Suojanen Sinikka Bots Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kaisu Pitkälä Johan Eriksson esim. Sosiaalityön koulutus, Ylva Krokfors PTH tutkimus- ja kehittämisyhteistyön koordinointi Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma; PTH-ESH yhteistyö; Hoitoketjut, Yhteistyö sosiaalisektorin kanssa Suunnittelija tulossa Toimistosihteeri Sirpa Korpela 4.3. alkaen Ensisijainen työkenttä, koordinointia
Perusterveydenhuollon yksikön talousarvio 2013 1 Talousarvio koko vuosi T3 TOIMINTATUOTOT 524 200 T30 Myyntituotot 500 000 T33 Tuet ja avustukset 24 200 T4 TOIMINTAKULUT 1 041 928 T41 Henkilöstökulut 667 532 T43 Palvelujen ostot 336 800 T45 Aineet tarvikkeet ja tavarat 8 400 T48 Muut toimintakulut 29 196 TT6 TOIMINTAKATE -517 728 TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ 1 041 928 TOIMINTAKATE POISTOJEN JÄLKEEN -517 728 T6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 TT9 TILIKAUDEN TULOS -517 728 TT7 VUOSIKATE -517 728
perusterveydenhuollon yksikkö toimii osaltaan Apotti- toiminnan kehittämishankkeessa
tehdään verkostosta HUS-alueen perusterveydenhuollon kehittäjäverkosto, joka ottaa vetovastuun perusterveydenhuollon kehittäjävalmennuksesta
Tutkimus ja kehittäminen Parantaakseen HUS-alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatiota HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö kutsuu kokoon keskeiset toimijat perusterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiatyöhön. Näin pyritään tukemaan eri toimijoiden yhteistyötä, vahvistamaan konsensusta ja osaamista keskeisillä painopistealueilla, koordinoidaan ohjelmallisia, vahvoja ja pitkäkestoisia hankkeita, toiminnan tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ohjelmat pyritään kuntien, HUS:n, yliopistojen, tutkimuslaitosten, AMK:den, sosiaalialan osaamiskeskusten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken sopimaan suuriksi ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi, joille sovitaan mahdollinen koordinaattori ja kotipesä. Tällä pyritään nykyisestä lyhytkestoisesta projektityöstä aiempaa parempaan tulosten hyödyntämiseen ja implementointiin. Tällä voidaan myös vähitellen rakentaa moniammatillista ja tieteistä tutkimuksellista osaamista perusterveydenhuoltoon ja rahoituksen hakemiseen riittävän suuria ja vahvoja konsortioita. HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaluonnos 4/2013
Perusterveydenhuollon yksikön roolista Toiminnan tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen Perusterveydenhuollon sanansaattaja ja laajaalainen kehittäjä, yhteistyön ja terveydenhuollon integraation edistäjä ja alueellinen koordinaattori Yksikkö edustaa perusterveydenhuollon näkökulmaa sairaanhoitopiirissä Yksikön rooli perusterveydenhuollon vahvistamisessa edellyttää kunnilta tukea, ohjausta ja toimintavaltuuksia
Yksikön työn haasteista Erittäin kompleksi ja muuttuva toimintaympäristö Epävarmuus tulevasta sote-rakenteesta ja sen kehittämisrakenteista Moniammatillisuus käytännössä verkoston kautta Perusterveydenhuollossa tehtävän kehittävän tutkimuksen edistäminen Yksikön tehtävät mitoitettava resurssien mukaisiksi
Perusterveydenhuollon voimavarojen niukka kasvu suhteessa koko terveydenhuollon resursseihin Reaalinen menojen kokonaiskasvu vuodessa 2005-2010 - Koko terveydenhuolto + 1.5 % - Erikoissairaanhoito + 1.5 % - Perusterveydenhuolto + 0.2 % - Yleislääkäripalvelut (sis. ulkoistuksen) 0.3 % Lähde: THL 12.4.2013 PMJ, MP, ME 14
Jälkeenjääneisyys noin 1000 terveyskeskuslääkäriä
KUNTALAISTEN ASIOINTITARPEET omat resurssit ja edellytykset tarvitsee työntekijän ovat riittävät itsenäiseen asiointiin kohtaamista verkkokauppa Esim. - yksilöllinen ohjaus ja neuvonta etäyhteyksin (netti, puhelin) - sähköinen ajanvaraus OHJAUS- JA NEUVONTAPALVELUT - palveluneuvonta/päivystys (ei ajanvarausta) - ryhmämuotoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut LÄHIPALVELUT KOTIIN TAI OMALLA ASUINALUEELLA - kuljetuspalvelu, kauppa/ateriapalvelu - sähköinen hakemus ja päätös - kortille ladattavat etuudet - lab.ym. seuranta, videotapaamiset, nettikeskustelut, itsepalvelupisteet - osa seurannoista - videotapaamiset, nettikeskustelut, erityistyöntekijöiden konsultaatio face to face asiointi - kotihoito, perhetyö, kotikäynnit - kouluth, osa neuvolakäynneistä - suuhygienisti, kotisairaala, avoneuvola - vertaistuki, ohjatut ryhmät ALUEELLISET PALVELUT - perheidentalo, aikuissosiaalityö, päihde- ja mtp-palvelut, terveysasema, neuvola, hammaslääkäri, asumispalveluja, elä ja asu -keskukset - osa seurannoista - videotapaamiset, nettikeskustelut, erityistyöntekijöiden konsultaatio Tuula Heinänen 2010 KESKITETYT PALVELUT -iso terveysasema, lab,rtg, erik.lääkärit, super-neuvola, aikuisten sos.palvelut, sos. ja kriisipäivystys, PMS-kampus, ger.pkl, päiväsairaala
