Ympäristölautakunta 48 15.05.2014 Lausunto Iisalmen veturitallin pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta 175/11.01.00/2014 Ymplk 48 Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puhelin 0400 144 452. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristölautakunnan lau sun toa liikenneviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pi laan tu neen maaperän ja pohjaveden puhdistamista Iisalmen ve turi tal lin alueella. Voimassa olevan Pohjois-Savon ym pä ris tö kes kuksen antaman lupapäätöksen mukaan lupamääräysten tar kis ta mi seksi oli esitettävä uusi lupahakemus vuoden 2013 loppuun mennessä. Asian diaarinumero aluehallintovirastossa on ISAVI/86/04.08/2013. Pilaantunut alue sijoittuu Iisalmen kaupungin keskustassa oleville ton teil le 140-407-18-341 ja 140-871-1-4, joiden osoite on Ve tu ri tallin ka tu. Pilaantuneen alueen pohjoispuolella on vanha veturitalli ja alu een länsipuolella ratapiha-alue. Itä- ja eteläpuolen puistoalue ulot tuu Paloisjärven ranta-alueeseen, jossa kulkee kevyenliikenteen väy lä. Alueen historiaa Veturitallin ympäristössä on ollut 1900 - luvun alkupuolelta lähtien rau ta tie lii ken tee seen liittyviä toimintoja. Veturitallin vieressä olevaan Pa lois jär veen havaittiin tulevan öljyä 1990 luvun alkupuolella. Ensim mäi se nä toimenpiteenä poistettiin veturitallirakennuksen ete läpää dys sä olevat maanalaiset öljysäiliöt 14.09.1994. Säiliöitä pois tettaes sa näkyi, että niistä oli valunut öljyä maaperään. Alueen tut kimuk sis sa selvisi, että alueella olevaan junien tankkauspaikan maape rään on myös valunut öljyä. Junien tankkauspaikan ja vanhojen öljysäiliöiden maaperää puh distet tiin massanvaihdolla vuonna 1998 ympäristökeskuksen ym pä ris tölu pa pää tök sen (annettu 20.5.1998) mukaisesti. Silloin alueelta poistet tiin hiilivedyillä pilaantuneita massoja yhteensä noin 10 710 tonnia. Lisäksi Paloisjärven rantaan rakennettiin suoja-allas, jonka tarkoi tuk se na oli estää öljyn kulkeutuminen järveen. Massanvaihtojen jälkeen kaivualueille jäi pilaantunutta maa-ainesta, jos ta syystä alueella tutkittiin maaperän pilaantuneisuutta kai raa mal-
la ja asentamalla pohjaveden havaintoputkia. Tutkimuksissa to det tiin maaperän pilaantuneen pohjavedenpinnan yläpuolella 5-7 met rin syvyydellä öljyhiilivedyillä ja öljyisen veden pumppaus aloitettiin yhdes tä pumppauskaivosta. Pohjavesiseurannan aikana todettiin, et tä pohjaveden pinnalla on paikoin öljyä omana faasinaan. Alueella tehtiin uusia maaperätutkimuksia vuonna 2005 kairaamalla 10 tutkimuspistettä. Silloisten tutkimusten perusteella arvoitiin, että ke vyen polttoöljyn ja dieselin vastaavilla hiilivedyillä pilaantuneen alan laajuus on 1500 2000 m2 ja pilaantuneen maan määrä 2000 4000 m3. Tulosten mukaan pilaantuneet maat olivat 6 8 met rin syvyydellä. Öljyn keräyksen tehostamiseksi alueelle asennettiin vuoden 2005 lopul la neljä uutta pohjaveden pumppauskaivoa sekä öl jyn ke räys laitteis to. Käsitelty vesi palautettiin takaisin puhdistettavalle alueelle maa pe rään yhden kaivon kautta. Paloisjärven rannan suoja-allasta kor jat tiin ja parannettiin kevättalvella 2006. Pohjavedestä poistetun öl jyn kokonaismäärä oli 20.12.2007 mennessä 16 678 litraa. Ympäristölupa 14.04.