1.1 Sijainti Maankäyttötavoitteet 7. Tuulisuusselvitys. 1.3 Tiivistelmä korttelin historiasta 8. Vaikutukset lintuihin. 1.

[ 1.1 Sijainti 6 1.2 Maankäyttötavoitteet 7 1.3 Tiivistelmä korttelin historiasta 8 1.4 Tonttilistaus 9 1.5 Nykyisin suojellut rakennukset 9 2.1 Purettavat rakennukset ja rakennusosat 13 2.2 Uudisrakentaminen 22 2.3 Tilojen toiminnallisuus 24 2.4 Väestönsuojelu 34 2.5 Kiinteistöt ja vaiheistus 35 2.6 Liikenne, pysäköinti, huolto ja pelastusajo 39 2.7 Massoittelu ja kaupunkikuva 48 2.8 Kauko- ja lähinäkymät torneista 50 2.9 Varjostus- ja heijastusselvitys 56 2.10 Talotekniikka 59 2.11 Rakenteet 59 3.1 Kaupunkitilat 62 3.2 Reuna- ja etuvyöhykkeet 66 3.3 Kasvillisuus 70 3.4 Puulajit 70 3.5 Hulevesien ohjaus 72 3.6 Yhteydet 74 Palotekninen suunnitelma Viherkerrointaulukko Tuulisuusselvitys Vaikutukset lintuihin Pohjatutkimus, maaperän pilaantuneisuusselvitys, selvitys orsiversistä Meluselvitys Ilmanlaatuselvitys Haitta-ainekartoitus Sisäilmanlaatutukimukset Kunnallistekninen selvitys Ekologinen ohjelma Kaupallinen selvitys Rakennushistoriallinen selvitys Paloässät MASU Planning WSP FCG Pohjatekniikka Akukon Ilmatieteen laitos Sweco Asiantuntijapalvelut Sweco Asiantuntijapalvelut Sweco Talotekniikka Varma ja Sweco Talotekniikka RealProjekti Okulus 2

Raportissa esitetyn suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat suunnittelijat: Tuomas Vaarasalo Rakennuttajapäällikkö Harri Haantio Vastaava suunnittelija Jarmo Silventoinen Kiinteistöpäällikkö Mikko Tuunanen Pia Ikonen Projektipäällikkö Harri Laakso Paloturvallisuussuunnitelija Ilkka Salminen Vastaava suunnittelija Juhani Järvinen Vastaava suunnittelija Ilkka Törmä Milla Parkkali Vesa Oiva Vastaava suunnittelija Selina Anttinen Tuula Jeker Anssi Kolehmainen Jussi Ainamo Vastaava suunnittelija Vastaava suunnittelija Malin Blomqvist Vastaava suunnittelija Franka Oroza 3

Arabiakortteli on yli 15 hehtaarin tehdaskokonaisuus, joka sijaitsee Helsingin Toukolassa. Kohde oli alun perin tehdaskäytössä, mutta tiloja on muutettu viime vuosikymmeninä opetus-, kulttuuri, toimistoja liiketilakäyttöön. Merkittävien toimijoiden muuttaminen korttelista on avannut mahdollisuuden rakenteelliselle muutokselle. Arabian korttelin laajamittainen kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa Arabian alueella vuonna 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtänyt toimintansa Otaniemeen. Tuotannon loppuminen avasi mahdollisuuden suunnitella korttelin rakenne uudesta lähtökohdasta. Kokonaisvaltaisen tulevaisuuden vision luomiseksi suunnittelua lähdettiin valmistelemaan kaksivaiheisella arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailun voittaneet suunnitelmat Kilta ja Frank muodostavat perustan tehdaskorttelin kehittämissuunnitelmalle, joka aloitettiin alkuvuodesta 2017. Alue on merkittävä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemakulttuurin kannalta ja sen kehittämisessä tulee säilyttää alueen arvot ja ominaisuudet. Suojellut sekä historiansa tai kaupunkikuvan kannalta merkittävät rakennukset säilytetään. Suunnitelmassa korttelista puretaan vain huonokuntoisimmat rakennukset ja tilat, joiden käyttötarkoituksen muutos on hankalaa. Purkamisella ja pienin muutostöin avataan kulkuyhteyksiä korttelin läpi ja puretuilta rakennuksilta vapautuvaan tilaan rakennetaan uusia asuinkerrostaloja. Kortteliin syntyy uusi, ympärivuorokautisesti avoin ja elävä julkisten tilojen sarja. Muutosten myötä kortteli monipuolistuu, kulkeminen helpottuu ja toiminnot lisääntyvät. Alueen nykyisiin, nyt vapautuviin ja uusiin rakennettaviin tiloihin toteutetaan tiloja opetukselle, työnteolle, palveluille ja kaupoille. Uudisrakentaminen monipuolistaa korttelin asuntotyypistöä. Designalan koulutus ei katoa, sillä Metropolia korkeakoulu muodostaa tehdaskortteliin kulttuurin ja luovien alojen kampuksensa. Myös Pop & Jazz Konservatorio saa kortteliin ajanmukaisen rakennuksen. Korttelin nykyisiä toimistoja ja liiketiloja täydentävät suunnitelmassa erikokoiset ja -luonteiset toimitilat, joiden koot vaihtelevat pienistä pajoista, putiikeista ja start-up -toiminnan tiloista suuriin joustavasti muunneltaviin liiketiloihin. Kaupalliset ja julkiset palvelut tuovat alueelle kantakaupunkimaisen ympäristön tuntua. Korttelin kaupallisesti vetovoimaisin piirre on tällä hetkellä sen vahva ja merkittävä designtoimijoiden keskittymä. Arabian tehtaat ovat olleet 1900-luvun merkittävin posliinituotannon viennistä ja muotoilusta tunnettu yritys. Taideteollisuuskulttuuri elää tehdaskorttelissa edelleen paitsi tehdasmiljöön hengessä niin myös korttelissa pysyvissä Fiskarsin pääkonttorissa, taiteilija-ateljeetiloissa, tehtaanmyymälässä ja museossa. Tämä tausta luo mielenkiintoiset puitteet suunnitelmassa esitetylle hotellille. Korttelin historiaa ja sen käsityö- ja designimagoa sekä toimintojen välistä vuorovaikutusta on tärkeää vaalia alueen voimavarana jatkossakin. Suunnitteluratkaisu tähtääkin synergiamahdollisuuksien parantamiseen avaamalla korttelin tilat laajemmalle käyttäjä- ja kävijäjoukolle. Pääperiaatteena on jalostaa korttelista tulevaisuuden tarpeita vastaava niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta vastuullisesti. 4

- 1:2000 1. Ilmakuva lounaasta 5

± Arabian tehdaskortteli sijaitsee houkuttelevalla paikalla. Se on helposti saavutettavissa eri liikennemuodoilla. Kortteli on noin puolen tunnin pyörä- tai raitiovaunumatkan päässä Helsingin keskustan rautatieasemalta. Kalasataman metroasemalle tai Pasilan juna-asemalle ja niiden tuleviin kauppakeskuksiin pääsee alle puolessa tunnissa julkisilla liikennevälineillä ja pyöräillen noin varttitunnissa. Vaikka Kalasatamaan ja Pasilaan rakennetaankin vetovoimaisia kauppakeskuksia, Arabia 135 -hankkeen liiketilat tulevat hyötymään monipuolisesta paikallisesta käyttäjäkunnasta. Asumisen lisäksi kortteliin ja sen lähelle sijoittuu jonkin verran toimitiloja. Arabia 135 -hankkeeseen kuuluvat Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio tehdaskorttelissa on myös Stadin ammattiopiston toimipiste. Korttelin lähellä ovat myös Helsingin yliopiston Kumpulan kampus ja Arcada-ammattikorkeakoulu. Nämä oppilaitokset monipuolistavat korttelin potentiaalista käyttäjäkuntaa. ± Ò ±± Paitsi että kortteli itsessään on kulttuurihistoriallisesti kiinnostava, sen lähellä on Vanhankaupunginkosken viehättävä, historiallinen ympäristö. Lisäksi tehdaskortteli on upeiden merellisten viheralueiden, kuten Lammassaaren äärellä. ± ± ϖ ± ± ± 2. Helsingin kaupungin kantakartta 1:50 000 6

± ;ƒ ) Viitesuunitelma korostaa yleiskaavaehdotuksessa tavoiteltua kantakaupunkimaisuutta. Arabian tehdaskortteli on 14.6.2016 tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa kantakaupunkia, jossa on tavoitteena toiminnallinen monipuolisuus ja sekottuneisuus. Rakennusten kadulle avautuvien tilojen tulee olla ensisijaisesti toimitiloja. Rakennusten muutoksissa on varmistettava kantakaupungin ominaispiirteiden säilyminen. Kantakaupunkia tulee kehittää erityisesti kävelyn ja jalankulun ehdoilla. Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa Hämeentie on tehdaskorttelin kohdalla lisäksi osoitettu toiminnalliseksi ja solmukohdaksi, jossa kävely- ja pyöräilyolosuhteita selkeytetään. Viitesuunitelman toiminnallinen keskeinen ratkaisu, maantason avoin yhteys korttelin läpi, tukee tätä tavoitetta. ± Ò ±± Arabian tehdaskorttelin läheisyyteen on yleiskaavaehdotuksessa suunnitteilla liikenteellisia parannuksia ja maankäytön tiivistymistä. Kustaa Vaasan tie ja Lahdenväylä muuttuvat kaupunkibulevardiksi, jossa kulkee raideliikenteen runkoyhteys. Toukolan rantapuiston pyöräreitti kehittyy osaksi pyöräilyn nopeaa runkoverkkoa. Näiden muutosten valossa myös tehdaskorttelin tiivistyminen on kaupunkirakenteellisesti perusteltua. C2 Kantakaupunki ϖ ± ± ± 3. Ote Helsingin tarkistetun yleiskaavaehdotuksen kaavakartasta 14.6.2016 7

; ± Arabian huvilan läheisyyteen Rörstrandin posliiniteh- kaukolämpöön. 1990-luvulla korttelin vanhimpiin osiin taalle tytäryhtiöksi 1874 perustettu tehdas on kokenut sijoitettiin POP-Jazz konservatorio ja vuosikymmenen olemassaolonsa aikana lukuisia muutoksia. Muutokset loppupuolella Taideteollisen korkeakoulun tiloja ovat perustuneet tuotannollisiin seikkoihin. täydennettiin AV-keskuksella eli Mediakeskus Tehtaan ensimmäinen rakennusvaihe keskittyi nykyisen korttelin lounaisosaan, jonne rakennettiin tiilestä muurattuja tuotantorakennuksia ja sittemmin jo purettuja puisia konttori-, varasto- ja asuinrakennuksia. Tuotteet valmistettiin pyöröuuneissa, joista on tähän päivään säilynyt yksi. Tuotanto perustui pyöröuunien käyttöön vuoteen 1929 asti, jolloin otettiin käyttöön maailman suurin jatkuvakäyttöinen tunneliuuni, jonka myötä tuotanto muuttui suurteollisuudeksi. Tunneliuuni oli sijoitettu teräsbetonirakenteiseen uuteen tehdasosaan, jonka julkisivut olivat solubetonia. Jo vuonna 1936 valmistui seuraava suuri rakennus, johon sijoitettiin uusi tunneliuuni. LUME:n rakentamisella, jolloin purettiin vuoden 1946 rakennusvaiheesta myllyosa. 1990-luvun loppupuolella purettiin tehtaan yhdistäneitä 1927-36 rakennettuja osia ja rakennettiin uusi sisäänkäyntirakennus ja Arabiagalleria, johon sijoitettiin liike- ja toimistotiloja. Gallerian yhteyteen, matalamman tehdasrakennuksen päälle, rakennettiin 2000-luvulla kirjasto ja vanhoihin tehtaan tiloihin sijoitettiin ravintola. 2000-luvulla tehtaan ympärille on rakennettu Arabianrannan asuinalue, jonka uusista asuin- ja toimistorakennuksista osa on rakennettu tehdaskortteliin. 4. Toukola 12, tontti 7, Itäinen Viertotie (= Hämeentie 130 ) vuonna 1909. Oikealla Arabian posliini- ja fajanssitehdas (= Hämeentie 135). ϖ ± ± ± ± ± ± 5. Arabian tehdas vuonna 1950. ϖ ± ± ± ± ± ± ± ± 1940-luvulla sota-ajasta huolimatta tehtaassa tehtiin suuria laajennuksia ja rakennettiin nykyhelsinkiläiselle tehtaasta ikonisimpana osana näyttäytyvä Hämeentien varteen rajautuva uudisrakennus, joka on koristeltu Mikael Schilkinin reliefeillä. Laajennusten myötä Arabiasta tuli maailman suurin keramiikkatehdas ja Suomen suurin rakennuskokonaisuus. Tehdas siirtyi 1948 taloudellisista syistä Wärtsilä Oy:n hallintaan. Seuranneet vuosikymmenet olivat intensiivisen kasvun, laajentumisen ja teknisen kehityksen aikaa. Tehtaan polttoaine vaihtui puusta öljyyn ja edelleen vuonna 1978 rakennetussa laajennusosassa otettiin nestekaasupolttoinen uuni käyttöön. Muutos käytetyssä polttoaineessa toi tilansäästöä ja käsityönä tehtyjä työvaiheita muutettiin koneellisiksi. Laajennus ja tehostunut tilankäyttö vapauttivat tehtaalta tiloja, joihin sijoitettiin Taideteollinen korkeakoulu. Kun aiemmin suuri osa rakennuksista oli lämmennyt uunien hukkalämmöllä, liitettiin nyt Hämeentien varren rakennukset ϖ ) ± ± ± ± 6. Arabian tehdasrakennukset vuonna 1965. 8

