Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
|
|
- Tarja Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
2 Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset Jalostukselliset mahdollisuudet Rehunhyötysuhteen jalostusarvot MAS Ruokinnalliset keinot
3 Entistä tärkeämpää Muualla Pienenevät hehtaarit Lisääntyvä ihmispopulaatio Biomassan käyttö polttoaineeksi Rehukustannukset Kohonneet muut kustannukset mm. polttoaine Ympäristövaikutukset Ilmastomuutos Meillä Alueellisesti pienevät hehtaarit Viljelijöiden väheneminen? Biomassan käyttö polttoaineeksi? Rehukustannukset Kohonneet muut kustannukset Ympäristövaikutukset Ilmastomuutos
4 Naudan rehunmuuntosuhde on heikko verrattuna Siipikarja (broileri) Sika Nauta < 2:1 Rehunenergiasta 20 % lihaksen muodostamiseen < 3,5:1 Rehunenergiasta 15 % lihaksen muodostamiseen > 6:1 Rehunenergiasta 6 % lihaksen muodostamiseen
5 Mistä johtuu? Nautojen rehut sisältää enemmän kuitua Rehunmuuntosuhde nousee, kun väkirehu-% kasvaa Pötsi fermentaatio vaatii osansa VFA (haihtuvat rasvahapot) CH 4 eli metaani sisältää paljon hukka energiaa Unohtuva seikka: Märehtijän pystyy tuottamaan ruokapöytiimme eläinvalkuaista kasvin seinämäosista
6 Ylläpitotarve on korkea Ylläpitotarve = energianmäärä, joka tarvitaan fysiologisten toimintojen ylläpitämiseen Ylläpitotarpeesta % kuluu solun toimintoihin Syödystä rehusta % nauta käyttää ylläpitotarpeen täyttämiseen Loppu % käytetään tuotantoon > kasvuun > maidontuotantoon > sikiönkasvuun
7 Rehuenergian jakautuminen Loppukasvatus 30 % Emon ylläpito 51 % Tiineys 5 % Maidontuotanto 14 % Emolehmä yhteensä noin 70 %
8 Rehunmuuntosuhde Rehunmuuntosuhde = Syöty rehu kg ka Kasvu kg Kertoo kokonaistehokkuuden tason Ei ota huomioon eri eläinten tai rotujen välisiä eroja eli eri yksilöiden käyttämä rehunmäärä samansuuruiseen tuotokseen jää huomioimatta
9 Tuotantokustannuksien alentaminen paremmalla rehujen hyväksikäytöllä Rehunhyötysuhteen parantaminen 5 % on kannattavampaa kuin päiväkasvun nostaminen 5 % Rehunmuuntosuhde 7,0:1 Rehunmuuntosuhde 6,6:1 Päiväkasvu 1500 g/pv Päiväkasvu 1575 g/pv (1500 g/pv) (1500 g/pv) Syönti, kg ka/pv 10,5 9,5 10,5 11,0 Syönti kasvatusaikana kg ka Kasvatusaika, pv Ero Alkupaino 300 kg Teuraspaino 380 kg Väkirehu:karkearehu 40:60 Rehun hinta 0,15 /kg ka
10 Rehunmuuntosuhde periytyy Rehunmuuntosuhde periytyy keskinkertaisesti (h = ) Rehunmuuntosuhteella on vahva yhdysvaikutus tuotantoominaisuuksien kanssa Kasvuominaisuudet (r = ) Aikuiskoko (r = ) Rehunmuuntosuhde paranee perinnöllisesti, kun eläimiä valitaan korkeamman päiväkasvun perusteella
11 Rehunmuuntosuhde on hyvä valinnan peruste: 1) Loppukasvattajille 2) Jalostajille, jotka tuottavat siitossonneja pihvivasikantuotantoon Koska tulos tehdään näissä tuotantomuodoissa onnistuneesta kasvatuksesta = hyvistä kasvuista, teuraspainoista ja luokittumisesta Rehunmuuntosuhde tuotannon tehokkuuden mittarina lisää aikuiskokoa, syönti pysyy vakiona Voi lisätä tuotannosta saatavaa tulosta teuraskasvatuksessa
12 Ongelma 1 Jos rehunmuuntosuhdetta käytetään jalostuksellisen valinnan perusteella: Eläinten päiväkasvu nousee = hyvä asia Eläinten perinnöllinen rasvaisuus voi vähentyä Eläinten aikuiskoko kasvaa = ei niin hyvä asia Eläimen energian tarve on riippuvainen sen koosta (BW 0,75 ) Suuremmat eläimet tarvitsevat enemmän rehua Suurempi syönti voi johtaa kokonaissulavuuden heikkenemiseen Sisäelinten koon kasvu ja suurempi muuntotappio (lämpöhukka) Rehukustannukset ja peltopinta-alan tarve voi nousta
