Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä, koska 1) Lihaksien kasvu vasta alkaa 2) Rasvakudoksen kasvu nopeutuu Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä
Ollakseen tuottava, on kasvettava Kasvatuksen kannalta kalleimmat kilot 1) Ylläpidon osuus kasvaa = 40 % kokonaistarpeesta 2) Syönti kasvaa 3) Kasvu hidastuu Yhdysvaikutukset: 1) Rodun maidontuotantopotentiaali = sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin 2) Lihaksikkuus = sukukypsyys saavutetaan myöhemmin Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä
Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen 70 60 50 Saavuttaa sukukypsyysiän lihas rasva Rasvaluokka 3 Teurasruhon rasva: noin 20 % %-painosta 40 30 20 10 0 Tässä vaiheessa eläin luisin suhteessa muihin kudoksiin = luuta 20 %, loppua kohden 10-14 % 0 200 400 600 800 1000 Paino, kg
Tavoitteet kirkkaana mielessä Teuras-% 52-65 Tavoiteltava teurasruho on lihaksikas Isot rodut luokka U tai R, parempi (ranskalaiset luokka E) Keskikokoiset rodut luokka R+, O+ tai parempi Rasvaa kohtuullisesti Rasvaluokka (2)-3 Luita vähän, arvo-osia paljon Selän ja takaosan lihaksisto kertoo paljon tulevasta luokasta Teuraspaino saavutettu vaivattomasti Nettokasvu vähintään 500 g/päivässä Kasvatusaika sonnit 16-18 kk, hiehot 12-24 kk Teuraspaino vähintään 380 kg, 270 kg
Nahanalaisrasvakudos eläimessä Hännäntyvi ja istuinluut 3 1 1 5 1 2 6 ROTUKOHTAISIA EROJA: Ab kerää rasvaa enemmän eteen ja kylkeen Hf kerää rasvaa selkää ja hännän tyveen 4
Lihasaannon arviointia A (Selkälihas): E = lihas on ulkoneva, leveä ja paksu olkaan saakka U = lihas on leveä ja paksu olkaan saakka R = lihas on paksu, mutta ei yhtä leveä (huomattavissa varsinkin olan puolelta) O = lihas selvästi ohuempi P = lihas ohut, luusto erotettavissa A C B (Paistit): E = lihakset pyöreät ja selvästi ulkonevat ääriviivat havaittavissa U = lihakset pyöreät R = lihakset hyvin kehittyneet, pyöreyttä puuttuu B O = linjat ovat suoria, yläpaistin alueella kulmikkaita P = linjat koveria, lihaksisto heikosti kehittynyt C (Olka): E = Olkalihas selvästi erotettavissa, ulkoneva, pyöreä U = Olkalihas on pyöreä, ei niin ulkoneva eikä yhtä hyvin kehittynyt R = Olkalihas on pyöreä, mutta ei ulkoneva O = Olkalihas on tasainen P = Olkalihas ei havaittavissa, samalla tasolla kuin luut
Historia painolastina vai etuna? Limousin Simmental Charolais Hereford Angus Punainen Angus Kuehn ym. 2008 52000 geenimarkkeria ja näiden etäisyydet eri roduissa Mannereurooppalaiset rodut 2 x lähempänä toisiaan kuin ns. brittiläiset rodut Huomio hereford yhtä kaukana anguksesta ja charolaisesta Erityinen hyöty risteytyksissä
Painotus yhdistelmäominaisuuksiin, Simmental Lihaksen rakenne: maidontuotanto, Limousin elinikäistuotos, kasvukyky Syyrakenne on Sidekudoksen määrä ja Lihaksikkuus, kasvukyky, välimuoto maun intensiteetti on suhteellisen suuri aikuiskoko suurempi Charolais Hereford Lihaksen rakenne: Hieno syyrakenne Sidekudoksen määrä nuorilla eläimillä pieni Vähärasvaisuus Angus Laidunnus, olosuhdekestävyys, emo-ominaisuudet, pienempi aikuiskoko, kasvukyky vasta toisessa aallossa Punainen Angus Lihaksen rakenne: Syyrakenne suurempi Sidekudos vesiliukoisempaa Marmoroituminen