± Nykyinen maanomistus: tonttino 12 Kiinteistö Oy Hämeentie 135, Varman omistuksessa 13 Kiinteistö Oy Rajasampaanranta, Varman omistuksessa 15 Kiinteistö oy Arabian Parkki, Varman omistus 75 % 16 Kiinteistö Oy Arabian Portaali 17 Helsingin kaupungin omistama tyhjä tontti 18 Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat, 21 Asunto Oy Helsingin Arabiankatu 8, Varman vuokratuotantoa 23 Asunto Oy Helsingin Arabiankatu 4, Varman vuokratuotantoa 25 Asunto Oy Helsingin Saksofoni, omistusasuntoja 26 Asunto Oy Helsingin Fajanssi, omistusasuntoja 27 Asunto Oy Helsingin Serviisi, omistusasuntoja 7. Korttelin maanomistus ƒ ƒ ± ±± Rajasampaanrannan vanhoja tehdasrakennuksia sekä Hämeentie 135 -rakennusta koskevat nykyisissä asemakaavoissa sr-2 tason suojelumääräykset (19.2.2001 ja 23.4.2008 hyväksytyt asemakaavat). Alue kuuluu myös maakuntakaavassa Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin luetteloon RKY. sr-2 = Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy 8. 19.2.2001 ja 23.4.2008 hyväksytyissä asemakaavoissa suojellut rakennukset 9

Suunnitelman lähtökohtana on Arabian korttelin erityispiirteitä korostava elävä ja vetovoimainen hybridikortteli. Sen arkkitehtuuri kuvastaa korttelin historiallista kerrostuneisuutta, monipuolisia toimintoja ja ainutlaatuista teollisuusympäristöä. Kortteli on rakentunut vaiheittain viimeisen 140 vuoden aikana. Korttelille on ollut ominaista muutos ja vaihtuvat käyttötarkoitukset. Teollisen mittakaavan suurkortteli erottuu ympäristöstään ja on pääosin jo rakennettu varsin tiiviisti ympäristöönsä rajautuvilta julkisivuiltaan. Uudisrakentamisen tavoitteena on yhdessä vanhan korttelirakenteen kanssa muodostaa ainutkertainen ja kutsuva kokonaisuus. Korttelin kehittämisen strategia perustuu uusien kulkureittien avaamiseen ja korttelin toimintojen näyttäytymiseen näiden reittien varrelle ja lähiympäristöön. Tärkein uusi reitti on ympärivuorokautisesti avoin kulkuyhteys korttelin halki Kaj Franckin aukiolta Hämeentielle. Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan mahdollisuudet eri toimintojen ja käyttäjien väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle. Uudisrakentamisen ja vanhan rakennuskannan purkamisen suhteessa on tähdätty korttelin teollisen historian synnyttämää tunnelmaa kunnioittavaan, hallittuun, toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaan ratkaisuun. Matalan 1980-luvulla rakennetun uunihallin purkaminen Hämeentien varrelta mahdollistaa sen taakse jäävän vanhan tehdasosan avautumisen Hämeentien suuntaan.samalla sen eteen muodostuu suurkorttelin merkittävin kokoava aukiotila. Vanha tuotantohalli avataan maanpinnan tasolla uudella lasiseinällä lähiympäristöön. Monipuolisesti liike-, tuotanto- ja toimitilakäyttöön soveltuva tila muodostuu korttelin uudeksi sydämeksi. Korttelin toisella laidalla 1940-luvun matalan varasto- ja lähettämörakennuksen purkaminen vapauttaa tilaa korttelin läpäisevällä kulkureitille ja uudisrakentamiselle. Nykyiset ja uudet kaupallisten toiminnot sijoittuvat näkyvästi luonnollisten kulkureittien varrelle. Kaupunkikuvallisesti merkittäviin historiallisiin rakennuksiin Hämeentien varrella sijoitetaan Metropolian tilojen lisäksi hotelli sekä asumista ja palvelu- ja opiskelija-asumista. Korttelin uudisrakentaminen on pääosin asuntorakentamista. Maantasokerroksiin sijoittuu kantakaupunkimaiseen tapaan liike- ja toimitiloja. Galleriakäytävä säilyy korttelin kokoavana sisäliikennereittinä, johon uudet yhteydet liittyvät. Korttelin itälaidalta purettavan lähettämörakennuksen alueelle suunniteltujen uudisrakennusten massoittelu perustuu kaupunkitilaa toiminnoillaan elävöittävään jalustaosaan ja sen yläpuolisiin asuntotorneihin jotka kaventuvat ylemmissä kerroksissa useammassa osassa. Näin jaettuna massat ovat mittakaavallisesti lähempänä ympäröivän rakennuskannan kontekstia.julkisivuissa käytetään tehdasalueen materiaaleja; klinkkeriä, tiiltä ja erilaisia metalliverhouksia. Tornien rungot mahdollistavat asuntotyyppien varioinnin ja pienasuntotypologioiden rikastuttamisen. Torneihin on sijoitettu myös parvellisia loft-asuntoja. Tornitalot avautuvat Kaj Franckin kadun näkymäakselia pitkin merelle. Avoimet yhteistilat sijoittuvat terassikerroksiin ja niiden yhteyteen tehtävät kattoterassit ja pihat täydentävät asumisen liittyviä yhteisiä ulkotiloja. Hämeentien ja Arabiankadun varren uudet asuintalot, Terassitalot 1 ja 2, on sijoitettu tehtaan vanhimpien rakennusten ympärille ja sovitettu julkisivuja porrastamalla huolellisesti nykyisten rakennusten räystäskorkeuksiin. Rakennuksiin liittyy asukkaiden avarat yhteiskäyttöiset kattoterassit. Julkisivujen aukotus jatkaa tehdasjulkisivujen selkeää ikkuna-aukkojen rytmiä ja julkisivumateriaalit tehdasmiljöön vanhimman osan punatiilipintoja. Terassitalojen katutasoon sijoittuu liiketiloja. Korttelin eteläosan (Rajasampaanranta) keskelle sijoittuu nykyisen tehdasrakennuksen päädyn korvaava uudisrakennus, Tehdasasunnot. Purettavan rakennusosan hahmo piirtyy uudelleen uudisrakennuksen punatiilisissä alemmissa kerroksissa. Ylimmät kerrokset erottuvat niistä selvänä kontrastina; sinne sijoittuu kaksikerroksisia asuntoja. Rajasampaanrannan tiilirakennuksiin sijoittuu kadunvarrella liike- ja studiotiloja pienyrittäjille ja asumista ylemmissä kerroksissa, mikä tarjoaa mahdollisuuden yhdistää asuminen ja työ modernilla tavalla. Korttelin aukiot ja pihat muodostavat tunnelmaltaan ja mittakaavaltaan monipuolisen erilaisten ulkotilojen sarjan, joka koostuu Hämeentien kokoavasta aukiotilasta, Rajasampaanrannan tunnelmallisista piha-aukioista ja tornitalojen alueen aukiosta. Aukioiden ja pihojen yhtenäinen, Arabian keramiikkataitelijoista inspiroitunut kuvioitu tiilipinta johdattaa kävijän korttelin läpi. Rajasampaanrannan nykyiset umpikujat avataan ja sen pihat tulevat osaksi korttelikokonaisuutta. Ulkotilojen vaihtelevat luonteet mahdollistavat erilaisia käyttöjä niin asukkaille kuin vierailijoillekin ja jopa yleisöesitysten tarpeisiin. Metropolian osaaminen ja oppilastyöt otetaan osaksi julkista tilaa. Ulkotilojen oleskeluun liittyvät viherelementit ja kalusteet viittaavat alueen historiaan. Metropolian tiloihin saadaan luonnonvaloa suoraan tornitalojen aukiotilan tasolle avattavista laajoista ikkunoista. Kortteli on luontevasti saavutettavissa eri liikennemuodoilla ja toimii porttina Arabianrannan pohjoisosaan. Hämeentien sisäänkäynnin yhteyteen sijoittuu korttelin ja alueen infopiste. Raitiovaunureitti säilyy nykyisellään, jolloin Kaj Franckin aukion päätepysäkiltä on suora yhteys korttelin läpäisevään aukiosarjaan. Kaj Franckin aukiolle sijoitetaan kaupunkipyörät, jolloin se palvelee raitiovaunulla saapuvia ja alueen asukkaita mahdollisimman keskitetysti. Hämeentielle lisätään yksisuuntaiset pyöräkaistat. Hämeentien varrelle tulevalle hotellille varataan bussien saattopaikat ja taksipaikkoja. Hämeentien nykyinen sisäänajoluiska poistetaan ja korvataan uudella katualueelle sijoitettavalla luiskalla, jolloin kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Hämeentien puoleisen aukion ja tornitalojen aukioiden alle rakennetaan uusi pysäköintilaitos ja autopaikat sijoitetaan maan alle pääosin kahteen kerrokseen. Vuorottaispysäköinti ja paikkojen nimeämättömyys vähentävät autopaikkojen kokonaistarvetta. Vähennysten määrä on yhteensä noin 15% kokonaisautopaikkamäärästä. Polkupyöräpaikkoja sijoitetaan hajautetusti kulkuväylien varteen ja opetus- ja liiketilojen yhteyteen. Sisäpaikkoja on sekä keskitetysti mm. tornitalojen yhteydessä maantasolla ja vanhan tehdasosan kellarissa sekä hajautettuna rakennuskohtaisiin ulkoiluvälinevarastoihin. Korttelin sisällä kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Jätehuolto ja huoltoajo tarvittavine lastauslaitureineen ja on pääosin kellarissa. Sisäänajo tapahtuu Muotoilijankadun suunnasta luiskan kautta yksisuuntaisena ja poistuminen vanhan tehdasosan takaa. Rajasampaanrannan huolto tapahtuu pihakadulta. 10

Uudisrakentamisen kerrosala on 33 900 km 2 (Tornitalot, Terassitalot ja Tehdasasunnot). Kokonaiskerrosala on 130 400 k-m 2. Kerrosalat sisältävät lisäkerrosalan. Suunnitelmassa on esitetty 739 uutta autopaikkaa. Näistä 286 on sijoitettu nykyiseen Arabian parkkiin ja 93 nykyiseen Hämeentien parkkiin. Polkupyörien paikkoja on esitetty 2890 kpl. 9. Asemapiirros 1:2000 11

; ± ± ; ± ç ± å ç ± å ± ±± ± ±± ± ± ±± 10. Suunnittelmassa käytetyt paikkojen ja rakennusten nimet 12