13 Ongelma 2 Elopainoltaan suurempien eläinten lisääntymistehokkuus on alhaisempi Kookkaamman hiehon kasvatus maksaa enemmän Myöhemmin saavutettu sukukypsyysikä ja ensimmäinen poikiminen = paremmat kasvuominaisuudet eivät välttämättä kata suurempaa rehukustannusta ja/tai kasvatuskustannuksia
14 Residuaalinen syönti (RFI) = eläimen OIKEASTI kuluttama rehumäärä arvioitu rehun kulutus (sisältää ylläpito- ja kasvutarpeen) Arvio syönnistä voidaan tehdä laskennallisesti ruokintasuosituksiin perustuen TAI Regressiomallilla (Y = β 0 + β 1 ADG + β 2 MBW 0.75 ) Päiväkasvu (ADG) samanlaisilla eläimillä (rotu, sukupuoli, ikä) = vertaisryhmä Testin aikainen metabolinen paino RFI = Syönti - Y
15 Residuaalinen syönti -RFI= tavoiteltava Eläin rehunhyötysuhteeltaan parempi + RFI Eläin rehunhyötysuhteeltaan vähemmän tehokas
16 Residuaalinen syönti Määritys vaatii vähintään 70 pv testijakson + eläinten totutteluvaihe 2-4 vk Eläinten syönti pitää yksilöidä ja mitata Eläinten elopaino pitää mitata Testaus vieroituksen jälkeen käytännössä paras Yhdysvaikutus korkea (r=0.98) Yksilö- ja ryhmäkasvatus ei vertailukelpoisia Laumakäyttäytyminen/hierarkia pitää ottaa huomioon, varsinkin jalostuseläimillä Testaus on kallista ja aikaa vievää
17 RIC (Rouhage intake for cattle / Rouhage intake system) Kuva: Insentec Kuva: GrowSafe
18 Käytettyjä dieettejä Midland Bull Test % annokses sa Sisältö Aalestrup Growing Station Sis Pohjoisamerikkalainen välikasvatus rehu Sis Pohjoisamerikkalainen loppukasva tusrehu Sis Maissi 7 RV % ka Vehnä/ kaura 8 Energia MJ/kg ka 4, Ohra Heinä <6 cm Ohrak vsr. 40 Maissi kvsr. <6 cm Kiven Valklis.15 Öljy 1,5
19 Residuaalinen syönti eläinten syönti ja kasvu y = 0,1588x R 2 = 0,1371 Residuaalinen syönti 2,5 9,5; 2,0 2 6,8; 1,45 Päiväkasvu, kg/d 1,5 1 0,5 9,5; 1,0 17,8; 1, Syönti, kg ka/d Yleisesti syönnin kasvaessa päiväkasvu nousee, mutta ei aina Keskimääräinen syönti 8,9 kg ka/pv Tulokset Midland Bull Test, 2009
20 Residuaalinen syönti - indeksi 4 Residuaalinen syönti, kg ka/d RFI -RFI 1,47; 0 ind ,64; 2,07 ind. 76 1,95; 0 ind ,61; -2,22 ind ,5 1 1,5 2 2,5 Päiväkasvu, kg/d Tulokset Midland Bull Test, 2009
21 Merkitys kasvatuksen rehukustannuksiin Matala- RFI sonni Korkea- RFI sonni Matala -RFI sonni Korkea -RFI sonni Arvioitu syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, kg/pv 9,14 1,61 9,62 1,64 Sonnin residuaalinen syönti, kg ka/pv Sonnin rehunsyönti, kg ka/pv - 2,22 7,4 + 2,07 11,21 Loppupaino, kg Kasvatusaika: 365 vrk Väki- ja karkearehun suhde 40:60 Karkearehu: D-69, RV 16 %, hinta 0,216 /kg ka Väkirehu: ohra, kaura 1:1, hinta 0,069 /kg ka Kokonaissyönti, kg ka Kokonaissyönnin ero, kg ka Kasvatuskauden rehukustannus, Kustannusero, ,6-218, ,3
22 Residuaalisen syönnin periytyminen Residuaalinen syönti periytyy keskinkertaisesti (h = ) Vaikutus ylläpitoenergiatarpeen muodostumiseen? Ei vaikutusta päiväkasvuun Yhdysvaikutus rehunmuuntosuhteen kanssa fenotyyppisesti (r = 0.53) ja geneettisesti (r = 0.66) = mitataan samaa ominaisuutta eli parempaa rehujen hyväksi käyttöä Parantaa rehunmuuntosuhdetta 9 15 %
23 Residuaalisen syönnin periytyminen Huomattava positiivinen ero rehunmuuntosuhteeseen: Yhdysvaikutusta ei ole havaittu tai se on hyvin pieni Päiväkasvu (r = ) Aikuispaino (r = ) = ei vaikutusta ominaisuuksiin Vähentää syöntiä % Vähentää lämmöntuottoa 9 10 %
24 Mitkä fysiologiset tekijät vaikuttavat? Residuaalisen syönnin vaihteluun vaikuttavat tekijät eläintaso ja solutaso 27 % Tuntematon 37 % Valkuais- ja kudosaineenvaihdunta, STRESSI 2 % Syöntikäyttäytymi nen 5 % Kehonkoostumus 10 % Aktiivisuus 10 % Rehunsulatus 9 % Lämmöntuotto (muuntumistappio) ja fermentaatio
