Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017 Liikenteen turvallisuusvirasto 01.11.2012
Sisällys 1. Yhteiskunnallisiin liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen.. 1 1.1. Turvalliset matka- ja kuljetusketjut... 1 1.2. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus... 1 1.3. Liikenteen kasvihuonepäästöjen sekä liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamien haittojen vähentäminen... 2 1.4. Liikennetoimialan toiminnan tehokkuuden parantaminen... 2 1.5. Meriliikenteen ja ilmailun strategiat... 3 2. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin strategiset päämäärät... 3 3. Toimintojen kehittäminen... 4 3.1. Älystrategiat... 5 4. Resurssit... 6 4.1. Henkilöstö... 6 4.2. Alueellistaminen... 6 4.3. Tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit... 6 4.4. Rahoitus... 7
2010 1. Yhteiskunnallisiin liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen Liikennepoliittinen selonteko valmistui keväällä 2012. Trafi vastaa liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin kohdistamalla resursseja ja toimenpiteitä muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: Turvallisuus ja ympäristö o Liikennejärjestelmän tilakuva o Vastuulliset toimintatavat o Liikenteen kasvihuonepäästöt o Tieliikenteen turvallisuuspilotti o Palvelut Talous ja osaaminen o Alan osaamisen vahvistaminen o Tutkimustoiminta Älyliikenne o Tietovarantojen kehittäminen o Liikenteen hinnoittelu o Kehittämishankkeet: ecall, Trafisafe Ympäristö-, meriliikenne- ja ilmailustrategia 1.1. Turvalliset matka- ja kuljetusketjut Liikennepolitiikan ohjaamisen tehostamiseksi tarvitaan kattava ja ajantasainen kuva koko liikennejärjestelmän tilasta. Tilakuva kertoo, saavutetaanko turvallisuus- ja ympäristötavoitteet eri liikennemuodoissa. Tilakuvan perusteella voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja kohdistaa tarvittavia toimenpiteitä täsmällisesti. Tilakuva helpottaa myös liikennejärjestelmän suunnittelua, sääntelyä, resursointia ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimista. Tilakuvan tuottamisesta vastaa Trafi. 1.2. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus Liikennejärjestelmän turvallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja toimintavarmuudesta vastaaminen ja niiden kehittäminen on tärkeä osa Trafin roolia liikennejärjestelmäviranomaisena. Trafi vastaa näiden tavoitteiden toteutumisesta mahdollisimman pitkälti myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Trafi kehittää toimintaedellytyksiään liikennejärjestelmän häiriötilanteiden varalta. Tavoitteena on mahdollisimman nopea ja tehokas palautuminen häiriötilanteista. Kehityskohteita ovat mm. : Tilannetietoisuuden parantaminen Trafin häiriötilannetoiminnan prosessin kehittäminen Trafin roolin ja tehtävän selkeyttäminen liikennejärjestelmän häiriötilanteissa. Vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen osalta Trafi kehittää, selkeyttää ja vahvistaa rooliaan liikennejärjestelmäviranomaisena mm seuraavissa osa-kokonaisuuksissa: 1
Liikennejärjestelmän toimijoiden varautumisen ohjaus Trafin poikkeusolojen operatiivisten tehtävien kehittäminen, ohjeistaminen ja harjoittelu sekä Trafin tietojärjestelmien hyödyntäminen vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen tilanteissa. 1.3. Liikenteen kasvihuonepäästöjen sekä liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamien haittojen vähentäminen Trafi osallistuu tiiviisti liikennealalle valmisteltavan ympäristöstrategian valmisteluun, joka ohjaa alan ympäristötyötä vuosina 2013-2020. Liikennealan ympäristöstrategia kattaa laajasti liikennejärjestelmän ympäristöongelmat. Strategian valmistelu kytkeytyy tiiviisti liikennepoliittisen selonteon ja vuoden 2012 lopussa päivitettävän LVM:n ilmastopoliittisen ohjelman 2009-2020 (ILPO) ympäristötyölle antamiin suuntaviivoihin. Strategia valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Ympäristöstrategia ja ILPO-ohjelma toimivat pohjana Trafin omalle ympäristöohjelmalle. 