±± ±± Korttelin kehittämisen tavoitteena on Arabian alueen keskeisen korttelin identiteetin uudistaminen ja vahvistaminen keramiikkatehtan tuotannon loputtua korttelissa 2016. Lisäksi korttelin toimivuutta parannetaan rakentamalla kortteliin uusia liikenneväyliä. Tämä vaatii osittaista olemassa olevan rakenteen purkamista. Purettavat ja muutettavat kohteet on merkitty kuvaan 11 ja ne esitellään yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla. Uudisrakentamisen ja vanhan rakennuskannan purkamisen suhteessa on pyritty korttelin historiallista kerrostuneisuutta ja teollisen menneisyyden synnyttämää tunnelmaa kunnioittavaan, hallittuun, toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaan ratkaisuun. Myös korttelin käyttäjät ovat vaikuttaneet asiaan: Pop & Jazz Konservatorio haluaa jättää nykyiset tilansa Rajasampaanrannassa. Konservatoriolle rakennetaan uusi Musiikin talo korttelin pohjoispäähän. Musiikin talo ei ole osa tässä esitettävää viitesuunnitelmaa. Suurimmat purettavat kohteet ovat matala 1980-luvulla rakennettu uunihalli Hämeentien puolella ja 1940-luvun matala varasto- ja lähettämörakennus korttelin keskellä. Purkaminen vapauttaa tilaa korttelin läpäisevällä kulkureitille, suurkorttelin kokoavalle aukiotilalle ja uudisrakentamiselle. Muita purettavia kohteita ovat 1990-luvulla rakennettu Pop & Jazz Konservatorion sali, 1930-luvulla rakennettu ns. Noppatalo Arabiankadulla Rajasampaanrannassa ja 1920-1930 luvuilla rakennetun tehdasosan eteläpääty. Noppatalo on varastoksi rakennettu rakennus, joka on ollut konservatorion käytössä. Konservatorion muuttaessa myös sen sali jää vaille pääkäyttäjää. Tehdasosan eteläpääty on vaihtelevien kerroskorkojen ja -korkeuksien takia vaikeasti muutettavissa muuhun käyttöön. 11. Purettavat rakennukset ja rakennusosat 13

±± Purettava rakennus merkitty valkoisella Purettava rakennus merkitty valkoisella ±± [ Ι ± ± [ Ι Kuusikerroksinen rakennus oli alunperin varasto ja myö- Pop&JazzKonservatorion sali. hemmin muutettu toimistokäyttöön sekä osaksi Pop & Jazz Konservatoriota vuonna 1994. Rakennusvuosi 1936 Suojelutaso - Arkkitehti Bruno Östman Arabiankadun ja Hämeentien risteysalueen korkoa on nostettu huomattavasti rakennuksen rakentamisajankohdan jälkeen. Maan alle on jäänyt vanhoja monimuotoisia ulkoseinärakenteita, joiden yksityiskohdat eivät kaikin Rakennusvuosi 1994-1996 Suojelutaso - Arkkitehti Tapiolan Studioarkkitehdit Pop&JazzKonservatorion opetustoiminta siirtyy tehdaskorttelin pohjoisosaan Metropolian uudisrakennushankkeen yhteyteen. Kehittämissuunnitelmassa tehdaskorttelin eteläosa on osoitettu pääasiassa asuinkäyttöön. Vaille käyttöä jäävän salin käyttötarkoitusta ei ole mahdollista muuttaa asumiseen tai muuhun korttelin eteläosaan osin ole tiedossa. Kellarissa on todettu rakenteiden epä- sopivaan toimintaan. Lisäksi rakennuksen salissa ja studi- tiiveydestä johtuvia ongelmia (lisätietoa liiteenä olevissa otiloissa on koettu sisäilmasta johtuvia haittoja. Raken- sisäilmaselvityksissä). Rakennuksen kuilut muodostavat nuksen ryömintätila on puhdistettu 2014 ja suurimmat monimuotoisia ja hankalasti korjattavia ilmayhteyksiä epätiiveydet alustatilasta huonetilaan on tiivistetty. Alus- kellarista ylempiin kerroksiin. tatila on alipaineistettu. Sisäilmailmoitukset ovat jatku- Kehittämissuunnitelmassa tehdaskorttelin eteläosa on neet tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Sali puretaan ja osoitettu pääasiassa asuinkäyttöön. Rakenneteknisistä on- sen paikalle sijoitetaan uudisasuinrakennus. gelmakohdista johtuen rakennuksen muuttaminen uuteen käyttö-tarkoitukseen olisi teknistaloudellisesti haasteellista. Rakennuksen syvän rungon vuoksi se soveltuisi huonosti asuinkäyttöön. 14

±± Purettava rakennus merkitty valkoisella Purettava alue merkitty valkoisella ± ± ±± ± [ Ι Massansekoitusosaston laajennusosaksi suunniteltu 1-kerroksinen rakennus toimii nykyisin muuntamona ± ; ;; ƒ± ± ± [ Ι Tehdasosan on toteutettu vuonna 1929 ja sen suuri laajennus 1936. Viisikerroksisessa rakennuksessa on sienipila- Rakennusvuosi 1961 Suojelutaso - Arkkitehti Erik Lindroos Tehdastoiminnan päätyttyä muuntamot ovat poistuneet käytöstä. Kehittämissuunnitelmassa tehdaskorttelin eteläosa on osoitettu pääasiassa asuinkäyttöön. Muuntamorakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön tai muuhun käyttötarkoitukseen ei ole toteutettavissa rakennuksen syvän rungon ja teknisten ominaisuuksien johdosta. Muuntamorakennusken purkamisen ansiosta korttelin eteläosaan pystytään muodostamaan ympäröiviä uudisasuinrakennuksia sekä asuinkäyttöön muutettavia vanhoja rakennuksia palveleva sisäpiha. Rakennusvuosi Suojelutaso - Arkkitehti 1929 (TU-1) ja 1936 (TU-2) Allmänna Byggnads Ab (TU-1) ja Bruno Östman (TU-2) rillinen rautabetonirunko ja solubetoniharkoista muuratut seinät. Eteläpääty on toiminut savimassan sekoittamona. Lisäksi puretaan tehdasosasta ulkoneva porrashuone. Tehdasosan eteäpääty on toteutettu alun perin tehtaan massansekoitusosaksi ja soveltuu sellaisenaan huonosti muuhun käyttöön: kerroksien korkeus vaihtelee huomattavan korkeasta matalaan, eikä tiloissa ole riittävästi luonnonvaloa. Tehdasosasta ulkoneva porrashuone puretaan, jotta Uunihalliaukiolta voidaan avata kulkuyhteys Rajasampaanrannan pihoille. 15

±± Purettava rakennus merkitty valkoisella Purettava rakennus merkitty valkoisella ± [ Ι ; ; ) [ Ι Vuosina 1978-80 vanhat rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin uusi matala uunirakennus. Alunperin kolme kerrosta ja kellarin käsittävä rakennus oli tarkoitettu valmiin tavaran varastointiin, ja se sijoitet- Rakennusvuosi 1978-80 Suojelutaso - Arkkitehti Hiltunen ja Lintula Tuotanto- ja tehdastoiminnan päätyttyä uunihalli on jäänyt vaille uutta käyttöä. Uunihallin muuttaminen korttellin soveltuvaan muuhun käyttötarkoitukseen ei ole toteutettavissa rakennuksen syvän rungon ja teknisten ominaisuuksien johdosta. Uunihallin purkaminen mahdollistaa tehdaskorttelin uuden edusaukion, korttelin lävistävän julkisten tilojen sarjan sekä siihen liittyvän uudisrakentamisen toteuttamisen. Rakennusvuosi 1943-1947 Suojelutaso - Arkkitehti E. Lindroos tiin tehtaan etelä- ja pohjoispäädyn väliin. Rakennus on teknisesti käyttöikänsä päässä. Kellari- ja 1-kerroksessa oleva tuotantoa palvellut vedenpuhdistuslaitteistotila on heikosti muutettavissa muuhun käyttöön. Ylemmät kerrokset ovat erittäin matalia, eikä niissä ole ollut vuosiin mitään toimintaa. Lähettämörakennus esitetään purettavaksi tehdaskäytön poistuttua korttelista. Tilalle rakennetaan asuinrakennuksia, ja huoltopiha muutetaan korttelin läpi kulkevaksi aukiosarjaksi 16

±± ± ) ; Purettava alue merkitty valkoisella Purettava alue merkitty valkoisella ± ± ± ± ±± ± Rakennusvuosi 1950 [ Ι Paikalla on ollut avoin kuja 1800-luvun lopulta 1950-luvulle asti, jolloin laajennuosa on sulkenut sen. Raitiotien rakentamisen yhteydessä ympäröivää maantasoa on korotettu, ja rakennus on jäänyt osittain katutason alapuolelle. ± ± ± ± ±± ± Rakennusvuosi 1920 [ Ι Tehtaan laajennusosa vuodelta 1920 on 4-kerroksinen tiilestä muurattu, sisältä teräsbetoninen rakennus. Laajennusosa on korotettu vuonna 1961, ja korotusosassa sijaitsevat tehdastoiminnan aikaiset savisäiliöt. Suojelutaso Arkkitehti sr-2 Erik Lindroos Rakennukseen esitetään toteutettavaksi porttikongi Suojelutaso - Arkkitehti - Rakennukseen esitetään toteutettavaksi porttikongi Arabiankadun raitiovaunupysäkin kohdalta rakennusten Uunihalliaukiolta Rajasampaanrantaan. Porttikongin väliselle kujalle. Tarkoituksena on parantaa korttelin avaamisella Rajasampaanrannan pihat leikkipaikkoineen saavutettavuutta ja yhteyksiä ympäröivään katu- ja jouk- toimivat paremmin koko Arabia 135 -hankkeen asuntojen koliikenneverkkoon. Nykyisen umpikujan avaaminen yhteiskäyttöön. Samalla vältetään jätekuljetukset Uu- parantaa Rajasampaanrannan rakennuksiin sijoitettavien nihalliaukiolla, kun Terassitalo 1:n asukkaat voivat käyt- liiketilojen, gallerioiden ja työpajojen saavutettavuutta. tää Tehdasasuntojen jätehuonetta. Porttikongi sijoittuu nykyisen, mutta myös purettavaksi suunnitellun massansekoitus- ja muuntamorakennuksen taakse jääneeseen julkisivosaan. 17

±± ± ) ; Purettava alue merkitty valkoisella Purettava alue merkitty valkoisella ± ± ± ± [ Ι Vanhan tehtaan suuri laajennus ja uunisali (TU-2) on toteutettu vuonna 1936. ± ;;± ;ƒ±± ± ± ± [ Ι Mauri Tommilan suunnittelemissa Arabiakeskuksen muutostöissä vanhan tehdasosan pohjoispääty purettiin, ja lasinen uudisosa tuli liike- ja toimitilakäyttöön. Galleria- Rakennusvuosi 1936 Suojelutaso - Arkkitehti Bruno Östman Tuotantotoiminnasta vapautunut vanhan tehdasosan 1. kerros kehitetään liiketilakäyttöön. Liiketilojen toimivuuden edellytyksenä on uusien huoltotilojen ja -pihojen toteuttaminen tehdasosan itäpuolen matalien osien Rakennusvuosi 1999-2002 Suojelutaso - Arkkitehti Mauri Tommila käytävä yhdistää kulun Hämeentien puolelta rakennuksen toiseen kerrokseen Arabia-galleriaan. Uunihallin tilalle suunnitellaan vanhan tehdasosan edu- paikalle. Huoltotomintaa ei ole mahdollista sijoittaa saukio, minkä ansiosta Arabiagallerian sisäänkäynti voi- nykyisen rakennusrungon matalien osien sisään tiheässä daan sijoittaa luontevampaan paikkaan aukioon nähden. sijaitsevien pystyrakenteiden ja rajoittavien tasoerojen Uusien kulkuyhteyksien ja sisäänkäyntien toteuttamisen johdosta. Huoltotiloihin liittyvien katosten ja uudisosien jälkeen lasikäytävä jää vaille käyttöä, eikä se sovellu massoittelu ja korkeudet noudattelevat vanhan purettavan muuhun käyttötarkoitukseen. Lisäksi lasisen sisäänkäyn- osan muotoa. titilan katossa on ollut vuosien varrella useita vesivuotoja 18

