ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 1.8.2013 alkaen

1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JäRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 3 4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS)... 3 5 INTEGROITU ERITYISOPETUS... 4 5.1 Erityisopetusresurssi... 4 5.2 Työnjako... 4 5.2.1 Apulaisrehtori ja asiantuntijapalvelujen koulutuspäällikkö... 4 5.2.2 Erityisopetuksen koordinaattori... 5 5.2.3 Koulutuspäällikkö... 5 5.2.4 Tutkintokoordinaattori / kehityspedagogi... 5 5.2.5 Ryhmänohjaaja... 6 5.2.6 Erikoisammattihenkilö, koulunkäynninohjaaja ja työvalmentaja... 6 5.2.7 Palveluohjaaja ja opinto-ohjaaja... 6 5.2.8 Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut... 7 5.3 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO) erityisopetus... 7 5.4 Erityisopetuksen tarpeen kartoittaminen... 7 5.5 Erityisopetuksen järjestäminen... 8 5.5.1 Aikuisten erityisopetus... 9 5.6 Arviointi erityisopetuksessa... 9 5.6.1 Ammattiosaamisen näytöt... 10 5.7 Erityispedagogiikan toteutuminen SAMIssa... 11 6 ERITYISOPETUS ERILLISISSÄ RYHMISSÄ... 12 6.1 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa... 12 6.1.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, valmentava I... 13 6.1.2 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, valmentava II... 13 6.2 Mukautettu perustutkintopohjainen koulutus... 13 Liite 1. Erityisopetuksen LUOKITUS (TILASTOKESKUS)... 14 Liite 2. Saatekirje HOJKSiin... 15

2 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Erityisopetuksen järjestämisen suunnitelma perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta, valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Koulutusta kehitetään siten, että erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi oppilaitoksessa järjestettävää opetusta. Erityisopetusta toteutetaan sekä integroituna että erillisten ryhmien erityisopetuksena Erityisopetuksen kollegiaalinen ryhmä päivittää vuosittain erityisopetuksen järjestämisen suunnitelman asiantuntijapalvelujen koulutuspäällikön kanssa. Rehtori hyväksyy erityisopetuksen järjestämisen suunnitelman osana opetussuunnitelman yhteistä osaa. 2 ERITYISOPETUS Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa vallitsee kannustava oppimisilmapiiri, jossa ohjataan ja tuetaan opiskelijan kehittymistä hyväksi ihmiseksi, ammatin taitajaksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Erityisopetuksen avulla ja tehostetuin tukitoimin vastataan haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisesta. Erityisopetusta toteutetaan sekä integroituna että erillisten ryhmien erityisopetuksena. Opetus voidaan tarvittaessa toteuttaa erityisopetuksena oppilaitoksen kaikissa koulutuksissa. Erityisopetus on opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioivaa opetusta. Se on luovaa suhtautumista ja paneutumista opiskelijan oppimisen tukemiseen. Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka sairauden, vammaisuuden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön, puhe-, luku- ja kirjoitusvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi tarvitsee erityisiä opetus-, tai opiskelijapalveluja. SAMissa toimii erityisopetuksen kollegiaalinen ryhmä, johon kuuluu erityisopetuksen koordinaattori, koordinoiva opo, asiantuntijapalveluiden koulutuspäällikkö, atto-opintoja koordinoiva erityisopettaja, opettajia/erityisopettajia jokaiselta koulutusalalta sekä opettaja valmentavasta koulutuksesta, maahanmuuttajakoulutuksesta ja ammattistartista.

