Moision koulun opetussuunnitelma

Moision koulun opetussuunnitelma päivitetty 20.5.2011 1

SISÄLTÖ sivu 1. KOULUN ARVOT JA TOIMINTA- AJATUS... 5 1.1 Perusopetuksen arvopohja... 5 1.2 Moision koulun arvot ja toiminta- ajatus... 5 2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄT... 5 2.1 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet... 5 2.2 Oppimiskäsitys... 5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI. 6 3.1 Oppimisympäristö... 6 3.2 Moision koulun oppimisympäristö.. 6 3.3 Opetusmenetelmät ja työtavat. 6 4. OPETUKSEN TUNTIJAKO JA PAINOTUKSET... 8 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 8 5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus... 8 5.2 Vieraat kielet... 14 5.2.1 A-kieli englanti... 15 5.2.2 A-kieli ruotsi... 16 5.3 Matematiikka... 17 5.4 Ympäristö- ja luonnontieto... 23 5.5 Biologia ja maantieto... 26 5.6 Fysiikka ja kemia... 28 5.7 Evankelis-luterilainen uskonto... 28 5.8 Ortodoksinen uskonto... 32 5.9 Elämänkatsomustieto... 34 5.10 Historia... 36 5.11 Musiikki... 37 5.12 Kuvataide... 39 5.13 Käsityö... 42 5.13.1 Tekninen työ... 43 2

5.13.2 Tekstiilityö... 45 5.14 Liikunta... 46 6. TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ OPETUKSESSA... 47 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 48 7.1 Opiskelun ja koulunkäynnin yleinen tuki... 48 7.2 Tehostettu tuki... 49 7.3 Erityinen tuki... 50 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 51 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 51 8.1.1 Tukiopetus... 51 8.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 51 8.1.3 Pienluokat... 51 8.1.4 Oppiaineen yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 51 8.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 52 8.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 52 8.2.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa... 52 8.2.3 Kerhotoiminta... 52 8.2.4 Ohjauksen järjestäminen... 53 8.2.5 Koulunkäyntiavustaja... 53 8.3 huolto... 53 9. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 54 9.1 Maahanmuuttajaoppilaat... 54 9.2 Romanioppilaat... 54 9.3 Suomi toisena kielenä (S2-kieli)... 54 10. ARVIOINTI... 54 10.1 Moision koulun itsearviointisuunnitelma... 54 10.2 Oppilaan arviointi... 44 3

11. TURVALLISUUS 11.1 Kriisinhallinta... 62 11.2 Päihdetyöstrategia... 62 11.3 Kiusaamisstrategia... 62 11.4 Pelastussuunnitelma... 62 12. MOISION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 63 LIITTEET 64 Liite 1. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta aineittain ko. luokan päättyessä Äidinkieli ja kirjallisuus A-kielet englanti ja ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 4

MOISION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. KOULUN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. 1.2 Moision koulun arvot ja toiminta- ajatus Koulumme arvoperusta pohjautuu yhteiskunnan tärkeinä pitämiin perusarvoihin, jotka pohjautuvat perusopetuksen arvopohjaan. Arvostamme rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä sekä toisten huomioonottamista ja kunnioittamista. Koulumme tavoitteena on käytettävissä olevien resurssien puitteissa taata oppilaiden omien edellytysten mukaisesti opetussuunnitelmalliset tiedot ja taidot myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Rohkaisemme oppilaita omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Tavoitteemme on sitouttaa oppilaita hyvään käytökseen ja yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Yhteistyössä kotien kanssa kasvatamme oppilaista itseään arvostavia, ympäristön ja luonnon huomioonottavia, vastuuntuntoisia, hyvätapaisia ja osallistuvia kansalaisia. 2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN PÄÄMÄÄRÄT 2.1 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 2.2 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelmassa korostuu oppimiskäsitys, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Moision koulussa oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa. on jatkuvassa vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu oppilaalle aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden pohjalle. muodostaa 5

aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen on aktiivinen, päämääräsuuntautunut ja ongelmanratkaisua sisältävä prosessi (konstruktivistinen oppimiskäsitys). 3 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuukuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 3.2 Moision koulun oppimisympäristö Moision koulu sijaitsee koulutoiminnan kannalta ihanteellisella alueella, luonnon välittömässä läheisyydessä. määrä on koko ajan kasvussa, tällä hetkellä oppilaita on vähän yli 300. Päärakennus ja laajennusosa ovat täydessä käytössä. Liikuntahalli valmistui keväällä 2003 ja lisärakennus syksyllä 2004. Koulurakennuksessamme toimii Turun kaupunginkirjaston sivukirjasto sekä nuorisotoimen alainen iltapäiväkerho. Vanhempainyhdistys on aktiivinen. Yhteistyötahoina ovat Maarian seurakunta ja Maarian / Moision nuorisotoimi sekä Turun aluekumppanuus. Koulumme on pilottikouluna lasten ja nuorten osallisuushankkeessa sekä Kiva koulu -toiminnassa. Koulumme haluaa painottaa oppilaan oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön ja laatii asiantuntijoita kuullen sekä turvallisuussuunnitelman, päihde- ja huumestrategian, kiusaamiseen puuttumisen toimintamallin sekä pelastussuunnitelman. Terveydenhoitaja on koulullamme joka päivä. Koulumme atk- opetusvälineet ovat hyvät. Monessa luokassa on videotykki ja dokumenttikamera ja opettajilla kannettavat tietokoneet. ATK-luokassa ovat toimivat pöytäkoneet. Liikuntahallissa pystytään järjestämään isojakin tilaisuuksia. Tarvittavat äänentoistolaitteet ja muu tarvittava laitteisto on käytössä. 3.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa 6

kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen. tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. ta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 7

4. OPETUKSEN TUNTIJAKO JA PAINOTUKSET Oppiaine 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk 6lk Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 A-kieli englanti 2 2 2 2 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 Biologia ja maantieto 2 1 Fysiikka ja kemia 1 1 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 Historia 2 1 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 Taide- taitoaineet Musiikki 1 1 1 1 1 1 Kuvataide 2 2 2 2 2 2 Käsityö 1 1 2 2 2 2 Liikunta 2 2 2 2 3 3 Valinnaiset aineet *1 *1 Vapaaehtoinen A-kieli(ruotsi) (2) (2) (2) Oppilaan viikkotunnit 19 19 23 23 24 24 * Valinnaisaineena liikunta ja kuvataide. Moision koulussa voidaan käyttää 1-2 viikkotuntia opettajan harkinnan mukaan joko taide-, taito- tai lukuaineen painottamiseen. Luokka-asteilla 3 ja 4 on lisäksi yksi valinnainen taito- ja taideaineiden viikkotunti, jonka oppilaat valitsevat yhdessä vanhempiensa kanssa vuosittain tarjolla olevista vaihtoehdoista. Oppilaat valitsevat käsityön painotuksen viidennen luokan alussa. Vapaaehtoisen A-2 kielen (ruotsi) voi valita neljänneltä luokalta lähtien. Koulun toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden mukaista opetusta eheyttäviä teemapäiviä pidetään eri aihekokonaisuuksien pohjalta. Tietokonepohjaista opetusta voidaan integroida kaikkiin oppiaineisiin. 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 5.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen opetuksen tavoite on, että oppilaan ilmaisukyky kehittyy niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan monipuolisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Hänen vuorovaikutus- ja yhteistyötaitonsa kehittyvät ja hän tottuu oikeakielisen tekstin käyttäjäksi. Suullisen ja kirjallisen ilmaisun harjoittelussa korostetaan elämyksellisyyttä, luovuutta, omien ilmaisu- ja vaikutusmahdollisuuksien tiedostamista, vastaanottajan osuutta vuorovaikutuksessa sekä käsialan varmentumista siisteyden ja oikeakielisyyden osalta. saa monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia niin, että hänen mielikuvituksensa ja maailmankuvansa laajenevat. Hänessä kasvaa lukuhalu ja -harrastus ja hän tutustuu monipuolisesti lapsille ja nuorille kirjoitettuun kirjallisuuteen. saa virikkeitä ilmaisuunsa ja aineksia ajatteluunsa. 8