1.4. Liikennetoimialan toiminnan tehokkuuden parantaminen Hallitusohjelman mukaisesti valtionhallinnossa on käynnistetty vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteutus. Osana ohjelmaa laaditaan ydintoimintoanalyysit kaikilla hallinnonaloilla. Ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu tiedonkeruuvaihe, jossa on selvitetty: mitä toimintoja (tehtävät, suoritteet ja palvelut, prosessit, organisointi) voidaan kehittää, järjestää uudelleen tai hoitaa jollakin muulla tavalla ja mistä voidaan luopua Trafin ydintoiminta-analyysissä on keskitytty erityisesti lupa- ja valvontatehtävien kehittämiseen. Trafi ehdottaa myös uusien tehtävien siirtämistä Trafille muualta valtionhallinnosta sellaisissa tilanteissa, joissa valtiokonsernin tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa. Tällöin Trafin henkilötyövuosia lisätään hieman, mutta muualta voidaan vähentää moninkertaisesti. Tällaisia ehdotuksia ovat: Ajokorttiprosessin siirto poliisihallinnolta Trafille Ajokorttiluvasta luovutaan tai se automatisoidaan, osa prosessista siirretään ulkoiselle palveluntuottajalle Lisää Trafin HTVa noin 10 ja vähentää poliisin HTVa arviolta 120 Vesikulkuneuvorekisterin siirtäminen maistraateilta Trafille Lisää Trafin HTVa noin 10 ja vähentää maistraattien HTVa noin 20 Autoverosta luopuminen ja veron yhdistäminen ajoneuvoveron osaksi Lisää Trafin HTVa arviolta 10 ja vähentää Tullin HTVa noin 150 Liikenneturvan liittäminen osaksi Trafia Tehostaa viestinnän ja tutkimuksen resursseja 2
Lisää Trafin HTVa arviolta 10 HTVa ja vähentää Liikenneturvasta yli 40 HTV Ehdotuksen mukaan valtiokonsernin valtionkonsernin nettosäästö olisi (40/330) 290 HTV. Trafi ehdottaa myös tietyistä lupa- ja valvontatehtävistä luopumista kokonaan. Ehdotuksen mukaan Trafin henkilötyövuosisäästö olisi arviolta 16 HTV. 1.5. Meriliikenteen ja ilmailun strategiat Trafin erityisessä intressissä on huolehtia liikenteen turvallisuuden ja ympäristön näkökulmien huomioimisesta liikennejärjestelmään liittyvissä strategiatöissä. Meriliikenteen strategia Trafi osallistuu laaja-alaiseen, kaikki hallinnonalat kattavan strategian valmisteluun, jonka päämääränä on merenkulun edellytysten turvaaminen. Tehtävänä on löytää lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joihin ryhtymällä saavutetaan tasapainoinen ratkaisu yhtäältä uusien ympäristönormien ja toisaalta elinkeinon kilpailukyvyn välillä. Ilmailustrategia Trafi osallistuu liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä olevaan lentoliikennestrategian valmisteluun. Tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen Suomen kansantaloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyspolitiikkaa palveleva lentoliikennestrategia, jossa analysoidaan menneinä vuosia tapahtuneita muutoksia ja edessä olevia haasteita sekä valmistellaan tulevaisuuden toimintalinjat. 2. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin strategiset päämäärät Trafin visiona on, että Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälistä huipputasoa. Vision saavuttaminen edellyttää Trafilta aktiivista roolia muutoksen edistäjänä ja tietointensiivisten palveluiden kehittäjänä. Trafin strategian kautta toteutetaan hallitusohjelman linjauksia ja liikennepolitiikkaa, jotka on tiivistetty viideksi strategiseksi päämääräksi. Liikennejärjestelmässä vallitsee vastuullinen kulttuuri Liikenne on ihmiselle ja ympäristölle turvallinen Trafi on johtava turvallisuus- ja ympäristöviranomainen liikennejärjestelmässä Trafilla on asiakaslähtöiset palvelut Trafin palvelut ovat kustannustehokkaita, edistyksellisiä ja asiakaslähtöisiä Trafi on haluttu yhteistyö- ja sopimuskumppani Trafi on vaikuttava kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla Trafi on vahva vaikuttaja Trafi on aktiivinen toimija hallinnonalalla ja liikennepolitiikassa Suomen erityispiirteet ja yhteiskunnan tarpeet huomioidaan vaikuttamisessa 3