±± ± ) ; Purettava alue merkitty valkoisella ± ± ± ± ± [ Ι Vuosina 1999-2000 toteutettu Arabian galleria on raken- ; ± ± ± [ Ι Arabia-gallerian rakentamisen yhteydessä Hämeentien nettu vuonna 1929 toteutetun vanhan tehdasosan kellarin varteen rakennettiin maanalaiset pysäköintitilat ja ajo- päälle. ramppi. Rakennusvuosi 1929 Rakennusvuosi 1999-2002 Suojelutaso - Tehtaan suuren laajennusvaiheen kellaritilaan puhkais- Suojelutaso - Ajoramppi puretaan ja korvaava ajoramppi toteutetaan Arkkitehti Allmänna Byggnads Ab taan aukko uutta kevyenliikenteen reittiä varten. Arkkitehti Mauri Tommila etelämmäksi, jotta uuden edusaukion kohdalle voidaan muodostaa turvallinen kevyen liikenteen ympäristö sekä hyvät yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille. 19

±± ± ) ; Purettava alue merkitty valkoisella ; ± ± ± ± ± ± Rakennusvuosi 1943-1947 Suojelutaso - Arkkitehti E. Lindroos [ Ι Hämeentie 135 rannan puolelle rakennettiin alunperin 2-kerroksinen poltto-osasto. Myöhemmin tilat ovat toimineet nykyisen Aalto yliopiston muotoilun pajatiloina. Osa pajatiloista puretaan vuonna 2020 valmistuvan Arkkitehdit Tommilan suunnitteleman Pop & Jazz Konservatorion uudisrakennuksen kohdalta. 2000-luvulla rakennettu poistumistieporras korvataan. 20

± ± ± Korttelin uudisrakentaminen on pääosin asuinrakentamista. Uusien asuinrakennusten maantasokerroksiin sijoittuu kantakaupunkimaiseen tapaan liike- ja toimitiloja. Uudisrakentaminen luo kortteliin monipuolisen asuntotyypistön. Terassitalo 1 rakennetaan purettavan, 1980-luvun uunihallin alueelle. Sen massoitteluu nousee 4-kerroksisesta, Rajasampaanrannan tehdasrakennusten räystäskorkeudesta, Hämeentien suurten tehdasrakennusten korkeuteen, kahdeksaan kerrokseen, jättäen vanhan Arabian tehtaan kaupunkikuvalliseen päärooliin. Terassitalo 1 rajaa uutta Uunihallinaukiota ja sen länsireunalle syntyy ilta-auringon valaisema julkisivu-alue pohjakerroksen liiketiloineen - erinomainen paikka kahvilaterasseille. Rakennuksen itäpuolelle muodostuu suojaisa piha. Kaikilla asunnoilla on tilavat parvekkeet. Parvekevyöluonteen. Pääosa Terassitalo 1:n asunnoista avautuu länteen Hämeentielle ja Toukolan puistoon tai asuntopihalle etelään tai itään. Pohjoisjulkisivun asunnoilla on julkisivulinjan porrastumisen ansiosta näkymät Toukolan puistoon. Rakennuksessa on pääportaan lisäksi poistumistie kuudenteen kerrokseen asti. Ylimpien kerrosten asunnoista pelastaudutaan nostokoriautoon. Rakennus sijoittuu pysäköintikellarien keskelle ja osittain niiden päälle. Uunihalliaukion kansipinta esitetään ratkaistavaksi siirtolaattana, jolloin Terassitalo 1:n kantavat rakenteen ovat riippumattomia pysäköintikellarien pilarijaosta. Terassitalo 1:een on yhdistetty pysäköintikellarien poistumistie. Tämä porras on samalla palokunnan hyökkäystie kellareihin. Pysäköintilaitoksen Uunihalliaukion alaisen osan poistoilmahormi kulkee Terassitalo 1:n läpi sen katolle. Terassitalo 2 kasvaa vanhojen punatiilisten tehdasrakennusten räystäskoroista ja nousee nykyisten asuinrakennusten korkeuteen. Rakennuksen selkäpuolella on asuntopiha. Julkisivu on avoin parvekevyöhyke. Suurin osa asunnoista avautuu etelään Arabiankadulle, pienempi osa lähteen tai itään. Jokaisesta asunnosta on pääsy kahteen poistumistieportaaseen. Terassitalo 2:lla on muista rakennuksista poiketen kiinteistön oma pysäköintikellari, sillä se sijaitsee etäämmällä yhteiskäyttöisestä pysäköintilaitoksesta. Tehdasasunnot korvaa vanhan tehdasosan eteläsiiven. Rakennus on hahmoltaan jaettu jalustaosaan, joka liittyy säilyvien punatiilisten rakennusten julkisivuun, ja jalustasta erottuviin yläkerroksiin. Jalustaosaan sijoittuu yksikerroksisia asuntoja, jotka avautuvat etelään asunnon levyisin terassein. Pohjakerroksen asunnoilla on laajempi terassi maanpinnan yläpuolella. Ylimpiin kerroksiin sijoittuu kaksikerroksisia kahteen suuntaan avautuvia asuntoja viherhuonein. Tehdasasuntojen läpi on kulkuyhteys Rajasampaanrannasta vanhaan tehdasosaan suunniteltuihin liiketiloihin. Vanhan tehdasosan toimistokerrossten hätäpoistumistie kulkee Tehdasasuntojen kautta. Tehdasasuntojen kellarikerroksesta on yhteys pysäköintilaitokseen. Tornitalot on sijoitettu purettavalta lähettämörakennukselta vapautuvalle aukiolle korttelin keskelle. Tornitalojen keskeinen sijainti korttelissa vähentää niiden varjostusvaikutusta viereisiin kortteleihin. Arabianran- nan rakennusten korkeudet kasvavat vaiheittain rannan suunnasta kohti tornitaloja. Tämä vähentää tornitalojen aiheuttamaa katutason tuulisuutta lisäävää vaikutusta. Tornit on koottu useammista päällekkäisistä toisistaan kooltaan ja julkisivukäsittelyltään poikkeavista palikoista. Näin jäsenneltynä tornien visuaalinen mittakaava suhteessa korkeuteen muodostuu pienemmäksi. Porrastuvat kappaleet myös ehkäisevät pyörteisen tuulen laskeutumista jalankulun tasolle. Rakennusmassojen kokomuutokset on toteutettu pääosin rakennuksen kantavan rungon ympärille lisättävistä parvekevyöhykkeistä, jotka on toteutettu ulokkeina. Yhteistilat on sijoitettu tornien porrastuvaan kohtaan, johon muodostuu mahdollisimman laaja terassivyöhyke. Laaja terassi ja yhteistilojen käyttö eräänlaisena viherhuoneena kompensoivat muuten pieniä pihatiloja. Yhteistilat piirtyvät omana avoimempana kerroksenaan muusta julkisivusta. Tornitalojen asunnot on suunnattu siten, että niistä avautuu tiiviistä rakentamisesta huolimatta mahdollisimman avarat näkymät eri ilmansuuntiin. Massoittelun muutokset torneissa mahdollistavat laajemman variaation asuntotyypeissä. Osa asunnoista on toteutettu kaksikerroksisina loft-asuntoina. 22

± ± ± ±± ± ± ±± 12. Suunnitellut uudisrakennukset 23

± ±± Teollisuuden ehdoilla rakentuneeseen suurikokoiseen kortteliin luodaan uusia kulkureittejä. Uusilla reiteillä luodaan mahdollisuudet eri toimintojen ja käyttäjien väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle: elävälle kaupunkitilalle, kaupalle ja yrityksille. Korttelin toiminnot avautuvat näiden reittien varrelle ja lähiympäristöön. Tärkein uusi reitti on ympärivuorokautisesti avoin kulkuyhteys korttelin halki Kaj Franckin aukiolta Hämeentielle. Tärkein uusi reitti on julkisten tilojen sarja Hämeentieltä Kaj Franckin aukiolle Arabiankadulle. Lisäksi Rajasampaanrannan nykyisiin rakennuksiin avataan porttikongeja, joiden avulla pihat ja umpikujat muuttuvat käytettävimmiksi: korttelin eteläpäädyn raitiovaunupysäkilta pääsee suoraan Rajasampaanrannan kujaa pitkin Uunihallin aukiolle, minkä johdosta soveltuu myös paremmin pienille, asiakasvirtoja tarvitseville toimitiloille. 13. Tärkeimmät ulkoyhteydet Galleriakäytävä säilyy korttelin kokoavana sisäliikennereittinä ja täydentää uutta ulkotilareittiä. Uusia sisäreittejä ovat vanhan tehdasosan liiketilojen kauppakäytävä Rajasampaanrannasta Torniaukiolle ja oppilaitosten uudet tilat yhdistävä sisäyhteys, joka avautuu aukioille, Hämeentielle ja Muotoilijankadulle. 14. Tärkeimmät sisäyhteydet 24

15. Näkymä vanhasta tehdashallista Uunihalliaukiolle 25

[ Ι Korttelin aukiot ja pihat muodostavat tunnelmaltaan ja mittakaavaltaan erilaisten ulkotilojen sarjan aina Hämeentien kokoavasta aukiotilasta Rajasampaanrannan intiimeihin pihoihin tai tornitalojen alueen aukiosarjaan. Niiden vaihtelevat luonteet mahdollistavat erilaisia käyttöjä niin asukkaita kuin vierailijoitakin varten ja jopa yleisöesitysten tarpeisiin. Myös Metropolian ja Pop & Jazz Konservatorion toiminta voi tulla uusien reittien ja tilojen ansiosta osaksi julkista tilaa. Hämeentieltä ja Arabiankadun yhdistävään aukiosarjaan liittyvät vanhan tehdasosan liiketilojen avoimet, basaarimaiset tilat, Koristamo-rakennukseen (L-osa) suunniteltu monikäyttötila ja sen yläpuolella oleva kirjasto. Lisäksi päiväkoti voi olla iltaisin vuokrattavissa muuhun käyttöön. Nämä ulko- ja sisätilat sopivat eri yhdistelminä monenlaisten tapahtumien järjestämisen ympärivuorokautisesti (kuva 16). 16. Yhteiskäyttötilat Aukiot voidaan ottaa Arabianrannan katujuhlien käyttöön ja juhlia voidaan täydentää korttelin tapahtuma- ja esiintymistilojen ja liiketilojen torin oheistapahtumilla (kuva 17). Kortteli sopii mainiosti kongressikäyttöön: vieraat voivat majoittua hotelliin, tilaisuuksia ja näyttelyitä voidaan järjestää monikäyttö- ja esiintymistiloissa ja käyttää ateriointiin korttelin ravintolapalveluita (kuva 18). Korttelin nykyiset ja tulevat design-alan toimijat voivat luoda yhdessä laajempia tempauksia ja tuoda toimintaansa ulkotilaan (kuva 19). Kuvassa 20 on erilaisten käyttäjien oletettavia reittivalintoja, jotka havainnollistavat viitesuunitelman tilallista ja toiminnallista ratkaisua eri näkökulmista. 17. Katujuhlaskenaario 26

18. Kongressiskenaario 19. Design-tapahtumaskenaario 27

20. 28

Arabia 135 -hankkeen asuinrakennusten pihat ovat hankkeeseen kuuluvien asuntojen yhteiskäytössä ja suunniteltujen kulkuyhteyksen ansiosta korttelin läpikulkureittien varrella. Näin niilläkin asukkailla, joiden ulko-ovesta ei ole välitöntä yhteyttä pihaan, on helppo pääsy pihalle. Pihoja täydentävät yhteiskäyttöiset terassit ja viherhuoneet sekä korttelin toiminnalliset aukiotilat. Välittömästi korttelin länsipuolella on myös Arabianmäen puisto, jonne ehdotetaan leikkipaikka. Terassitalo 1:llä ja 2:lla on suoraan asuinrakennuksiin liittyvät pihat. Rajasampaanrannan vanhojen rakennusten kainaloon, suunnitellun päiväkodin viereen on sijoitettu koko korttelia palveleva leikkipaikka. Terassitaloilla on myös talosaunoihin liittyviä yhteiskäyttöisia terasseja. 21. Pihat, terassit ja viherhuoneet Tornitalojen juuressa on kansitasolla ulko-oleskelupaikka, ja lisäksi tornitalojen välikerroksiin sijoittuu yhteiskäyttöisiä viherhuoneita terasseineen. Näihin viherhuoneisiin voi sijoittaa leikkivälineitäkin. Hämeentie 135C:n opiskelija-asunnoille esitetään avaria länteen avautuvia yhteisterasseja ylimpään kerrokseen. Yhteisten ulko-oleskelutilojen ja viherhuoneiden pinta-alat on esitetty kuvassa 22. Pihasuunnitelmat esitellään yksityiskohtaisemmin maisemasuunnittelun osiossa 3. Rakennus tai tilakokonaisuus Korttelilohko Oleskelutila m 2 maksimissaan Piha Yhteisterassi Viherhuone Yhteensä Tornitalo 1 31 83 145 228 Tornitalo 2 31 127 109 236 Tornitalo 3 30 128 108 236 Tornitalojen kansitaso 31 596 596 Hämeentie 135C 8. krs 28 417 Terassitalo 1 33 495 495 Terassitalo 2 36 385 279 664 Rajasampaanrannan leikkipiha 35 510 269 779 Yhteensä 1 986 1 303 362 3 234 22. Pihojen, yhteisten terassien ja yhteisten viherhuoneiden pinta-alat 29