Kirjallisuuden valinnassa otetaan huomioon lasten kiinnostus ja lukutaito. Oppilaita ohjataan valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa. Tehtävillä ohjataan eläytymään, mutta myös ottamaan kantaa tekstiin ja pohtimaan tekstin synnyttämiä ajatuksia. Etsitään sanataiteen yhteyksiä muihin taiteisiin. Kieleen tutustumisen sisällöllinen painopiste on tekstien ja kielen ilmaisuvarojen tarkastelussa, vaihtoehtoisten ilmausten tutkimisessa ja vertailemisessa, omien ilmaisuvarojen kartuttamisessa sekä tekstitajun kehittämisessä. Oppilaan äidinkielen taidot kehittyvät myös eri oppiaineiden sisältöjä opiskeltaessa. Oppilaasta tulee aktiivinen kirjastonkäyttäjä ja hänen opiskelutaitonsa kehittyvät. Hän oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana. Oppimateriaalien valinnoissa otetaan huomioon lasten taidot ja kiinnostuksen kohteet. Merkityksellisyys ja mielekkyys motivoivat syvempään oppimiseen ja ajattelutaitojen kehittymisen. Vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti - pystyy lukemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaisesti - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ja ymmärtää säännöllisen harjoittelun näiden taitojen kehittämisessä - oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sääntöjä kirjoittaessaan - kartuttaa omaa sana- ja ilmaisuvarastoaan - valitsee itselleen kiinnostavaa ja oman lukutason mukaista luettavaa - arvostaa omaa äidinkieltään SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Vuorovaikutustaidot - suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa - keskittyvä kuuntelu ja toisten huomioiminen - arkipäivän puhetilanteista selviäminen - pari/ pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin osallistumista - yksinkertaisia ilmaisuharjoituksia - pelejä Lukeminen ja kirjoittaminen - kirjain, äänne, tavu, sana - hiljaa ja ääneen lukemisen päivittäinen harjoittelu - luetun ymmärtäminen - oman lukutason mukaisen kirjan lukemista - isot ja pienet tekstauskirjaimet - isot kirjaimet nimien alussa, lopetusmerkit - tavujen, sanojen ja lauseiden kirjoittaminen - kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä - oikean kirjoitusasennon löytäminen 9

Kirjallisuus - kiinnostuminen kirjoista ja lukemisesta, luetusta keskusteleminen - kirjastoon tutustuminen - lastenkirjallisuus Toinen vuosiluokka Vuorovaikutustaidot - suullista ilmaisua pari- ja ryhmätilanteissa - tarkka ja päättelevä kuuntelu - omien kokemusten ja havaintojen kertominen - ilmaisuharjoituksia Lukeminen ja kirjoittaminen - lukutaidon varmentaminen, luetun ymmärtäminen - eläytyvä lukeminen - pienaakkosten ylläpitäminen, oikeinkirjoitusharjoituksia, - iso alkukirjain nimissä ja lauseen alussa, lauseen lopetusmerkkejä - omien tekstien tuottamista - tyyppikirjaimet (käsialakirjoitus) - lause - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - muistia kehittäviä tehtäviä - kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä - tekstien analysointitehtäviä - kielitajua kehittäviä tehtäviä - sanavaraston kartuttamistehtäviä Kirjallisuus - lukemishalun säilyttäminen, kirjojen lukeminen ja niistä kertominen - lastenkirjallisuus - kirjaston käytön harjoittelua Äidinkielen hyvän osaamisen kuvaus 2.luokan päättyessä liitteenä. Vuosiluokat 3-5 TAVOITTEET Yleistä - äidinkielen perustaitojen oppiminen - sujuva luku- ja kirjoitustaito - luetun ymmärtäminen - tiedonhankintataidot - tutustuminen eri tekstityyppeihin kirjoittaen, lukien ja puhuen - mielikuvitus ja luovuus - kirjallisuus-, teatteri- ja elokuvaelämykset Vuorovaikutustaidot - on aktiivinen kuuntelija ja viestijä 10

- osallistuu innokkaasti - osaa ilmaista itseään - pystyy toimimaan sana,kuva- ja ääniympäristöissä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - lukee erilaisia tekstejä ja tarkkailee itseään lukijana - omaksuu erilaisia lukutapoja ja luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - valitsee sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja oppii silaamaan niitä omiin kokemuksiinsa - osaa hankkia tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - kirjoittaa erilaisia tekstejä suullisesti ja kirjallisesti - kehittää sanavarastoaan, joka laajenee ja täsmentyy - arvioi omaa ilmaisuaan - tuottaa tekstiä käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla - käyttää eri viestinnän välineitä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - tutustuu muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin keinoin - lukee paljon ja monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja valitsee ikäkaudelleen sopivaa luettavaa - kasvattaa kiinnostustaan kieleen ja kielen käyttämiseen - ymmärtää kieliopin perusasioita - oppii perustietoja mediasta ja osaa hyödyntää eri viestintävälineitä SISÄLLÖT 3-5lk Vuorovaikutustaidot - viestinnän perustaitojen kehittäminen erilaisten ilmaisukeinojen kautta: kuuntelu, keskustelu, kysely, perustelut, mielipiteen ilmaiseminen Tekstin ymmärtäminen - tekstin ymmärtäminen kuullun perusteella - luetun ymmärtämisen tekniikoiden opettaminen (esim. käsitekartta) - päättelevä lukeminen - tekstin tiivistäminen ja muistiinpanojen tekeminen Puhe -esitykset ja kirjoitukset - yleiskielen ja murteen erottaminen - käsialan käytön varmentaminen - oikeinkirjoituksen varmentaminen - rohkaistaan omien tekstien lukemiseen - tehdään esitelmiä yksin ja ryhmissä - erilaiset näytelmät Tiedonhallinta - käytetään erilaisia tietotekstejä tietokirjoista - opetellaan hakemaan tietoa Internetistä ja suhtautumaan tietoon kriittisesti - käydään ohjatuilla käynneillä kirjastossa 11