3 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET Opiskelun ensisijaisena tavoitteena on, että opiskelija suorittaa erityisopetuksen antaman tuen avulla perustutkinnon valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen tavoitteiden ja arviointimääräysten mukaisesti. Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita niin, että hän saa ammattitaidon, jonka ansiosta hän pystyy työllistymään sekä kehittämään elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Mikäli opiskelijalla on kuntoutussuunnitelma, opiskelun toteutus tukee sitä. 4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Opiskelijalle, jonka opetus toteutetaan erityisopetuksena, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS voidaan laatia missä tahansa opintojen vaiheessa. Suunnitelma sisältää seuraavat asiat. - suoritettava tutkinto, tutkinnon laajuus, opetuksessa noudatettavan opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteet - peruste opetuksen toteuttamiseksi erityisopetuksena (liite 1). - opetuksen ja ohjauksen toteutusmenetelmät ja vastuut - opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) - opiskelijan saamat erityiset ohjaus- ja tukipalvelut Opiskelijan HOJKSia säilytetään oppilaitoksen arkistossa 1 + 10 vuotta. HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajansa, ryhmänohjaajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuuhenkilönä on ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja ottaa huoltajaan yhteyden ennen erityisopiskelijaksi nimeämistä ja huoltajalle tulee tarjota aina mahdollisuutta osallistua hojksin laadintaan. HOJKissa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet, jotka perustuvat kyseisen tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. HOJKSin tekemistä ohjaa ryhmänohjaaja. Opiskelijan edistymistä seurataan jatkuvasti ja henkilökohtaisia tavoitteita sekä tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan.

4 Tukimuotoja ovat pienryhmäopetus, erityisammattihenkilön /koulunkäynninohjaajan tuki koko ryhmälle, vaihtoehtoiset tehtävät, työvaltainen opiskelu, yksilöohjaus, samanaikaisopetus. Hojksien täytyy olla valmiita syyslukukaudella 15.10. mennessä ja kevätlukukaudella 28.2. mennessä. HOJKSin allekirjoittaa opiskelija, huoltaja ja ryhmänohjaaja. HOJKS allekirjoitetaan silloin, kun se laaditaan ensimmäisen kerran ja toisen kerran jos erityisopetuksen peruste muuttuu. HOJKS päivitetään / tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. 5 INTEGROITU ERITYISOPETUS Erityisopetusta toteutetaan ensisijaisesti integroituna erityisopetuksena, jolloin opiskelija opiskelee pääsääntöisesti samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan tarve erityisopetukseen tarkistetaan joka lukukauden alussa. Usein on mahdollista, että hän tarvitsee erityistä tukea vain osan opiskeluajastaan. 5.1 ERITYISOPETUSRESURSSI Erityisopetusresurssista 4/5 käytetään opiskelijoiden tukemiseen ammatillisissa opinnoissa. Tällä resurssilla hoidetaan ammatillisten aineiden erityisopetustarve, lisätyt opiskelijapalvelut sekä erityisopetuksen koordinointi. Erityisopetusresurssista 1/5 käytetään yhteisten attoerityisopetuksen järjestämiseen. Erityisopetusresurssia käytetään hojksin laatimiseen ja sen tavoitteiden toteuttamiseen: opetukseen, tukitoimien järjestämiseen, opetus- ja apuvälineiden hankintaan, suunnitteluun ja koulutukseen. 5.2 TYÖNJAKO 5.2.1 APULAISREHTORI JA ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ Apulaisrehtori vastaa erityisopetuksen toteutumisesta osana koulutuspalveluja. Asiantuntijapalvelujen koulutuspäällikkö johtaa ja ohjaa erityisopetustoimintaa ja sen kehittämistä. Hän kutsuu lukuvuoden alussa koolle erityisopetusta käsittelevän kokouksen. Kokouksessa ovat mukana erityisopetuksen koordinaattori, muut koulutuspäälliköt,