Nahanalaisen rasvakudoksen vaikutus eläimen eristyskykyyn 60 Kl 1 = 11,3 % rasvaa 50 Kl 2 = 15,07 % Eristyskyky, MJ/m2/lämpötila 40 30 20 Kl 3 = 22,61 % Kl 4 = 30,15 % Kl 5 = 33,91 % Alle 30 päivää 30-183 päivää 184-364 päivää Yli 365 päivää 10 0 1 2 3 4 5 Kuntoluokka (Asteikko 1-5)
Nahan ja nahanalaiskudoksen paksuus vaikuttaa Kylmien (kaksi viimeistä talvea Suomessa) kasvatusolosuhteiden energiantarpeeseen ja kasvuun Rodut ja sukulinjat vaihtelevat karvan, nahan ja nahanalaiskudoksen paksuudessa Jokainen aste 0 C alapuolella lisää energian kulutusta 1 % Lämpötilojen laskiessa eläin pyrkii lisäämään syöntiää, jotta energiaa riittää lämmön ylläpitämiseen Lämpötila, C Alle - 15 Alle - 5 ± 0 Syönnin lisäys + 16 % + 7 % + 5-0 % 300 kg eläin, syönti noin 6 kg ka/pv 6,96 kg ka 6,42 kg ka 6,3 kg ka 500 kg eläin, syönti 9,5 kg ka/pv 11,02 kg ka 10,17 kg ka 9,97 kg ka
Rotutyypin asettamat rajat Rotu/rotutyyppi Elopaino, kg 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Teurasikä rotutyypeittäin Ba, Ch, Si Hf, Li 0 12 24 36 48 60 72 84 <16 kk 16-18 kk >16 kk Ikä, kk Ab Optimaalinen teuraskoko 75 % aikuiskoosta Myöhäinen Keski Aikainen
Mikä on hiehon ero? Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on pienempi Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin, joten rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista) Ison rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen Kasvatusaika noin 12 kk Keskikokoisten rotujen hiehoilla voidaan soveltaa pitkää kasvatus aikaa, jolloin rasvoittuminen voi olla vähäisempää Osa kasvatuksesta laitumella?
Rotuominaisuudet ovat erilaisia Ab Ba Ch Hf Li Si Syöntikyky +++ + ++ ++(+) ++ ++ Aikuiskoko +(+) +++ +++ ++ ++(+) +++ Kasvunopeus +++ +(+) +++ ++ ++ +++ Rehun käyttökyky, +++ + +++ +++ + ++(+) alhainen väkirehu % Rehun käyttökyky, korkea väkirehu % + +++ +++ +(+) +++ ++(+) Ruhon lihakkuus + +++ ++(+) + +++ + Ruhon rasva +++ + + ++(+) + ++ Luiden osuus + Ei tietoa +++ ++ ++ +++ +++ = suuri, nopea, ++ = keskinkertainen, + = pieni, hidas Coleman ym. 1993, Dufey ym. 2002, Wheeler ym. 2005, Barton ym. 2006, Bonesmo ym. 2010, Phillips 2010
Miksi erilainen ruokinta? Kasvuominaisuudet erilaisia jo solutasolla Ison rodun osuus eläimen perimässä lisää energian käyttöä lihaksen kasvuun Keskikokoisen rodun osuus rasvan muodostukseen ja marmoroitumiseen Korkealla päiväkasvulla, samassa elopainossa keskikokoiset rodut voivat tuottaa 20 % enemmän rasvaa kuin isot rodut Rasvakudos on herkempi aktivoitumaan keskikokoisilla roduilla, koska Jalostettu nopeaan kasvuun Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin Aikuiskoko on pienempi
Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla Päiväkasvu ja syönti Päiväkasvu, g/pv 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 > 50 % väkirehua Isot rodut > 40 % väkirehua Keskikokoiset rodut < 40 % väkirehua 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 Elopaino, kg 12 10 8 6 4 2 0 Syönti, kg ka/pv Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja
Syöntikyky Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0-3,0 % elopainosta Kuiva-aineen syöntimäärä vaihtelee kasvatusaikana jossain välillä 6 24 kg ka/pv Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti Runsaasti vaihtelua Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat Blonde d Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5-1,0 kg ka pienempi kuin muiden rotujen Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650) Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 %
Rotukohtainen syöntikyky 1800 9 1600 8 1400 7 Angus Kasvu, g/pv 1200 1000 800 600 6 5 4 3 Syönti, kg ka/pv Blonde Charolais Limousin Simmental 400 2 200 1 0 0 350 400 450 500 550 Elopaino, kg Sveitsiläinen koe Kaksi koetta, kaksi tavoitetta: 3,5 % marmoroituminen ja 15 kuukauden kasvatusaika Kasvutavoite kaikille sama 1200 g/pv Dieetti kaikille sama: 1:2 nurmi- ja maissisr., 22 % väkirehua, energiasis. 11,2±0,2 MJ/kg ka
Rotukohtainen syöntikyky 16 14 12 Syönti, kg ka 10 8 6 4 angus charolais hereford limousin simmental 2 0 300 400 500 600 700 800 Elopaino, kg Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin soveltuu Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea syöntipotentiaali Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea
Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset) 14 13 12 MJ/kg ka 11 10 ab, 1000 g/pv ch, 1000 g/pv hf, 1000 g/pv li, 1000 g/pv si, 1000 g/pv 9 8 300 400 500 600 700 800 Elopaino, kg
Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset) 18 17 16 15 MJ/kg ka 14 13 12 ab, 1400 g/pv ch, 1400 g/pv hf, 1400 g/pv li, 1400 g/pv si, 1400 g/pv 11 10 9 8 300 400 500 600 700 800 Elopaino, kg
Jos karkearehu-% nostetaan? Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv Väkirehu % Ab Ch Hf Li Si 10 113,2 110,2 109,7 92,0 104,9 20 116,1 112,9 112,5 94,6 107,5 30 118,9 115,7 115,3 96,6 110,2 40 121,7 118,5 118,0 98,9 112,8 50 124,6 121,3 120,8 101,2 115,4 Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka
Alkupainolla on iso merkitys 1900 820 1800 1700 720 1600 620 Kasvu, g/pv 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 Alku: 150 kg Kasvu: 1415 g/pv 20 kk = 721 kg Alku: 200 kg 1581 g/pv 19,5 kk = 800 kg Alku: 300 kg 1488 g/pv 18 kk = 801 kg 520 420 320 220 120 Elopaino, kg 6 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 7 8 Kasvatusaika, kk Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää
Karkearehu ennen kaikkea! Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä D-arvon tulisi olla 680 700 g/kg ka (68-70 %) Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 650 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus 140-160 g/kg ka (14-16 %) Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät mahdollista valkuaisrehujen tarvetta Analysoi karkearehut Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa
Apilan haaste Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Todennäköisesti seoskasvusto, jossa 30-40 % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa 10-18 % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä
Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen?
Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla Päiväkasvu, g/pv 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 Karkearehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 30 % 12 10 8 6 4 2 0 Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 Väkirehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 75 % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 290 340 370 430 470 530 570 630 Syönti, kg ka/pv 660 680 700 Elopaino, kg Elopaino, kg Karkearehudieetillä kasvu muodostuu tasaisemmaksi Rehun syöntikyky lisääntyy elopainon kasvaessa Energiansaantia rajoittaa eläimen koko eli syöntikyky Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys Energiaa saadaan paljon Kasvuun muodostuu piikki Kasvatuksen loppuvaiheessa negatiiviset vaikutukset laskevat syöntiä ja kasvua
Rasvakudos kasvaa Kolmella eri tavalla 1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy 2. Rasvasolujen koko kasvaa 3. Näiden kahden yhdistelmänä Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta (tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien rasvasolujen muodostus kiihtyy Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon kasvuna Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi
Erilainen ruokinta jo ennen vieroitusta? Rasvakudos voi alkaa kasvaa jo 100-200 päivän iässä Ruokinnan tärkkelyspitoisuus ratkaisevassa roolissa Limousin-vasikat hyötyvät, kun viljapohjainen lisäruokinta aloitetaan 3 kuukauden iässä (Garcia-Launay ym. 2008) Ei kasvun taittumista noin 200 pv iässä Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja havaittavissa (Schoonmaker ym. 2004, Zehnder ym. 2010) Mitä enemmän angusta, sitä enemmän rasvakudos aktivoitui Väkirehulisäruokittujen angus-härkien teuraspainot olivat alhaisempia, koska rasvoittuminen oli runsasta Onnistuneella lisäruokinnalla jopa 30 kg lisää vieroituspainoa
Valkuaista kasvun jakson mukaan Vieroituksen jälkeen, alkukasvatusvaihe (ikä alle 10 kk) RV 140-160 g/kg ka (14-16 %) Loppukasvatusvaiheessa dieetin valkuaispitoisuutta voidaan laskea RV 120-140 g/kg ka (12-14 %) Jos käytetty karkearehu on kaikilta osin mallikasta rotukohtaisia eroja valkuaisen tarpeessa ei ole pystytty osoittamaan
Valkuaisrehuja voidaan tarvita 1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista 2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650) 3. Rehun säilönnällinen laatu on heikko 4. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/kg ka 5. Jos karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< 25-30 % rehuannoksen kuiva-aineesta) 7. Alkukasvatuskaudella (< 200 kg) 8. Suurilla liharoduilla (Ba, Ch, Li, Si)? Voivat hyötyä, kun liikutaan ns. rajoilla Esim. RV 130 g/kg ka Tavoitellaan korkeaa kasvua Eläimet ovat < 400 kg
Energiantarve määrityksiä % vähennys erilaisesta rasva/lihaskudoksen suhteesta Jos perusenergian tarpeena 11,7 MJ/kg ka Riittää kasvuun, g/pv Aikaisin - 5 11,12 ~ 1100 g/pv Keskiryhmä - 10 10,53 1000 g/pv Myöhään - 15 9,95 1000 g/pv Ruhon koostumus arvioitu teurastuksen jälkeen eri painoissa Rasva sisältää enemmän energiaa kuin lihas Ruotsalaiset ja MAFF:n (mm. Australia ja Iso-Britannia) suositukset Ruotsissa vähennetään energiantarvetta keskikokoiselle roduille - 5 % ja isoille roduille - 15 % maitorotuisten tarpeesta samassa päiväkasvussa
Rotukohtainen väkirehutaso Ab Ch Hf Li Si Väkirehun määrä, g ka Kun karkearehu on joko sulavaa tai heikosti W0,75/pv sulavaa D-arvo yli 670 22 43 26 38 34 D-arvo 650 44 53 42 58 54 Bonesmo ym. 2010
