Patokankaan teollisuusalueen yleiskaava

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Patokankaan teollisuusalueen yleiskaava Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 208-P31326

Kaavaselostus, 1 (78) 208-P31326 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti... 3 1.2 Suunnittelun tavoite ja tarkoitus... 4 1.3 Suunnittelu ja päätöksentekovaiheet... 5 2 Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat... 6 2.1 Yleiskuvaus... 6 2.2 Asutus ja palvelut... 10 2.3 Alueen toiminta, toimijat ja elinkeino... 11 2.3.1 Poronhoito... 11 2.4 Maanomistus... 12 2.5 Tekninen verkosto... 13 2.6 Liikenne... 14 2.7 Luonnonympäristö... 15 2.7.1 Pohjavedet... 15 2.7.2 Pintavedet... 16 2.7.3 Maa- ja kallioperä... 18 2.7.4 Kasvillisuus... 19 2.7.5 Linnusto, lepakot ja eläimet... 24 2.7.6 Luonnonsuojelukohteet... 27 2.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 29 2.8.1 Maisemallisesti ja kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat alueet... 30 2.8.2 Rakennettu ympäristö... 31 2.9 Suunnittelutilanne... 32 2.9.1 Maakuntakaava... 32 2.9.2 Yleiskaava... 36 2.9.3 Asemakaava... 36 2.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 36 2.11 Muut suunnitelmat ja hankkeet... 37 3 Suunnittelun vaiheet... 39 3.1 Kaavan valmisteluvaihe... 39 3.2 Kaavan ehdotusvaihe... 42 3.3 Hyväksytty yleiskaava... 42 4 PATOKANKAAN TEOLLISUUSALUEEN YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 43 4.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 43 4.1.1 Biojalostamon alue (T/Kem)... 43 4.1.2 Liikenneterminaali (LRA) ja rautatieliikenteen alue (LR)... 45

Kaavaselostus, 2 (78) 208-P31326 4.1.3 Teollisuusalueet (T)... 46 4.1.4 energiateknisen huollon alue (EN)... 46 4.1.5 Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET)... 47 4.1.6 Muut aluevaraukset... 47 4.1.7 muut merkinnät... 48 4.2 Yleiskaavan merkinnät ja määräykset... 49 5 Yleiskaavan suhde ja vaikutukset muihin suunnitelmiin... 52 5.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 52 5.2 Osayleiskaavan suhde ja vaikutukset maakuntakaavaan... 54 5.3 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 59 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 61 6.1 Vaikutusalue... 62 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 62 6.3 Vaikutukset liikenteeseen... 62 6.3.1 Tieliikenne... 62 6.3.2 Raideliikenne... 63 6.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 64 6.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 68 6.6 Vaikutukset luonnonympäristöön... 68 6.7 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 70 6.8 Meluvaikutukset... 71 6.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 75 6.10 Vaikutukset poronhoitoon... 75 7 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 76

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 1 (76) Patokankaan teollisuusalueen yleiskaava Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Patokankaan teollisuusalueen yleiskaava, kaavan valmisteluaineisto Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungissa Patokankaan ja Sipovaaran alueella / Lauri Solin DI YKS-402 Osmontie 34, 00601 Helsinki lauri.solin@fcg.fi P31326 Vireilletulo: Kemijärvi, Tekninen lautakunta 16.4.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: 11.5. 10.6.2015 Luonnos nähtävillä: 27.3.-2.5.2017 Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 2 (76) 1 Johdanto Yleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa Patokankaan teollisuusalueen alueidenkäytön kehittäminen vastaamaan alueen toimijoiden liiketoiminnan kehittämisen edellytyksiä. Alueen päätoimijat ovat: Keitele Group/ Lappi Timber Oy ja Keitele Wood Products Oy, joka valmistaa pohjoisen havupuusta asiakasmittoihin tehtyä sahatavaraa, höylätavaraa ja mittatarkkaa liimapuuta etupäässä Kaukoidän markkinoille Aurorazaituotemerkillä. Boreal Bioref, joka suunnittelee Kemijärvelle tuotantokapasiteetiltaan 500 000 tonnin biojalostamoa. Liikennevirasto, raakapuuterminaali Stora Enso Oy:n jätevesien puhdistuslaitos Yleiskaavaprosessi kytkeytyy tiiviisti parhaillaan käynnissä olevaan Kemijärven Biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi prosessiin. Yleiskaavan valmisteluaineisto on laadittu pääasiassa YVA-prosessin yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella. Kaavaselostuksessa olevat viittaukset YVA selostuksen perustuvat YVA-selostuksen luonnokseen, joka on päivätty 2.2.2017. Yleiskaavan merkinnät ja määräykset tulevat tarkentumaan ehdotusvaiheessa, kun aluetta koskevat layout-suunnitelmat täsmentyvät. Yleiskaavaprosessin yhteydessä ja välittömästi sen hyväksymisen jälkeen laaditaan alueen asemakaavaa, joka täsmentää ja yksilöi alueidenkäyttösuunnitelmat ohjaamaan alueen rakentumista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 3 (76) 1.1 Suunnittelualueen sijainti Kaava-alue sijoittuu Kemijärvelle, Patokankaan teollisuusalueelle, kattaen Lappi Timberin ja Liikenneviraston raakapuuterminaalin pohjoispuolelle. Alue sijaitsee kolmen kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustaajamasta, Kemijärven itärannalla. Kaava-alueen rajalta on lähimpään vakituiseen asutukseen pohjoisessa matkaa alle 100 metriä. Sipovaaran ja Kallaanvaaran kaupunginosiin on matkaa noin 1,5 km. Kuva 1. Kaava-alueen seudullinen sijainti (Paikkatietoikkuna/MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 4 (76) 1.2 Suunnittelun tavoite ja tarkoitus Yleiskaava on luonteeltaan niin sanottu hankekaava, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Patokankaan teollisuusalueen alueidenkäytön kehittäminen vastaamaan alueen toimijoiden liiketoiminnan kehittämisen edellytyksiä. Alueen nykyisten toimijoiden lisäksi yleiskaavan tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset uudelle teolliselle toiminnalle sekä alueelle sijoittumisen suhteen, että logistiikkayhteyksien varmistamiseksi. Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia Patokankaan teollisuusalueen ja sen lähialueen maankäyttöä ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 5 (76) 1.3 Suunnittelu ja päätöksentekovaiheet Kemijärven kaupungin Tekninen lautakunta on 16.4.2015 päättänyt käynnistää Patokangas-Sipovaara alueen yleiskaavan laatimisen. Päätöksen yhteydessä yleiskaavatyötä koordinoimaan on nimetty ohjausryhmä, johon kuuluvat kaupungingeodeetti, tekninen johtaja, kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, rakennuslautakunnan puheenjohtaja, elinkeinojohtaja sekä jäsen yrittäjäyhdistyksestä. 16.4.2015 Vireilletulokuulutus, Tekninen lautakunta 11.5.- 10.6.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus 18.5.2015 Kaupunginvaltuuston istuntosalissa 13.8.2015 Viranomaisneuvottelu 27.3.- 2.5.2017 Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolo Yleisötilaisuus 29.3.2017 Kulttuurikeskuksen kahvio klo 11.00

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 6 (76) 2 Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Yleiskuvaus Kuva 2. Yleiskaava-alueen rajaus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 7 (76) Pohjois-osa Kaava-alueen pohjois-osa on tällä hetkellä metsäaluetta, jota on käytetty talousmetsänä. Alueen pohjoisrajan läheisyydessä sijaitsee neljä asuintaloa, joista yksi on vakituisesti asuttu. Talot sijoittuvat Pahkakummuntien varteen. Patojärven (148,8 metriä merenpinnan yläpuolella) rannan läheisyydessä sijaitsee kaksi läjitysaluetta, joihin on kasattu puhdasta maa-aineista eri käyttötarkoituksiin. Pohjois-osan rannan ja Pahakummuntien välissä on jänkäaluetta ja lampi (156 m mpy), jonka jälkeen maasto nousee tielle (noin 185 m mpy). Kuva 3. Kaava-alueen pohjois-osa (Paikkatietoikkuna/MML). Keskiosa Kaava-alueen keskiosa on voimakkaasti teollisten toimintojen muokkaamaa rakennettua ympäristöä. Entisen sellutehtaan alueella on purkutoimenpiteiden jälkeen ympäristökuormitusta aiheuttavina kohteina Stora Enso Oyj:n tehdaskaatopaikka (noin 155 m mpy) ja aiemmin jätevesien käsittely-yksikkönä toiminut jälkilammikko. Alueella toimii tällä hetkellä Lappi Timber Oy:n saha sekä liimapuutehdas (noin 160 m mpy). Keskiosan länsi-reunassa sijaitsee 110 kv:n kytkinkenttä (noin 160 m mpy) ja keskellä kuvaa (3) on sahakiinteistö. keskiosan pohjois-reunalla sijaitsee uusi puutavaraterminaali, joka valmistui vuoden 2016 loppupuolella. Vanhan jätevesien jälkilammikon ja radan välissä sijaitsee jätevedenpuhdistamo.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 8 (76) Keskiosan alueella Pahkakummuntien varteen sijoittuu 12 kappaletta asuinkäytössä olevaa pihapiiriä, sekä yksi loma-asuntona käytetty pihapiiri. Kuva 4. Kaava-alueen keskiosa (Paikkatietoikkuna/MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 9 (76) Eteläosa Kaava-alue rajautuu etelässä Kallaanvaaran asuntoalueeseen (noin 160 m mpy), Pahkakummuntiehen sekä junaradan asema-alueeseen Sallantien pohjoispuolella. Etelä-osan alueelle sijoittuu kaksi kappaletta asuinkäytössä olevaa pihapiiriä Halkolammen tien varteen Halkolammen (152,6 m mpy) itä-puolelle. Kaava-alue on Halkolammen ympäristössä tällä hetkellä metsäaluetta, jota on käytetty talousmetsänä. Eteläosan eteläreuna on vanhaa ratapiha-aluetta. Kuva 5. Kaava-alueen eteläosa (Paikkatietoikkuna/MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 10 (76) 2.2 Asutus ja palvelut Kemijärven keskustaajamaan on matkaa noin 3 km. Kaava-alueella on 16 kappaletta yksittäisiä asuinkäytössä olevia rakennuspaikkoja Pahkakummuntien varressa, sekä yksi loma-asuntona käytetty rakennuspaikka. Halkolammentien varressa on kaksi yksittäistä asuinkäytössä olevaa rakennuspaikkaa. Kaava-alue rajautuu etelässä Siponvaaran ja Kallaanvaaran pääasiassa pientalovaltaisiin asuinalueisiin Lähin koulu sijaitsee Isollakylällä ja päiväkoti kaava-alueen eteläpuolella Kallaanvaarassa. Lähin kauppa sijaitsee Kallaanvaarassa Sallantien eteläpuolella. Kaava-alueelle ei sijoitu asumista tukevia palveluja. Kuva 6. Lähimpien rakennusten sijainti, kaava-alueen rajaus likimääräinen. Lähde. Kemijärven kaupunki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 11 (76) 2.3 Alueen toiminta, toimijat ja elinkeino Alueella toimii nykyään Lappi Timber Oy:n saha (Keitele Groupin tytäryhtiö), Keitele Wood Products Oy:n liimapalkkitehdas sekä Liikenneviraston marraskuussa 2016 käyttöön otettu raakapuuterminaali. Hankealue sijoittuu Hirvasniemen paliskunnan alueelle ja hankealueen kohdalla on talvilaidunaluetta. 2.3.1 Poronhoito Kaava-alue sijoittuu Hirvasniemen paliskunnan alueelle ja suunnittelualueen ympäristössä on porojen talvilaidunalueita. Poronomistajilta (YVA prosessin yhteydessä) saadun tiedon mukaan hankealue ei ole poronhoidon kannalta erityisen merkityksellinen alue. Kuva 7. Poronhoitoon liittyvät alueet kaava-alueella ja sen läheisyydessä, Lähde: YVAselostus luonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 12 (76) 2.4 Maanomistus Alueen suurin maanomistaja on Kemijärven kaupunki, joka on hankkinut omistukseensa maa-alueita kaava-alueen pohjois-osista. Asumiseen tai lomaasumiseen liittyvät kiinteistöt ovat yksityisten henkilöiden omistamia ja teollisuusalueet toimintaa harjoittavien tahojen omistuksessa. Tie ja rata-alueet ovat valtion omistuksessa. Kuva 8. Maanomistus, vihreällä Kemijärven kaupungin omistamat alueet. Lähde: Kemijärven kaupunki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 13 (76) 2.5 Tekninen verkosto Alueen nykyiset toiminnot ovat teknisen verkoston piirissä. Yleiskaavan mahdollistava alueiden kehitys edellyttää verkoston kehittämistä. Pahkakummuntien itäpuolella oleva EN alue on Isokeron sähköasema, josta on 110 kv yhteydet itäänpäin Isokero-Pelkosenniemi, Isokero-Kursu sekä länteen jakelumuuntamon kautta (EN alue) Keitele Groupin alueelle sekä Isokero- Permantokoski. Tämän lisäksi Isokeron sähköasemalta lähtee 20 kv jakeluverkko Kostamoon. Alueen vesijohdot tulevat kaava-alueelle Patojärveltä ja Pahkakummuntien länsi puolelta. Vesijohto kulkee kaava-alueen pohjoisosassa rannan suuntaisesti ja keskiosassa Pahkakummuntien varrelta asuinkiinteistöille. Kuva 9. Lähialueen kaivot ja vesijohtoverkosto, lähde: Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 2016) Lähin liityntäpiste viemäriverkostoon on Kallaanvaaran asemakaava-alueella Kangastiellä, noin yhden kilometrin päässä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 14 (76) 2.6 Liikenne Kaava-alueen läheisyydessä päätie on valtatie 5 (E63), joka kulkee Kaava-alueen eteläpuolella. Kaava-alueen pohjois-etelä suunnassa halkoo yhdystie 9643 (Pahkakummuntie). Junaraide kulkee Sallan ja Rovaniemen suunnasta. Liikenneviraston suunnitelman mukaan Kemijärvi Isokylä Patokankaan välinen rataosa sähköistetään v. 2015 2017. Liikennevirasto on rakentanut Patokankaan teollisuusalueelle raakapuuterminaalin. Hankkeen tavoitteena on perusparantaa nykyistä raideyhteyttä siten, että se mahdollistaa rataosan sähköistämisen ja puunkuljetusten sujuvuuden Patokankaan raakapuuterminaalilta. Liikenneviraston teettämän liikennemääräkartan mukaan Pahkakummuntiellä, kaava-alueen pohjoispuolella liikkui 589 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella 1 057 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2015. Valtatiellä 5 lännen eli Kemijärven suuntaan kulki 4391 ajoneuvoa ja idän suuntaan 2749 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemääräkartan mukaan Pahkakummuntiellä kaava-alueen pohjoispuolella liikkui 38 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella 81 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2015. Valtatiellä 5 lännen eli Kemijärven suuntaan kulki 232 raskasta ajoneuvoa ja idän suuntaan 180 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 10. Liikennemääräkartta (Lähde: Liikennevirasto, 2015)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 15 (76) 2.7 Luonnonympäristö 2.7.1 Pohjavedet Kaava sijaitsee Kemijärven jokisuvantomaisen pohjoisosan itärannalla. Järven itärannan edustan, Patojärven vesialue on matalaa, noin 3 m syvyistä aluetta. Kemijärvi kuuluu voimakkaan säännöstelyn piiriin. Järven yläpuolisella valumaalueella on kaikkiaan yhdeksän voimalaitosta ja Kemijoki Kemijärven alapuolella on kokonaan valjastettu vesivoiman tuotantoon. Kemijärven säännöstelyrajat ovat N43+142,00 m ja N43+149,00 m järven luusuassa sijaitsevalla Seitakorvan voimalaitoksella. (Lähde YVA-selostusluonnos 170202) Kaava-alueella sijaitsee yksi pohjavesialue (Kallanvaara, luokka III: muu pohjavesialue, tunnus 12320101). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,49 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km2. Pohjavesialueella on alun perin arvioitu muodostuvan pohjavettä yhteensä noin 600 m3/d. Alueen kemiallinen ja määrällinen tila on arvioitu vesienhoidon suunnittelussa hyväksi. Pohjavesialue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa harjuselänteessä, jossa 0,5-3,0 metriä paksun hietamoreenimaisen kerroksen alla on hiekkakerroksia. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen hyvin vettä johtavat maakerrokset on pääosin kaivettu pois ja pohjaveden pinta on hyvin lähellä maanpintaa. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Moreenipeitteinen matala harjuselänne jatkuu pohjavesialueen luoteiskulmassa ja edelleen pohjavesialueen pohjoispuolelle. Harjua on kaivettu ja tasoitettu myös runsaasti alueelle sijoittuvan Lappi Timber Oy:n sahan ja liimapuutehtaan alueelta. Kaava-alueelle tulevat maantie- ja rautatiekuljetukset kulkevat pääosin pohjavesialueen halki. Pahkakummuntie kulkee pohjavesialueella noin kilometrin matkan ja rautatie noin 2,5 km matkan kulkien myös pohjaveden muodostumisalueella noin kilometrin. Kallaanvaaran pohjavesialueella ollut Kemijärven kaupungin pohjavedenottamo on poistettu käytöstä 1990-luvulla ja pohjavedenottamorakenteet on purettu. Lapin ELY-keskus katsoo, että alueella ei ole enää riittäviä kerrospaksuuksia pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta. Näin Kallaanvaaran pohjavesialueella ei ole enää merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta ja alue voidaan poistaa pohjavesiluokituksesta. Pohjavesiluokituksen poistamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 16 (76) Kuva 11. Pohjavesialueet, Lähde: YVA-selostus luonnos 170202 2.7.2 Pintavedet Lähde YVA-selostusluonnos 170202 Kemijoen vesistöalue on kooltaan 51 127 km2 ja ulottuu pohjoisessa Saariselän tuntureille ja Pöyrisjärven erämaahan ja laskee etelään Perämeren rannikolle. Järviprosentti alueella on vain 4,3 %, joten vesistöalue on hyvin vähäjärvinen ja siksi tulvaherkkä. Virtaamavaihtelut ovat suuria. Kemijoen pääuoma kuuluu kokonaisuudessaan säännöstelyn piiriin. Kemijärven yläpuolella Pelkosenniemellä yhtyvät vesistöalueen itäiset latvahaarat Kitinen, Luiro ja Ylä-Kemijoki. Luiron ja Kitisen latvoille on rakennettu Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Ylä-Kemijoki on suojeltu vesi-voimatuotannolta erillislailla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 17 (76) Kemijärven pinta-ala on 205,7 km2. Järven keskisyvyys on 5,5 m ja maksimisyvyys 24 m. Rantaviivaa järvellä on 591,4 km. Järven tilavuus on 1137,34 milj. m3. Järven viipymäaika on erittäin lyhyt, vain noin 39 vuorokautta. Lyhyen viipymän vuoksi Kemijärvi voidaan luonnehtia läpivirtausjärveksi ja paikoin sen morfologia ja hydrologia muistuttavat jokisuvantoa. Kaava-alue sijaitsee Kemijärven jokisuvantomaisen pohjoisosan itärannalla. Järven itärannan edustan, Patojärven vesialue on matalaa, noin 3 m syvyistä aluetta. Norvionsaaren länsipuolella sijaitsee päävirtausalue ja vesisyvyys kasvaa jyrkästi. Rautatiesillan pohjoispuolella Kemijärven kaupungin puoleisen rannan edustalla sijaitsee pienehkö 10 m syvyinen syvännealue. Rautatiesillan alapuolella vesistö jatkuu matalahkona 3 6 m syvyisenä jokisuvantomaisena alueena, jossa paikoin on pieniä 10 12 m syvänteitä. Alue jatkuu Termusniemen pohjapadolle, jonka alapuolella aukeaa Noidanselkä ja Ämmänselkä. Niiden alapuolella Luuksinsalmessa vesistöön yhtyy sen itäinen haara. Luuksinsalmesta vesistö jatkuu laajempana ja syvempänä selkäalueena muodostaen Ailanganselän, Selkämatalan, Tossanselän ja Lapinselän. Lapinselän ja Tossanselän eteläosassa sijaitsee järven luusua. Kemijärven veden laadun yksi tärkeimmistä määrittelijöistä on järven pohjoisosaan laskeva Kemijoki, joka kerää vetensä laajalta valuma-alueelta. Valuma-alueen vedet ovat suuresta suopinta-alasta johtuen humuspitoisia. Kemijärvi kuuluukin järvityypiltään suuriin humusjärviin (Sh). Kemijokeen johdetaan puhdistettuja jätevesiä kolmesta taajamasta ja lisäksi jokivarrella sijaitsee kaksi kalalaitosta ja alueella harjoitetaan myös turvetuotantoa. Suuri merkitys veden laatuun on myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä. Heikon kerrostuneisuuden ansiosta Kemijärven vesimassa säilyy järven runkoosassa talvella viileänä ja hapekkaana pinnasta pohjaan saakka (Marttunen ym. 2004). Kesällä lievää hapen kulumista voi syvänteiden pohjalla esiintyä, mutta virtausolosuhteet estävät voimakkaammat happiongelmat. Itäisessä haarassa ja suojaisissa syvimmissä lahdissa sekä pohjapadoilla eristetyillä osa-alueilla happivajetta voi esiintyä alusvedessä. Kemijärven vesi on lievästi humuspitoista ja useimmiten kirkasta. Veden väriluku on ollut vuosina 2011 2015 Tossanselällä keskimäärin 65 mg Pt/l ja kemiallinen hapenkulutus 8 mg/l O2 (Anttila ym. 2016). Humusleima on tavallisesti vahvimmillaan keväällä valuma-vesien tuodessa humuspitoista vettä Kemijärveen. Veden ph taso on lähellä neutraalia, vaihdellen lievästi happamasta lievästi emäksiseen. Vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on erittäin matala (Tossanselkä v. 2011-2015 4,1 ms/m, Anttila ym. 2016), mikä on tyypillistä Suomen vesille liittyen kallioperän heikkoon rapautumiseen. Vaikka suoloja on vähän, Kemijärven alkaliteetti, eli puskurikyky happa-moitumista vastaan on hyvä (Tossanselkä v. 2011-2015 0,29 mmol/l, Anttila ym. 2016). Ravinnetasoltaan Kemijärven runko-osan vesi on fosforipitoisuuksien osalta lievästi rehevää, mesotrofista (Itkonen 1996, viitattu teoksessa Marttunen ym. 2004), mutta toisaalta viime vuosina myös vähäravinteista vettä vastaavia pitoisuuksia on mitattu (Anttila ym. 2016). Suojaisemmilla alueilla, missä veden vaihtuvuus on hitaampaa, järven fosforipitoisuus voi kohota runko-osaa korkeammaksi (Marttunen ym. 2004). Typpipitoisuus on suhteessa matalampi (Anttila ym. 2016). Järvelle on tyypillistä, että rehevyystaso on alkukesällä loppukesää korkeampi, sillä alkukesällä järvi täyttyy ravinteikkaista tulvavesistä (Marttunen ym. 2004).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 18 (76) 2.7.3 Maa- ja kallioperä Pitkällä aikavälillä fosforipitoisuus on selvästi laskenut. Esimerkiksi Tossanselällä fosforipitoisuus oli vuosina 1965 1984 keskimäärin selvästi yli 20 µg/l, kun se nykyisin on keskimäärin vain noin 12 µg/l (Anttila ym. 2016). Typpipitoisuus on säilynyt suhteellisen tasaisena tarkkailun alusta 2000-luvun alkuun (ka 340 350 µg/l), jonka jälkeen pitoisuus on hieman laskenut (Anttila ym. 2016). Vuosina 2011 2015 pitoisuus on ollut keskimäärin 302 µg/l. Kemijärven ylittävän rautatiesillan pohjoispuolella, vanhan sellutehtaan jätevesien purkualueen yläpuolella veden laatu ei merkittävästi poikkea Tossanselän päällysveden laadusta. Ravinnetaso on lievästi laskenut 2000-luvulla. Fosforipitoisuus oli 1970 1980-luvuilla keskimäärin 20 µg/l, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 16 µg/l ja aivan viime vuosina pitoisuus on edelleen laskenut. Typpipitoisuus oli 1970 1980-luvuilla keskimäärin 370 µg/l, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 315 µg/l. Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 ja Luontoselvitys Patovaaran ja Sipovaaran alueelle yleiskaavaa varten 26.7.2015 Alueen kallioperä koostuu graniitista ja migmaattisesta graniitista. Maaperä on muodostunut pää-asiassa sora- ja hiekkamoreenista sekä pieneltä alalta alueen itäosassa moreenipeitteisestä harjusta tai muusta kerrostumasta. Lähteiden ympärillä esiintyy lähdesoita. Alue kuuluu Pohjoisboreaaliseen metsäkasvivyöhykkeeseen ja suokasvillisuusvyöhykkeeltä Peräpohjolan aapasoihin. Alue kuuluu Keski-Lapin granitoidikompleksiin, jonka graniitteja pidetään noin 1800 miljoonan vuoden ikäisinä, mutta graniitit jakaantuvan ainakin kuuteen eri ikäluokkaan kompleksin alueella (GTK, 2012). Kallio on alueella paikoin paljastuneena. Maaperä alueella on pääasiassa sora- ja hiekkamoreenia ja kaava-alueen pohjoisosan kaakkoispuolella sijaitsee pohjois-etelä suuntainen moreenipeitteinen matala harjuselänne, jonka vettä johtavat maakerrokset on pääosin kaivettu pois. Rata-alueelta tehtyjen maaperätutkimustulosten mukaan maaperä on alueella hiekkamoreenia. Kaava-alueen pohjoisosassa on suoritettu pohjatutkimuksia. Pohjatutkimuksilla selvitettiin maaperän pintaosien rakennetta ja maamassojen määrää. Pohjatutkimusten mukaan moreenialueen pintakerroksen maalaji ei juurikaan vaihtele maa-aineksen ollessa pääosin routivaa kivistä hiekkamoreenia. Koekuopissa esiintyy ohuen pintamaan alla hiekkamoreenissa myös hienompaa silttiä ja karkeampia ohuita sorakerroksia. Hienoaineksen osuus oli maanäytteissä alle 20 %. Eloperäisen ja huonosti kantavan maa-aineksen keskisyvyys pehmeikköalueella on noin 2,5 metriä ja pehmeikköalueen kokonaislaajuus on noin 16,7 ha. Paksuimmillaan turvekerros on Hiidenlammen pohjoisrannalla ollen noin 6,75 metriä. Huonosti kantavia massoja on arvioitu olevan yhteensä 425 000 m³ktr. Painokairauksissa turve- ja hiekkamoreenikerrosten alla esiintyy ohut pohjamoreenikerros ja sen alla kallionpinta. Ohuimmillaan maakerrokset ovat Hiidenlammen ympäristössä turvealueen reunalla hiekkamoreenikerroksessa (0,77-1,15 m). Paksuimmillaan maakerrokset ovat Hiidenlammen rannalla (6,9-7 m) ja Hiidenjänkän lähdealueella (7-7,5 m). (Insinööritoimisto Pohjois- Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 2016.)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 19 (76) 2.7.4 Kasvillisuus Kaava-alueen keskiosassa sijaitsee Stora Enson vuonna 2008 lopetettu sellutehdas, jonka maaperää on tutkittu ja pilaantuneiksi todettuja alueita on kunnostettu. Kunnostuksessa valtioneuvoston ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia jäi neljälle alueelle. Lapin ELY-keskus hyväksyi lausunnossaan 2011 loppuraportin mukaan lukien laaditun riskinarvion ja pohjaveden jälkitarkkailuohjelman, mutta edellytti, että mikäli maankäyttö muuttuu pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen. Entiselle tehdasalueelle ovat päästöjä aiheuttavina toimintoina jääneet ainakin kaatopaikka ja jätevesien käsittelyyn käytetty jälkilammikko. Alueella on käynnissä merkittäviä maansiirtoja maaperän puhdistustöitä. Lähde: YVA-selostusluonnos 170202, Luontoselvitys Patovaaran ja Sipovaaran alueelle yleiskaavaa varten 26.7.2015, Lisäluontoselvitys Patovaaran alueelle YVA:a varten 22.10.2016 Patovaaran lounaisosa ja Alakankaiden metsät vaihtelevat variksenmarjamustikkatyypin (EMT) ja seinäsammal-mustikkatyypin välillä (HMT). Metsät ovat talouskäytössä ja kasvillisuus on tavanomaista. Patovaaran rinteellä on runsaasti avohakkuuaukioita. Maaperä on runsaskivistä. Inventointialueen pohjoisosa ja Patojärven rannat ovat kasvatusmetsää, joka paikoin on uudistuskypsää. Patovaaran alueella esiintyy runsaasti lähteitä, hetteitä ja lähdesoita. Todennäköisesti lähteisyyden takia alueella on alavammilla kohdilla avosuo- ja korpipainanteita, jotka tuovat monimuotoisuutta alueen luontoon. Lisäluontoselvityksessa on todettu, että ihmisen toiminnasta näkyy alueella runsaasti jälkiä. Uusien läjityskasojen sekä puunlastausaseman myötä maisemassa on tapahtunut muutoksia. Siitä huolimatta alueella on luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia arvokkaita luontokohteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 20 (76) Kuva 12. Patovaaran alueen arvokkaat luontokohteet, Lähde: YVA-selostus luonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 21 (76) Kuva 13. Patovaaran alueen arvokkaat luontokohteet (yhteenveto vuoden 2015 ja 2016 inventoinnit) Lähde: Lisäluontoselvitys Patovaaran alueelle YVA:a varten 22.10.2016