- luokitellaan tietoa esim. aakkosjärjestykseen - tuotetaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmilla - kuvankäsittelyn perusteet Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luetun, katsotun ja kuullun analysointia - juoni, pää- ja sivuhenkilöt - tapahtumapaikka- ja aika Kolmas vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - vierasperäiset kirjaimet - lauserakenteet (isot alkukirjaimet, sanavälit jne.) - päättövälimerkit - vuorosanaviiva Kielen rakenne - vokaalit, konsonantit - pitkä vokaali, kaksoiskonsonantit - yleis- ja erisnimet - sanaluokat: verbit, adjektiivit, substantiivit Neljäs vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - yhdyssanat - lainausmerkit - kappalejako - pilkun käyttö eri tilanteissa Kielen rakenne - synonyymit, homonyymit, vastakohdat - sanaluokat - sanaluettelo - yhdyslause Viides vuosiluokka Oikeinkirjoituksen varmentaminen - oman tekstin suunnittelu ja muokkaus - oman tuotoksen arviointi Kielen rakenne - predikaatti, subjekti, objekti - sijamuodot - verbin aikamuodot, aktiivi, passiivi - verbin persoonamuodot - pää- ja sivulause Äidinkielen ja kirjallisuuden hyvän osaamisen kuvaus 5.luokan päättyessä liitteenä. 12

Vuosiluokka 6 Kuudennella luokalla oppilas laajentaa puhutun, kirjoitetun ja kuullunymmärryksen taitojaan kohti laajempia yleiskielellisiä vaatimuksia. tulee tietoiseksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hänestä tulee kriittinen tekstin käyttäjä ja hän pystyy tuottamaan erilaisia tekstejä. selviytyy erityyppisissä viestintätilanteissa. ta kannustetaan lukemaan ja arvioimaan lukemaansa. Häntä ohjataan lukemaan myös mediatekstejä ja löytämään yleissivistävää tietoa. Oppilaille tarjotaan elämyksiä kirjallisuuden, teatterin ja elokuvien parissa. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot - oppilas pystyy ilmaisemaan itseään erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella - harjaantuu kuulijana, puhujana ja kirjoittajana - ymmärtää ja hyväksyy erilaisia näkemyksiä - pystyy olemaan vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisten kanssa - kehittää viestintävalmiuttaan- ja rohkeuttaan myönteisessä ilmapiirissä Tekstin ymmärtäminen - osaa lukea ja kuunnella ymmärrettävästi ja arvioiden - osaa käyttää erilaisia lukutapoja (esim.silmäilevä, päättelevä, sana- ja asiatarkka lukeminen) - tutustuu erilaisiin tekstilajeihin ja teksteihin (esim. tietoteksti, romaani, runo jne,) Puhe-esitykset ja kirjoitelmat - osaa suunnitella ja tuottaa omia tekstejä - osaa jäsentää tekstiä - osaa kirjoittaa tekstejä eri tilanteisiin ja eri kohderyhmille - osaa kohteliaan ja kuulijan huomioon ottavan puhetavan - kehittää lause- ja viriketajuaan - kehittää oikeinkirjoitusvarmuuttaan - kirjoitta tekstejä käsin ja tietokoneella - käytää erilaisia ilmaisukeinoja Tiedonhankinta - osaa hankkia tietoa eri lähteistä - tekee muistiinpanoja - tekee lähdeaineiston valikointia esityksen pohjaksi Suhde kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - kirjallisen yleisivistävän pohjan luominen; teokset ja kirjoittajat, Kalevala, kansanperinne, Suomen kirjallisuuden päävaiheet SISÄLLÖT 13