5 kehityspedagogit, tutkintokoordinaattorit ja erityisopetuksen henkilöstö. Jokainen toimiala esittelee erityisopetuksen toteuttamissuunnitelman. 5.2.2 ERITYISOPETUKSEN KOORDINAATTORI Erityisopetuksen koordinaattorin tehtävänä on erityisopetustoiminnan ja sen kehittämisen koordinointi. Työ on monipuolista asiantuntijapalvelua eri koulutusaloilla. Hänen vastuualueeseensa kuuluu opetustyön ja koordinoinnin lisäksi valmentavan ja kuntouttavan opetuksen kehittäminen, markkinointi sekä opiskelijavalintojen tekeminen yhdessä koulutusalojen valmentavan ja kuntouttavan henkilöstön kanssa. Koordinaattorin työn lähtökohtana on tiivis yhteistyö ryhmänohjaajien, erityisopettajien, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen opettajien ja ohjaajien, opiskelijapalvelujen henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa. Hän toimii koulun edustajana ja yhteyshenkilönä erityisopetusta koskevissa asioissa ja kuuluu asiantuntijapalveluiden kollegiaaliseen ryhmään. Erityisopetuksen koordinaattorilla on mahdollisuus osallistua opiskelijahuoltoryhmän toimintaan sekä eri alojen kokouksiin vähintään kerran lukuvuodessa opinto-ohjaajan, koulukuraattorin ja/tai palveluohjaajan sekä terveydenhoitajan kanssa. Erityisopetuksen koordinaattori / opinto-ohjaaja kutsuu koolle erityisopiskelijaksi nimeämispalaverin. Erityisopetuksen koordinaattori / opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että erityisopiskelijoiden ryhmä, erityisopetuksen peruste ja läsnäolotiedot on merkitty Primukseen ennen laskentapäivää. 5.2.3 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ Koulutuspäällikkö vastaa oman alansa erityisopetusresurssin käytöstä sekä erityisopetustoiminnan toteutumisesta. 5.2.4 TUTKINTOKOORDINAATTORI / KEHITYSPEDAGOGI Yhteistyössä erityisopetuksen koordinaattorin, opettajien ja ryhmänohjaajan kanssa suunnittelee erityisopetuksen käytäntöjä.

6 5.2.5 RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaaja ohjaa ja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä kokonaisvaltaisesti sekä ammatillisten että atto-opintojen aikana. Hän vastaa tiedottamisesta opiskelijalle sekä yhteydenpidosta alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa riittävän ajoissa opinto-ohjaajalle, palveluohjaajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle saamaan tarvitsemaansa apua ja ohjausta. Ryhmänohjaaja huolehtii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunni telman (HOJKS) ja sen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnasta opiskelijan, opinto-ohjaajan / palveluohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ennen nimeämistä ja kutsuu huoltajan mukaan HOJKS palaveriin. Mikäli huoltaja ei ole läsnä HOJKSia laadittaessa lähetetään HOJKS asiakirja huoltajan allekirjoitettavaksi saatekirjeen kanssa. Liitteenä saatekirje (liite 2). HOPSia täydennetään opintokokonaisuuksittain / jaksoittain opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa HOJKSin ja HOPSin toteutumista sekä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Opiskelijan opintojen etenemisen vaikeutuessa ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen välittömästi. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön sekä erityisopetuksen koordinaattorin ja opiskelijapalveluiden henkilöstön kanssa. Tarvittaessa hän on yhteydessä opiskelijan vanhempiin ja koulun ulkopuoliseen tukiverkoston. Hän osallistuu oman alansa erityisopiskelijoiden nimeämispalaveriin sekä muihin erityisopetusta käsitteleviin palavereihin. Ryhmänohjaajan vastuulla on huolehtia tarvittavan tiedon välittymisestä erityisopiskelijoita opettaville opettajille. 5.2.6 ERIKOISAMMATTIHENKILÖ, KOULUNKÄYNNINOHJAAJA JA TYÖVALMENTAJA Erikoisammattihenkilöt, koulunkäynninohjaajat ja työvalmentajat toimivat opettajien työparina. He toimivat ammatillisen kasvun tukijoina eri koulutusaloilla ja osallistuvat myös elämänhallintataitojen ohjaukseen. 5.2.7 PALVELUOHJAAJA JA OPINTO-OHJAAJA Palveluohjaaja työskentelee moniammatillisissa tiimeissä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien, opettajien, erityisopetuksen

