Sivistys- ja kulttuurilautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018

Sivistys- ja kulttuurilautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 14.12.2017

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Johdanto... 2 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma... 3 Tampereen strategia 2030... 4 Pormestariohjelma... 5 Muut ohjelmat ja -suunnitelmat... 7 Hankintalinjaukset... 9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelma 2018...12 Talous...12 Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet...13 Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018...15 Hankintasuunnitelma 2018-2019...18 Kasvatus- ja opetuspalvelut...19 Varhaiskasvatus...24 Perusopetus...26 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...28 Avustukset ja muu tuotanto...34 Kirjasto ja kansalaisopisto...36 Kulttuuri ja taide...38 Liikunta ja nuoriso...40 Liitteet...44 1

Johdanto Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma perustuu Tampereen strategiaan 2030 ja on väline lautakunnan alaisen toiminnan strategian mukaiseen johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kootaan toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Vuosisuunnitelmassa pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Palvelu- ja vuosisuunnitelman rakenne 2

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma Sivistys- ja kulttuurilautakunnan alainen toiminta koostuu kahdesta palveluryhmästä: kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kasvatus- ja opetuspalvelut on organisoitu viiteen kasvatuksen ja opetuksen alueeseen. Alueiden toimintaa tukee kasvatuksen ja opetuksen pedagiogiset palvelut. Kasvatuksen ja opetuksen palvelut järjestetään siten, että toiminnan johtamisessa ja ohjauksessa toteutetaan sujuvan kasvun ja opinpolun periaatetta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on organisoitu neljään palveluyksikköön; kulttuuri- ja taide, kirjasto- ja kansalaisopisto, liikunta- ja nuorisoyksikkö sekä Sara Hildénin taidemuseo. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen johtamistoimimenpiteillä edistetään palveluyksiköiden välisen yhteistyön ja yhteisen toimintakulttuurin kehittymistä. Sivistys- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen lainsäädäntö määrittelee pääasiassa palvelujen järjestämistavan. Kulttuurija vapaa-aikapalveluissa kunnalla on suuremmat mahdollisuudet itse määritellä palvelujen sisältö ja laajuus. Sivistys- ja kulttuuripalveluilla mahdollistetaan ja edistetään sivistystä, lasten ja nuorten kasvua, elinikäistä oppimista, omaehtoista hyvinvointia sekä kaupungin ja kulttuurin elinvoimaa. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelmassa kootaan yhteen lautakunnan alaista toimintaa koskevat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Strategisia tavoitteita ja linjauksia asetetaan Tampereen strategian lisäksi myös pormestariohjelmassa sekä erilaisissa erillisohjelmissa ja - suunnitelmissa. Palvelusuunnitelmaan koottuja pitkän aikavälin tavoitteita tarkennetaan vuosittain toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosassa. 3

Tampereen strategia 2030 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelusuunnitelma perustuu Tampereen strategiaan 2030. Strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Tampereen strategiassa on määritelty kaupungille visio ja tavoiteltavat tulokset, jotka ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut. Strategiassa määritellään myös strategiset painopisteet, valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, jotka kertovat, miten strategiaa toteutetaan ja miten strategian toteutumista seurataan. Lisäksi strategiassa määritellään sen toteuttamista tukevat kaupungin toimintatavat. Strategian keskeisiä sisältöjä tarkennetaan sivistys- ja kulttuurilautakunnan osalta toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosassa. Tampereen strategia 2030 kokonaisuutena: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/strategia.html 4