Vuorovaikutustaidot - kuuntelu, keskustelu, kysely, omat mielipiteet Tekstinymmärtäminen - tekstien olennaisen asian ymmärtäminen - johtopäätösten teko tekstin perusteella Puhe -esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleiskielen käytön harjoittelua - selkeä ja sujuva käsiala - oikeinkirjoituksen varmistaminen - oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely - oman tekstin esittäminen - esitelmät eri aiheista Tiedonhallintataidot - erilaisten tietotekstien ja tietokirjojen käyttö - kriittinen tiedonetsintä Internetistä - kirjaston sujuva käyttö - oman tuotoksen tuottaminen ja muokkaaminen tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmilla Kielen tehtävät ja rakenne - sijamuodot; nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi - paikallissijamuodot - lauseen jäsennys (subjekti, predikaatti, objekti) - sanaluokat kokonaisuutena - pää- ja sivulause - välimerkit - vuorosanat - pronominien käyttö Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luetun, katsotun ja kuullun analysointia - juoni, pää- ja sivuhenkilöt - tapahtumapaikka- ja aika 5.2 Vieraat kielet A-kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 14

TAVOITTEET Kielitaito oppii - kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen - ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana - kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmasta, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot oppii - tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuuriin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin - viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat oppii - toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa - käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä - käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin 5.2.1 A-kieli englanti SISÄLLÖT Luokka Rakenteet Aihepiirit Viestintä 3. yksikkö-monikko artikkeli genetiivi kysymyssanat be - have - can 4. be - have kysymyslause persoonaproniminit a -the prepositioita minä, koti, perhe, ystävät, koulu, eläimiä, värejä, ruokia, lukuja, kulkuvälineitä Ruumiinosat, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, harrastukset, maita, kansallisuuksia, ilmansuunnat, raha sää, vapaa-aika, lomailu, asioiminen, ostoksilla käyminen, juhlat, ammatit, järjestysluvut nimin, ikä, tervehtiminen, itsestä kertominen, kysyminen, pyytäminen, kieltäminen, ehdottaminen mielipiteen ja tunteenilmaiseminen, opastaminen, haastattelu, paikan tiedustelu 5. do/does- apuverbi imperfekti alustavasti don`t doesn`t adj. vertailumuodot toisesta kertominen, kirjallinen kommunikointi (kirje, viesti) kuvailu, tulevan ilmaisu prepositioita 6. Do/does- apuverbi; Asiatietoa eri matkakertomus, mainos, 15

did imperfekti adjekt.vertailu prepositiot of-genetiivi maista, Englanti USA (ero) historiaa, luonnonsuojelu, työelämä, kutsu, kirje, selostus, harrastukset meillä ja muualla joukkotiedotus Arviointi on kielten opiskelunkin oppimistapahtuman luonnollinen osa. Se on oppilaan edistymisen laaja-alaista seurantaa, jatkuvaa näyttöä. Se on oppilaan päivittäisen työskentelyn seurantaa ja palautteen antamista siitä. Palautteen antaminen motivoi oppilasta ja ohjaa häntä itse arvioimaan työnsä tuloksia. Arvostelu ei perustu pelkästään kirjallisiin kokeisiin. Olennainen osa arvostelua perustuu jatkuvaan näyttöön. 5.2.2 A2-kieli ruotsi TAVOITTEET Ruotsin opetuksen tulee antaa oppilaille valmiuksia maamme ruotsinkielisen väestön kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen avulla oppilaat tulee totuttaa rohkeasti käyttämään hankittua kielitaitoa ja kasvattaa heitä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilaat saavat kieliopinnoistaan kulttuuripääomaa ja uutta näkökulmaa myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaat oppivat tiedostamaan kielten ja kulttuurien erilaisuuden. Tavoitteena on totuttaa oppilaita viestimään ruotsiksi hyvin konkreettisissa ja heille itselleen läheisissä tilanteissa. Viestiminen lähtee suullisesta ilmaisemisesta, mutta vähitellen kirjallista viestintää lisäten. SISÄLLÖT Neljäs vuosiluokka - tervehtiminen ja hyvästely, ääntämisen harjoittelu, en- ja ett-sanat - nimen tiedustelu ja kertominen, kiitos ja ole hyvä - voinnin tiedustelu, itsestä kertominen (ikä, asuinpaikka), kysymyslause, kysymyssanoja - perheen esittely, sukulaisuussanat, eläimiä,( hon eller han, min eller din) - koulussa: kellonajat, koulutarvikkeita, kouluaineita, kielteinen lause, persoonapronominit - harrastuksista kertominen, soittimia, verbin preesens - eläimistä kertominen, värejä, (är eller har), omistusmuoto, adjektiiveja - keittiössä: astioita, ruokia, kotiaskareita - ruokapöydässä ruokia, tarjoaminen ja pyytäminen - apuverbit, verbin perusmuoto - tien neuvominen, substantiivin lyhyt ja pitkä muoto - kioskilla,( den eller det) - kannustaminen: urheilusanastoa, omistussanat (hans, hennes ja deras) Viides vuosiluokka - prepositioita, kysymyslause - ulkonäön kuvaileminen, adjektiiveja, kellonajat, adjektiivien taivutus 16