Rotukohtainen väkirehumäärä D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu, kg ka 300 kg 1,59 3,10 1,87 2,74 2,45 500 kg 2,32 4,55 2,75 4,02 3,60 700 kg 2,99 5,85 3,54 5,17 4,63 D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu, 300 kg 3,17 3,82 3,03 4,18 3,89 kg ka 500 kg 4,65 5,60 4,44 6,13 5,71 700 kg 5,99 7,21 5,72 7,89 7,35 D-arvo yli 670 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu % 25 % 48 % 29 % 50 % 39 % D-arvo 650 Ab Ch Hf Li Si Väkirehu % 49 % 60 % 47 % 76 % 61 % Energia, MJ/kg ka 11,14 11,49 11,20 11,52 11,35 Bonesmo ym. 2010
Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Isot rodut (Ch, Si) 11,4-11,6 MJ/kg ka Isot rodut (Ba, Li) 11,5-11,7 MJ/kg ka Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 11,2-11,4 MJ/kg ka Risteytykset isärodun mukaan Kasvatusaikana käytettyjen rehujen kokonaismäärä on hyvin samanlainen, suhteissa ero
Tasainen kasvu Sonneille sopii rodusta riippumatta parhaiten intensiivinen kasvatus, jossa hyödynnetään korkea kasvupotentiaali Tasaisella kasvulla luokittuminen ja teurassaanto on parempi Isot rodut vähintään 1,6 kg päivässä Voidaan tavoitella korkeaa päiväkasvua, ilman rasvoittumista Hyödynnetään jo nuorten eläinten kasvurytmiä Keskikokoiset rodut noin 1,4 kg päivässä Tavoitellaan kasvatuskaudeksi mahdollisimman tasaista kasvua Kasvatetaan mahdollisimman vähän ylimääräistä rasvakudosta
Entä hiehot? Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista Mietitään kasvatuksen pituus! Isot rodut vähintään 1,3 kg päivässä Keskikokoiset rodut noin 1,0-1,2 kg päivässä Hiehoilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Isot rodut (Ch, Si) 10,9-11,1 MJ/kg ka Isot rodut (Ba, Li) 11,2-11,4 MJ/kg ka Keskikokoiset rodut (Ab, Hf) 10,5-11,0 MJ/kg ka
Karkearehu pääroolissa Kasvatus kolmeen jaksoon: 1. Alkukasvatus (250-350 kg) hyvä karkearehu + väkirehu Dieetin energiasisältö 11 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka 2. Keskivaiheen kasvatus (350-450 kg) rasvoittumista seurattava Energia 10,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka 3. Loppuvaiheen kasvatus (450-600 kg) Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn Väkirehupitoisuus lasketaan 10-15 % kuiva-aineesta, RV 110 g/kg ka Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun
Pitkä kasvatusaika? Kasvatuksen pituus on mietittävä Kasvatus on jaettava selviin jaksoihin Jaksojen kasvutavoitteet määritettävä (0,5-1,0 kg/pv) Kasvatuksen viimeiselle jaksolle (6-8 vk) dieetin energiapitoisuutta suositellaan nostettavan (luokittuminen ja lihan laatuominaisuudet parantuvat) Kasvun seuraaminen Keskikokoisilla roduilla kasvunrajoitus kasvatuksen puoleen väliin (noin 11-12 kk haluttu pituus) Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa Sidekudoksen määrä alkaa sonneilla merkitsevästi lisääntyä 24 kk iässä ja hiehoilla 30 kk iässä = sitkeää lihaa
Ikäänsä nähden liian pienet vasikat Jos kasvunrajoitus on tapahtunut alle 6 kk iässä kompensatorinen kasvu harvoin toteutuu Nämä eläimet jäävät yleensä aina pienemmiksi Kudosten toiminnan geneettinen säätely on voinut häiriintyä Ennen vieroitusta alle 0,5 kg päivässä kasvaneet vasikat ongelmallisimpia Jos eläin siirretään energiatiheälle ruokinnalle ottamaan kiinni kasvua rasvoittumistaipumus voi olla suuri Ensin karkearehuvaltainen ruokinta (väkirehu <30%)? Kaikista toimenpiteistä huolimatta teuraspainot jäävät pitkälläkin kasvatusajalla yleensä 25-50 kg matalimmiksi
Seuranta ja analysointi Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden arvioiminen on tärkeää Vaaka! Harjaantunut silmämääräinen arviointi Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle Tuloksiin ei saisi turtua Olenko tyytyväinen? Mistä saatu tulos voi johtua? Missä voin parantaa? Vai jatketaanko samalla reseptillä? Samalla reseptillä saadaan samanlaisia tuloksia