Pormestariohjelma Lauri Lylyn pormestariohjelma vuosille 2017 2021 - Vetovoimainen ja inhimillinen Tampere kertoo valtuuston enemmistön tahdon Tampereen kehittämisen suunnasta nykyisellä valtuustokaudella. Pormestariohjelma on toiminut Tampereen strategian valmistelun pohjana ja sen sisältämiä linjauksia ja tavoitteita toteutetaan myös strategisen johtamisjärjestelmän muiden asiakirjojen kautta. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Alle on koottu sellaiset pormestariohjelman linjaukset ja tavoitteet, jotka kohdistuvat sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan ja jotka eivät sisälly sellaisinaan Tampereen uuteen strategiaan. Linjauksia ja tavoitteita toteutetaan valtuustokaudella 2018 2021 ja tarkemmat toimenpiteet esitetään vuosittain vuosisuunnitelmaosassa. Linjaus / tavoite Hyvinvoivat tamperelaiset ja turvallinen ikääntyminen: Jokaisella tamperelaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan tarjoamalla mahdollisuuksia, tiloja ja paikkoja sekä järjestettyyn että omaehtoiseen harrastamiseen. Selvitetään mahdollisuus tarjota kaupungin tiloja tarjotaan maksutta lasten ja nuorten harrastuksiin. Perusopetuksen Harrastava iltapäivä -toiminnan tavoitteellisuutta ja sisältöjen monipuolisuutta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa lisätään ja kehitetään. Vapaaehtoistoimintaa (Luotsi) ja päiväkeskustoimintaa kehitetään. Liikkumista edistetään osana kaupungin palveluja (mm. nuorisopalvelut). Kaiken ikäisiä asukkaita kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen. Erityisesti lasten ja nuorten sekä erityisryhmien liikkumismahdollisuuksia lisätään. Kaupunki tukee ja mahdollistaa maahanmuuttajien ja valtaväestön luontevien kohtaamispaikkojen sekä yhteisten yhteisöjen muodostamista ja kehittämistä. Maahanmuuttajien integroitumista edistetään kaupungin kaikissa palveluissa. Tarjotaan monipuolista ja laadukasta kieli- ja kulttuurikoulutusta eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville maahanmuuttajille. Kaupungin ja muiden palveluntuottajien tarjoamia, hyvinvointia tukevia palveluja markkinoidaan aktiivisesti. Hyvinvointipalvelujen viestintää ja markkinointia uudistetaan. Uudistaminen aloitetaan harrastus- ja liikuntapalveluista. Asukkaat saavat neuvontaa ja tietoa tarvitsemistaan palveluista, yhä enemmän myös digitaalisesti. Hyvinvointikeskusten ja lähitorien sekä muiden palvelukeskittymien neuvontaosaamista vahvistetaan. Osaaminen: Tampere tarjoaa vieraskielisen koulutuspolun päivähoidosta ja esikoulusta korkeakouluihin Laaditaan yli valtuustokauden ulottuva kehittämisohjelma varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. 5

Taataan alueittain tasa-arvoiset kasvatus- ja opetuspalvelut; tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Selvitetään mahdollisuutta kokeilla maksutonta varhaiskasvatusta tietyssä ikäryhmässä niin, että lapsella on oikeus neljän tunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Mahdollistetaan joustavat ja oppimisen kannalta sopivan kokoiset opetusryhmät. Lisätään erityisopetusta sitä tarvitseville. Kehitetään yhteisöllistä toimintakulttuuria. Mahdollistetaan opettajien monipuolinen täydennyskoulutus. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden palveluverkosta tehdään suunnitelma, joka sisältää lapsivaikutusten arvioinnin. Kansainvälinen kulttuuri- ja urheilukaupunki: Julkista taidetta edistetään tuomalla taidetta julkisiin tiloihin, asuinalueille ja osaksi rakennushankkeita. Hakametsän jäähallia kehitetään sisäliikuntakeskuksena monitoimiareenan valmistuttua. Työ käynnistetään suunnittelun ja toiminkonseptin luomisen osalta vuonna 2018. Uudistumalla parempia palveluja: Digitaalisten palvelujen rakentaminen edellyttää henkilö- ja talousresursseja. Toimintakulttuurin on oltava ketterä ja henkilöstöllä on oltava aikaa paneutua uuteen teknologiaan ja toimintatapoihin. Lisäksi tarvitaan vahvaa muutosjohtajuutta. Tampere tuottaa palveluja monituottajamallilla ja jatkaa sen kehittämistä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. 6