- säästä kertominen, vuodenajat, viestin kirjoittaminen, päälauseen sanajärjestys - en-sanojen monikko, monikon pitkä muoto - tarinan kertominen, viikonpäivät - tutustuminen, esittely, harrastukset, kotipaikka, kysymyssanat, omistussanat - mielipiteen ilmaisu, kerrataan apuverbit, sanajärjestys - huoneen kuvailua; huonekaluja, adjektiiveja, paikkaa ilmaisevia prepositioita, adjektiivin taivutus - ihmisen kuvaileminen, tunteita, adjektiivien vertailu - tarinan kertominen, aamiaissanastoa, imperfekti (-ade) - vaateostoksilla; vaatteita, värejä Kuudes vuosiluokka - lehtiartikkeli, imperfekti - sairaanhoitajan luona: sairauksia, ruumiinosia,( are-päätteiset sanat) - kortin kirjoittaminen, sää, prepositioita - lipun ostaminen, kulkuneuvoja, aikatauluja - puhelinkeskustelu, puhelinsanastoa, ett-sanojen monikko - nakkikioskilla, tämä, nämä, tuo, nuo - tien kysyminen ja neuvominen, kaupungissa, suuntaa ilmaisevia prepositioita - sähköpostiviestin kirjoittaminen, tietokonesanastoa, persoonapronominit ja niiden objektimuodot - syntymäpäivillä, onnitteleminen, kuukaudet, vuodenajat, järjestyslukuja, päiväyksiä - elokuvissa, elokuvalipun osto, elokuvasanastoa, mielipiteen ilmaisua, omistussanat (vår, vårt, våra, er, ert, era) - lehtiartikkeli, perfekti - Islanti, apuverbi(ska) - hyvästeleminen ja yhteyden pitäminen Arviointi on jatkuvaa. Kotityöskentely, koulutyöskentely, vihkotyöskentely, formatiiviset ja summatiiviset kokeet yhdessä muodostavat arvosanan. A- kielen hyvän osaamisen kuvaus 6.luokan päättyessä liitteenä. 5.3. Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. 17

Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. TAVOITTEET - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet ja symbolit - oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita - ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja - oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein, välinein ja kuvin - harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista matemaattisista ongelmista - oppii löytämään matemaattisista ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100 - lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen - kymmenjärjestelmän perusteet - lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein - parilliset ja parittomat luvut - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys - erilaisiin laskuvälineisiin tutustuminen Algebrallinen ajattelu - säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä - ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyräkartio, ympyräkartio) - tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) - spatiaalisen hahmotuskyvyn kehittäminen Mittaaminen - mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan - pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia - raha, eurot - aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina Tietojen käsittely ja tilastot - yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen 18

- tietojen esittäminen pylväsdiagrammina Toinen vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000 - lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen - kymmenjärjestelmän rakenne - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 - kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 0-5 ja 10 - kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) - lukusuoran käyttö - lukumäärän tutkiminen - yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebrallinen ajattelu - suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu - monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen - pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla - peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen - symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen - peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö Mittaaminen - mittaamisen periaatteen ymmärtäminen - rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen - pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia - massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia - pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä - kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä - vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Matematiikan hyvän osaamisen kuvaus 2.luokan päättyessä liiteenä. Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien 3-5 matematiikan opetuksen tehtävänä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET - saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa - oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä 19

- oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille - oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita SISÄLLÖT Kolmas vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen - lukujen luokittelua, järjestämistä - yhteen- ja vähennyslaskua nelinumeroisilla luvuilla - kertolaskua allekkain, kertotaulut 2-10 - sisältöjako ja ositusjako (jakolasku kertolaskun avulla) - murtoluvun ja sekaluvun käsite, samannimisten murtolukujen suuruusvertailua - desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat - murto- ja desimaalilukujen välinen yhteys - laskutoimitusten vastausten tarkistaminen - pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen - kellonajat Algebrallinen ajattelu, tietojen käsittely, tilastot - lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen - helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen - tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista - pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen - taulukoiden tulkintaa Geometria, mittaaminen - suurennoksia ja pienennöksiä ruudukon avulla - peilauksia suoran suhteen - symmetria - yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat - erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu - nelikulmioiden luokittelu - monikulmioiden piiri - mittaamista: mm, cm, m, km, g, kg, dl, l, min, h, d, vk, kk, a Neljäs vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - varmentaa peruslaskutoimituksia lukualueella 0 9999 - yhteen- ja vähennyslaskua, yhteen- ja vähennyslaskuyhtälöiden ratkaiseminen - lukualue laajenee 0 99 999 - viisinumeroisten lukujen vertailua, järjestelyä suurusjärjestykseen ja yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain - kertolaskua, kertotaulujen varmentaminen (2-9) sekä allekkain kertominen - jakolaskua, jakokulma tai allekkain jakaminen - murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet 20

- mittayksiköt ja niiden muunnokset Algebra - lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria - peilikuvan piirtäminen suoran suhteen - tylpän kulman, terävän kulman ja suoran kulman tunnistaminen ja piirtäminen - kolmiot - nelikulmiot - ympyrän osat ja niiden ominaisuudet - koordinaatisto - kappaleiden ominaisuudet (kärki, särmä, tahko) ja niiden tunnistaminen Viides vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla - kertolaskua allekkain - jakolaskua; jakokulma tai allekkain, kaksinumeroinen jakaja - desimaaliluvut; desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua allekkain, desimaaliluvun pyöristäminen, desimaaliluvun kertominen ja jakaminen, desimaaliluku ja prosentti - murtoluvut; supistaminen, samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, murtoluvun kertominen ja jakaminen - murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys Geometria - ympyrän piirtäminen harpilla - kulman mittayksikkö, aste - kulman mittaaminen ja piirtäminen piirtokolmiolla - kolmion ja nelikulmion kulmien summa - suorakulmion, suunnikkaan, kolmion ja neliön pinta-ala - peilaus ja yhtenevyys - yhdenmuotoisuus - suurennoksen ja pienennöksen mittakaava - mittaaminen; tilavuuden, pituuden ja pinta-alan yksiköt, neliömetri, tunti, minuutti, sekunti, lämpötila Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - koordinaatisto - luokittelua joukkoihin - diagrammeja - keskiarvon laskeminen - tilastollisia lukuja - todennäköisyyden laskeminen Matematiikan hyvän osaamisen kuvaus 5.luokan päättyessä liitteenä. 21

Kuudes vuosiluokka Kuudennen luokan matematiikan ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluu arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen, sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. TAVOITTEET oppii - ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan - osaa soveltaa käsitteitä käytännön elämään - laskutaitoja - luovaa ajattelua - perustelemaan toimiaan - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojensa pohjalta - työskentelemään pitkäjänteisesti ja toimimaan ryhmässä SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimitusten varmentaminen - luonnolliset luvut, kokonaisluvut - aikalaskut, aikaväli - alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä - murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimallilukujen muuttaminen murtoluvuiksi - kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla - prosenttilasku - pyöristäminen ja arviointi Algebra - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen Geometria - kulmien välisiä yhteyksiä - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä - säännölliset monikulmiot - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu - kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen - yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Todennäköisyys - diagrammien tulkinta Ajattelun taidot - loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten järjestämistä ja vertailua, mittaamista, rakentelua, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja niiden esittämistä - asioiden perustelua 22

5.4. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. TAVOITTEET Opiskelun tavoitteena on, että oppilas - oppii luonnossa liikkuen hankkimaan sieltä elämyksiä, havaitsemaan luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden sekä tuntemaan elottoman ja elollisen luonnon rakenteita ja vuorovaikutussuhteita - oppii havainnoimaan elinympäristöään ja sen ilmiöitä sekä tekemään yksinkertaisia mittauksia ja kokeita - harjaantuu tekemään omien havaintojensa perusteella kysymyksiä ja johtopäätöksiä, kuvaamaan saamiaan tuloksia sekä keskustelemaan niistä - oppii tutkimaan aineita ja niiden ominaisuuksia sekä tutustuu energian merkitykseen luonnon prosessien ylläpitäjänä - oppii tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaisuussuhteita - harjaantuu hahmottamaan maaston, kuvan ja kartan suhdetta sekä piirtämään ja tulkitsemaan yksinkertaisia karttoja - oppii rakentamaan jäsentyneen kuvan Maasta taivaankappaleena ja maantieteellisenä kokonaisuutena sekä tutustuu ihmisen toimintaan maapallon eri alueilla - oppii havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja etsimään ongelmien ratkaisukeinoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia SISÄLLÖT Ensimmäinen vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteiden tunnistaminen - erilaisten elinympäristöjen, kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon havainnoiminen - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen - luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina 23