Trafilla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Työyhteisössä arvostetaan osaamista, yhteistyötä ja tuloksia Johtaminen on ammattimaista ja hyvinvointia tukevaa Trafilla on kattava kuva liikennejärjestelmän tilasta Tilakuva perustuu korkeatasoiseen tietoon Tilakuva perustuu laadukkaaseen tiedon analyysiin Tilakuvan perusteella valitaan vaikuttavat toimenpiteet 3. Toimintojen kehittäminen Valvonta Trafin toimintojen kehittäminen toteutetaan eri osa-alueiden kautta, jotka tukevat liikennepoliittisten ja strategisten päämäärien toteuttamista. Suunnittelukaudella 2014-2017 keskeisimmät osa-alueet ovat henkilöstön lisäksi seuraavat: Valvonnalla edistetään liikenteen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä vastuullista liikennekulttuuria varmistumalla liikennejärjestelmässä tapahtuvan toiminnan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä suorituskykyvaatimusten täyttymisestä. Valvonnan painopistettä siirretään yksityiskohtaisista tarkastuksista auditointeihin ja arviointeihin mahdollisimman laajalti omavalvontaa käyttäen. Valvonnan painopisteen siirtyminen tulee heijastumaan lupakäytäntöihin. Tällä muutoksella haetaan valvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Vaikuttaminen Vaikuttaminen on Trafin sekä sen kansallisten ja kansainvälisten sidos-, yhteistyö- ja asiakasryhmien välistä aktiivista ja tavoitteellista, vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa Trafin päämääriä tukevien ratkaisujen saavuttamiseksi. Vaikuttamisen päämäärä on, että Trafi saavuttaa asetetut tavoitteet liikennejärjestelmän turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja palvelujen suhteen. Suomen tavoitteet ja erityispiirteet tulevat huomioon otetuksi päätöksenteossa ja Trafi on uskottava ja arvostettu toimija. Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta on jatkuvaa, kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa määriteltyjen liikennejärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Se pitää sisällään menettelytavat ja toiminnat, jolla tunnistetut tavoitteet saavutetaan. Turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinta perustuu Trafin tuottaman tilakuvan käyttämiseen suunnittelun, päätöksenteon ja vaikuttamisen perustana, eli liikennepolitiikan tiedonlähteenä. Tiedonhallinta ja palvelut 4
Asiakkuus Viestintä Tiedonhallinta käsittää liikennejärjestelmään liittyvän tiedon keruun, käsittelyn ja hyödyntämisen sekä niihin liittyvät palvelut. Lisäksi järjestelmien ja toimintamallien ylläpito ja jatkuva kehittäminen ovat osa tiedonhallintaa. Tiedonhallinnalla luodaan pohja vastuulliselle liikennekulttuurille. Trafin tiedonhallinnan päämäärä on olla eurooppalainen edelläkävijä laadukkaiden liikenteen viranomaispalveluiden tarjoajana. Liikennejärjestelmän informaatiovirrat ja palvelut muodostavat eheän ja kattavan toiminnallisen kokonaisuuden, jossa tiedonhallinnan tavoitteena on edistää tietojen hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa. Kumppanimallia hyödyntämällä tarjotaan asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita. Asiakkuudenhallinnalla johdetaan Trafin vuorovaikutustoimintaa siten, että toiminnan sujuvuus, vaikuttavuus sekä asiakkaiden palvelutaso varmistetaan. Asiakkuus kattaa Trafin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuskentän sekä siinä tapahtuvan yhteistyön hallinnan. Asiakkuudet jaetaan asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Asiakkaita ovat yksityishenkilöt, liikennealan ammattilaiset ja organisaatiot, joilla on suora asiakassuhde Trafiin sekä välillisesti kaikki liikenteessä liikkujat ja matkustajat. Trafin sidosryhmiä ovat viranomaiset, kansainväliset liikennealan toimijat, Trafin sopimuskumppanit, infrastruktuurin haltijat, liikennealan kaupalliset toimijat, edunvalvonta-/ammattijärjestöt ja muut sidosryhmät. Viestinnän painopisteenä on Trafin strategisten päämäärien tukeminen ja viranomaisroolin vahvistaminen. Viestinnällä pyritään siihen, että Trafi tunnetaan johtavana liikenteen turvallisuus- ja ympäristöviranomaisena ja liikenteen viranomaispalvelujen tuottajana. Trafi haluaa myös olla vahva liikenteen turvallisuus- ja ympäristötiedottamisen osaaja. Viestinnän avulla vaikutetaan vastuullisen liikennekulttuurin edistämiseen. 