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 22 (76) Kohde Kuvaus (numerointi kuvan 12 mukainen) arvon perustelu 1.-4. Useita arvokkaita luontotyyppejä. Kohteen itäosassa on mesoeutrofinen lähdekorpi. Lähteiden ympäristössä kasvaa purolähde-, hetehiiren-, hetesirppi-, kiiltolehvä-, korpilehvä-, hetealve- ja heterahkasammalia. Ruohokasvillisuutta ilmentää herttakaksikko, maariankämmekkä, kurjenjalka ja suohorsma. Muuta kasvillisuutta on hilla, suokorte ja pajut. Avovettä tulee melko niukasti lähteestä, mutta lajisto on hyvin monipuolinen. Lähteen ympärillä on varttunutta kuusimetsäkorpea, jossa esiintyy puolukkaa, suopursua, juolukkaa ja metsäkortetta. 5. Kartan kohteessa 5 on useampi mesotrofinen lähde. Lähteet ovat ravinteisuudeltaan mesotrofisia. Lajistossa on kiiltolehväsammalta, haprarahkasammalta hetesirppisammalta, hetekuirisammalta, kurjenjalkaa sekä korpikastikkaa. Ympärillä on korpi jossa kasvaa varpuja sekä varvikkorahkasammalta sekä raatetta. Puustossa esiintyy kuusen ja koivun lisäksi harmaaleppää. 1., 3., 4. Metsälaki 10 ja Vesilaki 11. 2. Metsälaki 10 1. Lähdekorpi, silmälläpidettävä 5. Metsälaki 10, Vesilaki 11. 5. Metsälaki 10 Länsiosassa on enemmän vähäpuustoista rämettä. Lajisto on tyypillistä oligotrofisen rämeen kasvillisuutta ja siinä esiintyy mm. vaivaiskoivua, tupasluikkaa, suokukkaa ja raatetta. Korven eteläosissa tehtiin havainto metsosta. 6. Rantaan ulottuva suo on reunoilta oligotrofista sararämettä ja muuttuu luhdaksi rannassa. Rämeen koillisosassa on korpinen hete. Hetteen ympäristön kasvillisuus on melko karua (rämevarpuja) ja kohde on muutenkin rahkainen. Hetteen lajisto on melko niukka ja siinä esiintyy mm. kiiltolehväsammal. Kohde on luonnontilainen. 6. Metsälaki 10, Vesilaki 11. 6. Metsälaki 10 6. lyhytkorsikkoräme, silmälläpidettävä suo 6. Lähdekorpi, silmälläpidettävä 7. Kivennäismaakumpareiden välissä on pienialainen suojuotti, jonka reunoilla on oligotrofista rämettä. Vähäravinteisuutta ilmentävät varvut, mutta jonkin verran esiintyy lähteisyyden ilmentäjälajistoa (mm. kinnassammaleet sekä hetesirppisammal). Keskiosassa tavataan pienialaisena puutonta lettonevaa, jonka lajistossa esiintyy ravinteisuudesta kertovaa rimpivesihernettä, villapää luikkaa sekä keräpäärahkasammalta. 7. Metsälaki 10 7. Lettoneva: silmälläpidettävä suoluontotyyppi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 23 (76) 8. Suoalueella on useita lähteitä. Osa lähteistä on todella edustavia lajistollisesti. Kivennäismaan reunassa on esimerkiksi laaja useammasta purkautumispinnasta koostuva avolähde. Lähde on mesotrofinen, lajisto on melko yksipuolista (kiiltolehväsammal ja kalvaskuirisammal). Lähteiden ympäristössä esiintyy pajuja, kurjenjalkaa ja järvikortetta. Suon keskiosassa on ravinteisempia jopa meso-eutrofiaan yltäviä lähdesuokokonaisuuksia, joissa on useampia purkauspisteitä. Lajisto on monipuolisempaa ja siinä esiintyy mm. rassisammalia, kilpilehväsammalta, heterahkasammalta ja suohorsmaa. Suon eteläosassa ojitusalueen pohjois-osassa lähdepurolla tavataan kaikkein runsainta lajistoa, ja siellä on edellä mainittujen lisäksi hete-hiirensammalta, pohjanhorsmaa, purosuikerosammalta, purolähdesammalta, kultasammalta, sekä ympäristössä on jopa lievän lettoisuuden lajeja, kuten punasirppisammal ja siniheinä. 9. Ojitetun Hiidenjängän kaakkoisreunassa on ehkä alueen hienoin suo- ja metsäkokonaisuus. Ympäristö on hakattu, mutta kohde on säilynyt melko luonnontilaisena. Säilytetyssä metsikössä on metsäkortekorpea, metsäkurjenpolvi-tyypin lehtoa (GT) ja mesotrofinen lähteen purkauspiste. Metsäkortekorvessa kasvaa tyyppilajinsa seurassa metsäimarretta, oravanmarjaa, metsätähteä, korpikastikkaa sekä vastuulaji lapinleinikkiä runsaina esiintyminä korpipainanteissa. Kohteen pohjoisosassa sähkölinjan alla on maan alta tuleva lähdemäinen vedenpurkupaikka, jossa kasvaa kiiltolehväsammalta. Lähde kulkee korvessa purouomana. 8. Metsälaki 10, Vesilaki 11. 8. Metsälaki 10 8. Lettoneva: silmälläpidettävä suoluontotyyppi Lapinleinikki, luontodirektiivin liite II ja IV b 9. Metsälaki 10, Vesilaki 11. 9. Metsälaki 10, Kuviolla on pienialaisena kurjenpolvityypin lehtoa, jossa kasvaa nimikkolajinsa lisäksi metsäimarretta, lillukkaa, oravanmarjaa, sudenmarjaa ja metsänliekosammalta. Muualla kuviolla on metsä-kurjenpolvi-mustikka tyypin (GMT) lehtomaista kangasta. Aiempien mainittujen lajien lisäksi kasvaa tähtitalvikkia, riidenliekoa ja katajaa, ja paikoin on korpisuutta, joissa tavataan myös suolajistoa. Lahopuustoa löytyy paikoin runsaamminkin. Kuvion eteläreunassa sijaitsee hiirihaukan pesä. 10. Hiidenlammen luonnontilaisuuteen vaikuttavat kaivetut ojat. Rannalla on havaittavissa hidasta umpeenkasvua, mutta toisaalta tätä tapahtuu luonnostaankin suolammissa. Ranta on niukkaravinteista nevaa, jossa kasvaa rahkasammalia, raatetta, järvikortetta ja paikoin on pajukkoa. Lammessa on ulpukkaa. Vaikka ympäristössä on ojia, voidaan kuitenkin lampea pitää luonnontilaisen kaltaisena. 10. Metsälaki 10, Vesilaki 11. Lammen eteläosassa on mesotrofinen tihkupinta, jossa kasvaa suohorsmaa, lähdelehväsammalta, hetehiirensammalta ja purolähdesammalta. Tihkupinta on laaja ja runsaamman veden aikaan noromainen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 24 (76) 2.7.5 Linnusto, lepakot ja eläimet Lähde: YVA-selostusluonnos 170202, Lisäluontoselvitys Patovaaran alueelle YVA:a varten 22.10.2016, Lintukartoitus, Lepakkoselvitys Patovaaran alueella YVA:a varten Taulukko 1. Lintukartoituksen huomionarvoinen linnusto Lähde: YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 25 (76) Lintukartoituksessa (2.7.2016) havaittiin yhteensä 36 lajia, joista kahlaajia olivat taivaanvuohi, liro ja rantasipi (Aalto, 2016a). Havaituista lajeista lintudirektiivin liitteen I lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit on esitetty seuraavassa taulukossa. Suomen uhanalaisten lintulajien luettelo on Tiaisen ym. (2016) julkaisun mukainen. Uhanalaisluokkien lyhenteet ovat RE = hävinnyt (Regionally Extinct), CR = äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered), EN = erittäin uhanalainen (Endangered), VU = vaarantunut (Vulnerable), NT = silmälläpidettävä (Near Threatened), LC = elinvoimainen (Least Concern), NA = arviointiin soveltumaton (Not Applicable), NE = arvioimatta jätetty (Not Evaluated) ja DD = puutteellisesti tunnetut (Data Deficient). Kaava-alueen pohjois-osan edustalla ei vesilintuja tai kahlaajia juurikaan pesi eikä esiinny, sillä Kemijärven voimakas säännöstely hankaloittaa lintujen pesimistä ranta-alueilla. Sen sijaan todennäköisesti koko Itä-Lapin paras vesilintupaikka ja myös hyvä kahlaajapaikka on kaava-alueella sijaitseva vanha Stora Enson jätevesijärvi. Lepakkoselvityksessä kuuden eri käynnin perusteella (10.7., 13.7., 29.7., 18.8., ja 26.8.2016). Havaintoja lepakoista tehtiin ainoastaan kaksi kertaa. Alueella käytiin kattavasti ja säät olivat sopivia lepakoiden tarkkailulle. Havainnot lepakosta olivat yhdestä saalistavasta ja yhdestä ohilentävästä yksilöstä. Kyseessä voi olla jopa sama yksilö. Näiden tulosten perusteella alueella ei ole lainkaan lepakoiden käyttämiä SLTY:n luokitusten mukaisia 1 ja 2 luokan kohteita, eli alueelta puuttuvat lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikat. Patovaaran inventoidulla alueella ei ole myöskään tärkeää ruokailualuetta tai siirtymäreittiä. Patovaaran alue kuuluu siis muuhun lepakoiden käyttämään alueeseen eli luokka 3, joka ei varsinaisesti rajoita toimintaa alueella, mutta maankäytössä tätä olisi hyvä huomioida mahdollisuuksien mukaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 26 (76) Kuva 14. Selvitysalueella kuljetut reitit ja havainnot Lähde: Lepakkoselvitys Patovaaran alueen YVA:a varten

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 27 (76) Luontoon liittyvien selvitysten yhteydessä alueella havaittiin jäniksen, oravan sekä ketun jälkiä ja jätöksiä. Lisäksi poro on alueella yleinen. 2.7.6 Luonnonsuojelukohteet Lähin Natura 2000 -alue Tynnyriaapa (FI1300402, SCI) sijaitsee noin 8,5 km päässä kaava-alueen itäpuolella. Tynnyriaapa muodostuu kolmesta erillisestä alueesta. Palovaaran itäpuolella sijaitseva pienin osa-alue on varsin karu, paikoin rimpinen avosuoalue, jossa on pari lähdettä. Alueen eteläosa on osin kuivunut tien ja muutaman ojan takia. Viitajärven ympärillä oleva maa-alue on lähes kokonaan ojitettu. Viitajärvellä on kuitenkin tavattu muutamia vesilintulajeja ja rannalla kahlaajia ja rantalintuja. Kolmas osa-alue on laajempi suoalue, jonka metsäsaarekkeet ovat lähes kokonaan hoidettuja mäntyvaltaisia taimikoita. Alueen reunoilla on laajoja ojitusalueita, myös alueen reunojen Tynnyrioja ja Kummunjoki on perattu. Iso-Tynnyrilammessa on varsin runsas vesilintulajisto. Löytölammin tuntumassa pesii harmaalokkikolonia. Tynnyriaapa on eteläisen Peräpohjolan tärkeä aapasuokohde. Lähin luonnonsuojelualue Vierron luonnonsuojelualue (YSA128131, yksityinen suojelualue) sijaitsee noin 9,3 km päässä kaavaalueesta. Alue kuuluu suurelta osin em. Tynnyrinaavan Natura-alueeseen. Kuva 15. Natura 2000 alueen ja luonnonsuojelualueen sijoittuminen suhteessa kaavaalueeseen. Etäisyys noin 9 km Lähde: Paikkatietoikkuna/MML. Lähin luonnonsuojeluohjelma-alue Tynnyrinaapa kuuluu myös suurelta osin em. Tynnyrinaavan Natura-alueeseen. Alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 28 (76) Entisen sellutehtaan jätevesiallas on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI). MAALI on BirdLife Suomen ja sen alueyhdistysten yhteisvoimin toteuttama hanke, jossa kartoitetaan ja nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet eli MAALI- alueet. Hanke on maakuntatason laajennus kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeiden alueiden kartoitushankkeille. Luokitteluperusteena entisen jätevesijärven osalta ovat vesilintumäärä ja pääskyt. Kriteerilajeja ovat naurulokki, suokukko ja tukkasotka. (BirdLife Suomi ry, 2016.) Kuva 16. FINIBA Kemijärven pohjoisosa Lähde: YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 29 (76) 2.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Lähde: YVA-selostusluonnos 170202, Kaupungin keskustan ja Patokankaan arkeologinen selvitys arkeologinen inventointi 2015 Ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa Kemijärven alue kuuluu pääosin Peräpohjolan - Lapin maisemamaakunnan osaan nimeltä Peräpohjolan vaara- ja koskiseutu. Pieni osa kaakkoisosasta kuuluu Kuusamon vaaraseutuun. Kemijärven maisemaa hallitsevat verraten jyrkkäpiirteiset maastonmuodot ja voimakkaat jokivarret kulttuurimaisemineen. Alueen poikki kulkee muutama luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso, mutta ne eivät ole maisemakuvassa kovinkaan hyvin erottuvia. Maisemarakenteen kannalta huomattavasti merkittävämpiä ovat Kemijärven kaupunkikeskuksen ja hankealueen ympäristön vaarat. Maisemarakenteen kannalta merkittäviä lähialueen vaaroja ovat Patovaara (254 m mpy, suhteellinen korkeus Kemijärven tasosta 105 m), Perävaara (228 m mpy, suhteellinen korkeus 79 m), asutut Sipovaara (181 m mpy, suhteellinen korkeus 32 m) ja Kallaanvaara (180 m mpy, suhteellinen korkeus 31 m), sekä kaava-alueen itäpuolella sijaitsevat Kotavaara (248 m mpy) ja Puikonvaara (236 m mpy). Kaava-alueen läheisyydessä noin 5 kiilometrin päässä sijaitsevat Kyrövaara (273 m mpy) ja Sortoselkä (252 m mpy), sekä vastarannalla Pöyliövaara (233 m mpy) ja Karvakkoselkä (301 m mpy) ja Tarsavaara (350,5 m mpy). Näille kontrastia tuo tasaisempi ja alavampi Kemijärven (149 m mpy) ja kaupungin keskustan alue (149-174 m mpy), jota reunustavalla alueella on suhteellisen tiheästi moreenikumpuja. Erityisesti keskustan länsipuolelle keskittyvät laajat jäätikön sulamisvaiheessa paikoilleen jääneen jäämassan alle syntyneet kumpumoreenialueet ovat maisemallisestikin huomattavia. Lapin ja koko Suomen laajin kumpumoreenialue sijaitsee Kemijärven länsipuolella. Suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitseva Sortoselkä ja keskustan länsipuolella sijaitseva Yylammen kumpumoreeni (MOR_Y13-139 ja MOR_Y13-150) on luokiteltu arvoluokkaan 2, valtakunnallisesti hyvin arvokkaiksi moreenimuodostumiksi (YM, 2007). Suunnittelualueen ja kaupungin keskustan asutuksen väliin jää laajahko Kemijärvi, jonka leveys tällä kohdalla on noin 3,7 km. Kemijärvi on pohjamuodoiltaan mielenkiintoinen, koska siinä erottuu niin selkeästi vuolaan virran alue noin 7-10 metrin syvyisenä, ja toisaalta matalikot ja matalat saaret, sekä niiden välissä polveilevat yli 3 metrin syvyiset sivu-uomat ja vedenalaiset painanteet. Alueella voi nähdä havainnollisesti virtaavan veden vaikutuksen maaperän muotoihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 30 (76) 2.8.1 Maisemallisesti ja kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat alueet Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat on laaja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde (RKY2009 -kohde). Tämä kokonaisuus käsittää arvokkaita ympäristöjä Kemijoen yläjuoksun Pelkosenniemeltä aina Perämeren rannikolle. Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat -kulttuuriympäristön arvokkaista kohteista on lähinnä kaava-aluetta noin 2,5-3,5 km etäisyydellä. Alueella sijaitsee Kemijärven kirkko ja rautatiesilta. Kirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kauas näkyvä maamerkki. Muita RKY-kohteita Kemijärvellä ovat Puikkolan taloryhmä (etäisyys noin 3,3 4,7 km) ja Salpalinja (etäisyys noin 20 km). Puikkolan taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Kuva 17. Kulttuuriympäristökohteet: Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat sekä Puikkolan taloryhmä. (Lähde: Museovirasto) Kaupungin keskustan ja Patokankaan alueella tehtiin vuonna 2015 arkeologinen selvitys Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n toimesta. Hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä. Lähimmät tiedossa olevat muinaisjäännökset (Kyröjärven asuinpaikka, Kyrövaaran pyyntikuoppa ja Ylimmäinen lampi työ- ja valmistuspaikka) sijaitsevat noin 4,1 6 km päässä kaava-alueesta. Perimätiedon mukaan järven pohjoisrannalla on ollut lappalaisten asuinpaikka.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 31 (76) 2.8.2 Rakennettu ympäristö Alueen olemassa oleva rakenne perustuu Stora Enson (ent. Kemijärvi Oy:n) sellutehtaaseen. Kemijärven sellutehdas valmistui vuonna 1965 poistamaan työttömyyttä ja tekemään Pohjois-Suomen puunkorjuusta kannattavampaa. Sellutehdas aloitti itsenäisenä Kemijärvi Oy:na, ja liitettiin tappiollisena valtion omistamaan Veitsiluotoon 1960-luvun lopulla. Veitsiluoto fuusioitui 1998 osaksi Enso Oy:tä, joka puolestaan yhdistyi ruotsalaisen Storan kanssa 1990-luvun lopulla. Syksyllä 2007 Stora Enso päätti lakkauttaa Kemijärven tehtaan vuoden 2008 aikana. Tavoitteena oli kannattavuuden parantaminen ja puun käytön vähentäminen Suomessa, johtuen mm. puun ja energian kohonneista hinnoista, paperin alhaisesta hinnasta, Venäjän puutulleista ja epäedullisista valuuttakursseista. (Yle, 2008 päivitys 2016). Kuva 18. Viistokuva Lappi Timber Oy:n sahan ja liimapuutehtaan alueesta. Vaalea korkea rakennus kuvassa keskellä on Kemijärvi Oy:n (myös. Stora Enso) ajalta jäänyt entinen keittämö ja pesemö. Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 Kemijärven (myöh. Stora Enson) sellutehdas on menettänyt entisen kompaktin rakenteensa eikä aikaisempi toiminnallinen kokonaisuus ole enää hahmotettavissa. Alueen vanhat rakennukset ja prosessilaitokset on luetteloitu (Ahma Group 2016).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 32 (76) Luetteloinnin mukaan Kemijärvi Oy:n ja Stora Enson rakennukset ja prosessilaitokset on pääosin purettu. Entisistä Stora Enson rakennuksista on jäljellä entinen keittämö- ja pesemörakennus (nykyään Keiteleen sahan omistuksessa) ja esiselkeyttimen lietteen- ja kemikaalien käsittelyrakennus, välppäämörakennus, sähkönjakelukeskus ja rakennus ilmastusaltaan rannalla. Jäljellä on myös seuraavia Stora Enson aikaisia rakenteita/alueita: aktiivilietelaitoksen altaat esiselkeytin maapohjaiset altaat: tasausallas, varoallas ja ilmastusallas jälkiselkeytin biolietteen tiivistysallas ja sen pumppaamo puhdistetun jäteveden poistopumppaamo ja siihen liittyvät mittauskopit ns. niittypumppaamo, joka pumppaa hulevesiä jälkiselkeytyslammikkoon. Lisäksi alueella on pieni toimiva luvallinen tehdaskaatopaikka ja kaatopaikan suotovesien poistopumppaamo. Muut Stora Enson rakennukset ja prosessilaitokset on purettu. Yleiskaava-alueen lähiympäristön rakennettuina elementteinä kaukomaisemassa erottuvat selvästi nykyinen sahateollisuusalue, jossa horisontin yläpuolelle kohoaa entinen keittämö ja pesemö. Kemijärvi Oy:n ja Stora Enson entisistä rakennuksista kaukomaisemassa erottuvat selkeästi myös linkkimasto ja savupiippu. Rantapuuston välistä erottuu lisäksi vaaleana muutama matalampi teollisuusrakennus. Teollisuusalueelta pohjoiseen lähtevät voimalinjat eivät erotu kaukomaisemassa. Keskustan suunnasta katsottuna hankealueen lähiympäristöllä on selkeä teollisuusalueen leima. 2.9 Suunnittelutilanne 2.9.1 Maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 27.10.2004. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä pieneltä osin teollisuus- ja varastoaluetta (kaavamerkintä T). Lisäksi aluetta koskevat merkinnät maaseudun kehittämisen kohdealueesta (kaavamerkintä mk) ja matkailun vetovoima-alueesta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueesta (mv). Alueen eteläpuolella kulkee Barentsin käytävä, valtakunnallisesti tärkeä kansainvälinen liikennekäytävä (bk). Hankealueen eteläpuolelta kulkee moottorikelkkailureitti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 33 (76) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Lapin liiton hallitus on 11.3.2013 kuuluttanut Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen vireille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on vireillä (hyväksymisvaiheessa). Biojalostamohanke on huomioitu maakuntakaavatyössä. (Kokous 15.4.2016, Lapin ELY-keskus, muistio 24.4.2016.) Uusi Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.8 14.9.2016 ja sitä on tarkistettu saatujen muistutusten perusteella loppuvuodesta 2016. Lapin liiton hallitus käsitteli muistutusten vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä siihen esitetyt muutokset 28.11.2016. Uusi maakuntakaava ei ehtine astua voimaan tämän yleiskaavaprosessin aikana. Maakuntakaavan tavoitteet tukevat tämän yleiskaavan tavoitetta. Patokankaan alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T 712) sekä taajamatoimintojen alueeksi (A 27). Yleiskaava-alueelle sijoittuu liikennekohde (L 1642). Lisäksi yleiskaava-alue sisältyy maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk 8502) sekä matkailun vetovoima-alueen matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle (mv 8401). Kuva 19. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksesta. (lähde: Lapin liitto)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 34 (76) Kaava-alueelle kohdistuvat maakuntakaava ehdotuksen merkinnät määräyksineen:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 35 (76) Maakuntakaavaehdotuksen koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset (niiltä osin, kuin niiden voidaan tulkita ohjaavan tämän yleiskaavan laadintaa): SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: Alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laadun parantamista sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten kehittämistä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin. Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologinen kulttuuriperintö sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten jokien ja järvien rannoilla ja arvokkaimmilla vaara-alueilla sekä pääteiden, matkailupalvelualueiden, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä metsän-käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara- alueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallinta-suunnitelmat. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtio-neuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Tuulivoimaloiden osalta on otettava huomioon valtio-neuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 36 (76) 2.9.2 Yleiskaava 2.9.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Laadittavan yleiskaavan alueella tullaan käynnistämään asemakaavoitus keväällä 2017. Lähin asemakaavoitettu Sipovaaran ja Kallaanvaaran alue sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella. 2.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin sekä erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon mm. yleiskaavoituksessa, erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli jotain tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän kaavatyön osalta tavoitteet koskevat seuraavia asioita; Toimiva aluerakenne tuetaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita, koskee erityisesti taantuvia alueita kuten Kemijärveä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit, uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille on otettava huomioon maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 37 (76) Kulttuuri- luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten kehittämistä varten tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäistä polttoainetta käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. 2.11 Muut suunnitelmat ja hankkeet Alueella on vireillä ympäristövaikutusten arviointi Boreal Bioref Oy:n biojalostamon osalta. YVA-ohjelmaa sekä YVA-selostusta (versio 2.2.2017) ovat lähteenä yleiskaavan laadinnassa. Kemijärven kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin maapoliittisen ohjelman 2014-2017 kokouksessaan 4.3.2014. Sen mukaan kaupunki pyrkii myös hankkimaan eri teollisuudenalojen kehittämiseen tarpeelliset maa-alueet, mikäli tällaista tarvetta ilmenee ja kaupungin mukanaolo ko. hankkeissa katsotaan tarpeelliseksi. Kemijärven kaupunkistrategia 2020:n toimenpideohjelmassa tavoitteena on mm. työpaikkojen lisääminen. Tavoitteena on myös mahdollistaa aktiivisella maa- ja kaavoituspolitiikalla yritystoiminnan kehittyminen ja uusien toimitilojen syntyminen. Kaupunki turvaa aloittavien yritysten toiminnan edellytyksiä. Tavoitteena on kasvattaa puun jalostus- ja käyttöastetta. Kaupunki huolehtii siitä, että kaavoitusprosessit etenevät suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Lapin maakuntasuunnitelma Lapin liiton valtuusto on 25.11.2009 hyväksynyt Lapin maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelma on kuvaus Lapin yhteisestä, toivotusta kehityssuunnasta. Maakuntasuunnitelman mukaan : Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin lisätään asuinympäristöjen viihtyisyyttä panostamalla rakentamisen suunnitteluun ja laatuun sekä parantamalla luonnonympäristön tilaa vaalitaan rakennusperintöä ja kulttuurimaisemia rakentamisessa otetaan huomioon ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökulmat eheyttämällä ja tiivistämällä kaupunkikeskustojen yhdyskuntarakennetta vähennetään päästöjä ja hillitään ilmastonmuutosta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 38 (76) Kuva 20. Lapin maakuntasuunnitelman mukainen aluerakenne Kemijärven ympäristössä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 39 (76) 3 Suunnittelun vaiheet 3.1 Kaavan valmisteluvaihe Kemijärven kaupungin Tekninen lautakunta on 16.4.2015 päättänyt käynnistää Patokangas-Sipovaara alueen yleiskaavan laatimisen. Päätöksen yhteydessä yleiskaavatyötä koordinoimaan on nimetty ohjausryhmä, johon kuuluvat kaupungingeodeetti, tekninen johtaja, kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, rakennuslautakunnan puheenjohtaja, elinkeinojohtaja sekä jäsen yrittäjäyhdistyksestä. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.5.