7 koordinaattorin, kolmannen sektorin sekä julkisten palveluorganisaatioiden kanssa. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä peruskoulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa opintopolulla ja uran suunnittelussa. Opinto-ohjaaja kutsuu koolle alakohtaisen opiskelijahuollon kokouksen vähintään kerran lukuvuodessa. 5.2.8 KOULUKURAATTORI- JA KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Erityisopiskelijan käytettävissä on myös koulukuraattorin sekä psykologin palvelut. Palvelut ovat moniammatillista tiimityötä oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa tai opiskelijan henkilökohtaista ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa. 5.3 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN (ATTO) ERITYISOPETUS Atto-opintojen erityisopetuksella on oma koordinaattori, jonka tehtävänä on atto-opintojen erityisopetuksen ja sen kehittämisen koordinointi. Erityisopetusta toteutetaan samanaikais- ja pienryhmäopetuksena attoopintojaksoilla sekä yksilöopetuksena. Atto-opintojen erityisopettajat sopivat vastuualueista. Kukin erityisopettaja huolehtii ensisijaisesti oman vastuualueensa samanaikais- ja pienryhmäopetuksen sekä yksilöopetuksen toteuttamisesta. Yksilöopetus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on elämänhallintaan ja motivaatioon liittyviä ongelmia, keskeytyneitä opintosuorituksia, oppimisvaikeuksia tai opintojen eteneminen muutoin ei ole mahdollista. Yksilöopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan elämänhallintataitoja, auttaa opintojen etenemisessä ja opiskeluun sitoutumisessa. Yksilöopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen lukujärjestys. Opiskelija voi opiskella atto-opintoja kokoaikaisesti tai osaaikaisesti. Lukujärjestystä tehdessä sovitaan myös opiskelijan viikoittaisesta työajasta. Tarvittaessa työaikaa voidaan lyhentää. 5.4 ERITYISOPETUKSEN TARPEEN KARTOITTAMINEN Opiskelijan erityisopetuksen tarve kartoitetaan jokaisen lukukauden alussa. Erityisopiskelijoiksi esitetään opiskelijat ns. alakohtaisissa

8 nimeämispalavereissa, joihin osallistuvat erityisopetuksen koordinaattori, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, tarvittaessa terveydenhoitaja, kehityspedagogi, ja/tai koulutuspäällikkö, atto-erityisopettajat vastuualueittain. Opintojaan jatkavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarpeen kartoitus: ryhmänohjaaja kokoaa opettajilta sekä muilta yhteistyötahoilta riittävästi tietoa opintoja jatkavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarpeesta ja tuo tiedon nimeämispalaveriin. Opintonsa aloittavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarpeen kartoitus: Lukuvuoden alussa kartoitetaan opetussuunnitelmaperusteisesti perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden äidinkielen, matematiikan ja englannin lähtötason. Äidinkielen lähtötaso kartoitetaan Niilo Mäki Instituutin (NMI) lukivaikeuksien seulontamenetelmällä. Opiskelijoilta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, kartoitetaan suomen kielen taso. Matematiikan lähtötasokoe perustuu myös NMI:n laatimaan testiin. Englannin lähtötaso kartoitetaan oppilaitoksen omalla testillä. Ensimmäisen jakson alussa ryhmänohjaaja haastattelee opiskelijansa opinto-ohjaajan/koulukuraattorin/palveluohjaajan kanssa. Lisäksi ryhmänohjaaja havainnoi opiskelijoiden sopeutumista ryhmäänsä ja opiskeluun sitoutumista. Opinto-ohjaaja kokoaa taustatietoa perusopetuksen oppilaanohjaajalta ja SAMIn opiskelupalveluiden henkilöstöltä. Hän perehtyy aloittavien opiskelijoiden peruskoulutodistuksien arvosanoihin ja opinnoista vapauttamisiin. Erityisopetuksen koordinaattori kokoaan nivelvaiheen tietolomakkeet ja toimittaa ne ryhmänohjaajille. Opinto-ohjaaja tarkastaa kesken lukukautta aloittavien opiskelijoiden peruskoulutodistukset opiskelijan aloittaessa opinnot. Ryhmänohjaaja huolehtii lähtötasokokeiden teettämisestä. 5.5 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opiskelijan tarvitsema erityinen tuki järjestetään niin, että hän ensisijaisesti opiskelee samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa opetusta eriytetään pienempiin ryhmiin tai yksilöopetukseksi. Erityisopetus on opiskelijan yksilöllistä huomioimista. Arvioinnissa käytetään kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Erityisopetus voi olla esimerkiksi erilaisia opetusmenetelmiä, yksilöllistä oppimisen ohjausta, koulunkäyntiavustajan tai erikoisammattihenkilön läsnäoloa, elämänhallintataitojen opiskelua, yksilöllisten opintopolkujen luomista ja opiskelijan tarvitsemien apuvälineiden hankkimista sekä pienryhmäopetusta. Erityisopetus voi olla lisäajan antamista ja rauhallisen