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi toiminnalle uuden ym pä ris tö luvan 14.04.2008, jonka mukaisesti alueen kunnostusta on tehty. Öljyn poistamista maaperästä on jatkettu pumppaamalla. Vuonna 2008 öljyä kerättiin yhteensä 7039 litraa, vuonna 2009 yhteensä 1103 litraa, vuonna 2011 yhteensä 250 litraa, vuonna 2012 yh teensä 275 litraa ja vuonna 2013 noin 1004 litraa. Viimeisimmässä ra portis sa olevan arvion mukaan kaikkiaan kohteesta on poistettu vuo sien 1998-2013 välisenä aikana öljyä noin 30 000 litraa. Vuonna 2010 tehtiin ympäristötekninen maaperätutkimus Iisalmen ve tu ri tal lin alueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen maa pe räs sä ja pohjavedessä todetun kevyen polttoöljyn le vin neisyyt tä sekä kerätä tietoa riskinarviota varten. Kohteessa tehtyjen maa pe rä tut ki mus ten perusteella alueen maaperä ja pohjavesi on pilaan tu nut öljyhiilivedyillä. Pilaantuman laajuus on saatu melko tarkas ti rajattua. Öljyllä pilaantuneen maaperän pinta-alan arvioidaan ole van 4000-5000 m2. Pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan yhteensä 6000-8000 m3. Alueella tehtiin kesän 2011 aikana maaperä- ja pohjavesitutkimus, jon ka mukaan alueen maaperän ylimmät kerrokset (n. 0 4 m) ovat hiek kaa, hienoa hiekkaa ja täytemaita. Syvemmissä maakerroksissa maa la ji on pääosin silttiä ja hiekkaa. Silttikerroksen paksuus on n. 1,0 3,5 m. Silttikerros on tutkimusalueen eteläosassa paikoitellen hy vin tiivis ja erittäin huonosti vettä johtavaa ja läpäisevää, jolloin
sen alapuolella pohjavesi on osittain paineellista. Kallion pinta viettää alueella etelään siten, että tankkauspaikan alueella kallion pinta on n. 4 m:n syvyydellä maan pinnasta ja polttoöljysäiliökaivannon koh dal la kallion pinta on n. 9 m maan pinnasta. Syvimmillään kallion pin nan on todettu olevan 30 m:n syvyydellä havaintoputken GA 142 koh dal la. Tutkimusalueella pohjaveden painetaso on pääsääntöisesti n. 5,0-7,0 metrin syvyydellä maan pinnasta ja se on paikoin paineellista. Maan pinta alueella on tasossa n. +92 94,7 m. Pohjaveden pai neta so alueella oli kesäkuussa välillä +86,39 88,85 ja Paloisjärven ve den pin ta tasolla n. +86 m. Järven vesipinta on ollut ylimmillään tasos sa + 87,56 ja alimmillaan tasossa + 84,83 m 14.4.1982 ja 24.2.1999 välisenä aikana. Kohteessa tehtyjen maaperä- ja pohjavesitutkimusten ja tarkkailun pe rus teel la öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen laajuus on saatu mel ko tarkasti rajattua. Merkittävin pilaantuma sijaitsee veturitallin ete lä pääs sä kevyenliikenteen väylän ja puiston alueilla. Pitoisuudet ovat paikoin hyvin korkeita ja vastaavat hiilivetyjakaumaltaan pääosin kevyttä polttoöljyä. Korkeimmat haitta-aineiden pitoisuudet ovat pää osin pohjaveden yläpuolisessa huonosti vettä johtavassa silt tiker rok ses sa ja osittain tästä syystä öljyn kulkeutuminen kohti Pa loisjär veä ja pilaantuman leviäminen on ollut hidasta. Vir taus olo suh teiden vaihtelevuuden vuoksi haitta-aineiden