25 Rehun syönti Märehtijän ylläpitotarve on yhteydessä syöntimäärään Naudoilla syöntimäärän vaihteluväli on % Syödyn rehun energiasta menetetään 9 % muuntumistappiona Muuntumistappion osuus lisääntyy syöntimäärän noustessa Ruuansulatuselimistön tilavuus kasvaa = energian tarve kasvaa, aineenvaihdunta lisääntyy Toisaalta syöntimäärän lisääntyessä mahdollisuus ravintoaineiden pidättymiseen nousee Syöntimäärällä on geneettinen yhdysvaikutus residuaalisen syönnin kanssa (r= )
26 Rehunsyönti ja rotuerot Anguksen syöntikyky on suhteessa elopainoon korkeampi (5-11 %) kuin muilla roduilla Blonde d Aquitaine- ja Limousin- eläinten kuiva-aineen syöntikyky 10 % heikompi Hyötyvät väkevämmästä dieetistä Rehunhyväksikäyttö erittäin hyvä
27 Syöntikäyttäytyminen Märehtijöillä ruokailun pituus ja ruokailukertojen määrä vaikuttaa energian kulutukseen Ruokailun nopeudella ei ole osoitettu olevan suurta merkitystä Korkean residuaalisen syönnin eläimet käyvät ruokintapaikalla useammin ja syövät kauemmin = energian kulutus suurempi Matalan residuaalisen syönnin eläimet viettävät keskimäärin 13 % vähemmän aikaa ruokintapaikalla Matalan residuaalisen syönnin eläimillä on keskimäärin 11 % vähemmän syöntikertoja Rehunhyötysuhteeseen ja syöntikäyttäytymiseen vaikuttaa samoja geenejä?
28 Rehun sulatus Rehun sulavuus heikkenee syönnin kasvaessa Rehunsulavuuteen vaikuttaa eläimen ikä ja tuotantovaihe Sulatuksen erot selittävät 14-19% syönnin vaihtelusta? Matalan ja korkean residuaalisen syönnin eläimillä ei ole havaittu eroja pötsin mikrobeissa, sonnan mikrobeissa muutama eroavaisuus Nurmisäilörehudieetillä orgaanisen aineen ja valkuaisen sulavuus oli matalan residuaalisen syönnin eläimillä parempi Tuotannollisesti tehokkaimmilla eläimillä etulyönti asema ravintoaineiden imeytymistapahtumissa?
29 Valkuaisaineenvaihdunta Nuori eläin pystyy tuottamaan lihasta noin 40 % biologisella tehokkuudella Märehtijöillä valkuaisaineenvaihdunnan energiankulutus arvioidaan olevan 23 % Nuorella eläimellä lihaskudoksen muodostaminen tarvitsee vähemmän energiaa kuin rasvakudoksen Eläimen kyvyssä tuottaa lihasta on enemmän perinnöllistä vaihtelua kuin rasva-aineenvaihdunnassa Geenit määräävät tuotannollisesti merkittävien kudostyyppien jakauman Valkuaisaineenvaihdunnalla ja hyvillä kasvuominaisuuksilla on geneettinen yhteys Verrattaessa erilaisen kasvukyvyn omaavia liharotuisia nautoja yhden liha-kg tuottamiseen tarvittava energianmäärä vaihtelee noin 20 %
30 Valkuaisaineenvaihdunta lihaksen kasvu Jatkuva tapahtuma Lihaksen proteiineja hajoaa ja muodostuu Hajoamisen entsyymit = Kalpaiinit 1 ja 2 Hajoamisen vastavaikuttaja = Kalpastatiini Eläimen kasvaessa proteiinien muodostuminen on nopeampaa = lihasmassan kasvu Matalan residuaalisen syönnin eläimillä kalpastatiinipitoisuudet ja myofibrillien hajoaminen vähäisempää Voi olla epäsuotuisa vaikutus lihan syöntilaatuun? Plasman merkkiaineet viittaavat suurempaan valkuaisaineenvaihduntaan Valkuaisaineenvaihdunta hidastuu, kun eläin saavuttaa sukukypsyysiän Ylimääräinen energia kerääntyy rasvakudokseen
31 Kehon koostumus ja aineenvaihdunta Rasvanmäärällä selvä yhteys rehunhyötysuhteen muodostumiseen Matalan residuaalisen syönnin eläimillä muodostuu vähemmän rasvaa Suurempi veren leptiinipitoisuus = suurempi rasvanmäärä IGF-1 = Insuliinin kaltainen kasvutekijä Heijastaa kasvuhormonin vaikutusta elimistössä Ensimmäiset tulokset lupaavia residuaalisen syönnin yhdysvaikutuksen suhteen Lopputulos ei kerro samaa asiaa Sisäelimet tarvitsevat paljon energiaa Sisäelinten paino, erityisesti maksa ja residuaalinen syönti? Koska esim. täysi-ikäisten limousin-eläinten kaikkien sisäelintenpaino on pienin