9 opiskelupaikan järjestämistä opiskelijalle, jolla on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Opiskelija voi käydä sovituin välein erityisopettajan, koulukuraattorin, palveluohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Opintojen etenemistä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kriittisissä tilanteissa arviointi voi olla päivittäistä. Arvioinnissa ovat mukana ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa myös aineenopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, erityisopetuksen koordinaattori tai koulutuspäällikkö. Opiskelun solmukohdissa alaikäisen opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä. Opiskelijan tuen tarpeisiin reagoidaan välittömästi. Opiskelijapalvelujen henkilöstö tekee tehostettua yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa. Jos opiskelija asuu koulun asuntolassa, asuntolanhoitaja ja vapaa-ajanohjaaja ottavat hänen asumisen tukemisen ja itsenäistymisen ohjaamisen erityistehtäväkseen. Opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluajan saaneet erityisiä tukitoimenpiteitä, ohjataan opintojen loppuvaiheessa saattamalla vaihtaen työelämään tai muuhun koulutukseen. Opiskelijan tarpeiden ja valmiuksien mukaan voidaan sopia hänen päivittäisestä tai viikoittaisesta opiskeluajasta. Jotta mahdollisuus työhön sijoittumiseen paranisi, opiskelijalle järjestetään tilaisuuksia työpaikkakohtaiseen harjaantumiseen hänen henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. 5.5.1 AIKUISTEN ERITYISOPETUS Aikuisten erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan hakeutumisvaiheen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa matematiikan, äidinkielen ja englannin kartoitukset. Kartoituksessa voidaan käyttää samoja välineitä kun nuorisoasteen opiskelijoilla. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä erityisopetuksen koordinaattoriin kartoituksien ajankohdasta. Aikuisten opintojen tukeminen noudattaa Samissa yleisesti käytettyjä erityisopetuksen toteuttamistapoja. 5.6 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Erityisopetuksena annetun opetuksen tavoitteet ja arviointikriteerit ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Erityisopetusta saavan opiskelijan ei tarvitse opiskella mukautettujen tavoitteiden mukaisesti, vaikka hän tarvitsee opinnoissaan runsaasti tukea. Erityistuen tarve voi olla muualla kuin oppimisessa tai toisaalta oppimiseen liittyvät vaikeudet voidaan kompensoida erityisopetuksen tarjoaman tuen avulla esimerkiksi mukauttamalla opetusta tai oppimisympäristöä, jolloin

10 opiskelijan osaamista arvioidaan tutkinnonperusteiden ammattitaitovaatimusten / kriteereiden mukaisesti. Jos opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, voidaan tavoitteita mukauttaa. Opiskelijalle laaditaan yksilölliset tavoitteet. Mukautetuissa tavoitteissa korostetaan opiskelijan vahvoja osaamisalueita. Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että tutkinnon osan tavoitteet ovat mukana olennaisilta osilta, ja opiskelija selviää niistä työtehtävistä, joihin koulutus häntä valmistaa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan. Yleensä opettaja toteaa mukauttamisen tarpeen omien havaintojensa perusteella. Hän keskustelee mukauttamisesta muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli tiedetään jo etukäteen, että opiskelija ei pysty suorittamaan tutkinnon osaa opetussuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden mukaisesti, voi opiskelija aloittaa tutkinnon osan opiskelun suoraan mukautettujen tavoitteiden pohjalta. Opiskelijalla on kuitenkin aina mahdollisuus tutkinnon perusteiden mukaiseen arviointiin, jos edistyminen opinnoissa sitä edellyttää. Tavoitteita mukautettaessa on keskusteltava opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa ja selvitettävä mukauttamisen merkitys. Ennen mukauttamispäätöksen tekemistä on keskusteltava erityisopetuksesta vastaavan opettajan tai erityisopetuksen koordinaattorin kanssa ja selvitettävä, onko opiskelijalla mahdollisuus esimerkiksi yksilöllisen ohjauksen avulla suorittaa tutkinnon osan tutkinnon perusteissa ilmaistujen tavoitteiden mukaisesti. Mukautetusti arvioidusta suorituksesta on ilmoitettava oman alan opintoohjaajalle, joka tekee asiaankuuluvat merkinnät opintokorttiin. Jos tutkinnon osan lopullinen arvosana on mukautettu, tulee opinto-ohjaajalle toimittaa tutkintotodistuksen liitteeksi sanallinen arviointi, jossa kuvataan opiskelijan osaamista. Mukautetun arvioinnin perusteet löytyvät opetussuunnitelman yhteisestä osasta. 5.6.1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Näytön aikana annettava ohjaus suunnitellaan ja annetaan opiskelijakohtaisesti. Tuki ja ohjaus voivat olla esimerkiksi keskustelua ja varmennusta tehtävän tekemisestä. Opiskelijalle voidaan antaa tarvittaessa lisäaikaa tehtävän tekemiseen sekä suoraa ohjausta. Opiskelijalle voidaan antaa myös vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammattiosaamisen näytön tehtäviä. Tarvittaessa ammattiosaamisen näyttö voidaan pilkkoa osiin.