kulkeutumisaikojen luotet ta va määrittäminen on vaikeaa. Kohteessa todetut korkeimmat öljy hii li ve ty jen konsentraatiot ovat selvitysten perusteella pääosin vettä huonosti johtavassa silttikerroksessa. Öljyhiilivetyjen kul keu tu mista voidaan rajoittaa ja öljyn keräämistä tehostaa lisäämällä pi laan tuneim mal le alueelle pumppauskaivoja. Tämän toimenpiteen ar vioidaan olevan nykytilanteessa myös kustannustehokas ris kien hal lin tatoi men pi de. Vuonna 2011 on myös tehty kunnostusvaihtoehtojen vertailu, laa dittu käsitteellinen malli sekä tehty kohteen kunnostussuunnitelma ja ve tu ri tal lin sisäilmariskitarkastelu. Kunnostusvaihtoehtojen vertailussa arvoitiin massanvaihdon, in-situ kun nos tuk sen, öljyn kulkeutumisen estämistä ja faasin poistoa pa tosei nän avulla sekä öljyn poistamista kaivojen avulla. Mas san vaih dolla voitaisiin nopeasti poistaa suurin osa maaperässä olevasta öl jystä, mutta ongelmia aiheuttaa pilaantuneen maan sijainti 7 metrin syvyy del lä ja pohjaveden painetason alapuolella. Massanvaihdon hinnan arvioidaan olevan 1 1,5 miljoonaa euroa. In situ kun nos tukses sa ongelmana on vapaan faasin käsittely pohjavedessä. Me netel män käyttö vaatisi lisätutkimuksia. Öljyn kulkeutumisen es tä mi nen ja faasin poisto patoseinän ja kaivojen avulla maksaisi ra ken ta mis kului na 150 000 200 000 euroa ja vuosikulut olisivat 50 000 eu roa.
Tällä menetelmällä kunnostuksen kestoa on vaikea arvioida ja patoseina rajoittaisi alueen muuta käyttöä, mutta näin öljyä saa daan kerättyä tehokkaasti sekä estettyä öljyn kulkeutuminen Pa lois järveen. Käsitteellisessä mallissa on arvioitu öljyn mahdollisia kul keu tu misreit te jä ja öljyn aiheuttamaa altistusta ihmisille ja eliöstölle. Tulosten mu kaan haitta-aineiden kulkeutumisreitiksi todettiin maaperästä vetu ri tal lin rakennukseen, jossa mahdollisia altistujia ovat työntekijät. Hait ta-ai neet voivat kulkeutua myös järveen, jossa alueen vesieliöt ovat mahdollisia altistujia ja aineet haittaavat virkistyskäyttöä. Kunnostussuunnitelmassa käsiteltiin eri kunnostusmenetelmiä mm. pa to sei nän ja öljynkeräysojan rakentamista, öljyfaasin poistamista pump paus kai vo jen avulla, öljynkeräysaltaan kunnostusta ja tar vit tavia lisätutkimuksia. Sisäilman terveysriskiä arvioitiin laskennallisesti RISC 5.0-ohjelmalla. Tarkastelun perusteella maaperässä todetuista hii live ty pi toi suuk sis ta ei aiheudu sellaista kulkeutumista veturitallin etelä sii ven sisäilmaan, mistä aiheutuisi riskiä tai haittaa terveydelle. Vuoden 2012 aikana on tehty maaperä- ja pohjavesiselvitys, hankkeen yleissuunnitelma ja pumppauskaivojen asennussuunnitelma. Maaperä- ja pohjavesiselvityksen mukaan öljyn talteenottoa ja maape rän ja pohjaveden kunnostustoimia on tarve tehostaa, jotta öljyn le viä mis ris ki Paloisjärveen saadaan estettyä. Pohjatutkimusten ja poh ja ve den virtausmallin perusteella patoseinä ei ole välttämätön ra ken ne öljyn kulkeutumisen estämiseksi. Huomattavasti parempi hyö ty suh de saavutetaan lisäämällä öljyn ja öljyisen veden pump paamis ta pahiten pilaantuneella alueella. Pumppaamalla öljyfaasia tiheäm mäs tä