27.3.2009 LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI VUOSIKERTOMUS 2008
SISÄLLYS 1. KATSAUS... 3 1.1.Yleistä... 3 1.2 Laitoksen toiminta (toimintakertomus)... 3 2. TUNNUSLUVUT... 7 3. ORGANISAATIO... 8 3.1 Luottamustoimielin... 8 3.2 Toimihenkilöt... 9 4. HENKILÖSTÖ... 10 5. INVESTOINNIT... 10 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO... 11 6.1 Vesilaitos... 11 6.2 Viemärilaitos... 12 7. TALOUSVESI... 14 8. JÄTEVEDEN LAATU... 16 9. ASIAKASPALAUTE... 16 10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS... 20 12. TULOSLASKELMA, VESILAITOS... 21 13. TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS... 22 14. TASE... 23 15. RAHOITUSLASKELMA... 24 16. LIITETIEDOT... 25 2
1. KATSAUS 1.1. Yleistä Vuosi 2008 oli sateinen ja lämmin. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan Oulun seudun vuoden keskilämpötila oli 1,5 C korkeampi kuin vv. 1971 2000 vertailujaksolla. Vuoden sademäärä oli noin 30 % suurempi kuin em. vertailujaksolla. Tammikuu alkupuolella satoi vettä ja lumipeite tuli vasta tammikuun lopussa. Kesä oli koleahko ja sateinen. Sateisuus jatkui syksyllä. Sateisuuden vuoksi pohjavesipinnan vaihtelut olivat pieniä. Runsaiden sateiden vuoksi pintavesiä pääsi vedenottamoille ja ympäri maata annettiin talousveden keittokehoituksia. Vuoden jälkipuoliskolla Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi vaikutti koko maailman talouteen. Kriisi vaikutukset vesihuoltoon tulivat lähinnä rakentamisen volyymin laskuna ja sitä kautta liittymissopimusten vähenemisenä. Kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvä selvitystyö Oulun ja Haukiputaan syvemmän yhteistyön eduista ja haitoista valmistui kertomusvuonna. Vesihuoltolaitosten osalta selvitettiin miten vesihuollon palvelut järjestetään kuntaliitoksen, syvän yhteistyön ja erillään jatkamisen tapauksessa. Vuoden 2007 lopussa tapahtunut Nokian kaupungin vesijohtoverkoston saastumisen myötä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV antoi ohjeet vesijohtoverkostoon liitettyjen vesilaitteistojen tarkastamisesta erityiskiinteistöjen osalta. Tarkastuksen kohteena oli erityisesti takaisinimun suojaus. Haukiputaan Vesi pyysi tietoja kvv - laitteista 12 yritykseltä ja teki terveysvalvonnan kanssa tarkastuksia muutamissa kohteessa. Vesihuoltopooli sai valmiiksi kriisiviestintäohjeet laitoksille. Vesihuoltolain uudistaminen käynnistyi syksyllä ja samaan aikaan EU:ssa oli valmisteilla juomavesidirektiivin uusiminen. Molemmissa valmistelutöissä otetaan huomioon vesihuollon palvelujen toimivuus myös poikkeuksellisissa oloissa. Suositussopimusta yhdyskuntien vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi valmisteltiin valtioneuvoston hyväksymien vesien suojelun suuntaviivojen osana. Sopimuksen hyväksyminen siirtyi vuodelle 2009. 1.2 Laitoksen toiminta (toimintakertomus) Vuosi 2008 oli Haukiputaan Veden kolmas toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena ja samalla se oli Haukiputaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen 51. toimintavuosi. Huhtikuussa tuli täyteen 50 vuotta vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Laitoksen virallinen nimi on ollut 1.8.2008 lukien Liikelaitos Haukiputaan Vesi. Laitos todettiin kuntalain 10 a :n mukaiset vaatimukset täyttäväksi liikelaitokseksi kunnanvaltuustossa 9.6.2008. 3
Laitoksen vesijohtoverkostoon liitettiin 46 ja viemäriverkkoon 291 uutta kiinteistöä. Liittymisprosentti vesijohtoon oli vuoden lopussa 99,9 % ja viemäriin 88,6 %. Veden myynti laski edellisestä vuodesta 0,5 % ja laskutettu jätevesimäärä kasvoi 4,1 %. Elokuussa kunnanvaltuuston hyväksymää Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan raja-alueen tavoitesuunnitelmaa käsiteltiin vesihuollon näkökulmasta laitoksen johtokunnassa keväällä. Syyskaudella käynnistyi siirto-viemäriselvitys Haukiputaalta Ouluun. Laitoksen toiminta-alue laajeni, kun kunnanvaltuusto elokuussa hyväksyi uudet vesihuoltolain mukaiset toiminta-alueet vesijohtoverkostolle ja viemäriverkostolle. Pohjavedenottamoista pumpattu vesimäärä laski hieman (- 0,03 %) edellisestä vuodesta. Verkoston hukkavesimäärä kasvoi hieman pitempään jatkuneen vuodon seurauksena. Onkamoselältä pumpattiin vettä 740 226 m³ ja Saviarosta 216 055 m³. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset muutamaa yksittäisen näytteen parametria lukuun ottamatta. Leton jätevedenpuhdistamon prosessiongelmat vähenivät huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, kun saostuskemikaalia vaihdettiin. Ervastinrannan keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden mittaus uusittiin ja sen myötä aiemmin todettu mittausvirhe varmistui. Virheellisesti laskutettujen vesimäärien hyvityslasku vuodelta 2005 kirjattiin toimintakulujen vähennyk-senä. Vesi- ja viemärijohtoverkoston kunnossapitopalvelut ostettiin palvelusopimuksella kunnan teknisiltä palveluilta. Jätevedenpumppaamoiden kunnossapito hoidettiin laitoksen oman henkilöstön toimesta. Suurin investointihanke oli EAKR -rahoitteinen Halosenlahden runkoviemäri, joka käynnistyi huhtikuussa. Runkoviemärihanke valmistuu kesällä 2009. Muut verkostohankkeet teetettiin kunnan teknisillä palveluilla sopimusperusteisesti. Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 2 692 m ja viemäriverkostoa 14 432 m. Kirkonkylän keskustassa kasvatettiin runkovesijohdon kapasiteettia uusimalla 160 mm putki 200 mm putkeksi Revontiellä. Vanhaa 160 mm valurautaputkea korvattiin muoviputkella Martintien varressa 325 m osuudella. Viemäriverkostoa saneerattiin ennätysmäärä pätkäsujutusputkea 5 064 m ja kaivoja 262 kpl. Varsinaisia laitosinvestointeja ei ollut, mutta Saviaron vedenottamon saneeraussuunnittelu käynnistyi syksyllä. Vesimittareita vaihdettiin 189 kpl ja uusia asennettiin 108 kpl. Haja-asutusalueiden viemäröintiohjelman mukaisia hankkeita olivat kertomusvuonna Halosenlahden runkoviemäri ja Kellon Asematien viemäri, joka toteutettiin yhtymän toimesta. Haukiputaan Vesi ja kunta sitoutuivat osallistumaan Jokikylän Jokimutkan viemäriosuuskunnan viemärihankkeen 1 -vaiheen runkoviemärin rahoitukseen. Hanke käynnistyy vuonna 2009. Ulkoiset ja sisäiset erät sisältävässä tuloslaskelmassa liikevaihto oli 2 048 817,36 eli se oli vain 14 000 korkeampi kuin edellisenä vuonna. 4
Liikeylijäämä oli 198 461,64. Kunnalle maksettiin korvausta peruspääomasta 100 000 euroa. Koko laitoksen tilikauden ylijäämä oli 178 666,32. Vesilaitoksen ylijäämä oli 46 155,39 ja viemärilaitoksen 132 510,93 euroa. Viemäriveden mittausvirheestä johtunut vuoden 2005 hyvityslasku paransi viemärilaitoksen tulosta 63 392,16. Muu ylijäämä johtui kunnossapitopalveluiden ja puhdistuspalvelujen ennakoitua pienemmästä määrästä. Pelkästään ulkoiset erät sisältävän tuloslaskelmassa liikevaihto oli 1 922 452,39, liikeylijäämä 372 456,81 ja tilikauden ylijäämä 396 666,05. Haukiputaan Veden strategisten päämäärien toteutuminen eteni tilikauden aikana seuraavasti: Päämäärä ja sen toteutumisen tavoitevuosi Tilanne vuoden 2008 lopussa Laitoksen tiedottaminen on asiakaslähtöistä, Laitoksen tiedotus- ja oikea-aikaista ja suunnitelmallista (2008) viestintäsuunnitelma hyväksyttiin keväällä ja otettiin heti käyttöön. Ensimmäinen asiakastiedote jaettiin talouksille joulukuussa. Asiakaspalvelu on kaikilla tasoilla Hyvän asiakaspalvelun tärkeyttä asiantuntevaa ja ystävällistä (2009) korostettiin työpaikka- ja yhteistyöpalavereissa. Sähköisen laskutuksen käyttöönottoa valmisteltiin. Laitoksen toimintavarmuus on kaikissa Varavoimalaitteen kilpailutus ja oloissa riittävää (2009) hankintapäätös tehtiin. Valmius- ja varautumissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä 92 % oli tehty tai ne olivat käynnissä tilikauden lopussa. Hyvälaatuisen pohjaveden saanti on Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa laitoksen vastuulla olevat varmistettu pitkälle tulevaisuuteen (2010) pienet suojaustoimenpiteet ja Onkamonselän altaiden suojaustöiden valmistelevat työt tehtiin. Kaivojen ottomäärää kasvatettiin teknisin ratkaisuin. Laitosrakennusten ja -rakenteiden kunto on Saviaron vedenottamon kuntokartoitus hyvä (2013) valmistui ja saneeraussuunnittelu käynnistyi. Muita suunnittelukohteita olivat: Martinniemen paineenkorottamo ja vesitornin venttiilit. Vesijohtoverkoston siirtokapasiteetti ja Vesijohtoverkoston kapasiteettia hallittavuus on riittävää (2015) kasvatettiin keskustassa, uusia linjaventtiileitä asennettiin ja vanhoja uusittiin. Verkoston vahvistamissuunnitelma tilattiin Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesimäärä on Vuoto- ja hulevesien määrä on alle 20 % (2015) vähentynyt merkittävästi voimakkaan saneeraustyön ansioista. Viemärin liittymisaste on 95 % (2015) Liittymisaste oli tilikauden lopussa 88,6 %. Kasvua oli 1,7 %. Vesijohtoverkoston hukkaveden määrä on alle Hukkavesiprosentti oli 10 % 7 % (2015) 5
Tuloslaskelmaerien kehitys vv. 2003-2008 2 500 000 2 000 000 1 500 000 euroa vuodessa 1 000 000 Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Käyttömenot Poistot (SUMU) Rahoitus (korvaus peruspääomasta, korkot) Vesihuoltolaitoksen tulos(-tappiota) 500 000 0 193 014 178 666,32 60 920 88 275 120 685 2003 2004 2005 2006 2007 2008-57 992-500 000 Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen tulosten kehitys vv. 2003-2008 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 euroa 60 000 40 000 Vesilaitoksen tulos Viemärilaitoksen tulos 20 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008-20 000-40 000-60 000 Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen käyttökustannusten kehitys vv. 2003-2008 1,40 1,20 1,00 euroa/ kuutio 0,80 0,60 Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/lask.jätev.kuutio 0,40 0,20 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 6
2. TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 Pumpattu vesimäärä m³ 961 493 955 957 956 281 Laskutettu vesimäärä m³ 829 556 833 622 829 369 Keskimääräinen vedenkulutus m³/vrk 2 273 2 284 2 272 Ominaiskulutus (laskutetusta) l/asukas/vrk 127 126 124 Ominaiskulutus (pumpatusta) l/asukas/vrk 148 145 143 Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti % 10,8 9,3 10 Käsittelyyn tullut jätevesimäärä m³ 947 300 863 149 790 055 Laskutettu jätevesimäärä m³ 659 026 674 894 702 677 Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesiprosentti % 30,4 21,8 11,1 Vesimaksu (alv 22 %) /m³ 0,94 1,00 1,00 Jätevesimaksu (alv 22 %) /m³ 1,44 1,45 1,49 Perusmaksu OK-alo, vesi (alv 22 %) /vuosi 25,00 25,00 27,00 Perusmaksu OK-talo, jätevesi (alv 22 %) /vuosi 67,00 67,00 67,00 Asukasmäärä 31.12. henkeä 17 809 18 115 18 371 Vesijohtoon liittymisprosentti % 99,9 99,9 99,9 Viemärijohtoon liittymisprosentti % 85,7 87 88,6 Vesimittareita kpl 5 476 5 637 5 683 Uudet liitokset vesijohtoon kpl 114 130 46 Uudet liitokset viemäriin kpl 169 178 291 Vesijohtoverkoston pituus m 316 980 320 206 322 898 Jätevesiviemäriverkoston pituus m 195 498 198 943 213 375 Jätevedenpumppaamot kpl 40 42 44 Vesijohtovuodot kpl 13 20 35 Muu ongelma vesijohtoverkostossa kpl 9 4 11 Viemäriverkosto tukkeumat kpl 46 95 70 Muu ongelma viemärissä kpl 14 11 15 Liikevaihto 1 861 173 1 979 366 2 048 817 Liiketoiminnan muut tuotot 66 379 62 939 18 069 Liiketoiminnan kulut 1 190 056 1 277 431 *)1 259 544 Poistot 587 867 608 955 672 273 Liikeylijäämä 149 627 155 919 198 462 Korvaus peruspääomasta kunnalle 100 000 100 000 100 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä (-) 88 275 120 685 178 666 Omavaraisuusaste % 67 56,4 53,4 ROI (sijoitetun pääoman tuotto) % 1,9 2,1 2,5 Investoinnit yhteensä 838 203 1 188 430 1 370 385 Uusinvestoinnit 596 232 816 207 787 573 Saneerausinvestoinnit 241 971 372 223 582 812 Vesilaitoksen investoinnit yhteensä 335 392 622 978 385 792 Verkosto 207 397 409 326 316 858 Laitokset 6 700 108 857 28 861 Muut 121 295 104 795 40 073 Viemärilaitoksen investoinnit yhteensä 502 811 488 038 984 594 Verkosto 454 665 470 737 945 272 Laitokset 29 959 0 0 Muut 18 187 17 300 39 321 Vakinaisen henkilöstö määrä henkeä 7 7 6 *) ei huomioitu hyvityslaskua vuodelta 2005 7