23. Näkymä Rajasampaanrannan pihoille idästä 30

Arabia 135 -hankkeen toimintojen sijottuminen monitasoiseen suurkortteliin esitetään yksinkertaistusti kaavioissa 24-26. Suuri osa Arabia 135 -hankkeen kerrosalasta on asuinkäytössä ja varsinaiset asunnot sijoittuvat pääsääntöisesti maantasokerrosten yläpuolelle (kuva 24). Uudisrakennukset ovat pääkäytöltään asuinrakennuksia. Niiden lisäksi Hämeentien varren entisten tehdasrakennusten yläkerroksia esitetään asuin- ja majoituskäyttöön. ± ± Ikoniseen tehdasrakennukseen (Hämeentie 135A) esitetään hotellia, joka voi avautua Uunihalliaukiolle ja liittyä Arabiagalleriaan, pohjakerroksen monikäyttötilaan ja pysäköintilaitokseen. Pohjoisempaan osaan (Hämeentie 135C) voi sijoittua opiskelija-asumista, mutta tilat voivat soveltua myös palvelu- tai tavanomaiseenkin asumiseen. L-osaan (Hämeentie 135A:n ja Arabiagallerian kulmassa) on esitetty palveluasumista vaihtoehtona toimistoille, sillä L-osasta on sisäyhteys moniin muihin tiloihin. Ι Lähes viidesosa Arabia 135 -hankkeen kerrosalasta on erilaista työtilaa. Valtaosa siitä muodostuu Fiskars Oyj:n pienin muutoksin säilyvistä toimistoista vanhan tehdasosan ylemmissä kerroksissa. Toiseksi eniten toimistotilaa on Arabiagallerian yläkerroksissa ja L-osassa. Rajasampaanrannan vanhojen rakennusten pohjakerroksiin, jotka eivät avaudu suoraan kadulle, on esitetty työpajatiloja. Ne voidaan vuokrata yhdessä ylempien kerrosten asuntojen kanssa ja näin mahdol- 24. Asumisen ja majoitustilojen sijoittuminen 31

listaa työn ja asumisen yhdistävän elämäntyylin samassa rakennuksessa. Muutoin työpajatilat soveltuvat esimerkiksi pienyrityksille, jotka hyötyvät korttelin jalankulkijavirtojen läheisyydestä. Hämeentie 135A:n ylimmässä kerroksessa säilyvät alustavasti nykyiset taitelija-ateljeet. Lume-rakennukseen sijoittuu edelleen studiotiloja. ƒ) Valtaosa Arabia 135 -hankkeen liiketiloista syntyy vanhan tehdasosan entisen tehdashallin muuttamisesta joustavaksi liiketilaksi (kuva 25). Tehdashalli avautuu Uunihalliaukiolle laajalla lasijulkisivulla, jonka sisäänvedolla liiketilojen eteen muodostetaan suojaisa ja näyttävä arkadi. Tehdashalli on mahdollista jakaa tilan korkeuden ja säännöllisen pilarimoduulin ansiosta eri kokoisiin yksiköihin. Viitesuunnitelmassa ehdotetaan Uunihalliaukiolle avautuva alue avoimeksi, torin kaltaiseksi tilaksi kioskeineen. Tämä ratkaisu antaa näkyvyyttä myös peremmälle tehdashalliin sijoittuville liiketiloille ja toisaalta mahdollistaa kioskien nopean kausittaisen vaihtumisen. Vanhan tehdasosan pohjakerroksen liiketilasta on suunniteltu porrasyhteys nykyiseen Arabiagalleriaan, joka säilyy korttelin läpäisevänä kauppakujana. Suunnitelmapiirroksissa on esitetty myös nykyiset Hämeentie 135A:n liiketilat entisillä sijainneillaan. Uudisrakennusten maantasokerroksiin sijoittuu katujen ja aukioiden ympärillä kantakaupunkimaisesti liiketiloja. Esimerkiksi Terassitalo 1:n ilta-aurinkoon avautuvat liiketilat Uunihalliaukiolla ovat otollinen paikka ravintolalle kesäterassineen. 25. Liiketilojen sekä toimistojen ja työpajatilojen sijoittuminen 32

Opetus on jatkossakin merkittävä osa Arabian tehdaskorttelia. Aalto-yliopisto muuttaa pois, mutta Pop & Jazz Konservatorio jatkaa korttelissa ja Metropolia muuttaa kortteliin ja keskittää sinne luovien alojen ohjelmiaan (kuva 20). Ò Pop & Jazz Konservatorio muuttaa Rajasampaanrannasta Muotoilijankadulle, jonne sille rakennetaan uusi rakennus (ei osa tässä esitettävää suunitelmaa). Metropolia levittäytyy Hämeentie 135C:n pohjakerroksesta 4. kerrokseen ja Lume-rakennukseen. Pääsisäänkäynti Metropoliaan on Hämeentieltä, mutta koulu voi avautua näkyvästi myös Torniaukiolle, jonka sisäänkäynnistä saattaa raitiovaunupysäkin läheisyyden takia muodostua Metropolialle hyvin käytetty. Koulujen ja start-up ja pienliiketoimintaan soveltuvien työtilojen sijainti samassa korttelissa luo synergiaetua. Molemmat hyötyvät korttelin monipuolisesta käyttäjäkunnasta. Arabianrannan väestöennusteiden perusteella on tutkittu päiväkodin sijoittumista kortteliin. Se on suunniteltu Rajasampaanrannan keskelle vanhaan rakennukseen. Paikka on edullinen päiväkodille, sillä viereen on mahdollista rakentaa suojaisa leikkipiha ja Arabianmäen puistoon on lyhyt matka (puistoon ehdotetaan leikkipaikkaa). Nykyisiä Design-museota ja kirjastoa täydentävät Hämeentie 135A-C:n monikäyttö- ja tapahtumatilat, jotka sivulla 26 esitetyllä tavalla mahdollistavat korttelin monipuolisen käytön kulttuuri-, asukas-, kongressi- ja kaupallisena tapahtumapaikkana. 26. Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen sekä kulttuuritilojen sijoittuminen 33

; )± Arabia 135 -suunnittelualueen väestönsuojat ovat yhteiskäyttöisiä, koko suunnittelualuetta palvelevia S1-luokan suojatiloja (kuva 27). Alueen säilyvissä rakennuksissa vain Lume-rakennuksessa sijaitseva suoja on käyttökelpoinen suojatilaksi. Lähettämörakennuksen mukana puretaan sinne sijoitettuja suojatiloja. Pääosa suunnittelualueen suojatilasta sijoittuu uusien asuinrakennusten kellareihin. Paloturvallissuunnittelijan laskeman henkilömääräperusteisen ja yö- ja päiväkäytön huomioivan laskelman mukaan suunnittelualueella tarvitaan 1476 m 2 suojatilaa (laskelma perustuu 1.6.2017 viitesuunnitelmaluonnokseen). Nykyisen Lume-rakennuksen suoja ja uudisrakennusten väestönsuojat riittävät täyttämään tämän tilantarpeen ja enintään 500 metrin etäisyys ulko-ovelta suojatiloihin toteutuu. Hämeentie 135 C:n kellarissa sijaitsee entinen väestönsuojatila. Jos tämä noin 420 m 2 :n suojatila kunnostetaan uudelleen suojatilaksi, voidaan uudisrakennusten kellareiden suojatiloja vähentää. ± ; Terassitalo 1 135+135 270 Terassitalo 2 90+105 195 Tornitalo 1 95+95 190 Tornitalo 2 95+95 190 Tornitalo 3 135+135 270 Tehdasasunnot 120+120 240 Pop&Jazz Konservatorio 135 135 Yhteensä ƒ ƒ ; ƒ ; ;; ;ƒ ;ƒ ; ; Lumen suojatila 125 ±± ± ƒ ± ; ± ) ;; ; ± ± ± Suunnitelmien tarkentuessa määritellään, kuinka suuret suojatilat kuhunkin uudisrakennukseet toteutetaan. 27. Väestönsuojetilojen sijoittuminen ja suojatilalaskelma 34

± ) Nykyinen kiinteistöjako päivitetään vastaamaan viitesuunnitelmassa esitettyjä toisistaan erillisiä rakennushankkeita ja niiden vaiheistusta. Uudisrakennuksille erotetaan omat tontit Rajasampaanrannan säilytettävien rakennusten jäädessä omaksi tontikseen. Nykyinen Hämeentie 135:n tontin rakennusmassa säilyy pääosin yhtenä tonttina, koska rakennukset omat toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa. Pop & Jazz Konservatorion korkeampi uudisrakennusmassa irrotetaan omaksi tontikseen, koska se voidaan toteuttaa teknisesti muusta rakennusmassasta itsenäisenä. 28. Uusi kiinteistöjako 35

Vaiheistuskaavion (kuvat 29-32) ajankohdat on esitetty kaavamuutoksen alaisten rakennustöiden osalta aikaisimpana mahdollisena ajankohtana, kun huomioidaan kaavamuutosprosessin vievän ajan lisäksi rakennusosien nykykäyttö ja korttelin tarkoituksenmukainen rakentamisjärjestys. Tavoitteena on toteuttaa korttelin huoltoliikennereitit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten turvata logistiikan toimiminen myöhemmissä rakennusvaiheissa. Korttelin pohjoisosan hankkeet (Metropolian tilat, Musiikin uudisrakennus ja Lumen studiotilojen muutostyöt) toteutetaan nykykaavan mukaisina, ja ne käynnistetään esitetyn aikataulun mukaisesti ennen asemakaavamuutoksen päätösvaihetta (kuva 29). Hämeentie 135A:n peruskorjaus hotelliksi ja 135C:n peruskorjaus opiskelija-asunnoiksi on mahdollista toteuttaa muun korttelin logistiikan aikataulusta riippumatta (kuva 30). 29. Kaavoituksesta riippumattomat hankkeet: 2017-2020 30. Muun korttelin logistisesta aikataulusta riippumattomat hankkeet: 2018-2020 36

Korttelin eteläosan muutoksista toteutetaan ensin kaikki ne osat, jotka vaikuttavat huoltoon ja pysäköintiin (kuva 31). Työmaan aikana korttelin pohjoispään toimijoiden huolto järjestetään vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Mahdollisen hotellin, Arabiagallerian ja L-osan tilojen huolto voidaan toteuttaa osaksi suoraan Hämeentieltä, jossa on sisäänkäynti parkkipaikkojen kohdalla. Metropolian huolto voidaan toteuttaa Lumen huoltopihan kautta ja vanhan tehdasosan huolto suoraan kellaritilojen kautta, jonne on käynti Rajasampaanrannan puolelta. Yhteydet kellarissa rakennusten välillä pidetään toiminnassa niinä aikoina, kuin korttelin toiminta sitä edellyttää. Uudisrakennusten maanpäälliset osat voidaan toteuttaa, kun tärkeimmät logistiset yhteydet korttelissa ovat valmiit (kuva 32). Korttelin osat, joissa on toimintaa rakennustöiden aikana, on mahdollista osastoida paloteknisesti ja työmaajärjestelyin omiksi alueikseen ja näin huolehtia henkilöturvallisuudesta ja siitä, että poistumisreitit ovat käytettävissä työmaasta huolimatta tai ne voidaan korvata vaihtoehtoisilla reiteillä. Työmaaaikaiset ratkaisut on huomioitu paloteknisessä suunnitelmassa. 31. Kerralla toteutettava korttelin keskiosa: 2018-2020 logistiikka ja -2022 uudisrakentaminen Viimeisessä vaiheessa toteutetaan Rajasampaanrannan rakennustyöt. Tässä vaiheessa korttelin muiden osien huolto ja pysäköinti toimivat itsenäisesti. Keskiosan uudisrakennusten rakennustöitä jatketaan. 32. Rajasampaanrannan hankkeet ja pihakannen päälle jatkettavat kohteet: 2020-2022 37