kaivoverkostosta niiltä alueilta, joissa tehtyjen tut ki musten perusteella on todettu öljykalvoa pohjaveden pinnalla, voi tai siin estää öljyn kulkeutuminen Paloisjärveen ja samalla tehostaa poh jave den kunnostamista. Yleissuunnitelman mukaan alueelle rakennetaan pumppauskenttä, jo ka sisältää 10 vaiheittain rakennettavaa pumppauskaivoa. Alu eel la oleva öljynkeräysallas kunnostetaan ja toiminnan vaikutuksia seu rataan. Ympäristölupahakemus 2014 Lupahakemuksen mukaan ympäristölupahakemuksen tarkoituksena on päivittää aiempi lupapäätös vastaamaan alueella toteutettavaa ny kyis tä ja tulevaa puhdistustoimintaa. Ympäristölupahakemuksella tar kis te taan aiemman lupapäätöksen määräyksiä. Lupaa haetaan
ke vyel lä polttoöljyllä pilaantuneen pohjaveden ja maaperän puh dista mi sen jatkamiseen. Kohteeseen on aiemmin asennettu neljä pump paus kai voa. Öljyn keräyksen tehostamiseksi alueelle asen nettiin vuoden 2012 lopulla viisi uutta pohjaveden pumppauskaivoa ja vuon na 2013 yksi kaivo. Kohteessa on yhteensä 11 öljynpoistoon ja ve den pump pauk seen tarkoitettua kaivoa. Öljynkeräysallas kun nostet tiin kevättalvella 2006 ja vuoden 2012 syksyllä öljynkeräysallas ruo pat tiin. Öljynkeräyksen tehostamiseksi alueelle asennetut uudet poh ja ve den pumppauskaivot ovat Ø 160 mm HDPE muoviputkea, ja ne on sijoi tet tu betonisiin suojakaivoihin. Pumppauskaivot on sijoitettu alueel la tehtyjen tutkimusten ja pohjavesihavaintojen perusteella va littui hin paikkoihin. Kaivojen sijoituksilla on pyritty mahdollisimman tehok kaa seen öljyfaasin poistoon. Pumppauskaivoista on pumpattu öljyä ja öljynsekaista vettä jatkuvatoimisesti vuoden 2012 loppuun saak ka Doranova Oy:n toimittamalla DoACt Optimizer öl jyn ke ruu laitteis tol la. Tämän jälkeen vuonna 2013 pumppausta on jatkettu ns. ma nu aa li pump pauk se na siten, että säännöllisin väliajoin kohteessa on käyty pumppaamassa öljyfaasi erilliseen säiliöön kaikista mah dolli sis ta kaivoista ja pohjavesiputkista. Vuoden 2014 alusta lähtien faasin poistoa jatketaan kaivoista jat kuva toi mi ses ti tai manuaalisesti. Faasin poiston jälkeen kohteen maape rää ja pohjavettä pyritään kunnostamaan pääsääntöisesti ole massa olevien putkien ja kaivojen kautta. Tarvittaessa kohteeseen voidaan asentaa uusia käsittely- ja tarkkailukaivoja tai putkia tai muuta lait teis toa. Kunnostusmenetelmälle ei ole laadittu BAT-raporttia eikä EU:n vahvis ta maa BREF vertailuasiakirjaa. BAT asioiden tarkastelu on suo ritet tu ympäristönsuojeluasetuksen 37 mukaisesti Gold SET-ar vi oinnil la. Arvioinnissa on huomioitu eri kunnostusmenetelmien so si aa lisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia sekä vertailtu eri kunnos tus me ne tel mien teknisiä ominaisuuksia. Kunnostustapa on va littu kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella teknisesti parhaiten so pi vak si. Pohjaveden pinnalla on öljyä omana faasinaan, joten paras käyttökelpoinen tekniikka on öljyn pumppaus pohjaveden pin nalta ja pumpatun pohjaveden puhdistus. Kunnostusmenetelmä ei vaadi merkittävää energiankulutusta. Lisäselvityksessä kerrotaan, että alueen kunnostusta on käsitelty viran omais ko kouk ses sa vuonna 2012. Kokouksessa todettiin, ettei numee ris ten tavoitepitoisuuksien asettaminen kohteeseen ole käy tännös sä järkevää ja ensisijaisena tavoitteena on riskien pois ta mi nen eli Paloisjärven suojelu. Toimenpiteenä on öljyfaasin poisto koh teen pohjavedestä ja suojapumppaus. Kokouksessa todettiin, et tä ponttiseinä ei tehdyn selvityksen perusteella tuo sellaista li sä ar voa,