Ongelmat (1) Yhteinen näkemys puuttuu siitä, mikä on PTH:n ja mikä ESH:n tehtävä ja rooli ja yhteinen visio Erilliset budjetit osaoptimointi Tutkimus painottuu ESH:oon, niukasti tutkimusta PTH:ssa ja systeemitasolla Erilliset rekisterinpitäjät, tiedonkulku Luulemme, että tämä on helppoa Tuula Heinänen, Aivoriihi Espoossa 27.1.2010
Ongelmat (2) Vastuu (henkilötasolla) hoitoketjuista sopimatta Tulosten (hoitoketjun, potilas-) seurantaa ei tehdä Insentiivit yhteistyölle puuttuu Kuntoutusvastuun määrittelyt epäselvät Moneen eri hoitoketjuun kuuluvan potilaan hoitokokonaisuus ei toimi Tuula Heinänen, Aivoruuhi Espoossa 27.1.2010
Ongelmat (3) Potilas hukassa Potilaan pallottelu, hoitovastuu, hoitosuunnitelma ei ole potilaalle ymmärrettävässä muodossa, pahimmillaan yhdellä potilaalla monta eri hoitosuunnitelmaa Lähete-palautejärjestelmä ei toimi Potilaan siirtyminen organisaatiosta toiseen tökkii, pelisäännöt sopimatta Ammattilaisilta puuttuu mahdollisuus saada konsultaatiot arjessa, helposti Tuula Heinänen, Aivoriihi Espoossa 27.1.2010
HUS:n strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITETASO 2013-2016 Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan volyymi perusterveydenhuollossa 20 henkilötyövuotta (htv) vuonna 2013, 50 htv vuonna 2014, 100 htv vuonna 2015 ja 150 htv vuonna 2016
Terveydenhuoltolaki 33 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. - Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Terveydenhuoltolaki 33 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. - Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein.
Terveydenhuoltolaki 34 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. - Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.
Järjestämissuunnitelma HUS:n strategisissa painopisteissä ja avaintavoitteissa vuodelle 2013 Tavoite Tavoitteen mittari Tavoitetaso 2013-2016 Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen Vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa Vuosina 2014-2016 tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen
Terveydenhuoltolain mukaan on sovittava, miten sairaanhoitopiiri vahvistaa terveyskeskuksia järjestämällä erikoisaloittaisia palveluja ja muuta tukea terveyskeskuksiin lain perustelut: tiedonkulun ja konsultaatioiden parantaminen päällekkäisyyksien poistaminen joustavien, organisaatiorajat ylittävien hoitoketjujen rakentaminen terveydenhuollon toiminnallisen kokonaisuuden luominen toiminnallisessa kokonaisuudessa tulisi ottaa huomioon perustason erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen perusterveydenhuollossa sairaanhoitopiirin henkilöstö voisi esimerkiksi antaa perusterveydenhuollossa sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka olisi mahdollista toteuttaa peruspalveluja antavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä esim. konsultaatiot, päiväkirurgiset toimenpiteet
Perusterveydenhuollon vahvistaminen? Voidaan perustellusti kysyä, miten paljon erikoislääkäripalvelujen (muiden kuin yleislääketieteen erikoislääkäripalvelujen) antaminen terveyskeskuksissa vahvistaa perusterveydenhuoltoa? Toisaalta muutosta on jo markkinoitu niin paljon, että onko mahdollista enää olla järjestämättä ainakin joidenkin erikoisalojen vastaanottotoimintaa terveyskeskuksiin? Terveyskeskuksiin tarvitaan osaavia, sitoutuneita terveydenhuollon ammattihenkilöitä Erityisesti yleislääketieteen erikoislääkäreitä, hammaslääkäreitä, itsenäiseen vastaanottotyöhön koulutettuja sairaanhoitajia Tarvitaan perusterveydenhuollon osaajia enemmän kuin erikoissairaanhoidon osaajia Voisiko Ruotsin valinnanvapausuudistuksen kokemuksia tai Norjan ja Tanskan ammatinharjoittajamallien kokemuksia hyödyntää lääkäripalvelujen saatavuuden parantamiseksi?