3. ORGANISAATIO 3.1 Luottamustoimielin Haukiputaan Veden toimielimenä toimii kunnanhallituksen alainen johtokunta, jonka jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimivat seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Vänttilä Jukka, pj. Riepula Sirkka Kangas Tuula Harju Terttu Enojärvi Annemari, varapj. Sipola Mauno Sumén Oiva Porko Jouni Manninen Aarno Roivainen Matti Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja, vesihuoltojohtaja Riitta Lindström. Kuvassa johtokunta. Ylärivissä vas. Jukka Vänttilä (puheenjohtaja.), Riitta Lindström (esittelijä), Oiva Sumèn, Aarno Manninen. Alarivissä vas. Annemari Enojärvi (varapuheenjohtaja.), Tuula Kangas. Kertomusvuonna pidettiin 10 johtokunnan kokousta. 50 vuotiaan laitoksen juhlakokous pidettiin kesäkuussa Meriniemessä. Laitoksen 50 vuotisjuhlan kunniaksi Haukiputaan Vesi oli hakenut yli 20 vuoden työstä vesihuollosta VVY:n hopeiset ansiomerkit Taina Takalolle, 8
Erkki Haloselle, Jorma Vesalle ja Toivo Sassille. Ansiomerkit ojennettiin juhlakokouksen yhteydessä. Verkostojen kunnossapidossa ja rakentamisessa yli 30 vuotta toimineille kunnan teknisten palveluiden tuotantoyksikön henkilöstölle myönnettiin VVY:n kultaiset ansiomerkit, jotka jaettiin elokuussa seuraaville: maaputkiasentajat: Hannu Ukkola, Matti Huru, Hannu Ervasti, Hannu Kurkela ja maanrakennusmestari Ismo Honka. Lisäksi kultainen VVY:n ansiomerkki ojennettiin jo eläkkeellä olevalle maanrakennusmestari Pekka Alasalmelle, joka työskenteli vesihuollossa jo laitoksen perustamisvaiheessa. 3.2 Toimihenkilöt Haukiputaan Veden viranhaltija /toimihenkilöorganisaatio oli kertomusvuonna seuraava: Laitoksen johtaja: Laskutus ja toimistotehtävät: Laitosten käyttö- ja kunnossapito: Lindström Riitta, vesihuoltojohtaja Takalo Taina, toimistosihteeri Halonen Erkki, puhdistamonhoitaja Jaskari Mauri, laitosmies Karjalainen Markku, laitosmies Sassi Toivo, vesilaitoksenhoitaja, oa (1.6.2008 saakka) Vesa Jorma, vesilaitoksenhoitaja Haukiputaan Veden organisaatio Haukiputaan Vesi vesihuoltojohtaja Toimistopalvelut toimistosihteeri Verkostot vesihuoltojohtaja Laitokset vesihuoltojohtaja palvelusopimus/ tekpa, urakat/ urakoitsijat, tekpa Talousvesi vesilaitoksenhoitaja laitosmies Jätevesi puhdistamonhoitaja laitosmies 9
4. HENKILÖSTÖ Laitoksen palveluksessa oli vuoden vaihteessa 6 henkilöä. Osa-aikainen vesilaitoksenhoitaja jäi eläkkeelle 1.6.2008. Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 42, mihin sisältyi 15 päivää uusien laitosmiesten ammatillista peruskoulutusta. Edellisenä vuonna käynnistynyt vesihuoltojohtajan johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) valmistui. Laitoksen henkilöstö oli mahdollisuus osallistua kunnan henkilöstölle järjestettyyn TYHY-liikuntaan. Laitoksen käyttöhenkilöstö vieraili marraskuussa Kempeleen Vesihuolto Oy:ssä, jossa tutustuttiin laitoksen varavoimalaitteeseen ja sähköiseen kunnossapitorekisteriin. Yhteinen liikuntailtapäivä siirrettiin kevättalvelle 2009. 5. INVESTOINNIT Haukiputaan Veden nettoinvestoinnit olivat yhteensä 1 145 890, mikä oli vain 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liittymismaksuilla katettiin 36 % nettoinvestointimenoista. Investoinnit jakaantuivat seuraavasti: Verkoston uudishankkeet 680 155 Verkoston saneeraus 581 975 Laitokset ym. 108 255 Merkittävin verkostohanke oli Halosenlahden runkopaineviemäri, Uutta vesijohtoverkostoa valmistui 2 692 m, viemäriä 14 432 m, uusia jätevedenpumppaamoita rakennettiin 2 kpl ja uusia vesijohtoverkoston mittakaivoja 2 kpl. Vesijohtoa saneerattiin kuntakeskuksessa ja Martinniemessä yhteensä 794 m. Viemäriä saneerattiin ennätyksellinen määrä: Kirkonkylän alueella 1880 m ja Kellon pohjoisosissa 3 183 m. Saneerattujen viemärikaivojen määrä (262 kpl) moninkertaistui edellisiin vuosiin verrattuna. Saneeraustyötä tekivät kunnan tekniset palvelut ja kilpailutettu urakoitsija. Haja-asutusalueiden viemäröintikohteista etenivät laitoksen rakennuttamana EAKR -tukea saava Kestävästi kehittyvä Halosenlahden alue, jossa rakennettiin runkopaineviemäriä yli 13 km. Viemäriyhtymä rakensi matalapaineviemäriverkoston Kellon Asemakylälle. Johtokunta ja kunta tekivät päätökset Jokikylän Jokimutkan hankkeen runkojohdon osarahoituksesta. Myös hankkeen mahdollista EAKR tukea valmisteltiin. Saviaron vedenottamon kuntokartoitus valmistui ja varsinainen saneeraussuunnittelu käynnistettiin. Kiinteistöjen vesimittareita vaihdettiin 186 kpl. Halosenlahden runkopaineviemärin rakentaminen kilpailutettiin. Muut verkoston investoinnit ja vesimittarien vaihto ostettiin sopimusperusteisesti kunnan teknisiltä palveluilta. 10