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen - vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin tutustuminen - kotiseutuun tutustuminen Ympäristön ilmiöitä - sääilmiöihin tutustuminen Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen - ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus Ihminen ja terveys - ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamminen - oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, kotija vapaa-ajan tapaturmat - sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttäminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen Toinen vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien luokittelu - ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen sekä ympäristön muutosten tarkasteleminen - maaston keskeisimpien piirteiden hahmottaminen ja maaston havainnollistaminen eri tavoin sekä kartan ilmaisuun tutustuminen - Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen sekä maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyvien ilmiöiden tutkiminen - tutustuminen yksinkertaisiin laitteisiin - magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin tutustuminen Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden säästävä käyttö ja kierrätys - ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus - veden käyttö ja kiertokulku luonnossa - veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen Ihminen ja terveys - tutustuminen tavallisimpiin sairauksiin, hätätilanteissa toimimiseen ja yksinkertaisiin ensiaputoimiin koulun terveydenhoitajan kanssa 24

- henkinen hyvinvointi ja mielenterveys: perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille (ennalta ehkäisevä päihdetyö) Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen - oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen - koti- ja vapaa-ajan tapaturmasopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttäminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen Kolmas vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - kasvien osat ja lisääntyminen - pihan tavallisimpien kasvien lajitunnistus - hyönteisten ominaisuuksien tutkiminen - pihapiirin tuttuja eläimiä - lintujen talvehtiminen - yleisimpien pihalintujen lajituntemus - pihapiirin pienten nisäkkäiden talvehtiminen - kevään kasveja ja eläimiä Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Suomen maantietoa: - Suomen sääolosuhteet - Suomen vesistöt - vuodenajat - yleistietoa Suomesta (esim. tasavalta, asukkaat, suurimmat kaupungit) - monikulttuurisuus Suomessa - ilmansuunnat, karttamerkit, kotiseudun opaskartta - jokamiehen oikeudet Ihminen ja terveys - perhe, ystävyys, tunteiden tunnistaminen ja ihmisten vuorovaikutus Neljäs vuosiluokka Eliöt ja elinympäristöt - vesi-ja viljelymaiden linnut - vähittäinen ja täydellinen muodonvaihdos - maaseudun viljelykasvit ja kotieläimet Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - Itämeri: kalat, ravut, pieneliöt, Itämeren suojelu - Suomen maisema-alueet - Pohjoismaat ja Baltia: valtiot, Golf-virta Ympäristön ilmiöitä - fysiikan alkeita: sähkö, ääni, lämpö, valo Ympäristön aineita - kierrätys - aineiden olomuodot 25

Ihminen ja terveys - ensiapu - hygienia Ympäristö/luonnontiedon hyvän osaamisen kuvaus 4.luokan päättyessä liitteenä. 5.5 Biologia ja maantieto Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. TAVOITTEET oppii - tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäridtöihinsä - hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa - ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta - kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa - tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista - arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina - tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta - pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä - ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset - laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteenä 26

SISÄLLÖT Viides vuosiluokka Niityn elämää - niityn eläimet ja kasvit Euroopan maantietoa - kartta - kasvillisuusalueet - merialueet - Euroopan eläimet - Euroopan valtiot Afrikan maantietoa - maapallon kuumat alueet - kartta - kasvillisuusalueet - Afrikan eläimistö - muutamia valtioita Ihminen - aistit - ihmisen rakenne, elintoiminnot, terveys - murrosikä - lisääntyminen Puutarhan kevät ja kesä - puutarhan kasveja ja eläimiä Kuudes vuosiluokka Metsä elinympäristönä Ympäristön suojelu - luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja vaaliminen Terveelliset elämäntavat - ensiapu - hyvät käytöstavat - terveellinen ruoka - itsensä ja muiden arvostaminen Maantieto Aasia, Australia ja Oseania - valtiot ja pääkaupungit - ihmisten elämää - luonnonilmiöt Kevät saapuu - eläimiä ja kasveja 27