-10.6.2015. Nähtävilläolon yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty kirjallisia palautteita nähtävilläolon aikana. Yleiskaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin 13.8.2015. Neuvottelun muistioon kirjattiin viranomaisten näkökulmasta seuraavat tavoitteet: Lapin liitto: Suunnitellut toiminnot ja aluevaraukset ovat voimassa olevan ja valmisteilla olevan maakuntakaavan mukaisia. Kaivosten rikasteiden edellyttämät kuljetus toiminnat, tulee huomioida yleiskaavassa ELY-keskus: Patokankaalla Hiidenlammen ympäristössä on arvokkaita luontokohteita, mutta ne eivät estä rakentamista alueelle. Muutoinkaan luontoselvityksestä ei ilmennyt sellaista, mikä estäisi rakentamisen kaavaalueella. Kaavahankkeen aikataulu tulisi sovittaa muihin mahdollisiin lupaprosesseihin sopivaksi. Kaavan rajaus tulisi sovittaa siten, että siinä ratkotaan vain teollisuusalueeseen liittyvien toimintojen sovittumista. Museovirasto (erillinen sähköposti Forsius-Pöyliö 11.8.2015): Sellutehtaan tuotanto päättyi 2008 ja Museovirasto on antanut vuosina 2008-2013 lausuntoja sekä tehdasalueen suojeluesityksestä että yksittäisten tuotantorakennusten purkamisesta. Museovirasto on 12.8.2008 antanut lausunnon dnro 034/600/2008 entistä Kemijärven sellutehdasta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa asiassa. Lausunnossaan virasto totesi Kemijärven sellutehtaan kulttuurihistoriallisten piirteiden vaalimiselle olevan ratkaisevaa, että rakennettua kokonaisuutta voidaan hyödyntää sille soveltuviin uusiin käyttötarkoituksiin. Tehtaan perustamis- ja rakennusvaiheesta olevien rakennusten, kuten konttorin, porttirakennuksen, ruokala-korjaamon, kuivaamon massavarastoineen, valkaisimon, voimalaitoksen ja edellisten yhteydessä olevien putkistosiltojen kulttuurihistoriallisten piirteiden selvittämistä pidettiin tärkeänä käyttö- ja kunnossapitosuunnitelmia laadittaessa. Tehdasalueen siirryttyä uuteen käyttöön on joidenkin yksittäisten rakennusten suojelutarpeita ja säilymisedellytyksiä arvioitu uudelleen ja alueelta on purettu mm. voimalaitos- ja valkaisimorakennukset 2009 sekä kaustistamorakennus vuoden 2011 jälkeen. Museovirasto ei ole vastustanut lausunnossaan 17.12.2013 dnro MV/225/05.03.00/2013 Stora Enso Oyj:n hakemusta purkaa tarpeettomaksi käyneet hakesiilon, vesilaitoksen ja toimisto/korjaamon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 40 (76) Rakennetun kulttuuriympäristön suojelun osalta yleiskaavan tavoitteena tulee olla tehdaskokonaisuuden kulttuurihistoriallisten piirteiden vaalimisen kannalta ratkaisevana pidetyn, sellutehdasalueen käyttöhistoriaa ilmentävän rakennusryhmän suojelu (konttori, porttirakennus, ruokala/korjaamorakennus, kuivaamo/liimapalkkitehdas). Valmisteluvaiheen yhteydessä on laadittu seuraavia selvityksiä, joita on käytetty YVA-aineiston lisäksi hyväksi kaavaa laadittaessa: Luontoselvitys Patovaaran ja Sipovaaran alueelle yleiskaavaa varten, ERP Turve ja Lumi Oy 26.7.2015, Pia Kangas Kemijärvi kaupungin keskustan ja Patokankaan arkeologinen selvitys, arkeologinen inventointi 2015, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 5.1.2016, Kalle Luoto Lisäluontoselvitys Patovaaran alueelle YVA:a varten, PK Jooga ja luonto 22.10.2016, Pia Kangas Lepakkoselvitys Patovaaran alueen YVA:a varten, PK Jooga ja luonto 22.10.2016, Pia Kangas Lintukartoitus 2.7., Pirkka Aalto Yleiskaavan valmisteluaineiston laatiminen aloitettiin syksyllä 2016 ja se saatiin valmiiksi. Koska yleiskaava on luonteeltaan niin sanottu hankekaava, yleiskaava tarkentuu ja yksityiskohtaistuu sitä mukaan, kuin alueella käynnissä olevat konkreettiset hankesuunnittelmat täsmentyvät. Yleiskaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 27.3.-2.5.2017 ja yleisötilaisuus hankeesta järjestetään 29.3.2017.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 41 (76) Kuva 21. Nähtäville asetettu yleiskaavan valmisteluaineisto

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 42 (76) 3.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään prosessin edetessä. 3.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään prosessin edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 43 (76) 4 PATOKANKAAN TEOLLISUUSALUEEN YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 4.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Yleiskaava mahdollistaa alueen kehittämistä entistä paremmin teollista toimintaa ja logistiikkaa palvelevaksi alueeksi. 4.1.1 Biojalostamon alue (T/Kem) Kaava-alueen pohjoisosassa (T/Kem) Boreal Bioref Oy suunnittelee Kemijärvelle tuotantokapasiteetiltaan 500 000 tonnin biojalostamoa. Laitos tuottaisi perinteisen pitkäkuituisen havupuusellun lisäksi mm. liukosellua, mikrokiteistä sellua (MCC), mäntyöljyä, biokaasua ja maanparannusaineita sekä sähköä myös valtakunnan verkkoon. Tämä yleiskaava osoittaa ja varaa hankkeen tarvitsemat maa-alueet ja varmistaa tarkoituksenmukaisten yhteystarpeiden ja infrastruktuurin osoittamisen siinä tarkkuudessa, kuin yleiskaavalta edellytetään. Muilta osin biojalostamon yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaa ja säätelee erilliset lupaprosessit, joista keskeisimpiä ovat YVA, ympäristölupa, kemikaalilupa ja rakennuslupa. Boreal Biorefin biojalostamon hanke on niin sanottu YVA-hanke, joka on tällä hetkellä ( tilanne) selostusvaiheessa. YVA-menettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki, 468/1994) ja siihen liittyvään asetukseen (713/2006). YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-laki pohjautuu Euroopan yhteisöjen neuvoston antamaan ympäristövaikutusten arviointia koskevaan direktiiviin (85/337/ETY). YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 5a-kohdan nojalla YVA-lain mukaista arviointimenettelyä sovelletaan mm. massatehtaisiin kapasiteetista riippumatta ja näin ollen arviointimenettelyä sovelletaan Kemijärven biojalostamohankkeeseen. Biojalostamo on ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 mukainen metsäteollisuuden direktiivilaitos, jonka toiminta edellyttää ympäristölupaa. BAT-päätelmissä on määritelty paras käyttökelpoinen tekniikka ja sitä vastaavat päästötasot. EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ns. direktiivilaitosten ympäristöluvassa määrättävien päästötasojen ja laitoksen tarkkailun tulee noudattaa BATpäätelmiä. Luvituksen yhteydessä huomioidaan mm. Euroopan vesiensuojelua määrittävä vesipolitiikan puitedirektiivi ja kansallinen asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Direktiivin yleisenä tavoitteena on ollut vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen koko EU:n alueella vuoteen 2015 (tietyissä tapauksissa 2021 tai viimeistään 2027) mennessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 44 (76) Hankkeen ympäristölupaviranomainen on Pohjois-Suomen AVI. Lupaviranomainen tutkii ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja ottaa huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Ympäristölupaa ei voida myöntää ennen kuin ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Lupaharkinnan jälkeen lupa myönnetään, mikäli toiminta täyttää YSL:n ja jätelain (646/2011) sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset (YSL 48 ). Biojalostamon tarvitsema maa-alue kaikkien tarvittavien toimintojen sijoittamiseksi tulee olla vähintään noin 100 hehtaaria. Yleiskaavassa varatun alueen pinta-ala on 123 hehtaaria. Tällä varauksella varmistetaan se, että alueen yksityiskohtaisempi layout suunnitelma voidaan laatia optimaalisimmalla tavalla ja eri toiminnot sijoittaa tarkoituksenmukaisesti kaava-alueella. Aluetta koskevat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat aluevaraustarpeineen tarkentuvat yleiskaavaprosessin aikana. Kuva 22. Luonnossuunnittelun aikainen mallinnus tehdasalueesta (kuvakulma: kaakosta, katselusuunta luoteeseen) Lähde: YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 45 (76) Kuva 23. Luonnossuunnittelun aikainen mallinnus tehdasalueesta (kuvakulma: pohjois-koillisesta, katselusuunta etelä-lounas) Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 4.1.2 Liikenneterminaali (LRA) ja rautatieliikenteen alue (LR) Kaavassa osoitettu terminaalialue (LRA) on Liikenneviraston toteuttama alue, jonka tehtävänä on parantaa puukuljetusten sujuvuutta rautateitse. Aluevarauksella parannetaan Itä-Lapin alueen elinkeinoharjoittajien toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Alueen nykyisien toimijoiden lisäksi kaavassa on riittävät varaukset myös tulevaisuuden tarpeita varten. Terminaalin suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on ollut, että vuotuinen raakapuun kuljetusmäärä Kemijärveltä on ennustettu olevan 600 000 900 000 tonnia, joka on raakapuun kuljetusyksikköinä keskimäärin noin 14 junaa viikossa ja 2-3 vuorokaudessa. Tiedossa olevat tulevaisuudentarpeet liittyvät mahdollisiin rikastekuljetuksiin, joiden kokonaismääräksi arvioidaan (tilanne ) 1,54 milj. tn./ vuosi. Alueen kuljetusmääräarviot ovat riippuvaisia suunnitteilla olevan biojalostamon toteuttamisesta. Jos biojalostamo toteutetaan, rahdattavan puutavaran määrä vähentynee. Aluevaraus sisältää alueen toiminnan kannalta tarvittavat kulkuyhteydet alueelle ja alueella sekä välivarastoinnin edellyttämät alueet, rakenteet ja rakennelmat. Aluevarauksen kokonaispinta-ala on noin 34 hehtaaria. Aluetta koskevat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat aluevaraustarpeineen tarkentuvat yleiskaavaprosessin aikana. Rautatieliikenteen alue (LR) merkintä on olemassa olevan rata-alueen aluevaraus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 46 (76) 4.1.3 Teollisuusalueet (T) Aluevarauksen kokonaispinta-ala on noin 128 hehtaaria. Olemassa oleva toiminta: Olemassa oleva teollinen toiminta sijoittuu vuonna 2008 suljetun Stora Enson sellutehtaan alueella. Alueen vanhat rakenteet on pääosin purettu ja nykyisin toimintaa harjoittavaa Keitele Groupin saha- ja liimapuutehdas. Alueen vanhasta rakenteesta on jäljellä entinen keittämö- ja pesemörakennus (nykyään Keiteleen sahan omistuksessa) ja esiselkeyttimen lietteen- ja kemikaalien käsittelyrakennus, välppäämörakennus, sähkönjakelukeskus ja rakennus ilmastusaltaan rannalla. Vuonna 2014 Keitele Group päätti sijoittaa erään maailman moderneimmista sahalaitoksista Kemijärvelle. Sahatavaran tuotanto vuonna 2016 oli 160 000 m3. Suunniteltu sahatavaratuotanto vuodesta 2017 alkaen on 300 000 m3 vuodessa (Lappi Timber Oy 2015). Aluevaraus sisältää alueen toiminnan kannalta tarvittavat kulkuyhteydet alueelle ja alueella toiminnan edellyttämät alueet, rakenteet ja rakennelmat. Aluetta koskevat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat aluevaraustarpeineen tarkentuvat yleiskaavaprosessin aikana. Uudet aluevaraukset: Yleiskaavassa on osoitettu huomattava määrä uutta teollisuusaluetta. Alueet, jotka on osoitettu vanhan sellutehtaan ympäristöön ja Pahkakummuntien itäpuolelle ovat varauksia tulevaisuuden tarpeita varten. Alueen kehittyessä, on Kemijärven yhdyskuntarakenteen näkökulmasta tarkoituksenmukaista keskittää toimintoja. Näille alueille ei ole tätä yleiskaavaa laadittaessa (tilanne ) olemassa konkreettisia suunnitelmia tai toimijaa. Kiinnostusta alueita kohtaan on kuitenkin olemassa ja Kemijärven kaupungin tavoitteena on varata mahdollisuuksia uusille toimijoille. Halkolammen etelä puolella olevan ratapihan ympäristön teollisuusalueet ovat vastaavia aluevarauksia tulevaisuuden tarpeisiin. Näille alueille ei ole tätä yleiskaavaa laadittaessa (tilanne ) olemassa konkreettisia suunnitelmia tai toimijaa. Kiinnostusta alueita kohtaan on kuitenkin olemassa ja Kemijärven kaupungin tavoitteena on varata mahdollisuuksia uusille toimijoille, joilla on logistisia tarpeita muun muassa ratakuljetusten varalle. 4.1.4 energiateknisen huollon alue (EN) Yleiskaavassa osoitetut energiahuollon alueet, palvelevat alueen sähkönsiirtoa ja tarpeita. Pahkakummuntien itäpuolella oleva EN alue on Isokeron sähköasema, josta on 110 kv yhteydet itäänpäin Isokero-Pelkosenniemi, Isokero-Kursu sekä länteen jakelumuuntamon kautta (EN alue) Keitele Groupin alueelle sekä Isokero- Permantokoski. Tämän lisäksi Isokeron sähköasemalta lähtee 20 kv jakeluverkko Kostamoon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 47 (76) Alueen toteuttamisvaiheessa ja suunnittelun edetessä sähköverkon suhteen tultaneen tekemään uusia ratkaisuja. Kemijärven tehtaan kantaverkkoliityntä on suunniteltu toteutettavaksi Pirttikoski Kokkoniva 220 kv:n voimajohdon läheisyyteen rakennettavan Fingridin uuden 220/110 kv:n sähköaseman kautta. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan uusi sähköasema tulee todennäköisesti sijoittumaan Peltojärven länsipuolelle. Tehtaan 110 kv:n liittymisjohto rakennettaisiin korvaamalla nykyinen Koillis-Lapin Sähkö Oy:n Honkakero - Isokero 110 kv:n voimajohto 13 kilometrin matkalta kahden virtapiirin yhteispylväsratkaisuksi, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Sähkönsiirtoa ja järjestelyä koskevat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat aluevaraustarpeineen tarkentuvat yleiskaavaprosessin aikana. Aluevaraus sisältää alueen toiminnan kannalta alueet, rakenteet ja rakennelmat. Aluevarausten kokonaispinta-ala on noin 5 hehtaaria. 4.1.5 Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Kaavassa on osoitettu vanha tehdaskaatopaikka. Kaatopaikkaa on muotoiltu ja maisemoitu kaatopaikkavesien muodostumisen vähentämiseksi ja puhtaiden valumavesien johtamiseksi keräilyn ulkopuolelle. Kaatopaikkavedet kerätään talviaikana varoaltaaseen ja kesäisin jätevedenpuhdistamo käynnistetään. Jäteveden puhdistusaltaan koillis-rannassa sijaitsee Stora Enson jätevedenpuhdistamo. Aluevaraus sisältää alueen toiminnan kannalta alueet, rakenteet ja rakennelmat. Aluevarausten kokonaispinta-ala on noin 24 hehtaaria. Aluetta koskevat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat aluevaraustarpeineen tarkentuvat yleiskaavaprosessin aikana. 