Viemärisaneerauksen määrä vv. 1993-2008 6 000 300 5 000 250 4 000 200 metriä 3 000 150 kappaletta 2 000 100 1 000 50 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 metriä 0 putkea saneerattu betonikaivo muovikaivoksi 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO 6.1 Vesilaitos Pumpattu pohjavesimäärä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vedenkulutus laski noin 0,5 %. Verkoston hukkavesiprosentti oli 10 %, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ominaiskulutus laskettuna laskutetusta vedestä oli 124 l/as/vuosi ja pumpatusta vedestä 143 l/as/vuosi. Vesilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,51 / laskutettu kuutio ja 0,44 /pumpattu kuutio. Käyttökustannukset ovat laskeneet yli 14 % edellisestä vuodesta materiaalihankintojen ja palveluostojen vähenemisen vuoksi. Vesijohtoverkoston kunnossapito ostettiin kunnan teknisiltä palveluilta sopimusperusteisesti. Vesijohtoverkoston kunnossapidon kustannukset pumpattua vesikuutiota kohden olivat 0,14 /m³, mikä on 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verkostokilometriä kohden kustannukset olivat 0,40 /km, mikä on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten lasku johtuu mm. verkoston kunnossapidon ja vesijohtovuotojen korjaustarpeen vähenemisestä Keskimääräinen pumpattu vesimäärä oli 2 620 m³/d, josta Saviaron vedenottamon osuus oli 592 m³/d (23 %) Onkamonselän 2028 m³/d (77 %). Onkomonselän vedenoton suhteellinen osuus on kasvanut edellisestä vuodesta 2 %. Käyttökustannukset ilman poistoja olivat Saviarossa 0, 45 /m³ (2007: 0,42 /m³) ja Onkamoselällä 0,12 /m³ (2007: 0,11 /m³). 11
Hukkavesiprosentin kehitys vv. 2003-2008 1 200 000 17,1 18,0 16,0 1 000 000 14,1 14,0 800 000 12,0 kuutiota vettä 600 000 10,9 10,8 9,3 10,0 10,0 8,0 prosenttia Pumpattu pohjavesi Laskutettu talousvesi Hukkavesiprosentti vähennysten jälkeen 400 000 6,0 4,0 200 000 2,0 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0,0 Vesilaitoksen käyttökustannukset vv. 2003-2008 0,70 0,60 0,50 euroa/ vesikuutio 0,40 0,30 Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/pumpattu vesikuutio 0,20 0,10 0,00 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vesijohtoverkostossa rekisteröitiin 35 häiriötä (vuoto, runkojohdon tai palopostin jäätyminen jne.), mikä on 15 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pisimpään jatkunut vesijohtovuoto oli syksyllä Virpinimen suunnalla. 6.2 Viemärilaitos Voimakkaasti verkostosaneerauksesta johtuen puhdistamoille tulevat jätevesimäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 8 %. Laskutetun jäteveden määrä kuitenkin kasvoi 4,1 %. Vuoto- ja hulevesiä oli 11,1 %, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodelle 2015 asetettu 20 % vuoto- ja hulevesiprosentti näyttäisi ainakin lyhyellä tähtäimellä jo saavutetulta. 12
Viemärilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,97 (- 17 %) laskutettua ja 0,87 ( - 4,4 %) puhdistettua jätevesikuutiota kohden. Laskun syynä on jätevesimäärien väheneminen ja sitä kautta puhdistamopalveluiden määrän lasku sekä verkoston kunnossapitotöiden väheneminen. Vuoto- ja huleveden sekä viemärilaitoksen käyttökustannusten kehitys on esitetty ohessa. Keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 2 164 m³/d (2007: 2 364 m³/d), josta Leton puhdistamolla käsiteltiin 835 m³/d (2007: 872 m³/d) ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamolla 1 1329 m³/d (2007:1 492 m³/d). Leton puhdistamon käyttökustannukset (sisältää myös poistot ja hallinnonkuluja) olivat 0,45 / m³. Keskuspuhdistamon