32 Mitokondriot, aineenvaihdunta ja RFI Kuva: Wikipedia Solun energiatehdas muuntaa 90 % elimistön energiasta Energia muuntuu ATP:ksi Aktiivisissa kudoksissa paljon mitokondrioita Onnistuneessa ATP muodostuksessa tarvitaan kuljettajaproteiineja (UCP1, UCP2 ja UCP3) Ristiriitaisia tuloksia: Lihaksen ja maksan kuljettajaproteiinit tehokkaampia matalan RFI eläimillä (Kanada ja USA) Ei löydetty eroja (Irlanti)
33 Nuoret eläimet - RFI, rodut ja rasva Kasvatuskokeiden yhteydessä ultraäänimittaus Korkea väkirehu dieetti, väkirehu:karkearehu 70:30 Isommilla roduilla vähemmän rasvaa, enemmän lihasta Perinnöllinen rasvoittuminen heikentää rehunhyötysuhdetta Lihaksen osittaisen valkuaisen muodostumisen taso ja vaikutus energiankulutukseen? Erilainen kypsyysaste suhteessa aikuiskokoon? Rotujen RFI järjestys Korkea RFI Matala RFI RFI, kg ka Angus + 0,55 Simmental + 0,17 Hereford + 0,07 Charolais 0,00 Limousin -0,35 Blonde d A -0,53 Schenkel et al., 2004
34 Lämpö ja lämmönsäätely Rehun energiasta menetetään osa muuntotappiona (lämpönä) Rehun sulatus, imeytyminen, ruuansulatuskanavan liikkeet Suurimmat yksilöiden väliset erot havaittu lämmönhukassa ja tuotossa Mitä enemmän eläin tuottaa lämpöä samanlaisella dieetillä, sitä enemmän se tarvitsee energiaa Ruokintatasoa nostettaessa geneettisesti suuremman tuotantopotentiaalin omaavat eläimet tuottavat vähemmän lämpöä Silmästä, poskesta ja jalosta mitattu eläimen pintalämpö on matalampi rehun hyötysuhteeltaan tehokkaammilla eläimillä Erilainen aktiivisuus vaikuttaa
35 Lämpö ja lämmönsäätely - hereford Hereford-eläimillä on rajoitetulla ruokinnalla paksuin nahka Hereford-hiehot menettävät vähemmän energiaa lämmönhukkana kuin charolais- ja simmental-hiehot (aktiivisuus otettu huomioon MJ/kg 0.75 : 0,428 vs. 0,455 vs. 0,443) 500 kg hieho: hf 45,3 MJ, ch 48,1 MJ, si 46,8 MJ (Baker et al., 1991) Hereford-sonneilla yhteys lämmöntuoton ja ylläpitoenergian tarpeen kanssa samansuuntainen Lämmöntuoton noustessa, ylläpitoenergiantarve kasvaa
36 Luonne Huono luonne yhteydessä heikompiin kasvutuloksiin ja suurempaan sairastuvuuteen Helpommin käsiteltävät eläimet ovat vähemmän stressiherkkiä Stressi lisää aineenvaihduntaa sekä rasva että lihaskudosta hajotetaan Kohonneet pitoisuudet (kortisoli, puna- ja valkosolut) veressä Korkean residuaalisen syönnin eläimillä samoja kohonneita pitoisuuksia Aktiivisuus Luonne periytyy (h=0.30)
37 Vaikutukset syöntiin Jalostuksellisella valinnalla voidaan vaikuttaa: Yhden sukupolven jälkeen syönti 6 % pienempi Kahden sukupolven jälkeen 11 % pienempi (1,2 kg ka vähemmän) Ei vaikutusta päiväkasvuun Syönti vähemmän, % Korkea väkirehu >80 % Irlanti väki:karkea 70: Maissisäi lörehu 50: Nurmisäilö rehu 5 Laidun n. 10 Syönti vähemmän, kg ka 2,5 3,0 1,5 3,1 1,7 3,0 1,5 < 0,11 ha
38 Vaikutukset ruho-ominaisuuksiin Matalan residuaalisen syönnin eläinten ruhoissa on: vähemmän rasvaa (14,9 vs. 16,5 mm) selkälihaksen pinta-ala on hieman suurempi teurassaanto voi olla hieman pienempi (52,1 vs. 52,9 %) Jalostuslinjojen välillä teurasruhojen kokonaisrasvan määrässä selvä ero (9,9 vs. 11,3 %) jo yhden sukupolven jälkeen Jos residuaalinen syönti jalostuksellisen valinnan perusteena: Teurasruhojen rasvanosuus voi vähentyä 3 7 % Teurassaannon ja lihaksen osuuden arvioidaan lisääntyvän 1 % verran