33. Näkymä Tornitalo 2:sta 38

±± ƒ ; ) ± Arabian tehdaskorttelin alueella Hämeentielle rakennetaan pyöräkaistat. Tavoitteena on kehittää laadukas pyöräyhteys koko Hämeentielle Arabiassa. Takseille ja turistibusseille varataan odotuspaikka Hämeentie 135A:n kohdalta, suunnitellun aukion ja hotelliksi esitetyn entisen tehdasrakennuksen vierestä (kuva 34). Yhteys nykyiseltä raitivaunupysäkilta korttelin eteläreunalta korttelin sisälle paranee, kun pysäkin kohdalle avataan porttikongi, joka johdattaa Rajasampaanrannan kujalle, pihoille ja uudelle Uunihalliaukiolle. Katusuunnitelma on esitetty viitesuunnitelmapiirroksissa osiossa 4 ja yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa liikennesuunnitelma-aineistossa. 34. Julkinen liikenne [ Ι Pysäköinnin järjestely ja laskelmat ovat sivuilla 41-47. Suunnitelmassa on esitetty 739 autopaikkaa. Asemakaavaluonnoksen mukaiseksi autopaikkamääräksi muodostui 875 autopaikkaa. Mitoittava kerrosala sisältää porrashuoneet, mutta ei lisäkerrosalaa, eli uusien asuinrakennusten yhteistiloja ja kerrosten ilmanvaihtokonetiloja). Suurin osa suunnitelmassa esitetyistä autopaikoista (665 ap) on vuorottaispysäköinnin käytettävissä. Vuorottaispysäköintiin kuulumattomilla erillisalueilla on autopaikkoja 74 kpl (Terassitalo 2:n pysäköintikellari ja nykyinen henkilökunnan pysäköintialue). Janne Vartiaisen 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdysssä diplomityössä Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön hyödyt Espoossa ja Helsingissä asukasja työpaikkapysäköinnin vuorottaiskäytön on arvioitu vähentävän parhaimmillaan 20-25% autopaikkatarvetta 35. Pelastusajo 39

ja päivittäistavarakaupan ja toimistojen vuorottaiskäytön vähentävän 10% autopaikkatarvetta. Arabia 135 -hankkeen pysäköinnistä hieman yli kolmasosa on asukaspysäköintiä, hieman alle kolmasosa liiketilojen, tapahtumatilojen ja hotellin pysäköintiä ja hieman yli neljäsosa työpaikka- tai oppilaitospysäköintiä. Ottaen Vartiaisen johtopäätökset huomioon ja olettaen paikkatarpeen säästöä myös. liiketilojen ja asuntojen vuorottaispysäköinnissä, Arabia 135 -hankkeen vuorottaispaikkamäärään voisi saavuttaa arviolta enintään 20% säästön vuorottaispaikkamäärässä (18% kokonaispaikkamäärässä), mutta maltillisempi vähennys on suositeltavampi varsinkin, jos laskelma perustetaan enimmäispaikkamääriä pienemmille määrille. Yhteiskäyttöiseen pysäköintiin ajetaan sisään Hämeentieltä etelästä ja Muotoilijankadulta. Alustavasti on arvioitu 80% sisäänajosta tulevan Hämeentieltä. Pysäköintilaitoksen ulosajo on Muotoilijankadulle. Pysäköintilaitos koostuu nykyisistä Hämeentien parkista ja Arabia-parkista sekä kahdesta uudesta pysäköintikellarista Uunihalliaukiona ja Torniaukion alla. Nykyinen Hämeentien parkin ramppi puretaan ja uusi ramppi pysäköintilaitokseen rakennetaan etelämmäs. Näin saadaan tilaa uusille katujärjestelyille, istutuksille, pyöräpysäköinnille ja oleskelulle Uunihalliaukiolla. Nykyinen Arabianparkki toimii omalla sisäänkäynnillään, mutta sinne avataan yhteys uudesta pysäköintikellarista K3-kerroksessa. Auto- ja pyöräpysäköinnin mitoituksessa on varauduttu siihen, että Hämeentie 135C:ssä on esitetyn opiskelija-asumisen asemesta tavanomaisia asuntoja. Ι [ [ Ι Asiakkaita ja vierailijoita varten liiketiloille, palveluille ja hotellille mitoitettu pysäköinti on julkisissa ulkotiloissa hajautetusti ja maisemarakentamiseen integroituna. Asuinrakennuksilla on omat pyörävarastonsa pohja- tai kellarikerroksissa, niin että maantasolle on portaaton yhteys. Oppilaitosten ja toimistojen pysäköinti on pääosin keskitetyissä pyörävarastoissa vanhan tehdasosan kellarissa (sisäänajo Arabiankadun suunnalta) ja Hämeentie 135A:ssa. Kaupunkipyöräpaikat ovat raitiovaunupysäkkien läheisyydessä Hämeentien ja Arabiankadun kulmassa ja Kaj Franckin aukiolla. Korttelin huolto on esitetty sivuilla 41-44. Rajasampaanrannan asuinrakennusten ja päiväkodin huoltoliikenne ajaa sisään Arabiankadulta korttelin etelälaidalta ja ulos Arabiankadulle korttelin itälaidalle. Päiväkodin kohdalla on huoltoauton pysäköintipaikka. Pääosa korttelista huolletaan K2-tasolta Torniaukion alla olevasta kellarista tai vanhan tehdasosan itäpuolella olevalta huoltokujalta. Sisäänajo on Muotoilijankadulta. Pääulosajosuunta on Arabiankatu, mutta osa huollosta ajetaan mieluummin ulos Muotoilijankadulle. K2-tason kellarissa Torniaukion allan on tornitalojen jätehuolto, Lumeen kellarikerroksen huolto, Portaali-toimistorakennuksen huolto sekä Hämeentie 135A-C:n tilojen huolto. Vanhan tehdaosan ja Arabiagallerian tilat huolletaan nykyiseltä huoltokujalta. Stadin ammattiopiston ja Lume-rakennuksen huoltopihalle P-kerroksessa on yhteys Muotoilankadun huoltoreitin varrelta. Vanhan tehdasosan kellariin ehdotetun varasto-operaattorin lastaus- ja purkupaikka on osoitettu Uunihalliaukion alaiselle kellarialueelle. Pelastusajon uudet tuloreitit on esitetty yksinkertaistetusti kuvassa 35. Pelastusajon ajourat ja poistumisajo on esitetty liitteenä olevassa liikennesuunnitelmassa. Pelastus- ja paloturvallissuussuunitelma on selostettu yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa paloturvallisuussuunnitelmassa. 40

Hämeentie Arabiankatu Muotoilijankatu Pysäköintitajoreitti Arabiankatu Autopysäköintipaikka Pyöräpysäköintialue Huoltoajoreitti Huoltopysäköintipaikka Huoltoalue tai jätehuone 36. Pysäköinti- ja huoltokaavio 1. kerros (Hämeentien taso) 1:1250 41

Hämeentie Muotoilijankatu Pysäköintitajoreitti Autopysäköintipaikka Pyöräpysäköintialue Terassitalo 2 35 autopaikkaa Arabiankatu Hämeentien parkki 43 autopaikkaa 2 liikuntaesteisten autopaikkaa Arabian parkki yhteensä 286 autopaikkaa käytettävissä eri kerroksissa Huoltoajoreitti Huoltopysäköintipaikka Huoltoalue tai jätehuone 37. Pysäköinti- ja huoltokaavio P-kerros (Arabiankadun taso) 1:1250 42

Pysäköintitajoreitti Autopysäköintipaikka Pyöräpysäköintialue Huoltoajoreitti Hämeentien parkki 48 autopaikkaa Uunihalliaukion alue 72 autopaikkaa 6 liikuntaesteisten autopaikkaa 2 moottoripyöräpaikkaa Torniaukion alue 32 autopaikkaa 2 liikuntaesteisten autopaikkaa Henkilökunnan pysäköinti 39 autopaikkaa Arabian parkki yhteensä 286 autopaikkaa käytettävissä eri kerroksissa Huoltopysäköintipaikka Huoltoalue tai jätehuone 38. Pysäköinti- ja huoltokaavio K2-kerros 1:750 43

Pysäköintitajoreitti Uunihalliaukion alue Torniaukion alue Arabian parkki Autopysäköintipaikka Pyöräpysäköintialue Huoltoajoreitti 80 autopaikkaa 4 liikuntaesteisten autopaikkaa 2 moottoripyöräpaikkaa 86 autopaikkaa 4 liikuntaesteisten autopaikkaa 7 moottoripyöräpaikkaa yhteensä 286 autopaikkaa käytettävissä eri kerroksissa Huoltopysäköintipaikka Huoltoalue tai jätehuone 39. Pysäköinti- ja huoltokaavio K3-kerros 1:750 44

Pysäköintipaikkojen tarve Rakennus tai tilakokonaisuus Kiinteistön numero Asuminen*** Hotelli Liiketila Toimistot ja muut työtilat Oppilaitokset auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä auto pyörä Pysäköintipaikka/kerrosala 1/135 1/30 1/220* **** 1/90* 1/50 1/150* 1/50 1/320* 1/50 1/220* 1/70 1/220* 1/100 1/120 1/70 1/320* 1/90 1/45 1/150 1/280 Kirjasto Museo Teatterikonsertti- ja tapahtumatila** Päiväkoti Liikuntatila** Varastooperaattori** Yht. ap Yht. pp Hämeentie 135A 28 38 29 15 28 4 12 3 8 4 8 64 85 Pop & Jazz Konservatorion uudisosa 29 18 116 18 116 Hämeentie 135C 28 88 398 2 7 13 1 3 41 264 6 10 145 688 Mediakeskus Lume 28 18 55 4 24 8 13 30 93 L-osa 28 25 46 13 39 3 9 41 93 Monikäyttötila 28 11 18 11 18 Tornitalo 1 31 36 161 9 16 2 5 46 181 Tornitalo 2 31 44 196 4 7 48 204 Tornitalo 3 30 56 253 3 6 2 5 61 264 Arabiagalleria 28 19 34 20 61 39 95 Vanhan tehdasosan kellari ja pohjakerros 28 82 147 37 11 9 127 159 Vanhan tehdasosan ylemmät kerrokset 28 8 15 100 299 108 314 Terassitalo 1 33 24 110 5 10 30 119 Terassitalo 2 36 31 138 2 3 32 141 Tehdasasunnot 34 28 127 1 1 29 128 Rajasampaanrannan vanhat rakennukset 35 26 115 9 17 5 15 1 2 4 14 45 163 Kirahvitalon korttelisauna 35 2 3 2 3 Yhteensä 333 1 497 39 29 192 346 165 495 63 405 5 17 4 9 24 41 4 14 37 11 9 875 2 863 Yhteensä vuorottaiskäytön vähennyksien kanssa***** 715 * Enintään maintun verran pysäköintipaikkoja. Muissa tapauksissa luku on vähimmäismääräys. Laskelma on tehty maksimimäärillä. ** Pysäköintipaikkojen mitoitusta näille toiminnoille ei määrätä asemakaavaluonnoksessa *** Luku sisältää myös mahdollisen opiskelija-asumisen. Jos opiskelija-asumien otetaan huomioon ja sille ei osoiteta autopaikkoja, maksimiautopaikkatarve on 801ap. **** Hotellin pyöräpaikkamitoitus on 1 pp / 15 asiakaspaikka ja 1 pp / 3 työntekijää. Asiakaspaikkamäärä suunnitelmassa on 278 ja henkilökunnan määräksi on arvioitu 30. ***** Lukuun on laskettu selostuksessa ehdotettu 20% maksimaalinen vuorottaiskäyttövähennys yhteiskäyttöisistä autopaikoista. Kaikki pysäköintipaikat ovat yhteiskäyttöisiä lukuun ottamatta Terassitalo 2:n pysäköintiäkellaria (35ap) ja henkilökunnan pysäköintialuetta (39ap). 40. Suunnitelman pysäköinnin tarvelaskelma 45