11 Jos opiskelija ei jossakin opintokokonaisuudessa saavuta opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, voidaan tavoitteita / arviointikriteereitä mukauttaa. Mukautetuissa tavoitteissa korostetaan opiskelijan vahvoja osaamisalueita. Ohjaava opettaja tiedottaa työpaikalle opiskelijan tarvitsemasta tuen tarpeesta sekä erityisjärjestelyistä. Työpaikalle kerrottavista asioista sovitaan aina etukäteen opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. 5.7 ERITYISPEDAGOGIIKAN TOTEUTUMINEN SAMISSA Erityisopetus mahdollistaa ammatillisen perustutkinnon suorittamisen käytännönläheisesti ja opiskelijan yksilölliset opiskeluvalmiudet huomioiden. Keskeistä on opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen ja elämänhallintataitojen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Erityisesti lukuvuoden alussa kiinnitetään runsaasti huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen sekä kouluun ja opiskeluun sitoutumiseen. Erityisopetusresurssia käytetään ammatillisen opetuksen lisäämiseen niin, että käytännön työsalityöskentely jatkuu läpi lukuvuoden, mikä mahdollistaa teoriaopintojen käytännönläheisen toteutuksen. Lisäksi resurssia annetaan atto- opintojen opettajille pienryhmä- ja yksilöopetuksen toteuttamiseen. Tarvittaessa opetustoiminnan tueksi palkataan myös lisähenkilöstöä. Tämä on tarpeellista erityisesti silloin, kun ryhmässä on useampia opiskelijoita, joiden opetus toteutetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksen malli vaihtelee koulutusalan, ryhmän opiskelijoiden tarpeiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksien mukaisesti. Opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa ja kehittämisessä lähtökohtana ovat muun muassa seuraavat asiat: mielekkäiden opintokokonaisuuksien rankentaminen yli oppiainerajojen, opetuksen käytännönläheinen toteutus, opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, opiskelijoiden yksilöllisten oppimisvalmiuksien huomioiminen, vaihtelevien ja erilaisten opetusmenetelmien käyttö sekä yksilöllisten opiskelupolkujen toteuttaminen esimerkiksi työssä oppimisen määrän lisäämisenä. 5.8 Työpajatoiminta Eri koulutusaloilla toimii työpajoja, joissa opiskelijat voivat käydä suorittamassa keskeneräisiä ammatillisia opintojaksoja. Työpajat on tarkoitettu kaikille kyseisen koulutusalan opiskelijoille, jotka ovat jääneet tai jäämässä jälkeen opinnoissaan esim. poissaolojen vuoksi sekä opiskelijoille, jotka jostain syystä tarvitsevat lisäohjausta opintojensa etenemiseksi.