39 Residuaalinen syönti ja emolehmät Emolehmien ylläpitoenergian osuus on korkea, % Emojen ylläpitoenergian tarpeeseen vaikuttaa emolehmän koko, lihaksikkuus ja maidontuotantomäärä Täysikasvuisilla emoilla voi ylläpitoenergian tarve vaihdella noin 25 % riippumatta emon painosta Tuotantovaihe vaikuttaa emojen residuaalisen syönnin muodostumiseen suurin merkitys ylläpitokaudella Matalan residuaalisen syönnin emojen syönti 4,5 % vähemmän (0,7-1,8 kg ka/d) Ei vaikutusta vasikoiden kasvuun tai maidontuotantoon Ei vaikutusta emon aikuispainoon
40 Erityishuomio hedelmällisyyteen Matalan residuaalisen syönnin emot poikivat 5 6 päivää myöhemmin Poikima-ajan siirtyminen osoittaa tiinehtymisen tapahtuvan myöhemmin kuin korkean residuaalisen syönnin emoilla Epäedullinen ominaisuus varsinkin tavoiteltaessa päivän poikima-aikaa Vähemmän kaksosvasikoita Jos residuaalista syöntiä käytetään jalostuksellisena valinta perusteena huomio: Uudistushiehojen ja siitossonnien hedelmällisyyteen
41 Täysikasvuiset emot ja rasva Matalan residuaalisen syönnin emoilla yleensä vähemmän tai yhtä paljon rasvaa kuin korkean residuaalisen syönnin emoilla Emolehmä, joka pystyy keräämään rasvavarastoja ja säilyttämään hedelmällisyytensä rajallisella rehustuksella on tehokas Rasvakudoksen ylläpito vaatii vähemmän energiaa kuin lihaskudoksen täysikasvuisella emolla 1 kg lihasta tarvitsee ylläpitoon 9,3 kertaa enemmän energiaa kuin 1 kg rasvaa Emolehmä, jolla on suhteessa enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvaa tarvitsee enemmän rehunenergiaa elopainon säilyttämiseen
42 Täysikasvuiset eläimet rodut, emontehokkuus ja rasva Seuranta 5 vuotta Angus Emon paino, kg 535 Emo syömä kg ka 4021 Rasva % 9, 10, 11 kylkiluun kohdalta 4 Poikimis % 95 Maito-kg 10,2 Emon tehokkuus* 1,81 Hereford ,44 Simmental , ,4 1,60 Charolais , ,9 1,56 Limousin , ,7 1,76 * (vasikan vieroitus kg/astutettujen emojen lkm/emon kg ka)x100
43 Emolehmän rasva ylläpitää hedelmällisyyttä Kl 1 Kehon rasva % 7,5 Ensimmäinen kiima poikimisen jälkeen Kokeessa olleet emot yli kolme kertaa poikineita, ei poikimavaikeuksia 2 15,1 3 22, ,4 33,9 Diskin et al., 2001 NRC, 2000
44 Kuntoluokka vs. poikimaväli Kuntoluokka vs. poikimaväli Poikimaväli, pv Kuntoluokka ,5 2 2,5 3 3,5 Kuntoluokka Hyvällä emolehmällä on kyky kerätä rasvavarastoja
45 Emolehmän tuotannollinen tehokkuus on riippuvainen tilan olosuhteista = tuotantoon käytetyn pellon kasvukunto ja laatu
46 Ympäristövaikutukset Naudan ympäristövaikutteiset päästöt muodostuvat: N ja P > maaperä ja vesistö CH 4, CO 2 ja N 2 O > kasvihuonekaasuja Rehujen laatu (NDF-pitoisuus) ja ruokinnan väkirehutaso vaikuttaa tuotettuun metaanin määrään Australia ja Pohjois-Amerikka: Matalan residuaalisen syönnin eläimet % vähemmän metaania % vähemmän sontaa % vähemmän N, P ja K Sama tuotannon taso saavutetaan pienemmällä kasvibiomassalla = Peltopinta-alan tarve eläinyksikköä kohden pienenee
47 Jalostukselliset mahdollisuudet ja kompastuskivet Residuaalinen syönti periytyy yhtä hyvin kuin vasikan ennen vieroitusta tapahtuva kasvu Emolehmäkarjan rehumäärää on mahdollista pienentää vähintään 10 %, kun uudistuseläinten valintaperusteena käytetään residuaalista syöntiä Kummankin sukupuolen residuaalisen syönnin testauksella voidaan löytää emälinjat Jalostuksellinen ja taloudellinen merkitys koko ketjulle Emolehmien rehunhyötysuhteen parantaminen on paras tapa lisätä koko karjan rehun käytön taloudellista kannattavuutta (pitkä tuotantoikä ja kotoiset rehut) Hedelmällisyys? Miten pienempi syönti muodostuu?