Kerros Suunnitelman autopysäköintipaikat Hämeentien parkki Uunihalliaukion kellari Torniaukion kellari Henkilökunnan pysäköintialue Terassitalo 2:n kellari Arabian parkki* Yhteensä P-kerros 45 35 80 K2 48 78 34 39 199 K3-kerros 84 90 174 286 286 93 162 124 39 35 286 739 * Varman hallinnassa elokuussa 2017 olevat Arabia-parkin paikat eri kerroksissa, jotka voidaan ottaa Arabia 135-hankkeen käyttöön. Luku on alustava. 41. Suunnitelman autopysäköintipaikat 46

Rakennus tai tilakokonaisuus Suunnitelman pyöräpysäköintipaikat Katualue Uunihalliaukio Vanhan tehdasosan kellari Kiinteistön piha tai kellari Torniaukio Yhteensä Hämeentie 135A 78 10 88 Metropolia korkeakoulu 118 120 18 256 Pop & Jazz Konservatorio 34 97 131 Hämeentie 135C 407 407 Mediakeskus Lume 60 60 L-osa 54 38 92 Monikäyttötila 18 18 Tornitalo A 32 32 Tornitalo B 11 11 Tornitalo C Tornitalojen pyörävarasto 637 637 Arabiagalleria 41 54 95 Vanhan tehdasosan kellari ja pohjakerros 148 11 159 Fiskarsin tilat 14 295 309 Terassitalo 1 14 115 129 Terassitalo 2 151 151 Tehdasasunnot 137 137 Rajasampaanrannan vanhat rakennukset 175 175 Kirahvitalon korttelisauna 3 3 152 349 408 1 745 236 2 890 Lisäksi Portaali-toimistorakennusta palvelevat paikat 43 42. Suunnitelman pyöräpysäköintipaikat 47

± Arabian tehdaskortteli koostuu nykyisellään hyvin eri mittakaavaisista ja erityyppisistä rakennuksista: matalista, pienimittakaavaisista 1800- ja 1900- lukujen vaihteen tehdasrakennuksista, 1900-luvun puolivälin suurimittakaavaisesta tehdasrakennusten muurista ja 2000-luvun 8-13-kerroksisia asuin- ja toimitilarakennuksista. Viitesuunnitelman massoittelu vastaa eri aikakausina syntyneeseen moni-ilmeiseen kaupunkikuvaan. Korttelin keskeltä purettavan lähettämörakennuksen alueelle suunniteltujen Tornitalojen mittakaava muodostaa vastaparin Hämeentie 135A-C:n suurille tehdasrakennuksille. Korkealla rakentamisella on korttelin keskelle sijoitettuna vähäisin vaikutus nykyisten asuinrakennusten valonsaantiin ja näkymiin. Tornitalojen massa kapenee ylemmissä kerroksissa. Sirommat yläosat piirtyvät kevyemmin kaukomaisemaan. Uunihalliaukion ja Rajasampaanrannan uudet asuinrakennukset on sovitettu vanhimpien tehdasrakennusten ympärille: uudisrakennusten massat porrastuvat alkaen 1800-luvun matalien punatiilirakennusten räystäskoroista ja nousten suurempien tehdas- ja asuinrakennusten korkeuteen. Hämeentien puolelta tarkasteltuna kaupunkikuvallinen päärooli pysyy Arabian vanhalla tehtaalla uudisrakennusten porrastumisen ansiosta. Julkisivujen aukotus jatkaa tehdasjulkisivujen selkeää ikkuna-aukkojen rytmiä ja julkisivumateriaalit tehdasmiljöön vanhimman osan punatiilipintoja. 48

43. Näkymä Hämeentieltä 49

; ±; ƒ ; ± Tornien näkymistä lähialueelle ja kauemmas kaupunkiin tutkittiin tietokoneavusteisesti mallintamalla. Mallissa tornien korkeimpaan pisteeseen asetettiin valonlähde, jolloin ympäröivät rakennukset heittävät varjon kaikkialle, missä tornit jäävät peittoon. Näin tarkasteltuna ja ottamalla kasvillisuus huomioon valikoitiin tarkastelupisteet, joista tehtiin havainnekuvat mallista valokuvasovituksina. 4 5 Tarkastelupisteet valittiin yhdessä kaavoitusviranomaisten kanssa. 3 6 7 16 8 2 10 15 9 11 14 1 12 13 44. Lähinäkymien ja keskipitkänmatkan näkymien tarkastelupisteet 50

1) Kumpulan kampukselta 2) Kumpulasta, Väinö Auerin kadun ja Kustaa Vaasan tien risteyksestä 3) Kumpulasta, Aavasaksantieltä 4) Kumpulasta, Valtimontieltä 5) Annalasta 6) Kaanaankadun sisäpihalta 7) Arabianrannasta, rantapuistosta 8) Muotoilijankadun ja Arabiankadun risteyksestä 51

9) Kaj Franckin kadulta rannan päästä 10) Kaj Franckin aukiolta 11) Toini Muonan kadulta 12) Arabian peruskoulun pihalta 13) Toukolankadulta, Staran varikon kohdalta 14) Hämeentieltä 15) Syyriankadulta 16) Arabianmäen puistosta 52

7 3 2 8 1 6 5 45. Varjotarkastelu tornien näkymisestä ja kaukonäkymien tarkastelupisteet ; ƒ ;± ; ;; 4 53

1) Hämeentieltä, etelästä 1) Hämeentieltä pohjoisesta 3) Taivaskalliolta 1) Kulosaaren sillalta 54

5) Kivinokalta 6) Herttoniemestä 7) Viikinmäeltä 8) Yhteispihalta Arabianrannasta 55

ƒ Tietokonemallinnuksella tutkittiin Arabian tehdaskorttelin uudisrakennusten varjostusvaikutusta ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja korttelin sisälle jääviin pihoihin. Mallinnukseen lisättiin lasipintojen heijastava vaikutus. Heittovarjot mallinnettiin kevät-/syyspäiväntasauksen ajankohdan mukaan sekä kesä- ja talvipäivänseisauksen mukaan. Tarkastelusta näkee, millainen tornien varjostusvaikutus on lähialueeseen. Tornien sijainti korttelin keskellä ja siten kauempana nykyisestä asutuksesta vähentää nykyisiin asuinrakennuksiin kohdistuvaa varjostusvaikutusta, ja kapea muoto lyhentää varjostuksen kestoa. [ Ò [ [ Kevät- ja syyspäiväntasauksena 19.-21.3 sekä 22.-23.9 ovat päivä ja yö suurin piirtein yhtä pitkät. Korttelista on mallinnettu näkymät varjoineen kahden tunnin välein aikavälillä 8.00-18.00. [ [ [ Kesäpäivänseisauksena 20.-22.6. päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään. Helsingissä päivän pi-tuus on noin 19 tuntia ja aurinko paistaa korkeimmillaan 53,5 astetta horisontin yläpuolelta. Tornien varjot eivät aamulla osu olemassa oleviin rakennuksiin kaavamuutosalueen ulkopuolella, mutta kello 17 jälkeen illalla osa varjoista tavoittaa korttelin itäpuolelle jäävät rakennukset ja varjot liikkuvat niiden yli. [ [ Talvipäivänseisauksena 21.-22.12. päivä on Helsingissä lyhimmillään ja aurinko nousee korkeimmillaan vain noin 6 astetta horisontin yläpuolelle. Valoa on alle 6 tuntia päivässä. Aurinko paistaa matalalta, jolloin tornien kuten muidenkin rakennusten varjot ovat pitkät. Tarkasteluajankohtana suoran auringonpaisteen merkitys valoisuuteen on vähäisempi, koska auringon paistaessa matalalta hajavalon merkitys valaistusolosuhteissa korostuu. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan varjot osuvat aamulla Hämeentien länsipuolella olevien rakennusten päälle ja illalla varjot kulkevat Arabian rannan puolella olevien asuinrakennusten yli. Päiväsaikaan varjot osuvat ainoastaan suunnittelualueelle. Iltapäivällä ja illalla valoa saadaan etenkin Hämeentien puoleiselle aukiolle ja tornitalojen väliin ylemmälle tasolle jäävälle pihakannelle. 46. Varjostus- ja heijastus talvipäivänseisauksen aikaan, klo 12 56

klo 8:00 klo 10:00 klo 12:00 klo 14:00 klo 16:00 klo 18:00 47. Varjostus- ja heijastustarkastelu kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan 57

klo 8:00 klo 10:00 klo 12:00 klo 14:00 klo 16:00 klo 18:00 48. Varjostus- ja heijastustarkastelu kesäpäivänseisauksen aikaan 58

± Tornitalot varustetaan pääosin kerroskohtaisilla ilmanvaihtokoneilla. Terassitaloihin ja Tehdasasunttoihin esitetään hybridi-ilmanvaihtoa, jossa ylimmissä kerroksissa on asuntokohtainen ilmanvaihtokone katolle sijoittuvan konehuoneen välttämiseksi, ja pääosaa kerroksista palvelee keskitetty ilmanvaihtokone. Terassitalo 1:n rakennusmassan porrastumisen takia siihen sijoittuu kaksi ilmanvaihtokonetta. Terassitalo 2:een esitetään koneita, joita voi käyttää myös viilentämiseen. Tehdasasunnoissa ylimpien kerrosten kaksikerroksisille asunnoille ehdotetaan asuntokohtaisia ilmanvaihtokoneita. Uudisrakennusten liiketiloille esitetään huoneistokohtaisia koneita. [ Ι Ilmanvaihtoratkaisu on esitetty kuvassa 49. Säilyvän Hämeentien parkin poistoilma viedään tehdasrakennuksen piipun kautta katolle, kuten nykyäänkin. Uunihalliaukion alaisen alueen tuloilma otetaan Arabiagalleriaan vievän rampin alta ja puhalletaan pois Terassitalo 1:n katolta rakennukseen integroidun poistoilmaroilon kautta. Torniaukion alaisen pysäköintikellarin tuloilma otetaan aukion tasosta ja poistoilma viedään nykyisen ns. L-osan katolle rakennuksen julkisivuun integroidun kuilun kautta. Nykyisten rakennusten käytön muuttuessa niiden läpi on kuljetettava uusia ilmavaihtokanavia. Vanhan tehdasosan pohjakerroksen muuttamiseksi monikäyttöiseksi liiketilaksi tarvitaan lisää ilmanvaihtokapasi- teettia. Uudet ilmanvaihtoroilot on puhkottava ylempien toimistokerrosten läpi. Ilmanvaihtosuunnittelija on arvioinut tarvittavien roilojen poikkipinta-alat, mutta mitat ja sijainnit tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Viitteelliset sijainnit on esitetty kuvassa 49 ja näkyvät tarkemmin P-kerroksen pohjapiirroksessa. Hotellin sijoittaminen Hämeentie 135A:han edellyttää myös uusia, rakennuksen läpi kulkevia ilmanvaihtokanavia ja katon ilmanvaihtokonehuoneen laajentamista. Ne on sijoitettu viittellisesti hotellin etelä- ja pohjoispäätyyn. ± Tornitalojen runko tehdään betonista paikalla valaen. Rakennusmassan rungosta poikkeavat muodot toteutetaan ulokkeina. Kevyellä ja nopealla rakentamistavalla pyritään optimoimaan työmaa-aika mahdollisimman lyhyeksi. Uudet porrashuoneet rakennetaan pysäköintitasoille asti. Ympäristönäkökohtia huomioidaan oikeiden materiaalivalintojen ohella hyvin suunnitellulla energia-ja elinkaaritaloudella. Muut uudisrakennukset toteutetaan joko teräsbetonielementtirakenteisina tai teräs-betoni-liittorakenteisina runkoina. Rakennusten rungot jäykistetään porras- ja hissikuiluilla sekä julkisivuille sijoitettavien sisäkuorielementtiseinien avulla. Asuinrakennuksissa käytetään paikalla valettuja välipohjia mahdollisimman hyvän askel- ja runkoäänen eristyskyvyn saavuttamiseksi. 49. Pysäköintilaitosten ilmanvaihto 59