12 Työpajojen toiminnan organisoinnista huolehtivat kunkin alan kehityspedagogit / koordinaattorit / erityisopetuksesta vastaava opettaja. Työvalmentaja organisoi kesätyöpajojen toiminnan. 6 ERITYISOPETUS ERILLISISSÄ RYHMISSÄ Pienryhmissä tapahtuva erityisopetus jakautuu vammaisten opiskeljoiden valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen (valmentava I ja II), mukautettuun perustutkintopohjaiseen opetukseen sekä Sulkavan avovankilassa toteutettavaan opetukseen sekä maahanmuuttajien valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen. 6.1 VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestäjälle erillisluvan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta 88 opiskelijapaikalla. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksityiskohtaiset tavoitteet määräytyvät joustavasti opiskelijan yksilöllisten voimavarojen ja hänen elämäntilanteensa mukaisesti. Valmentava ja kuntouttava koulutus jakautuu ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen (valmentava I) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen (valmentava II). Koulutuksen järjestäjä päättää, kumpaan koulutusryhmään opiskelija kuuluu. Päätös tehdään yksilökohtaisten asiantuntijaselvitysten perusteella yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajan kanssa. Opiskelussa huomioidaan moniammatillisena yhteistyönä laadittu kuntotutumissuunnitelma. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy selviytymään toiminnallisessa ja sosiaalisessa ympäristössään mahdollisimman itsenäisesti sekä pystyy löytämään aktiivisia toimintatapoja opiskelussaan ja muussa elämässään. Opiskelijalla on mahdollisuus maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen asuntolassa. Asuntolassa toteutetaan asumisvalmennusta opetussuunnitelman mukaisesti. Opetus on maksutonta. Koulupäivään kuuluu maksuton lounas. Aamupala, päivällinen ja iltapala on mahdollista saada erilliskorvauksesta.

13 Opiskelijan tukena on koulunkäynninohjaaja, ja tarvittaessa opiskelijalla on oma henkilökohtainen avustaja. Koulutuksen järjestäjä valitsee opiskelijat jatkuvan haun periaatteen mukaisesti koulutukseen ja asuntolaan. Opiskelijat ovat koulutuskokeilussa tai heidät haastatellaan ennen valintaa. Erityisopetuksen koordinaattori perehtyy opiskelijoiden taustatietoihin ja esittää valittavat opiskelijat kesäkuun alussa valintakokouksessa koulutusalojen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen henkilöstölle. Valmentavan koulutukset opettajat, koulunkäynnin ohjaajat ja palveluohjaaja kuuluvat kollegiaaliseen ryhmään, joka kokoontuu kollegiaalisena aikana. 6.1.1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS, VALMENTAVA I Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tehtävänä on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen päätyttyä mahdollisimman hyvät valmiudet osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään. Koulutuksen laajuus on 20 40 opintoviikkoa, erityissyistä 80 opintoviikkoa. 6.1.2 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS, VALMENTAVA II Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollisuutta suorittaa ammatillista perustutkintoa. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee mahdollisimman itsenäiseen ja rikkaaseen elämään sekä mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan itsenäisesti tai tuettuna työelämään. Koulutuksen laajuus on 40-120 opintoviikkoa. 6.2 MUKAUTETTU PERUSTUTKINTOPOHJAINEN KOULUTUS Koulutus on työvaltaista, ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perustutkinnon mukautettujen arviointikriteereiden mukaisesti osittain tai kokonaan.

14 LIITE 1. ERITYISOPETUKSEN LUOKITUS (TILASTOKESKUS) 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 kielelliset vaikeudet 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 04 lievä kehityksen viivästyminen 05 vaikea kehityksen viivästyminen 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät vaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeudet 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy

15 LIITE 2. SAATEKIRJE HOJKSIIN Opiskelijan huoltajalle Nuorellenne on laadittu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:ssa on kirjattu tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa omat tavoitteensa. Jokaisen opiskelijan tuen tarve kartoitetaan lukukauden alussa. Tällaista tukea voidaan tarvita mm. oppimisvaikeuden, opintoihin sitoutumattomuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi. HOJKS ei vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen. Tämä asiakirja on luottamuksellinen. Pyydämme ystävällisesti Teitä allekirjoittamaan ohessa olevan HOJKSasiakirjan ja palauttamaan sen postitse palautuskuoressa. Yhteistyöterveisin Nimi ryhmänohjaaja p.044-550xxxxx email