48 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen Nuorilla eläimillä määritetty residuaalinen syönti on tarkennettava selkärasvan paksuuden mittaustuloksilla Uudistuseläimiä valittaessa Rehunhyötysuhteeltaan tehokkaamman eläimellä selkärasvan paksuus on ohuempi Kehon pienemmällä rasvaosuudella voi olla ei toivottu vaikutus eläinten hedelmällisyyteen
49 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa - Australia Angus -1,32 1,21 kg ka, odotusarvon tarkkuus yli 80 % Hereford 0,81 0,90 kg ka, odotusarvon tarkkuus noin 70 % Testauksen perusteella joko asemalla tai tilaolosuhteissa Angukselle kerätään lisäksi IGF-1 pitoisuus (haluttaessa) BREEDPLAN odotusarvot (EBV) Paino, kg Hedelmällisyys Ruhoominaisuudet Muut Syntymäpaino Kivesten ympärysmitta Selkälihaksen pinta-ala Rauhallisuus, käsiteltävyys Maito Poikimaväli Rasvan paksuus RFI 200 pv Tiineyden kesto Myytävän lihan saanto 400 pv Poikimahelppous Marmoroituminen 600 pv Ruhopaino Emon aikuispaino
50 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa Pohjois-Amerikka Kriittistä keskustelua käydään ns. informaatiotulvan takia = määritettäviä ominaisuuksia liikaa Seuraava askel Jalostusarvoissa (EPD) on yhdistelmäarvojen kehittäminen Residuaalinen syönti liitetään Esim. kolmen ominaisuuden yhdistelmäindeksiä syönti, keskimääräinen päiväkasvu ja loppuelopaino IND = (RFI) (ADG) (YWT ) Indeksi antaa negatiivisen arvon residuaaliselle syönnille ja positiivisen päiväkasvulle Vuoden painon pieni kerroin kuvastaa, ettei residuaalinen syönti ole riippuvainen elopainosta
51 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa Ranska Ranskassa on noin 4,1 miljoonaa emolehmää 50 % charolaisia, 25 % limousin ja 15 % blonde d aquitaine Jalostusohjelmien kehittämisessä 40 vuoden historia Päätavoitteet: 1. Poikimahelppous 2. Eläinten lihakkuusominaisuudet 3. Emo-ominaisuudet Kasvatusasemilla testataan vuosittain noin 2000 sonnia Noin 110 eläintä valitaan jatkotestaukseen, lihakkuusominaisuudet testataan jälkeläisten teurasominaisuuksien avulla 45 parasta sonnia pääsee tyttärien emo-ominaisuuksien testaukseen 10 keinosiemennys käyttöön
52 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa Ranska Rehunhyötysuhteen mittauksen on käänteinen verrattuna Pohjoisamerikkalaiseen malliin Suoritetaan puhdasrotuisille sonneille Arvioidaan eläimen yksilöllistä lihaksikkuutta Testaus on kolmivaiheinen Sonnivasikat vastaanotetaan testausasemille vieroituksen jälkeen = totutteluvaihe 8 vk, 2 ruokintajaksoa Kasvutavoitteet: ch 1200 g/pv, ba 1100 g/pv, li 1000 g/pv
53 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa Ranska Testauksen toinen vaihe alkaa neljän viikon vapaalla ruokinnalla Syönti mitataan päivittäin Tavoitteena on saada tasainen/kiinteä päiväkasvu Kasvutavoitteet: ch 1500 g/d, ba 1400 g/d, li 1300 g/d Testauksen tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä lihakkuus, kiinteällä ruokinnalla ja päiväkasvulla Kasvutulokset ovat osana lihakkuusindeksiä Kolmannessa vaiheessa arvioidaan eläinten hedelmällisyyttä Lihakkuusindeksiä suositellaan erityisesti loppukasvatukseen
54 Jalostusarvojen (RFI) määrittäminen eri maissa Ranska Lihakkuusindeksin laskennan perusteena käytetään kolmea perusominaisuutta Indeksin arvo 100 = populaation keskiarvo Testeissä vaihtelua esiintyy usein välillä Ranskalaisen lihakkuusindeksin määritykseen käytettävät ominaisuudet Ominaisuus Arviointi Perityvyys Kasvu Kasvu, elopainon koostumus (lihaksen : rasvaan) Teurasominaisuudet, luokittuminen Rodulle tyypillinen paino tietyssä iässä, kg Rehun hyötysuhde Lihaksikkuus, lihaksien kehittyminen
55 Geenit Perimä (geenit/genotyyppi) määrää eläimen ulkonäön ja tuotantoominaisuudet (fenotyypin) Jalostuksen onnistuessa tuotannollisesti merkittävien geneettisten ominaisuuksien määrä populaatiossa kasvaa Kromosomi Genomi Solu DNA Geeni Geeneissä on rakennus ohjeet valkuaisaineille Proteiini Proteiinit eli valkuaisaineet toimivat joko yksin tai yhdessä
56 Geenit Nautojen geenikartoitus voi tuoda merkittävää etua jalostajille Geenikartoituksen tavoitteena on paikantaa eri ominaisuuksiin vaikuttavia yksittäisiä geenejä Genomisen valinnan perusteena on eri geenien yhdistelmä, joka vaikuttaa mm. tuotannollisiin ominaisuuksiin SNP (Single Nucleotide Polymorphisms) merkkejä käytetään apuna sekä geenikartoituksessa että genomisessa valinnassa Yhden SNP-merkin avulla voidaan tunnistaa eläimen perimästä tietyssä emäksessä esiintyvä pistemutaatio Mikäli SNP-merkin pistemutaation paikka tiedetään, sitä voidaan käyttää hyväksi geenikartoituksessa