3.1. Älystrategiat Trafi vaikuttaa aktiivisesti älyliikenteen toimijaverkostoissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Trafilla on keskeinen rooli kansallisen älyliikennestrategian kehittämisessä toimenpiteiden (kärkihankkeet) että palveluiden osalta. Trafi osallistuu myös älyliikenteen strategioiden ja toimenpiteiden kytkemiseen uuden liikennepolitiikan tavoitteisiin ja toimii aktiivsesti tavalla joka edesauttaa älyliikenteen keinojen hyödyntämistä uutta liikennepolitiikkaa toteutettaessa. Trafi toimii aktiivisesti erityisesti sellaisissa älyliikenteen hankkeissa ja toteutuksissa jotka tukevat Trafille asetettujen turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Trafi toimii aktiivisesti myös tietointensiivisissä älyhankkeissa joissa edistetään esim. rajapintojen avaamista ja yhteensovittamista. Tällaisia hankkeita 2014-2017 ovat esimerkiksi: ITS direktiivin mukaisten älyliikenteen palveluiden (turvallisuus, ympäristö) mahdollistaminen ja tukeminen ecall hätäviestijärjestelmän kansallisen valmiuden varmistaminen yhdessä muiden viranomaistahojen sekä toimijoiden kanssa 5
EU tason vaikuttaminen yleiseurooppalaisen EETS tiemaksujärjestelmää koskevissa implementaatioasioissa Ajoneuvojen älykkäiden kuljettajan tukijärjestelmien kehityksen seuraaminen ja tiedottaminen Muiden kuljettajan tukijärjestelmien (mm. Trafisafe) kehittäminen ja kaupallistaminen sekä tutkimus. Merenkulun ja ilmailun tietointensiivisiin älyhankkeisiin osallistuminen, seuraaminen sekä vaikuttaminen Liikenteen hinnoittelun kokonaistarkastelu Kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä 4. Resurssit 4.1. Henkilöstö Asiantuntijavirastossa korostuu henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Muutoksen ollessa jatkuva prosessi, on niin viraston kuin sen henkilöstönkin tehtäväkentän kehittyessä pystyttävä huolehtimaan siitä, että virastolla on käytössään tarvittavat henkiset resurssit näistä haasteista selviämiseksi. Virasto kehittää osaamisen johtamisen mallia siten, että virasto pystyy vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja henkilöstön asiantuntemus säilyy ja kehittyy muuttuvan yhteiskunnan mukana. Trafi on strategiassaan asettanut päämääriä joilla huolehditaan henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Trafissa pidetään esimiestyön laatua yhtenä tärkeimmistä henkilöstöön vaikuttavista tekijöistä. Trafi kouluttaa jatkuvasti esimiehiä, mittaa esimiestyössä onnistumisia ja kehittää toimintaansa henkilöstökyselyjen perusteella. Trafin henkilöstöstrategian päämääränä on vaikuttaa positiivisesti työnantajakilpailukykyyn ja työyhteisön energian ja ilon lisäämiseen. Henkilöstöstrategia perustuu neljään pääteemaan: osaaminen, motivaatio, johtaminen, palkitseminen. Strategian tavoitetila on, että Trafissa on tehtävistään innostunut ja työstään ylpeä yhteisö ja hyvä työnantajamaineemme on levinnyt omien joukkojemme kautta. 4.2. Alueellistaminen Tehtyjen päätösten mukaisesti Trafista sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistaminen toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Trafissa on käytössä runsaasti erilaisia tukitoimia alueellistamisesta johtuvien henkilöstöön vaikuttavien haittojen pienentämiseksi. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan liittyy luonnollisesti pyrkimys irtisanottavien määrän minimointiin. Siirtymäaika hyödynnetään täysimääräisesti, jolloin uuden tehtävän tai työpaikan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Henkilöstön tukitoimia jatketaan. 4.3. Tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit Liikenteen turvallisuusviraston johto on kartoittanut merkittävimmät riskit, jotka voivat vaarantaa asetettujen tavoitteiden vaarantamisen. Riskejä hallitaan kohdistamalla toimenpi- 6