puhdistamopalvelut maksoivat 0,56 /m³. Kertomusvuonna otettiin käyttöön 2 uutta jätevedenpumppaamoa Halosenlahden alueella. Jätevesimäärien ja vuoto- ja hulevesimäärien kehitys vv. 2003-2008 1200000 40,0 37,0 35,0 Käsitelty jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä 1000000 Hule- ja vuotovesi% 800000 28,4 30,0 kuutiota vuodessa 600000 400000 22,0 14,1 21,8 25,0 20,0 15,0 prosenttia 11,1 10,0 200000 5,0 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0,0 Jäteveden käsittelyn kustannukset vv. 2004-2008 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 EKP:palvelut kuutiota kohti Leton jäteveden kustann./puhd. kuutiot 0,30 0,20 0,10 0,00 2004 2005 2006 2007 2008 Viemäriverkossa rekisteröitiin 85 häiriötä (tukos, jäätyminen, muu häiriö). Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on laskenut 21:lla. Kiinteistöille purkautuneita viemäritulvia ei ollut. Toista kertaa käytössä ollutta 13
viemäriverkoston ennaltaehkäisevää pesua supistettiin määrällisesti noin puoleen edellisestä vuodesta. 7. TALOUSVESI Talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Valvontaviranomaisen edellyttämän valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otetaan kerran kuukaudessa (jatkuva valvonta) 5 verkoston pisteestä. Jaksottaisen valvonnan näytteet otetaan kerran vuodessa ja eräiden parametrien osalta kerran viidessä vuodessa. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettu viimeksi 1.11.2007. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset. Raudan määrä tai/ja sameusluku ylittivät yhteensä viidessä näytteessä laatusuosituksen. Yhteenvetotaulukot laboratoriotuloksista ohessa. Kuukausikohtaiset laboratoriotulokset ovat luettavissa jatkuvasti Haukiputaan Veden nettisivuilta. Lisäksi laitos ottaa näytteet laitoksilta lähtevästä vedestä käyttövalvontana kerran kuukaudessa. Laitos seuraa myös raakaveden laatua ottamalla säännöllisesti näytteet raakavesikaivoista. Pohjavesialueiden tarkkailu tehdään ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Pohjavesialueilla seurataan pohjavesipinnan korkeutta, raakaveden laatua, pintaveden laatua ja korkeutta. Savaironkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty vuonna 2006. Onkamoselkä - Hietakangas pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2002. Jatkuva valvonta, vuosi 2008, määritys kerran kuussa MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS E.coli, 0 0 0 0 (v) [pmy/100ml Koliformiset bakteerit [pmy/100ml] 0 0 0 0 (v) Heterotrofinen pesäkeluku, +22 C [pmy/ml] 110 0 3 Ei epätavallisia muutoksia (s) ph 8,21 6,88 7,74 6,5 9,5 (s) Sähkönjohtavuus 25 6,4 11,5 alle 250 (s) [ms/m] Väri [mg Pt/l] < 5 < 5 < 5 Ei epätavallisia muutoksia (s) Sameus [FTU] 2 0,15 0,59 Käyttäjien hyväksyttävissä Ei epätavallisia NH 4 -N, ammoniumtyppi [mg/l] muutoksia (s) 0,011 < 0,008 0,0081 0,5 (s) 14
Fe, rauta 0,3 0,01 0,062 0,2 (s) [mg/l] Mn, mangaani 0,14 0,001 0,036 0,05 (s) [mg/l] Haju hajuton hajuton hajuton Ei epätavallisia muutoksia (s) Maku mauton mauton mauton Ei epätavallisia muutoksia (s) Ulkonäkö väritön väritön väritön Ei epätavallisia muutoksia (s) Jaksottainen valvonta 2008, määritys kerran vuodessa Näytteet otettu: 8.8.2008 MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Enterokokit, kpl/100ml] 0 0 0 0 (v) Permanganaattiluku [ mg/l] 4 4 4 20 (s) NO 3, [mg/l ] 0,28 0,28 0,28 50 (v) NO 2 -N, [mg/l] 0,006 0,006 0,006 0,15 (v) Kokonaiskovuus, [mmol/l] 0,32 0,24 0,27 Cl, [mg/l] 3,5 3,5 3,5 250 (s) F, [mg/l] 0,12 0,12 0,12 1,5 (v) SO 4, [mg/l] 8,7 8,7 8,7 250 (s) Al, [mg/l] 0,007 0,005 0,0057 0,2 (s) Cd, [mg/l] < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,005 (v) Cr, [mg/l] < 0,003 < 0,003 < 0,003 0,05 (v) Cu, [mg/l] 0,0053 0,003 0,0038 2 (v) Hg, [mg/l] < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 0,001 (v) Na, [mg/l] 9,6 9,6 9,6 200 (s) Ni,[mg/l] < 0,003 < 0,003 < 0,003 0,020 (v) Pb, [mg/l] < 0,004 < 0,004 < 0,004 0,01 (v) As, [mg/l] < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,01 (v) Jaksottainen valvonta, määritys kerran 5 vuodessa Näytteet otettu: 22.8. ja 18.12.2006 MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Polysykliset aromaattiset < 0,1 0,10 (v) hiilivedyt, [µg/l] Bentso(a)pyreeni, [µg/l] < 0,01 0,01 (v) Antimoni, As, [µg/l] < 5 5,0 (v) Bentseeni, [µg/l] < 1 1,0 (v) Boori, B, [µg/l] < 0,5 1,0 (v) Syanidit, [µg/l] < 10 50 (v) 1,2 -dikloorietaani, [µg/l] < 1 3,0 (v) Seleeni, Se, [µg/l] < 1 10 (v) Tetrakloori- ja trikloorieteeni < 2 10 (v) yhteensä, [µg/l] Kloorifenolit, [µg/l] < 1 10 (v) 15