± ± Arabian tehdaskortteli näyttäytyy maisemassa kompaktina rakennettuna alueena, joka liittyy vahvasti Arabianrannan asuinkortteleihin. Tehdaskorttelin välittömässä läheisyydessä sijaitsee muutamia pienempiä julkisia puistoalueita. Lähialueella ei kuitenkaan juurikaan ole julkisia leikki- tai muita puistotoimintoja, koska Arabianrannassa sekä sen naapurialueilla toiminnallisemmat viheralueet on sijoitettu korttelipihoille. Laajemmassa mittakaavassa tehdaskortteli liittyy hyvin Arabian ja Toukolan rantapuistoihin, Kumpulanpuistoon sekä Vanhankaupunginlahden puistoalueisiin. Virkistysliikkumiseen alueella on siten hyvät edellytykset. Kompaktiin tehdaskortteliin on haastavaa sijoittaa laajempia piha- ja puistotoimintoja. Tästä syystä olisi toivottavaa, että Arabianmäen puistoalueelle sijoittuisi julkinen leikkipaikka. ± ± ± ; ± ± ; ±± ± ± ± ± ± ± ± ± ±± 400 m 5-10 min ± ; ; ± ± ; ± ± ± ± ± ± ϖ ± ϖ ± ± ± ϖ ± ± ± ± ±± 50. Lähiympäristön reitistö ja viher- ja leikkialueet 60

Annalan huvila ja puutarha Kaj Franckin katu Arabian Liikuntapuisto Vanhankaupunginkoski Viikin Arboretum Verkatehtaanpuisto Kumpulan kasvitieteellinen puutarha Tapio Wirkkalanpuisto 61

± Arabian tehdaskorttelin kaupunkitilat muodostavat mielenkiintoisen tilasarjan. Hierarkia julkisen ja yksityisen tilan välillä on suunniteltu selkeäksi, hahmotettavaksi ja tunnistettavaksi. Pääreitistö Hämeentieltä lännessä Kaj Franckin aukiolle idässä kulkee eri kokoisten julkisten aukiotilojen läpi. Pääreittiin liittyvät sekundääriset ja yksityisemmät reitit, jotka puolestaan liittyvät sivuaukioihin tai yksityisempiin pihatiloihin. Alueen kaupunkitiloihin on suunniteltu toiminnalliset painopisteet. Ne ovat jokaisen kaupunkitilan keskipisteenä ja niiden ketjusta muodostuu reitistöjen varrelle tilasta seuraavaan vievät houkuttimet helminauhan tavoin. Helmet - aukoiden toiminnalliset painopisteet - ovat taiteen ja toimintojen hybridejä. Ne sulautuvat osaksi aukion kokonaisuutta. Toiminnot voivat olla eri tyyppisiä, eri ikä- ja käyttäjäryhmiä palvelevia, kuten leikki, oleskelu, pelitoiminnot, esiintymislava jne. tai monen toiminnon yhdistelmiä. 51. Kaupunkitilat 62

52. Toiminnallinen tilataide 63

[ Kortteli avautuu kävelijälle kiinnostavana ja vaihtelevana tilakokonaisuutena. Jalankulku on hallitseva liikkumismuoto korttelin sisällä ja se otetaan huomioon rakennusten sisäänkäyntien ja maantasokerrosten julkisivujen avautumisessa kaupunkitilaan, kuten myös pinnoitemateriaalien lämmössä ja pienimittakaavaisuudessa. Arabian tehdaskorttelin kaupunkitilat muodostavat moni-ilmeisen aukioiden sarjan, jota sitoo yhtenäinen, mutta vaihteleva materiaali- ja muotomaailma. Historiallisten rakennusten julkisivujen tiilipinnat toistuvat kiveyspintojen geometrisissa maatiilikuvioissa. Alueen historia keraamisen muotoilun voimakeskuksena heijastuu myös kiveyksen ornamentissa ja istutus- ja toiminnallisten alueiden suurmuodoissa. Kiveyskuvioiden mittakaavassa ja variaatiossa ilmentävät myös pääkulkureittien, oleskelualueiden sekä muiden vyöhykkeiden sijainnit. 53. Kiveyskuvio 54. Arabian värimaailmaa 64

55. Ladonta-aiheita 56. Maatiilikiveyksiä 65

± ƒ) ƒ Alueella yhdistyvät samoissa kaupunkitiloissa kaupallisten palveluiden ja toimitilojen julkiset vyöhykkeet asumisen puoliyksityisiin alueisiin ja vyöhykkeisiin. Materiaalien, tilallisten elementtien ja kasvillisuuden keinoin toiminnalliset alueet erotetaan selkeästi toisistaan. Kaupunkitilojen reuna-alueita hyödynnetään välittävänä vyöhykkeenä yksityisen ja julkisen välillä. Näin vältetään tilanteet, joissa yksityinen julkisivu liittyy suoraan julkiseen tilaan. Samalla tavalla reunavyöhykkeet juurruttavat rakennusten toiminnot kaupunkitiloihin ja mahdollistavat vuorovaikutusta sisä- ja ulkotilojen välillä. Reunavyöhykkeillä optimoidaan ihmisten läsnäolo ulkotiloissa ja niillä luodaan myös turvallisuutta näkyvyyden ja passiivisen valvonnan avulla. 57. Rakennusten etuvyöhykkeet 58. Reunavyöhyketutkielmien sijainti 66

59. Yksityiset etuvyöhykkeet Puoliyksityiseen pihatilaan littyvä terassivyöhyke katualueeseen liittyvä etuvyöhyke Sisääntulokohta 60. Julkiset etuvyöhykkeet Kaupallinen joustovyöhyke Myyntialue Sisä- ja ulkotilan yhteenvaluminen 67

61. Reunavyöhyke 1. Pajat, työtilat, myymälät Kiveyksen mittakaavan muutos määrittelee joustavasti käytettävän etuvyöhykkeen. 62. Reunavyöhyke 2. Tornitalojen kansipiha, asuntojen reunavyöhyke Pihatason kerroksen asunnot avautuvat terassiulokkeen kautta puoliyksityiseen pihatilaan. 63. Reunavyöhyke 3. Porsliinitehdas, tehdasasuntojen maantasokerrosten terassivyöhyke sekä sisäänkäynnin etuvyöhyke, mahdollisuus liiketilojen etuvyöhykkeelle, esimerkiksi terassitarjoilu-alue. Asuntojen rappukäytävän sisäänkäynti korostuu esimerkiksi materiaalinvaihdolla. 68

64. Reunavyöhyke 4. Arabiakeskus, julkinen etuvyöhyke. Julkisivun avoimuus mahdollistaa välittömän yhteyden sisäja ulkotilan välillä sekä visuallisesti että toiminnallisesti. 65. Reunavyöhyke 5. Terassitalo, asuntojen rappukäytävän sisäänkäynti ja julkinen reunvyöhyke Sisäänkäynti korostuu esimerkiksi materiaalinvaihdolla. 66. Reunavyöhyke 6. Tornitalot, asuntojen rappukäytävän sisäänkäynti ja julkinen reunvyöhyke. Sisäänkäynti korostuu esimerkiksi materiaalinvaihdolla. 69

Suuri osa alueen piha- ja kaupunkitiloista sijoittuu kansialueelle. Tästä syystä kasvillisuusalueet ja varsinkin puusto sijoitetaan kohtiin, joissa on mahdollista tehdä tarpeeksi syvä kasvualustaa. Alueen kasvillisuuden pääperiaatteet: - julkisissa kaupunkitiloissa pistemäiset istutusalueet, jotka liittyvät toiminnallisiin painopisteisiin. - yksityisemmät piha-alueet muodostavat kokonaisilmeeltään vehreämpiä ja laajempia istutusalueita, jotka erottavat tilat julkisemmista alueista. - laajoilla porras- ja ramppialueilla, kuten pääaukioon ja Kaj Franckin aukioon liittyvillä portailla, pinta-istutukset varioivat ja mukavoittavat oleskeltavia alueita. 67. Kasvillisuus Alueella tyypilliset kartanomaiset jalopuut toistuvat myös tehdaskorttelialuella. Tammi, jalava, saarni ja muut jalopuut muodostavat monilajisen ja moni-ilmeisen lisäkerrostuman alueen kaupunkitiloihin. 68. Istutusalueiden paikat ja -syvyydet 70

Saarni Jalava Tammi 69. Monilajinen puusto, jalopuut Lehtikuusi Kastanja Vaahtera 71

± Kaavion 70 osoittamat hulevesien arvioidut kerääntymiskohdat ja riskialueet otetaan huomioon ja tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Riittävät syvyydet valmiin kiveyspinnan ja kansirakenteiden välissä mahdollistavat erilaisten hulevesiä varaavien rakenteiden hyödyntämisen, jos tämä nähdään jatkosuunnittelussa välttämättömäksi. Liitteenä olevassa kunnallisteknisessä selvityksessä selostetaan eri tulvatilanteet ja niistä aiheutuvat vaarat/riskit, Tavoitteena on hulevesien hyödyntäminen näkyvänä virkistyselementtinä osana erilaisia ulkotiloja (kaupunkitila, piha-alueet). Lisäksi hulevesiä voidaan ohjata kasvillisuusalueille ja näin parantaa kasvillisuuden olosuhteita kansialueilla. Jatkotutkittavaksi jää hulevesien maanalainen imeyttäminen ja viivyttäminen maantason ja kansirakenteiden välisessä tasossa. 70. Hulevesien ohjaus 72

Kouru vesiaiheena Vesipeili Esteetön kouru 71. Hulevedet vesiaiheissa Pinnassa olevat suihkulähteet Liikkuva vesi Kasvillisuusalueet 73

ƒ Pääreitit on suunniteltu esteettömiksi. Myös rakennusten sisäänkäynnit ratkaistaan esteettöminä. Kiveyspintojen ja kaupunkitilojen ratkaisut mahdollistavat selkeän esteettömien reittien hahmottamisen. Pääaukion luiska ja porras sekä Kaj Franckin luiska ja porras suunnitellaan oleskelu-, ja näkymäpaikoiksi. 72. Ulkotilojen kulkuyhteydet ja kaltevuudet 74

73. Rampit ja raput 75

Edellä selostettu suunnitelma esitellään tässä osiossa pohjakuva-, leikkaus- ja julkisivupiirroksin. Osion lopussa ovat pinta-ala- ja asuntojakaumalaskelmat. 74. Näkymä idästä Torniaukiolle 76

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 75. Pohjapiirros - K3.krs, 1:1000 77

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 76. Pohjapiirros - K2.-K1krs, 1:1000 78

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 77. Pohjapiirros - Pohjakerros, 1:1000 79

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 78. Pohjapiirros - 1. krs, 1:1000 80

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 83. Pohjapiirros - 6.krs, 1:1000 85

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 87. Pohjapiirros - 10.-12. krs, 1:1000 89

13.-15. krs 16. krs 17.-20. krs Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 88. Pohjapiirros - 13.-20. krs, 1:1000 90

Asuminen Hotelli Toimitilat Opetustilat Varastot Liike- ja palvelutilat Kulttuuritoiminta Tekn.tilat, kiint.huolto, vss 89. Pohjapiirros - 21.-24. krs, 1:1000 91

90. Korttelijulkisivu etelään - 1:500 92

91. Tehdasasuntojen julkisivu etelään - 1:500 93

92. Leikkaus E-E - 1:500 94

93. Leikkaus F-F - 1:500 95

94. Leikkaus D-D - 1:500 96

95. Korttelijulkisivu pohjoiseen - 1:500 97

96. Korttelijulkisivu länteen - 1:500 99

[ [[ 100

97. Korttelijulkisivu itään - 1:500 101

98. Leikkaus A-A - 1:500 103

99. Leikkaus B-B - 1:500 105

100. Kerrosalajakauma 106