teitä joko toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseen, toteutumisen seurausten lieventämiseen tai näiden yhdistelmään. Yhteensä 41 tunnistetusta riskistä kuusi on arvioitu suuriksi: Turvallisuus ja tietojärjestelmät: Hyökkäys tietojärjestelmiä kohtaan Nostetaan tietoturvatasoa ja jatketaan turvallisuuskultuurin kehittämistä. Mahdollisia seurauksia lievennetään varmuuskopioinnilla, kahdentamisella ja etätyhjentämisellä. Riippuvuus yksittäisistä palveluntarjoajista Ydinosaaminen tunnistetaan ja määritellään, sopimusten hallinta, suorituskykyindikaattorit (KPI), useampia kumppaneita per alue, turvallisuusasiat sopimuksessa. Vaihtoehtoiset toimintamallit, varakumppani, sanktiot, palvelutason sopimukset (SLA). Viranomaistehtävät ja palveluiden tuottaminen: Muutoksessa ei kyetä luopumaan vanhoista tehtävistä Toimintakulttuuri: Hyödynnetään kehityskeskusteluja, havainnoidaan ja johdetaan, toimintaympäristö kartoitetaan. Varjo-organisaatio jää toimimaan nykyisen rinnalle Aukot tehtävissä selvitettään ja kompensoidaan. Vastakkainasetelu kasvaa toimiala-, osasto- ja henkilötasolla Yhteisiä päämääriä vahvistetaan ja tehtävänjakoa selkeytetään. Toimialajohtajat ovat keskeisessä roolissa. Koulutus ja perehdytys ontuvat 4.4. Rahoitus Maksustrategia Tehtävissä tarvittava osaaminen/kompetenssi määritellään kunkin tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisesti ja rakennetaan koulutus- ja perehdyttämisohjelma sen mukaan. Trafin menoista katetaan n. 70 prosenttia maksullisen toiminnan tuotoilla. Maksujen määrittämisestä säädetään Valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja Valtion maksuperusteasetuksessa (211/1992). Maksujen määrittäminen oikealle tasolle on osa Trafin vuotuista taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut säädetään liikenne- ja viestintäministeriön antamalla maksuasetuksella. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksut virasto määrittää itse hinnastossaan. 7
Tuloskehitys Julkisoikeudellisten suoritteiden maksu määritetään vastaamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (maksu vastaa tällöin omakustannusarvoa). Suoritteiden hinnoittelussa ei tehdä ristiinsubventointia vaan jokainen maksu kohdistuu ainoastaan ko. suoritteen tuottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Kustannusvastaavuuksien keskiarvon tulee olla 4-5 vuoden aikajaksolla 100 %. Erityisestä syystä julkisoikeudellisen suoritteen maksu voi poiketa omakustannusarvosta (maksuperustelain 6 3 mom.). Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksu voidaan määrittää enintään 25 % omakustannusarvon ylittäväksi. Näiden suoritteiden luovuttaminen toiselle valtion virastolle tapahtuu kuitenkin omakustannusarvon mukaisesti. Maksuasetuksessa määritetään myös ne suoritteet, jotka luovutetaan maksuttomasti. Trafin tavoitteena on suoritelajien lukumäärän vähentäminen yhdistämällä nykyisiä suoritteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua (julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuilla katettavaa maksullista toimintaa), osa budjettirahoitteista. Osa budjettirahoitteista toimintaa katetaan puolestaan veroluonteisilla maksuilla (lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan maksu). Suunnitelman mukaan katsastustoiminnan maksu muuttuu vuoden 2014 alusta veroluontoiseksi maksuksi, mistä syystä ko. tulot menevät valtion talousarvion tulomomentille ja virasto saa maksutuloa vastaavan määrän budjettirahoitusta katsastuksen valvonnan menojen kattamiseen. Kyseinen muutos aiheuttaa toimintamenomomentille määrärahan kasvua vuodesta 2014 alkaen, koska samassa yhteydessä viraston tehtävät kasvavat. Lentoliikenteen valvontamaksu esitetään pidettäväksi 1,20 eurossa/lentomatkustaja koko tarkasteluaikana. Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina 2013 2017 (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä. Suoritevolyymien muutos on vaikeasti arvioitavissa. Taloudellinen taantuma kohdistunee usean vuoden ajalle TTS-kaudella, mutta suoritevolyymien muutoksen ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2013 budjetoidut volyymit. Jos ennustetut volyymit jäävät selvästi odotetusta, on maksujen korotus paikoitellen välttämätöntä. Alueellistamisen (Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteet) vaikutukset kokonaismenoihin ovat viraston laskelman mukaan TTS-kaudella (vuosina 2014 2015) noin 0,7 miljoonaa euroa. Alueellistamiseen ei ole osoitettu erillistä budjettirahaa, mutta toistaiseksi toimintamenomomentille osoitettu määräraha näyttää riittävän alueellistamisen loppuun vientiin. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 526 (ts., säilyy vuoden 2013 tasolla). 8
Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 6 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Tiedonluovutuksesta on oletettu seuraavaa. Viranomaisille luovutettavat tiedot muuttuvat maksuttomiksi vuodesta 2014 alkaen ja ovat vuositasolla 1,0 M euroa. Muiden kuin viranomaisten osalta suoritteet ovat edelleen maksullisia. Trafi hyödyntää edelleen kumppanimallia tiedonluovutuksessa kaupalliseen tarkoitukseen (mikäli kumppanimallista luovuttaisiin, se edellyttäisi 6 htv:n lisäystä). Trafi valmistautuu avaamaan osia tietovarannoistaan, jonka myötä tuotot vähenisivät 0,2 M euroa. Muutoksen kustannukset sisältyvät voimassa oleviin ICT-raameihin. Ajoneuvoliikennerekisterin kokonaisuudistus valmistuu vuoden 2013 aikana. IT-projekti- ja ylläpitosalkku on vuonna 2013 vielä 14,2 M euroa, mutta summan arvioidaan pienenevän tarkastelukauden loppuun mennessä 11 M euroon/vuosi. KIEKU-järjestelmään (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyminen tapahtuu tämän hetken tiedon mukaan 1.6.2015. Muutoksen kustannukset on otettu huomioon toimintamenoissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uuden järjestelmän tuottavan TTSkaudella säästöjä missään muodossa. ATJ-käyttökustannukset kasvavat kuljettajajärjestelmien käyttöönoton myötä samalla kun LTJ-käyttökustannukset vähenevät. Muiden kulujen ennustetaan kasvavan TTS-kaudella keskimäärin 2 % vuodessa. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää painatus-, pankki- ja postikulujen kasvupaineita. Matkakulut on arvioitu vuosittain 2,0 miljoonaksi euroksi koko TTS-kaudella. Erityisesti kansainväliset velvoitteet ja aluetoimipisteiden toiminnat edellyttävät matkustamista, jota ei voi ainakaan merkittäviltä osiltaan korvata videoneuvotteluilla. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä 21.5.2007 (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. TULOT JA MENOT VV. 2013-2017 (luvut 1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 2017 Tulot 91 421 81 399 82 575 83 491 84 441 Menot 134 012 134 012 135 188 136 104 137 054 Alijäämä -42 591-52 613-52 613-52 613-52 613 Määrärahakehys -42 591-51 413-51 413-50 318-50 318 Alv-tuotot 0 0 0 0 0 Alv-kulut 22 782 22 782 22 982 23 138 23 299 Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy 9
Tase-ennuste säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina 2013 2017, koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TASE-ENNUSTE 2012 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 10 700 800 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 900 16 800 Vieras pääoma YHTEENSÄ 17 600 17 600 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2013 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 13 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 18 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 19 000 19 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2014 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 11 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 16 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 17 000 17 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2015 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 9 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 14 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 15 000 15 000 YHTEENSÄ 10
TASE-ENNUSTE 2016 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 7 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 12 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 13 000 13 000 YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2017 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 5 000 1 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 10 000 Vieras pääoma YHTEENSÄ 11 000 11 000 YHTEENSÄ 11