8. JÄTEVEDEN LAATU Leton jätevedenpuhdistamo ympäristölupa on vuodelta 2007 ((Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 15.5.2007). Purkuvesistöön laskettavan jäteveden laatu on määritelty seuraavasti: BOD 7ATU enintään 20 mg/l O 2, puhdistusteho 90 % Fosfori enintään 0,7 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % COD cr enintään 125 mg/l, poistoteho vähintään 75 % Kiintoaine enintään 35 mg/l, poistoteho vähintään 90 % Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Jätevedet on lisäksi desinfioitava uimakaudella. Lupaehtojen mukaan Leton puhdistamolla suoritetaan velvoitetarkkailua kuusi kertaa vuodessa. Edellisenä vuonna Leton puhdistamolla esiintyneistä prosessihäiriöistä on päästy pitkälti eroon toisella vuosipuoliskolla. Tulevan jäteveden BOD -pitoisuus ylitti aika-ajoin laitoksen mitoitusarvon, jonka vuoksi BOD:n lupa-arvo ylittyi. Lähtevän veden pitoisuudet ylittyivät niukasti ensimmäisellä vuosipuoliskoilla niukasti, toisella vuosipuoliskolla lupaehdot täyttyivät. Prosentuaaliset poistotehot saavutettiin molempien parametrien osalta molemmilla vuosipuoliskoilla. Kiintoaine- ja COD vaatimukset saavutettiin. 1/2 2/2 koko vuosi BOD 7 mg/l 23 14 19 poistoteho,% 92 95 93 Fosfori mg/l 0,74 0,62 0,68 poistoteho,% 95 95 95 COD cr mg/l 118 87 103 poistoteho,% 86 90 88 Kiintoaine mg/l 17 10 14 poistoteho,% 94 97 95 9. ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautteen rekisteröinti tapahtuu pääosin kirjallisten yhteydenottojen kautta. Laitoksella ei ole resursseja kerätä suullisten palautteiden määrää ja laatua rekistereihin toimistolle tullutta palautetta lukuun ottamatta. Asiakkailla on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta laskutusohjelmaan liittyvän KulutusWebin tai nettisivujen palautelinkin kautta ja lähettämällä sähköpostia laitoksen sähköpostiosoitteeseen.. Suurin osa palautteesta tulee kuitenkin puhelimitse päivystäjille ja muulle laitoksen henkilöstölle. Vedenjakelunkatkosten yhteydessä puhelutulva on suurimmillaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta palautteesta, vaan tilannetiedon saannista ja antamisesta. 16
Kertomusvuonna ei tehty varsinaista asiakastyytyväisyystutkimusta. Seuraava tutkimus tehdään keväällä 2009. Ohessa tietoa edellisten tutkimusten tuloksista. Arvosanat veshuoltolaitoksen toimintaa ja veden laatua kuvaaville ominaisuuksille vuosina 2000, 2002, 2006 Veden hinnoittelu 7,81 Vesilaitoksen tiedotustoiminta 7,4 Veimäreiden hajuttomuus 8,22 Vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin 8,38 Vesilaitoksen toiminnan uskottavuus 8,46 Viemäreiden toimivuus 8,52 Vesilaitoksen asiakaspalvelu 8,65 Veden laskutuskäytäntö Vesikatkosten pituus Vesikatkosten lukumäärä 8,57 8,95 9,04 Tutkimus 2006/6 Tutkimus 2002/12 Tutkimus 2000/12 Veden toimitusvarmuus 8,99 Veden hinta 7,08 Veden paine 8,69 Veden maku 8,91 Veden jakelun katkottomuus 9,2 Veden haju 9,04 Veden väri 8,99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 17