4.1.6 Muut aluevaraukset Asumista kuvaavat merkinnät (A) osoittavat kaava-alueella sijaitsevat nykyiset asuinrakennuspaikat, joista vain osa on asuttuja. Kaava-alueella sijaitsee kaikkiaan 19 pihapiiriä, joista yhtä käytetään loma-asumiseen. Yleiskaavalla ei osoiteta uuden asutuksen rakentamista kaava-alueella. Aluevarausten kokonaispinta-ala on noin 9 hehtaaria. Pahkakummuntien länsipuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV) merkinnän tarkoituksena on luoda pääasia näköeste ja suojavyöhyke teollisen toiminnan ja asumiseen käytettävän alueen välille. Alue on tarkoitus pitää luonnonmukaisessa tilassa ja hakkaamattomana. Aluevarauksen kokonaispinta-ala on noin 27 hehtaaria. Pahkakummuntien länsi-puolelle Isokeron sähköaseman kohdalle on osoitettu yleiskaavassa huoltoasema-alue, jonka on tarkoitus palvella pääsääntöisesti raskaan liikenteen tarpeita. Kyseisen aluevarauksen osalta on epävarmuustekijöitä, joita tarkennetaan suunnittelun edetessä. Epävarmuudet liittyvät alueen liikennejärjestelyihin sekä sähköaseman läheisyyteen sijoittamisen mahdollisuuteen. Aluevarauksen kokonaispinta-ala on noin 2 hehtaaria.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 48 (76) 4.1.7 muut merkinnät Alueet, joille ei kohdistu maankäyttöpaineita, on osoitettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Alueiden luonne on tarkoitus säilyttää ennallaan ja alueilla on mahdollista harjoittaa maa- ja metsätalouteen liittyvää toimintaa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 168 hehtaaria. Vesialueet (W) on osoitettu kaavassa. Vanha jäteveden puhdistusallas on merkitty saa-pistekatkoviivamerkinnällä, joka edellyttää alueen puhdistusta ja kunnostusta, mikäli sille kohdistuu käyttötarpeita. Vesialueen kokonaispinta-ala on noin 197 hehtaaria. Tielinjaukset, pistorata ja moottorikelkkareitti Yleiskaavassa osoitetut yhteydet ja liikenneverkko tullee muuttumaan nykyisestä aluetta toteutettaessa. Yleiskaava tässä vaiheessa (tilanne ) osa merkinnöistä on osoitettu yhteystarvemerkinnöin, ohjeellisin merkinnöin ja vaihtoehtoisin merkinnöin. Pahkakummuntien tieluokkaa on laskettu yleiskaavaluonnoksessa yt/kk, eli kokoojakaduksi. Pahkakummuntien merkitys tieverkostossa laskee, koska raskaan liikenteen lisääntymisen vuoksi, on tarkoitus kehittää liikenneverkostoa siten, että päätie tullaan siirtämään Patovaaran itäpuolelle (VE 1 ja VE 2). Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjausmerkintä (VE 1 ja VE 2) ovat yleiskaavatason merkintä tarkentuvan suunnitteluperiaatteen mukaisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä tehdystä Soklin kaivoksen liikenneyhteydet, toimenpideselvityksestä (30.10.2015, Sito Oy). Merkinnän perusta on uusien yhteyksien tutkiminen raskaan liikenteen lisääntymisen vuoksi. Tieliikenteen yhteystarvemerkintää on käytetty kaava-alueen sisäisen liikenneverkoston tarpeiden osoittamiseen. Merkinnällä halutaan ohjata yksityiskohtaisempia suunnitelmia, jotta voidaan ratkaista alueen tarvittavat yhteydet eri alueille tarkoituksenmukaisesti. Merkintää on käytetty Terminaalintieltä kaavavaraukselle T/kem sekä kaava-alueen eteläosassa Pahkakummuntien länsipuolelle jätevedenpuhdistamon kautta uudelle T- aluevaraukselle. Lisäksi merkintää on käytetty kaava-alueen eteläosassa radan varrella varmistamaan ylikorkeiden kuljetusten reitin varmistamisesta teollisuusalueille. Ohjeellinen uusi tieyhteys, osoittaa yleiskaavassa likimääräisen liittymätarpeen tai olemassa olevan liikennealueen uuden järjestelytarpeen, jota on tarpeen selvittää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, suhteessa nykyisiin tielinjauksiin. Näille merkinnöille ei ole tätä yleiskaavaa laadittaessa (tilanne ) olemassa konkreettisia suunnitelmia ja sitovammat yhteysmerkinnät konkretisoituvat, kun suunnitteluprosessi etenee. Ohjeellinen pistorata on merkitty yleiskaavaan biojalostamon tarpeita varten. Olemassa oleva moottorikelkkareitti on osoitettu ohjeellisena kiertämään kaavaalueen pohjois-osasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 49 (76) Erityisen arvokkaat luontokohteet Yleiskaavassa on osoitettu seitsemän (7) erityisen arvokasta luontokohdetta, jotka sijoittuvat suunnitellun biojalostamon aluevarauksen alueelle. Merkintöjen perustelujen mukaan, alueet ovat Metsälaki 10 ja Vesilaki 11 :n mukaisia kohderajauksia. Yleiskaavassa alueet on tunnistettu ja kaavamääräyksen mukaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä kohteet tulee huomioida ja käsitellä asianmukaisesti erillisillä lupaprosesseilla. 4.2 Yleiskaavan merkinnät ja määräykset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 50 (76)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 51 (76)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 52 (76) 5 Yleiskaavan suhde ja vaikutukset muihin suunnitelmiin 5.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Kuva 24. Tavoitteiden soveltamisala. Rasterilla merkityt tavoitteet tulevat sovellettavaksi Lähde: Opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne, tuetaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita, koskee erityisesti taantuvia alueita kuten Kemijärveä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista, Yleiskaava Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaava tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 53 (76) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit, uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaaraalueille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, on otettava huomioon maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä Kulttuuri- luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleiskaava edistää Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaava tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Yleiskaava edistää teollisen toiminnan kehittymistä alueella ja luo tonttipaikkoja työpaikkarakentamiseen. Yleiskaava edistää teollisen toiminnan ja logistiikkapalvelujen kehittymistä alueella. Yleiskaavassa huomioidaan tulvaan liittyvät kysymykset ja riskit. Yleiskaavassa huomioidaan maa- ja kallioperän soveltuvuus rakentamisessa. Tarvittaessa alueelle osoitetaan määräyksiä ja ohjataan suunnittelua siten, että asiakokonaisuus voidaan huomioida asianmukaisella tavalla. Yleiskaava ei ota kanta alueen toimijoiden tekemiin energiaratkaisuihin. Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaavaratkaisu edistää Kemijärven arvokkaiden alueiden säilyttämistä ja alueellisti vaihtelevina. Kulttuuri- luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osaalueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaavaratkaisu edistää Kemijärven arvokkaiden alueiden säilyttämistä ja alueellisti vaihtelevina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 54 (76) Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto, on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto, on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten kehittämistä varten. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto, tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäistä polttoainetta käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Yleiskaavassa on osoitettu terminaalialue, joka edistää ja tehostaa ratojen kehittämismahdollisuuksia. Myös muun kuin puutavaran varastoinnin kehittämiselle (malmi/ rikaste) varataan tarvittava alue. Yleiskaavassa on osoitettu terminaalialue, joka edistää ja tehostaa ratojen kehittämismahdollisuuksia. Myös muun kuin puutavaran varastoinnin kehittämiselle (malmi/ rikaste) varataan tarvittava alue. Alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi biotuotetehdas. Tämän lisäksi alueella on puutavaraa hyödyntäviä toimijoita. 5.2 Osayleiskaavan suhde ja vaikutukset maakuntakaavaan Koska Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on hyväksymisvaiheessa (tilanne ). Vaikutukset arvioidaan laadittavana olevaan kaavaan, eikä 27.10.2004 vahvistettuun Itä-Lapin maakuntakaavaan. Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Alueen luonne huomioiden Kemijärven kaupunki voi keskittää asumisen ja muiden toimintojen keskittymistä niille varatuille alueille. Aluekokonaisuus mahdollistaa liikenteen ja logistiikan kehittämistä määrätietoisesti ja jäsennellysti. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 55 (76) Yleiskaava jäsentää vyöhykemerkinnän tavoitetta maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti Kemijärven kaupungin ja kyseisen alueen osalta. Paikallisesti yleiskaava ei tue merkintää, mutta maakuntakaavan mittakaava ja ohjaustavoite huomioiden yleiskaavaratkaisu luo edellytykset muiden alueiden kehittämisen merkinnän tavoitteiden mukaisesti. Yleiskaava edistää Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Alueen luonne huomioiden Kemijärven kaupunki voi keskittää matkailun vetovoima-alueita, matkailun ja virkistyksen kehitystä muualla alueellaan maakuntakaavan tavoitteen mukaisesti ilman riskiä, että alueille kohdistuisi merkinnän tavoitteen pirstaloivaa toimintaa. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta. Merkinnän ei voida katsoa aktualisoituvan tämän yleiskaavan alueella. Yleiskaava tukee maakuntakaavamerkinnön tavoitetta maakuntatason mittakaavaa kuvaavan alueidenkäyttömerkinnän osalta. Alueen teollinen tuotanto ja sen laajentaminen on maakuntakaavan tavoitteen mukaista. Yksityiskohtaisempi kaavoitus ja muut lupaprosessit varmistavat merkittävien ympäristöhaittojen ehkäisyn viereisille alueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 56 (76) Merkinnän ei voida katsoa aktualisoituvan tämän yleiskaavan alueella. Valtaosa kyseisestä alueesta jää yleiskaava-alueen ulkopuolelle. Niiltä osin, kuin kyseinen merkintä ulottuu yleiskaava-alueelle, toiminnot ovat pääasiassa rakennusalueita teollisuudelle sekä niiden edellyttämiä liikenneväyläalueita. Yleiskaava alueella sijaitseva terminaalialue edistää maakuntakaavan mukaista merkintää. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta. Yleiskaavassa on otettu kantaa maakuntakaavan ohjaustavoitteeseen. Yleiskaava luo edellytykset yleiskaava-alueen sisäiselle toimivalle liikennejärjestelyille. Koska maakuntakaavan ohjaustavoite on yleiskaavaa laajempi, on yleiskaavassa informatiivisesti osoitettu myös kaava-alueen ulkopuolelle ulottuvia merkintöjä ohjaamaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jolla varmistetaan logistisesti ja liikenteen sujuvuuden sekä turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukainen verkosto. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta. Yleiskaava alueella sijaitseva terminaalialue tarvittavine yhteyksineen on kuvattu yleiskaavassa ja se edistää maakuntakaavan mukaista merkintää. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 57 (76) Yleiskaava alueella sijaitsevat voimajohdot ja muut sähkönsiirtoon liittyvät merkinnät on osoitettu. Yleiskaava tukee maakuntakaavan merkintää ja ohjaustavoitetta. Maakuntakaavaehdotuksen koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset Maakuntakaavan määräys Alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laadun parantamista sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten kehittämistä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin. Yleiskaavan ratkaisu Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaava tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologinen kulttuuriperintö sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alue on teollisen toiminnan piirissä olevaa aluetta ja sitä kehitetään myös jatkossa tähän tarkoitukseen varaten tilaa ja mahdollisuuksia laajentumiselle. Alueella ei ole mainittuja erityispiirteitä tai kohteita. Vaikutukset lähellä oleviin erityispiirteisiin ja arvioihin selvitetään asianmukaisesti yleiskaavaprosessissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 58 (76) Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten jokien ja järvien rannoilla ja arvokkaimmilla vaara-alueilla sekä pääteiden, matkailupalvelualueiden, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä metsän-käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. Alueelle kohdistuu paikka paikoin voimakasta maankäyttöä ja maisemakuvan muutosta. Alueelle kohdistuva suurin muutospaine on Boreal Biorefin biojalostamo. Kyseisen hankkeen osalta laaditaan erillinen YVA-prosessi, jossa otetaan tarkemmin kantaa hankkeen vaikutuksiin maisemassa. Yleiskaava mahdollistaa alueen jatkosuunnittelun. Asemakaava vaiheessa voidaan arvioida yksityiskohtaisesti kyseisen hankkeen vaikutuksia maisemaan. Muilta osin yleiskaava pääasiassa toteaa vallitsevan tilanteen ja uusi toiminta on mittakaavaltaan sellaista, että sillä ei voida katsoa olevan laajempaa vaikutusta alueen ominaispiirteisiin. Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. kts. edellinen Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Yleiskaavassa on osoitettu terminaalialue, jonka yhteyteen on mahdollisuus sijoittaa rikastekuljetuksen edellyttämät toiminnot. Varsinainen hankealue ei ole poronhoidon kannalta erityisen merkittävä, mutta hankkeesta aiheutuu sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia porotaloudelle. Keskeinen vaikutus liittyy liikenteen lisääntymiseen hankealueen läheisyydessä. Alueella ei sijaitse Valtion maita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 59 (76) Tulva-, sortuma- ja vyörymävaaraalueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallinta-suunnitelmat. Alueelle kohdistuu paikka paikoin voimakasta maankäyttöä ja maisemakuvan muutosta. Kyseiset maakäyttöä koskevat suunnitelmat tehdään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtio-neuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Tuulivoimaloiden osalta on otettava huomioon valtio-neuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Alueella käynnissä olevassa YVAprosessissa (tilanne ) on laadittu meluselvityksiä alueelle suunnittellusta toiminnasta. Meluselvityksiä on arvioitu tarkemmin yleiskaavan vaikutuksen arvioinnissa, kyseisessä kohdassa. 5.3 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaava on laadittu siten, että se tukee maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n yleiskaavan sisältövaatimuksia. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patovaaran alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Alueelle on suunniteltu sijoittuvan toimintaa, joka edistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta ja tätä kautta myös tehostaa olemassa olevan verkoston hyväksikäyttöä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 60 (76) 2. Yleiskaava tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Olemassa olevaa teollisuusaluetta kehitetään vastaavantyyppiseen teolliseen toimintaan ja samalla luodaan edellytyksiä muun infrastruktuurin tehokkaammalle käytölle. 3. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Olemassa olevaa teollisuusaluetta kehitetään vastaavantyyppiseen teolliseen toimintaan ja samalla luodaan edellytyksiä muun infrastruktuurin tehokkaammalle käytölle. 4. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Kyseinen sisältövaatimuksen kohta ei aktualisoidu välittömästi tässä kaavassa. Välillisesti työpaikkojen luomisen kautta alueelle luodaan edellytyksiä kehittää palveluitaan sekä edistetään uuden asumisen tarpeen synnyttämistä. 5. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Alueen toiminnot kytkeytyvät energia-, vesi- ja jätehuollon piiriin. 6. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Kyseinen sisältövaatimuksen kohta ei aktualisoidu välittömästi tässä kaavassa. Välillisesti toimintojen jäsentynyt sijoittuminen edesauttaa maankäytön tarkoituksenmukaista suunnittelua muualla Kemijärven kaupungin alueella. 7. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Alueelle suunniteltu toiminta lisää Kemijärven kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 8. ympäristöhaittojen vähentäminen; Alueen toiminnot kytkeytyvät energia-, vesi- ja jätehuollon piiriin ja näin ollen edistetään ympäristöhaittojen. Muilta osin suunnittelun ohjaus ja tarvittavat lupaprosessit toteutetaan siten, että ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. 9. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kyseinen sisältövaatimuksen kohta ei aktualisoidu välittömästi tässä kaavassa. Välillisesti toimintojen jäsentynyt sijoittuminen edesauttaa maankäytön tarkoituksenmukaista suunnittelua muualla Kemijärven kaupungin alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 61 (76) 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti on selvitettävä vaikutuksia kaavaa laadittaessa. Säädöksen mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Tätä yleiskaavaa laadittaessa on käytetty kaavatyön suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa seuraavia lähteitä ja aineistoa: YVA-selostus_Luonnos_170202, Sweco Oy Kaupungin keskustan ja Patokankaan arkeologinen selvitys arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 5.1.2016 Luontoselvitys Patovaaran ja Sipovaaran alueelle yleiskaavaa varten, ERP Turve ja Lumi Oy 26.7.2015 Lisäluontoselvitys Patovaaran alueelle YVA:a varten, PK Jooga ja Luonto, 22.10.2016 Lepakkoselvitys YVA:a varten, PK Jooga ja Luonto, 22.10.2016 Lintukarotoitus 2.7. klo 03:30-09:30, Pirkka Aalto Soklin kaivoksen liikenneyhteydet toimenpideselvitys, 30.10.2015 Sito Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 62 (76) 6.1 Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue on hyvin laaja. Yleiskaavan käyttötarkoitus huomioiden, eli Pohjois-Suomen metsätalouden toimintaedellytysten parantaminen sekä rikasteen logististen edellytysten parantaminen ulottuvat koko Pohjois-Suomen alueelle, mutta myös laajemmalle, kun kaava-alueen toimintojen loppukäyttäjät huomioidaan. Välittömät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja meluun, työpaikkojen syntymiseen, liikenteeseen sekä mahdollisiin päästöihin. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Yleiskaavassa osoitetut aluevaraukset teollisuusalueiden osalta ja energiahuollon osalta ovat pääasiassa luonteeltaan sellaisia toimintoja, jotka edellyttävät ennen toiminnan käynnistämistä tai harjoittamista erityyppisiä lupia. Koska tämä yleiskaava on luonteeltaan jatkosuunnittelun mahdollistava kaava, pitäytyy se yhdyskuntarakenteen ja maankäytön osalta arvioimaan vain välittömiä vaikutuksia, eikä arvioi toiminnan harjoittamisen vaikutuksia. Patokankaan alue on perinteistä teollisuusaluetta, jota tällä kaavalla kehitetään ja luodaan edellytyksiä uudelle toiminnalle. Koska alueen toimintoja on tarkoitus lisätä, voidaan vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen lukea positiiviseksi. Yleiskaava jäsentää Kemijärven kaupungin eri osa-alueita edistäen Patokankaan alueen kehittymistä teollisen toiminnan työpaikka ja logistiikka-alueena. Yleiskaava tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. 6.3 Vaikutukset liikenteeseen 6.3.1 Tieliikenne Yleiskaava mahdollistaa kehityksen, jonka seurauksena liikenteelliset vaikutukset alueella ja ympäristön tiestössä ovat merkittävät. Liikenteellisiä vaikutuksia aiheuttaa pääasiassa raskas liikenne, joka ylläpitää alueen teollisia toimintoja. Teollisiksi toiminnoiksi luetaan tässä tapauksessa puuraaka-aineen, apuraakaaineiden (esim. kemikaalit), rikasteen ja tuotteiden kuljetukset. Raskaan liikenteen lisäksi vaikutuksia aiheuttavat myös työssä käyvän henkilöstön aiheuttama henkilöliikenne sekä terminaalialueella operoiva junaliikenne. Raakapuuterminaali, saha ja liimapalkkitehdas yhdessä biojalostamon kanssa tulevat lisäämään kokonais- ja raskaiden ajoneuvojen liikennemääriä huomattavasti. Mikäli Soklin kaivoshanke toteutuu, tulee erityisesti raskaan liikenteen määrä lisääntymään entisestään. Soklin kaivoshanke ei ole mukana tässä arvioinnissa, sillä hanketta suunnittelut Yara International on syksyllä 2015 ilmoittanut keskeyttävänsä kaivoshankkeen valmistelun. Biojalostamon aiheuttamaan liikennemäärien muutosta on verrattu liikennetilanteeseen, jossa Keitele Groupin sahan ja liimapalkkitehtaan kapasiteetti on suunnitellulla tasolla ja Liikenneviraston raakapuuterminaali on aloittanut toimintansa eli vuoden 2017 tilanteessa. Liikennemäärien muutos on laskettu sekä tilanteelle, jossa ei ole uutta siltaa ja tilanteelle, jossa on uusi silta Kemijoen yli.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 63 (76) 6.3.2 Raideliikenne Taulukko 2. Arvio yhteistoiminnan aikaisista liikennemäärien muutoksista Pahkakummuntiellä ja valtatiellä 5 Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 Toiminnanaikaisen vaikutusten merkittävyys arvioidaan suureksi. Erityisesti raskaan liikenteen määrät lisääntyvät paikoitellen erittäin merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen (VE0). Liikennemäärän lisäys on paikoitellen erittäin merkittävä myös, kun nykytilanteessa on mukana raakapuuterminaalin ja Keitele Groupin täyden kapasiteetin liikennemäärät (VE0+). Kokonaisliikennemäärien lisäykset eivät ole yhtä merkittäviä kuin tarkasteltaessa pelkästään raskaan liikenteen muutoksia. Biojalostamon toiminnasta aiheutuu junaliikennettä keskimäärin 1-2 junaa/vrk, raakapuuterminaalista 2-3 junaa/vrk ja Keitele Groupin toiminnasta 1-2 junaa/vrk eli yhteensä maksimissaan 7 junaa/vrk. Todellisuudessa yhteisvaikutuksena junaliikennemäärät ovat arvioitua pienempiä. Biojalostamolle rakennetaan yksityisraide raakapuuterminaalilta. Biojalostamon rautatieliikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaikutusta muulle rautatieliikenteelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 64 (76) Arvioitu raideliikennemäärien lisäys on maksimi, ja todennäköisesti liikennemäärät eivät kasva niin paljoa. Biojalostamon rakentaminen vaikuttaa siten, että raakapuun vienti puuterminaalista tulee vähenemään, kun puu jalostetaan Kemijärvellä. Pahkakummuntien tasoristeys on varustettu varoitusvaloin, muttei puomein. Lisääntyneen rautatie- ja maantieliikenteen myötä tasoristeysturvallisuuden arvioidaan hieman heikkenevän. 6.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisema vaikutusten varsinaisena tarkastelualueena on yleiskaava-alueen ympäristö noin 5 kilometrin etäisyydelle. Vaikutuksia arvioidaan lähimaisemaan (alle 2-3 km hankealueesta) ja kaukomaisemaan (n. 3-5 km hankealueesta). Yleiskaavan vaikutusten arviointi keskittyy voimakkaasti suunnitteilla olevaan biojalostamoon, koska hanke on kokoluokaltaan hyvin suuri ja tulee vaikuttamaan merkittävästi maisemaan suhteessa ympäristön nykytilaan. Vaikutusten arviointi keskittyy myös siitä syystä biojalostamoon, että kyseinen hanke on tällä hetkellä (tilanne ) ainoa konkreettinen rakennushanke toteutuneen ympäristön lisäksi, yleiskaavassa osoitetuista aluevarauksista. Maiseman muutoksia tarkastellaan niistä suunnista, missä esiintyy herkkiä kohteita tai toimintoja, kuten kirkon ympäristöstä ja Kemijärven keskustan rantaalueilta ja vesistöltä, sekä lähiasutuksen suunnasta. Huomiota kiinnitetään suuntiin, joista ihmiset eniten havainnoivat maisemaa toisin sanoen asutuksen, vesistöjen, virkistysreittien ja päätiestön tai maisemallisesti merkittävien teiden suunnista. Lähtötiedoissa tuodaan esille hankealueen sijainti suhteessa vaikutuksen kohteena olevaan alueeseen ja muita vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttavia havaintoja. Maisemavaikutukset aiheutuvat lähiasutukselle, Kemijoelle/Patojärvelle ja Kemijärven keskustaan - lähinnä herkkään kirkon ympäristöön, aseman seudulle ja Taiteilijanniemeen. Uudet toiminnot sijoittuvat olemassa olevan teollisuusalueen välittömään läheisyyteen, mikä vähentää vaikutuksen merkittävyyttä olemassa olevan teollisuusalueen suunnasta tarkasteltuna.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 65 (76) Kuva 25. Pienoiskopterikuva Sipovaaran asuinalueen kohdalta saha- ja liimapuutehtaan ja suunnitellun biojalostamon suuntaan (Uula Kuvaja, 2016) Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 Lintuperspektiivistä otetusta kuvasta havaitaan, että kaava-alue on osin maankäytön piirissä. Alueella olevien rakenteiden lisäksi kuvasta on erotettavissa läjitysalueet sekä raideterminaalin alue. Ranta-alue on peitteistä ja mikäli rakentamisen jälkeen ranta-alue säilyy peitteisenä, lieventää se maanpinnan tasolla havaittavia vaikutuksia. Alueen rakentamisen vaikutukset syntyvät siis pää-asiassa maanpinnan ja puuston yläpuolelle, joka luonnollisesti synnyttää vaikutuksia kaukomaisemassa. Tällöin vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat hyvin voimakkaasti rakennusten massojen koko ja korkeus, sekä taustamaasto jonka olemassa olo lieventää ja sulauttaa rakentamisen vaikutuksia maisemaan. Horisontin yläpuoliset rakenteet ovat kaukomaiseman kannalta merkittävimmät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 66 (76) Kuva 26. Näkymä Sallantieltä radan yli Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 Kuva 27. Näkymä vastarannalta raakapuuterminaalin suuntaan Lähde: YVAselostusluonnos 170202 Toisaalta on myös huomioitava, että alue on historialtaan teollista ympäristöä, jonka rakenteet on purettu vasta hiljattain. Näin ollen alueen asukkaiden ja paikallisten näkökulmasta nyt vallitsevat maisemantila on heille uusi, eivätkä maisemalliset vaikutukset kokemusperäisesti muodostu välttämättä kovin suureksi, mikäli suhtautuminen suunniteltuun hankkeeseen on neutraali vaikkakin teollisten rakenteiden sijainti maisemassa muuttuu kaukomaisemassa hieman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 67 (76) Kuva 28. Kaava-aluetta lähimmät kulttuuriympäristökohteet kirkon ympäristö (vasemmalla) ja Puikkolan taloryhmä Lähde: YVA-selostusluonnos 170202 Kuva 29. Ylhäällä vasemmalla Tapuli, oikealla kirkkopihan kiviaita, alhaalla näkymä kirkkopihan kiviaidan yli hankealueen suuntaan (Sweco, 2016) Lähde:YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 68 (76) Kuvasarja osoittaa, että kirkon edustalta tai kirkkopihalta ei ole suoraa näköyhteyttä kaava-alueelle. Kasvillisuus peittää kesäaikaan tehokkaasti näkymät. Talvella ja kasvillisuuden ollessa lehdetön (lehtipuiden osalta) kaavaalue näkyy kohteelta paremmin. Näin ollen maisemalliset vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi, huomioiden myös ennalta mainittu kaava-alueen käyttö pitemmässä aikaperspektiivissä. Puikkolan taloryhmä Puikkojärven itärannalla sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaava-alueesta. Alueen korkeussuhteet, alueen peitteisyys ja alueen etäisyys kohteesta muodostuu niin suureksi, että maisemallisia vaikutuksia ei voida katsoa syntyvän. 