Jos erikoislääkäripalveluita terveyskeskuksissa merkittävästi lisätään Riski, että terveyskeskuslääkäreiden osaaminen ko. erikoisaloilla vähenee ja potilaita ohjataan liian helposti ko. erikoislääkäreiden vastaanotolle eikä hoideta itse erikoislääkäriä konsultoiden Muutoksen pitää tukea terveyskeskuslääkäreiden osaamisen kehittämistä ja hoitoketjujen hallintaa Alueelliset erityispiirteet on otettava huomioon Järjestettävän erikoislääkärivastaanoton terveyskeskuksessa tulee korvata vastaanotto sairaalassa eikä vain tulla sen lisäksi soveltuu tämän takia lähinnä sellaisille vastaanotoille, joissa ei tarvita erityistutkimuksia sairaalan poliklinikalla
Yhteistyötapoja laajamittainen koulutusyhteistyö mittava konsultaatiotoiminta hoitoketjujen laatiminen ja kehittäminen (sisältäen sujuvan jatkohoitoon siirtymisen kehittämisen (Sutjake) ) johdon yhteistyökokoukset (sairaanhoitoalueilla pitkät perinteet) palvelusuunnitelmaneuvottelut yhteispäivystykset ja yhteispäivystyshankkeet tukipalveluyhteistyö (esim. laboratorio, kuvantaminen, lääkehuolto, välinehuolto, laitoshuolto) ensihoito- ja sairaankuljetusyhteistyö tietojärjestelmäyhteistyö ( viimeinen esimerkki tästä Apotti) lähete-palautejärjestelmät hankintayhteistyö työmatkakuljetusyhteistyö erikoisala- tai ongelmakohtaisia yhteistyöhankkeita alueellisesti
Yhteistyö tulevaisuudessa? Jatketaan toimivia yhteistyön muotoja ja etsitään ennakkoluulottomasti uusia Yhteistyö jatkuu perinteisesti sairaanhoitoaluetasolla ja suurten kuntien kanssa kahdenkeskisesti Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi osaltaan yhteistyötä sairaanhoitopiirin tasolla Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa voidaan hyödyntää yhteistyötä ohjaavana työkaluna Perusterveydenhuollossa järjestettävien erikoislääkäripalvelujen kehittäminen erityisesti perusterveydenhuollon toimijoiden työtä ja osaamisen kehittymistä tukevan konsultaatiotoiminnan kehittäminen Yhteistyön tekemisen kohteena hoito- ja palveluketjujen hallinta, koordinaatio ja kehittäminen hoitotulosten ja potilasturvallisuuden seuranta ja arviointi toimivien tietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntämisen edellyttämät toimintakäytäntöjen muutokset saumattomien palveluketjujen ja yhteispäivystysten edellyttämä yhteistyö toiminnan kehittämisen lisäksi tilasuunnittelussa
Uusi sote-rakenne? Tavoitteena kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen päävastuu perustasolle, jota alueellinen erityisvastuutaso tukee Perustason toimijat tekevät erityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä erityisvastuutason kanssa Tavoitteena on, että kunnat ja sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä laajan perustason järjestämisvastuu Vahvistaisivatko esillä olleet mallit perusterveydenhuoltoa?
Mitä tarvitaan integroidun terveydenhuollon palvelujärjestelmän luomiseksi? Tehokas menetelmä yhteisten hoitopolkujen luomiseksi ja jalkauttamiseksi. Siirtymiset toimijoiden välillä sovittava ja kannustimien on tuettava toimijoiden yhteistyötä. Tiedon kerääminen ja jakaminen pitää olla mietitty tarkasti. Otettava huomioon eri toimijoiden tarpeet, esim. palvelun tuottajien, maksajien ja valvovien viranomaisten. Johdon on myös selvästi linjattava, miten ja miksi tietoa jaetaan. Riittävän avoimet sisäisen tiedon kulun kanavat. Edellyttää sitä, että kaikki puhuvat toisilleen avoimesti ja säilyttävät saman potilaskeskeisen otteen. Potilaslähtöisyys potilas tulee aina ensin! The combination of a good data environment, strong end-to-end processes, clear communications, and a patient-centric focus creates integrated care. It also encourages everyone within the system to do their best. Hal Wolf, senior vice president and COO, Kaiser Permanente Federation Health International, 2009, Number 8 (haastattelu)
Kiitos!