57 Geenit Residuaaliseen syöntiin arvioidaan vaikuttavan yli sata geeniä = määrällinen ominaisuus useat geenit vaikuttavat Geenin lokusta, joka määrää ominaisuuden muodostumisen kutsutaan kvantitatiivisen ominaisuuden lokukseksi (quantitative trait loci, QTL) Geenitestit perustuvat joko geneettisen muuntelun tunnistamiseen lokuksessa tai lokukseen läheisesti liittyvissä alueissa Meioosin (sukusolujen tuman jakautumisen) aikana näiden alueiden uudelleen järjestäytyminen on harvinaista Residuaalisen syönnin QTL on paikannettu yhdeksän kromosomin alueelle 32 ja 79 SNP-panelit on muodostettu > tarkkuus noin 37 %
58 Markkeriavusteinen valinta, MAS Eläimet pystytään testaamaan tietyn ominaisuuden suhteen riippumatta eläimen iästä Ei ole vaikuttanut ympäristö tai tuotanto-olosuhteet Kalliita ja aikaa vieviä eläinkokeita ei tarvitse järjestää Toimivat parhaiten ominaisuuksilla, joilla matala periytyvyys ja/tai vaikea tai kallis mitata Ominaisuudet, joita ei saada ennen eläimen teurastuloksia (ruho-ominaisuudet, teurastulokset) MUTTA: Yksittäiset geenit selittävät harvoin enemmän kuin 10 % eri ominaisuuksien geneettisestä vaihtelusta
59 Markkeriavusteinen valinta, MAS 1989 Ensimmäinen geenimarkkeri löydetään (marmoroituminen) Testin tarkentamiseksi lisätään 3 markkeria marmoroitumiselle ja 3 syöntilaadulle Marmoroitumisen markkeritesti tuodaan markkinoille Laajempien ja tarkempien markkeripanelien muodostaminen Neljä markkeria rehunhyötysuhteen määrittämiseen
60 Markkeriavusteinen valinta, MAS Jalostusarvo, jolla on suuri tarkkuus (high acc EPD) on tällä hetkellä tarkempi kuin yksittäinen geenitesti eläimen ominaisuuksien mittaamiseen Käytetään tarkentamaan jalostusarvoja Tällä hetkellä markkinoilla olevien geenitestien tarkkuudet vaihtelevat välillä 1,6-35,1 %
61 IGENITY ja Pfizer Animal Genetics Tarjoavat geenitestin residuaaliselle syönnille (RFI) Markkinoilla kolme vuotta Geenitestit perustuvat paikannettuun markkeriin sekä otospopulaatioista kerättyyn geneettisiin ja fenotyyppisiin tietoihin Populaatioissa on sekä puhdasrotuisia että risteytyseläimiä Kaikki pääliharodut on edustettuina eläinaineksessa Geenitestien perusteet ja tarpeellisuus on vahvistettu yhteistyössä kolmannen osapuolen (NBCEC ja CRC)
62 GeneSTAR:in molekyylitason odotusarvot (MPV molecular predictions value) perustuvat 56 markkerin paneliin Muodostetussa geenimarkkeripanelissa on 11 aikaisemmin käytettyä ja 45 uusimmissa tutkimuksissa löydettyä geenimerkkiä MPV tulokset ovat numeroarvoja, joita voidaan tulkita samalla periaatteella kuin jalostusarvoja (EPD) Residuaalisen syönnin MPV-vaihteluväli on 2,52 kg ka (-1,44 1,08 kg ka/d) Muodostetun molekyylitason odotusarvon (MPV) tarkkuus 30 % Tarkkuus muodostuu MPV:n ja eläimen jalostusarvon yhdysvaikutuksesta, jos eläimelle on muodostettu jalostusarvo Molekyylitason odotusarvoja verrataan rodun sisällä
63
64 IGENITY Molekyylitason jalostusarvo (MBV molecular breeding value) on IGENITY:n vastaava tapa antaa geenitestin tulos Tilastolliset merkitsevyydet testin tuloksista eivät ole olleet yhtä johdonmukaisia Kuudesta tuloksen vahvistukseen käytetystä nautapopulaatiosta, kahdessa saatiin negatiivinen ja kahdessa heikko positiivinen yhdysvaikutus Tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhdysvaikutus saatiin kahdessa eläinpopulaatiossa Geenitestin tarkkuudeksi arvioidaan 30,9 35,1 %
65 Tulos Residuaalinen syönti Eläimen syönti keskimääräistä pienempi kasvuun ja ylläpitoon Eläimen syönti keskimääräinen Eläimellä on keskimääräistä korkeampi syönti
66 Ruokinnalliset mahdollisuudet parantaa rehunhyötysuhdetta Rajoitettu- ja tuotantovaiheen mukainen ruokinta Ravintoaineiden pidätyskyky heikkenee korkeaenergisellä ruokinnalla ja eläimen ikääntyessä Elimistöllä on sisäsyntyinen pyrkimys säilyttää elopaino tietyssä tasapainotilassa Jos ruokinnan energiataso pidetään kiinteänä, emolehmän elimistöllä on taipumus siirtyä uuteen korkeampaan elopainon tasapainotilaan Ravintoaineiden hyväksikäyttöä saadaan parannettua, kun emolehmien annetaan tuotantovaiheen mukaan menettää ja lisätä painoaan
67 Ruokinnalliset mahdollisuudet parantaa rehunhyötysuhdetta Ruokinnan ajoittaminen Rehujen syönnistä, sulatuksesta ja märehtimisestä muodostuu aina lämpöä Illalla tapahtuvassa ruokinnassa suurin lämmöntuotto olisi yöllä Oletuksena on, että tällöin suurempi osa ravintoaineista jäisi tuotantoon Emolehmillä illalla ruokinta voi vaikuttaa vasikoiden syntymäajankohtaan Pötsin täytteisyys ja hormonaaliset tekijät voivat siirtää poikima-ajan kohtaa. Jos ruokinta-ajankohta siirretään alkuiltaan (18:00-20:00) noin 80 % emoista voi poikia klo 6:00 18:00 välisenä aikana Erilaisten täydennysrehujen antaminen 3-6 pv välein