6.5 Vaikutukset muinaismuistoihin Yleiskaava-alueella ei ole muinaismuistoja, joten vaikutuksia muinaismuistoihin ei synny. 6.6 Vaikutukset luonnonympäristöön Yleiskaavan mahdollistamat aluevarukset ovat luonteeltaan sellaisia, että vallitseva ympäristön tila muuttuu oleellisesti, kun alueita aletaan toteuttaa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää teolliseen rakentamiseen soveltuvien kenttien rakentamista, joka käytännössä poistaa luonnon niiltä alueilta, joille toimintaa syntyy. Kasvillisuus ja luontotyypit Rakentamisen aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen on alkuperäisen kasvillisuuden häviäminen rakennettavilta alueilta. Rakentamisesta aiheutuu myös pölyä ja melua, jolla on vaikutuksia rakennusalueiden ympäristöön. Välillisiä vaikutuksia rakennettavien alueiden ympäristöön voi aiheutua myös vesitalouden muutoksista. Linnustoon ja muuhun eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia ovat suora elinalueiden väheneminen ja välilliset häiriön aiheuttamat vaikutukset. Teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä voivat vesitalouteen rakentamisen seurauksena aiheutuneet muutokset ja liikenteen aiheuttama pölyäminen aiheuttaa vaikutuksia alueen luontaiseen metsäkasvillisuuteen. Käyttöön otettavat alueet ovat teollisuusaluetta, ei luonnonympäristöä. Yleiskaava-alueella on tunnistettu seitsemän (7) erityisen arvokasta luontokohdetta, jotka sijoittuvat suunnitellun biojalostamon aluevarauksen alueelle. Merkintöjen perustelujen mukaan, alueet ovat Metsälaki 10 ja Vesilaki 11 :n mukaisia kohderajauksia. Yleiskaavassa alueet on tunnistettu ja kaavamääräyksen mukaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä kohteet tulee huomioida ja käsitellä asianmukaisesti erillisillä lupaprosesseilla. Linnusto Rakentamisen myötä nykyään rakentamattomien alueiden metsäinen ja soinen alue muuttuu tehdasalueeksi, joten alueen nykyinen linnusto häviää, ts. siirtyy todennäköisesti toisaalle. Ranta-alue säilyy pääosin metsäisenä, mutta rakentamisen aiheuttama häiriö (lähinnä melu) voi karkottaa lintuja alueelta. Uhanalaisuudeltaan vaarantuneen hiirihaukan pesäpaikka häviää rakentamisen seurauksena luontokohteelta 8. Muista alueella lintukartoituksessa (Aalto, 2016a) havaittuja huomionarvoisia alueelta elinympäristön muutoksen vuoksi toisaalle

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 69 (76) siirtyviä lajeja ovat lintudirektiivin liitteen I lajit hiiripöllö, liro ja metso, joista liro ja metso ovat Suomen vastuulajeja. Muita Suomen vastuulajeja ovat leppälintu, rantasipi ja tavi, joista rantasipi on lisäksi silmälläpidettävä. Kivitasku, pohjansirkku, taivaanvuohi, hömötiainen, viherpeippo ja pajusirkku ovat uhanalaisuudeltaan vaarantuneita ja haarapääsky on silmällä pidettävä. Hiirihaukka viihtyy valoisissa havu- ja sekametsissä, joiden välissä on peltoja, hakkuualueita ja soita. Pesäpaikka löytyykin usein tällaisen aukion tuntumasta. Sama pesä voi olla käytössä vuosia. Suomessa rantasipiä tavataan vesien äärellä lähes koko maassa, vain Tunturi-Lapissa ja ulkosaaristossa se on harvalukuinen. Suomessa hiiripöllö on pääsääntöisesti pohjoinen pesimälaji. Sen pesimäalue ja - kanta on kuitenkin suuresti riippuvainen pikkunisäkkäiden esiintymisestä ja runsaudesta. Hiiripöllön pesimäympäristöä ovat mm. syrjäseutujen hakkuuaukeat ja suonlaiteet. Pesä on useimmiten matalassa kolossa, joskus myös pöntössä. Kivitasku on avomaiden lintu, joka on sopeutunut monenlaisiin kuiviin avoympäristöihin. Sille kelpaavat niin tunturien kivikkopaikat, pelto jossa on sopivia kivikasoja, meren avoluodot, teiden penkat, hakkuaukeat, rakennustyömaat, joutomaat jne. Pohjois-Suomessa lajin voi löytää pesivänä myös avoimista ja valoisista männiköistä. Liro on Suomen runsaslukuisin kahlaaja. Kanta on tihein Keski- ja Pohjois-Suomessa. (Valkama ym.2011) Selvitysalueella ei näkynyt merkkejä törmäpääskyjen pesinnöistä, vaan havaitut pääskyt näyttivät pesivän alueen eteläpuolella eli joko Stora Enson maa-alueella tai Keiteleen tehdasalueella. Heinäkuussa 2015 laskettiin Jätevesijärven ympäristöstä enimmillään 130 törmäpääskyä, mutta kesällä 2016 pääskyjä oli huomattavasti vähemmän. (Aalto, 2016b). Törmäpääskyjen mahdollisia pesäpaikkoja hankealueella voidaan vielä tarkistaa ennen rakennustöiden aloittamista ja tarvittaessa pesinnän aloittaminen maa-ainesten ottoalueiden törmiin voidaan estää. Jätevesijärvi on ollut jo vuosikymmenien ajan toimivan tehdasalueen keskellä, ja lintujen pesimistä on vain helpottanut se, että ympärillä on suljettu tehdasalue, jossa ne saavat pesiä rauhassa. Stora Enson Jätevesijärven linnustoon alueen pohjoispuolella tapahtuvalla tehdastoiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Jätevesijärvi on ollut jo vuosikymmenien ajan toimivan tehdasalueen keskellä, ja lintujen pesimistä on vain helpottanut se, että ympärillä on suljettu tehdasalue, jossa ne saavat pesiä rauhassa. (Aalto, 2016b.) Käytön aikaisia vaikutuksia tehdasaluetta ympäröivään luontoon ovat toiminnasta ja liikenteen lisääntymisestä aiheutuva häiriö, kuten melu, joka voi karkottaa linnustoa ja eläimistöä lähiympäristöstä. Muu eläimistö Luontoselvityksessä alueella havaittiin jäniksen, oravan sekä ketun jälkiä ja jätöksiä. Poro on alueella yleinen. Rakentamisen aiheuttama häiriö ja elinympäristön muutos karkottaa eläimiä alueelta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 70 (76) 6.7 Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen syntyy lähinnä alueen rakentumisen aikana. Rakentamisen aikana vaikutukset maaperään ja pohjaveteen voi syntyä mahdollisista työkoneiden polttonesteiden- ja hydrauliikkaöljyjen vuodoista sekä kuljetusonnettomuuksista. Räjähteissä käytettävät typpiyhdisteet voivat aiheuttaa pohjavesissä nitraattipitoisuuden nousua. Maaperän kaivuutyöt ja täytöt vaikuttavat pohjaveden muodostumiseen. Pintamaan poistamisen seurauksena syntyvän pohjaveden määrä voi hetkellisesti lisääntyä, mutta hankealueen pinnoittamisen ja hulevesien johtamisen seurauksena alueella muodostuva pohjavesi tulee vähenemään ja pohjavedenpinta laskemaan. Kaava-alueella olevien lähteiden virtaama saattaa pintamaan poistamisen seurauksena hieman kasvaa. Rakentamisen aikana lähteiden vedet ohjataan alueelta pois joko ojia tai putkea pitkin ja pumppaamalla. Alueiden toteutuksen edetessä ja aluetta pinnoitettaessa lähteet tulevat hiljalleen kuivumaan. Lähteet jäävät lopulta rakentamisen alle. Rakentamisen seurauksena maaperään tai pohjaveteen ei pääse haitta-aineita, kun huolehditaan riittävistä suojaustoimenpiteistä kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä. Maa-aineksen poistolla ja kallion louhinnalla ei myöskään arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun. Kaava-alueen eteläosassa on Kallaanvaaran pohjavesialue, jonka merkitys pohjavesialueena on poistumassa. Alueen rakentumisen aikana on kuitenkin huomioitavat alueen olemassaolo ja status sen mukaisesti. Kaava-alueen lähellä olevat yksityiskaivot ovat arviolta pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen yläpuolella, joten hankkeen vaikutukset kaivoihin ovat todennäköisesti pienet. Kaava-alueen pohjoispuolella on muutamia yksityiskaivoja, joiden pohjavedenpintaan hanke todennäköisesti vaikuttaa. Mikäli toteuttamisen yhteydessä pohjavettä joudutaan pumppaamaan pinnan alentamiseksi, saattaa sillä olla vaikutuksia kaivojen vesipintoihin. Yleiskaavalla ei arvioida toteutumisvaiheessa olevan vaikutusta pohjaveden laatuun. Perävaaran alueella pohjavesi virtaa todennäköisesti Perävaaran moreenimäeltä ympäristöön, eikä hanke vaikuta alueen kaivojen pohjaveden määrään tai laatuun. Alueen rakentumisen aikana kallioperään syntyvät vaikutukset muodostuvat hankealueen louhimisesta ja tasaamisesta. Louhinta- ja räjäytystyöt saattavat avata kallioperään uusia rakoja ja halkeamia, mutta rakentamiseen varattujen alueiden pinnoittamisen ja hulevesien johtamisen seurauksena alueella muodostuva kalliopohjavesi tulee vähenemään. Alueen rakentumisvaiheessa irtomaan poistamisen seurauksena pääosa sadevesistä virtaa kallion pintaa pitkin ympäröivään maastoon, mutta osa vedestä imeytyy kallioperän rakoihin. Kaavaalueen rakentumiselle ei rakentamisvaiheessa arvioida olevan merkittävää riskiä kalliopohjaveden määrään tai laatuun, kun kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvät suojaustoimenpiteet ovat riittävät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 71 (76) 6.8 Meluvaikutukset Kaava-alueen ollessa rakentunut ei normaalitilanteessa katsota aiheutuvan suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään tai pohjaveteen. Alueille tulee rakentaa riittävät suojaustoimenpiteet, joiden avulla estetään haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. Ainoastaan onnettomuus- ja häiriötilanteissa, varotoimenpiteiden pettäessä laajan kemikaali- tai öljysäiliön vuodon tai liikenneonnettomuuden seurauksena voi maaperää kohdistua pilaantumisvaara joko kyseisellä alueella tai sen ympäristössä. Riski tähän on kuitenkin erittäin pieni. Likaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjavesiin on erittäin epätodennäköistä. Vaikutusten arviointi keskittyy olemassa olevan toiminnan lisäksi biojalostamoon, koska kyseinen hanke on tällä hetkellä (tilanne ) ainoa konkreettinen rakennushanke toteutuneen ympäristön lisäksi, yleiskaavassa osoitetuista aluevarauksista. Hanketta varten on laadittu melumallinnuksia. Yleiskaava-alueella olevan nykyisen toiminnan osalta on tehty melumittauksia vuonna 2016 (Sito, Kemijärven sahan ja liimapuutehtaan ympäristömelumittaukset, Lappi Timber Oy, 9.9.2016). Mittauksia tehtiin neljässä eri pisteessä, joista kolme oli Pahkakummuntien varressa ja yksi 39-48 LAeq (db) ja mitatut keskiäänitasot eivät ylittäneet VNp 993/92 mukaisia ohjearvoja. Raportissa myös esitetään, ettei sahan ja liimapuutehtaan toimintojen ja toiminta-ajan kasvattaminen aiheuta ohjearvojen ylityksiä. Merkittävin melua aiheuttava toiminta alueella oli liikenne Pahkakummuntiellä. Lisäksi raakapuuterminaalin rakentamisesta aiheutuva melu oli havaittavissa mittauspisteissä. YVA prosessin yhteydessä on mallinnettu vaihtoehto VE0+, jossa mukana oli nykyinen liikennemäärä, Lappi Timber Oy:n toiminnasta laajennusten jälkeen aiheutuva liikenne sekä raakapuuterminaalin toiminnasta aiheutuva liikenne. Mallinnuksessa ei ole mukana Lappi Timber Oy:n tehdasmelua, koska siitä ei ollut saatavissa lähtötietoja. Melumallinnusten perusteella tilanteessa, jossa raakapuuterminaali on käytössä ja Lappi Timber Oy:n toiminta lisääntynyt, VNp 993/92 päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät hankealueen pohjoispuolella joidenkin Pahkakummuntien varressa olevien kiinteistöjen kohdalla. Seuraavissa kuvissa on esitetty melumallinnustulokset vaihtoehdolle VE0+ päivä- (Kuva 31 ) ja yöajalle (Kuva 32). Karttoihin on merkitty melua lähimmät häiriintyvät kohteet mustalla (vakituinen asutus) ja punaisella (loma-asutus) ympyröillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 72 (76) Kuva 30. Melumallinnuksen tulos VE0+ päiväaikaan Lähde:YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 73 (76) Kuva 31. Melumallinnuksen tulos VE0+ yöaikaan Lähde:YVA-selostusluonnos 170202

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, 74 (76) Tehtaan toiminnoista aiheutuva melu Seuraavassa kuvassa (Kuva 32) on esitetty mallinnuksen perusteella pelkästään tehtaan toiminnoista aiheutuvan melun leviäminen vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdon VE2 aiheuttama melu on hieman pienempi, koska siinä ei ole mukana MCC- eikä biokaasulaitosta. Näiden kahden laitoksen vaikutus tehtaan kokonaismeluun ei ole merkittävä. Tehtaan toimintojen melupäästön arvioitiin olevan saman suuruista ympäri vuorokauden, joten kuvan tilanne on sama päiväja yöaikaan. Päiväajan ohjearvot eivät ylity tehtaan toimintojen melusta, mutta yöajan ohjearvot ylittyvät hankealueen itäpuolella olevien kiinteistöjen kohdalla. Hankealueen pohjoispuolella olevien hankealuetta lähimpien kiinteistöjen kohdalla melun ohjearvot eivät ylity. Karttoihin on merkitty lähimmät häiriintyvät kohteet mustalla (vakituinen asutus) ja punaisella (loma-asutus) ympyröillä. Kuva 32. Melumallinnuksen tulos VE1 pelkkä tehdasmelu päivä- ja yöaikaan Lähde:YVAselostusluonnos 170202