10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtokunnan vuodelle 2008 määrittämät tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite Mittari Toteutumistilanne Sähköisen laskutuksen käyttöönotto Ohjelma käytössä Ohjelman käyttöön otto on viivästynyt ohjelmatoimittaja testausten vuoksi. Sähköinen laskutus on käytössä keväällä 2009. Viestintä/tiedotussuunnitelman laadinta ja käyttöönotto Varavoimalähteen hankinta Valmiussuunnitelman edellyttämät toimenpiteet tehty Laitoksen vastuulla olevat pienet suojaustoimenpiteet tehty pohjavesialueilla suojelusuunnitelmien mukaisesti Ketunmaan kaivon tuoton lisääminen Suunnitelma valmis ja käytössä Varavoimalähde käyttökunnossa Työt tehty Toimenpiteet tehty Onkamonselän vedentuotanto kasvanut 150 m³/d Suunnitelma hyväksytty ja käytössä. Ensimmäinen asiakastiedote jaettiin joulukuussa Varavoimalaite kilpailutettu ja tilattu joulukuun alussa. Laite saatu helmikuussa 2009. Työt on tehty tai ne ovat käynnissä 92 %:ssa toimenpiteistä. Pienet suojaustyöt tehty. Onkamonselän pohjavesialtaiden suojaustyön valmistelut tehty joulukuussa, varsinainen työ käynnistynyt helmikuussa 2009. Ketunmaan kaivon tuotto on putkistopuhdistuksen ansiosta kasvanut n. 150 m³/d, mutta raakaveden laatu on heikentynyt suuremman ottomäärän vuoksi raudan osalta. Ottomäärä on sen vuoksi kasvanut vain 100 m³/d. Onkamo I:n veden esikäsittelyn suunnittelu Suunnitelma valmis Onkamo 1:n esikäsittelyn suunnittelu on tilattu. Suunnittelutyö ei ole edennyt merkittävästi vuoden 2008 aikana. Laaditaan sulkusuunnitelma erilaisia häiriötilanteita varten Linjaventtiilien uusiminen ja lisärakentaminen Suunnitelma valmis Työ tehty 50 % (2008) Vesitornin alueen sulkusuunnitelma on tehty. Muiden alueiden osalta työ on kesken. Uusittuja venttiileitä 4 kpl, uusia 9 kpl. Verkoston silmukoinnin lisääminen etenkin pohjoisosissa kuntaa, suunnitelman laadinta Suunnitelma valmis Suunnittelu käynnissä. 18
Saviaron vedenottamon kuntotarkastelu ja yleissuunnitelma Suunnitelma valmis Kuntokartoitus tehty, saneeraussuunnitelman laadinta on käynnissä. Pohjoisten osien paineenkorottamon uusimissuunnitelman tarkistaminen Suunnitelma valmis Suunnitelma on asemapiirrosta vaille valmis. Vesitornin venttiilijärjestelyiden uusiminen Työ tehty Venttiilien kunto on todettu myöhemmissä tarkastuksissa hyväksi, joten uusimistarvetta ei ole. Saneeraussuunnitelman määrätietoinen toteuttaminen tarvittaessa urakalla Kiinteistöjen saostuskaivojen ohitustyön seurannan parantaminen Asemakaava-alueen kiinteistöjen viemäriin liittymisen vauhdittaminen Vuoto- ja hulevesiprosentti kääntynyt selvään laskuun Ohitettu 97 % Liittymisaste 100 % asemakaava-alueilla Vuoto- ja hulevesien määrä on pienentynyt selvästi, voimakkaan saneeraustoiminnan ansiosta. Saostuskaivojen ohitus on edennyt hyvin viime vuosina. Asemakaava-alueiden ohittamattomien saostuskaivojen määrä on korkeintaan 3 %. Liittymissopimukset on tehty muutamaa vähän vettä käyttävää kiinteistöä lukuun ottamatta. Viimeiset liitostyöt tehdään kesän 2009 aikana. Mittakaivojen lisääminen verkostoon vesijohtovuotojen havainnointiin ja painetason seurantaan Suunnitelma tehty Otettu käyttöön vähintään yksi uusi mittakaivo (2008) Rakennettu kaksi mittakaivoa Halosenlahden alueelle. 19
11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS 2008 2007 2006 Perusmaksut, vesi 165 786,92 150 588,13 145 089,73 Perusmaksut, jätevesi 265 658,10 252 414,80 239 245,03 Vesimaksut 676 862,59 681 516,64 640 561,74 Jätevesimaksut 842 931,20 810 032,85 782 428,43 Sakokaivolietteen käsittelymaksu 14 126,68 16 236,40 16 322,60 Tilaustyöt 83 451,87 68 577,54 37 525,55 Liikevaihto 2 048 817,36 1 979366,36 1 861 173,08 Valmistus omaan käyttöön 2 535,36 2 399,57 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 15 533,68 60 539,27 66 379,21 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 179 833,50 163 637,86 135 475,69 Palvelut Palvelujen ostot 656 776,88 788 429,41 769 888,66 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 222 735,67 221 470,76 190 862,18 Henkilöstösivukulut 94 787,56 80 240,75 73 115,14 SUMU-poistot 672 272,50 608 955,19 587 867,39 Liiketoiminnan muut kulut Muut kulut 42 018,65 23 652,38 20 715,31 Liikeylijäämä 198 461,64 155 918,86 149 627,92 Korkotuotot 55 995,44 50 844,98 26 493,92 Muut rahoitustuotot 24 868,81 14 546,05 12 190,99 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -634,33-595,27-1,42 Korvaus peruspääomasta -100 000,00-100 000,00-100 000,00 Muut rahoituskulut 25,24-29,28-36,56 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 178 666,32 120 685,34 88 274,85 20