68 Mitäs pitäisi tehdä? Jalostuseläinten luonne = stressin sietokyky on avaintekijä nautojen energiatehokkuudessa Yksi pöllö opettaa muita = vaikea havaita perinnöllistä vaikutusta Emon käyttäytyminen ennustaa vasikan käyttäytymistä jne. Katse emolehmän rotukohtaiseen aikuiskokoon Valitse uudistushiehoiksi feminiinejä tyyppejä Hyvien kasvuominaisuuksien tavoitteleminen MAS, kuka? Tila ja tuotantokohtaisesti kenelle tarjotaan ja mitä = keskustelua Puhdas jalostuksen keinot on hitaita ja yksi rotu harvoin sisältää kaikkia optimaalisia ominaisuuksia Tuotantokarjoissa risteytyksen hyväksikäyttö
69 Kiitos!
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotMitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotLiharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotLimousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
Lisätiedot23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT
23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja
Lisätiedot21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.
Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotMitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)
Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotIgenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa
Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus,
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotRuokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotLihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotDr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja
Ne)osyön/ (residuaalinen syön/) ja sen mi)aus Iso- Britanialaisessa Stabiliser- rotukarjassa Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Mikä
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä
Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotLIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN
LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotAberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT
Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:
LisätiedotLYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA
LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA Terhi Mehtiö ProAgria Maitovalmennus 7.9.2018 LUENNON SISÄLTÖ Tausta Jalostuksen haasteet Määrittely Kehitetyt ratkaisut Yhteenveto MIKSI REHUNKÄYTTÖKYKYÄ
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotRotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa
Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotLiharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET
Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotTuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka
Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti
LisätiedotEmolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen
Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotÀ la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli
À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen 6.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
Lisätiedot13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!
Palkokasvit emojen ja kasvavien nautojen ruokinnassa Palkokasvi-pienryhmä, ProAgria E-S 24.03.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Palkokasvit emoille Laiduntaminen
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotKehitystä naudanlihantuotantoon II. Arto Huuskonen (toim.)
14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) 14 Kehitystä naudanlihantuotantoon II Arto Huuskonen (toim.) ISBN 978-952-487-312-3 (Painettu) ISBN 978-952-487-313-0 (Verkkojulkaisu) ISSN
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotEmolehmätuotantomuodot
Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
Lisätiedot03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!
Ruokinta ennen vieroitusta Kunnon pihvivasikka Perho 29.01.2014 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmävasikan kasvun eväät Vasikan kasvu Syönti ja ravintoaineiden tarve Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
LisätiedotRoduista ja rotujen eroista
Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin
LisätiedotEmolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?
Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET
Lisätiedot19.11.2014. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota
Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota Emojen ruokintapäivä 20.11.2014 Ikaalinen Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotSikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009
SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,
LisätiedotKS-Tuontisonnit Faban kumppani
KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotValikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta
Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu, 12.2.2015 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotLihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotRuokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
Lisätiedot