että sen rakentaminen olisi perusteltua. Viranomaistaholta hy väk syttiin laaditun hankkeen yleissuunnitelman periaatteet kun nos tuk sel le. Tästä syystä lupahakemuksessa ei esitetä numeerista ta voi te ar voa. Hakija katsoo, että useasta kaivosta tapahtuva öljyfaasin pois to on tässä tilanteessa kestävin ja tehokkain kunnostus- ja ris kien hal lin tame ne tel mä alueella. Lisäselvityksessä arvioidaan, että öljyfaasin poistopumppaus jatkuu ai na kin vuoteen 2016 saakka. Tämän jälkeen tilanne tarkastellaan uu del leen huomioiden talteen kerätyn öljyn määrä ja poh ja ve si seuran nan tulokset. Jos tilanne kohteessa muuttuu merkittävästi, ti lan ne tarkastellaan uudelleen viipymättä ja tehdään tarvittavat muu tok set kunnostuksen ja/tai seurannan sisältöön. Valmistelijan päätösehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että lupahakemuksessa esi tet ty puhdistuksen tavoitetaso on riittävä. Alueella tehtyjen sel vitys ten perusteella tavoitetasoksi voidaan arvioida pohjaveden pinnal la erottuneena olevan polttoainekerroksen poistamisen, eikä tässä vaiheessa ole tarpeen asettaa numeerista tavoitetasoa. Maaperässä olevasta polttoainemäärästä ei ole voitu antaa tarkkaa ar vio ta, josta syystä kunnostuksen kestoajasta ei ole tarkkaa tietoa. Lu pa esitetään näin ollen myönnettäväksi toistaiseksi voimassa oleva na. Pumppausta ei tule lopettaa ennen kuin on varmistettu, että uut ta faasia ei tule pohjaveden pinnalle. Asia tulee ottaa huomioon myös päästötarkkailussa. Faasin poiston jälkeen tilanne on tarkasteltava uudelleen huo mioiden seurannan tulokset. Tarvittaessa kohteen maaperää ja poh ja vettä on kunnostava edelleen hakemuksen mukaisesti olemassa olevien putkien ja kaivojen kautta ja asennettava uusia käsittely- ja tarkkai lu kai vo ja tai putkia tai muuta laitteistoa. Maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteet voidaan lopettaa, kun alueen puhtaus on voitu varmistaa. Ennen puh dis tus toi men pi teiden lopettamista liikenneviraston on toimitettava selvitys asiasta ELY-kes kuk sel le. Selvitys pyydetään toimittamaan tiedoksi myös Iisal men ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa esitetyn käyttö- ja päästötarkkailun voidaan arvioida ole van riittävää. Päästötarkkailulla tulee voida varmistaa, että maape räs sä ja pohjavedessä olevasta polttoaineesta ei aiheudu hai tal lisia vaikutuksia vesistölle. Tarkkailua on jatkettava riittävän pitkän aikaa puhdistustoimenpiteiden lopettamisen jälkeen niin, että puh distus toi men pi tei den onnistuminen voidaan varmistaa. Ympäristöjohtajan päätösehdotus:
Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mu kai ses ti Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.