Muut ohjelmat ja -suunnitelmat Tampereen kaupungilla on useita, strategiaa täydentäviä erillisohjelmia ja -suunnitelmia, jotka keskittyvät tietyn aihealueen syvällisempään tarkasteluun. Alla on lueteltu ne ohjelmat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaista toimintaa koskevia linjauksia ja tavoitteita: Digiohjelma 2017-2025 Smart Tampere -Ekosysteemiohjelma 2017-2021 Kotouttamisen ohjelma 2014-2025 Liikunta- ja kulttuuriohjelma 2013-2020 Palveluverkon kehittämissuunnitelma ja alueelliset kehittämissuunnitelmat Yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2021 Kenttä- ja ulkoiluliikuntaympäristöt 2015-2025 Ympäristöpolittiikka 2012-2020 (Hiilineutraali 2030) Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat 2017-2020 Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2017- Hyvinvointikertomus Sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaista toimintaa koskevia tavoitteita linjataan vuonna 2018 myös pormestarin nimeämässä köyhyystyöryhmässä, joka valmistelee Köyhyysohjelman, joka valmistuu kesäkuussa 2018. (LTK) Alla olevaan taulukkoon on nostettu edellä mainituista ohjelmista ja suunnitelmista sellaisia sivistys- ja kulttuurilautakuntaa koskevia linjauksia ja tavoitteita, joita on tarkoitus toteuttaa palvelu- ja vuosisuunnitelman kautta. Ohjelma Tampereen kaupungin yhdenvertaisuusuunnitelma (2017-2021) Smart Tampere-ekosysteemiohjelma (2017-2021) Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat 2017-2020 Linjaus / tavoite Valmisteilla olevissa asioissa kuullaan lapsia, nuoria ja heidän edustajiaan. Kehitetään terveysliikuntaa ja ennaltaehkäiseviä palveluita digitaalisin keinoin sekä uudistetaan digitaalisin keinoin nuorten koulutuspolkua ja työuran suunnittelupalvelua. Kehitetään hyvinvointikeskuksiin alueellista työllisyys- ja yrittäjyystoimintaa digitaalisin keinoin. Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kansainvälisten verkostojen, toiminnan ja tunnettuuden vahvistaminen. Koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen. Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma Lisätään lasten ja nuorten osallisuutta kulttuuritoimijoina. Lisätään taiteen ja kulttuurin käyttöä ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä. 7

Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntaohjelma Kotouttamissuunnitelma 2014-2025 Edistetään kuntaisten aktiivista elämäntapaa. Perustetaan kansainvälinen keskus Kultuuritalo Laikkuun. Avataan Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön palveluja nykistä laajemmin kotoutujille. Maahanmuuttajayhdistysten toimintaa tuetaan. Kotoutujien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja tutustua kulttuuriperintöön lisätään. Hyvinvointikertomus 2013-2016 Kaupunkilaisten tavoittamiseksi ja tukemiseksi kehitetään eri toimijoiden välistä, aktiivista yhteistyötä, uusia toimintamuotoja ja otetaan käyttöön uusia viestintämuotoja ja -palveluja. Ihmisten erilaisuus huomioidaan digitaalisia palveluja kehitettäessä ja varmistetaan siten kaikkien palvelujen saatavuus jatkossakin kaikille kuntalaisille. Lisätään kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kaupungin kulttuuritarjontaan parantamalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuomalla esim. kulttuuripalvelut lähelle sosiaalipalvelujen asiakkaita. Laajennetaan neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja kulttuuripalvelujen yhteistyötä kulttuurilähetteiden antamisessa. Matalan kynnyksen liikkumisen mahdollisuuksia lisätään ja olosuhteita parannetaan mahdollistamalla tehokas sisä- ja ulkoliikuntatilojen käyttö. 8

Hankintalinjaukset Hankintalinjaukset ovat sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaista hankintatoimintaa ja sen kehittämistä ohjaavia keskeisiä pitkän aikavälin valintoja ja painotuksia. Hankintalinjaukset konkretisoivat, miten talousarvion kaupunkitasoisia hankintojen periaatteita ja strategisia painopisteitä toteutetaan, ja täsmentävät ulkoisten hankintojen roolia toiminnassa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta: Yhteiset hankintalinjaukset Palvelunkäyttäjiä, eri alan asiantuntijoita ja palveluntuottajia kuullaan ja osallistetaan hankinnoissa eri tavoin, mm. käyttämällä palvelumuotoilua, pitämällä markkinavuoropuheluja, ja hyödyntämällä tietopyyntöjä. Palvelujen järjestämistavasta riippumatta (oma tuotanto vs. ulkoinen tuotanto) palveluja ohjaa yhteiset tavoitteet ja niitä tukevat seurantakäytännöt. Innovatiivisia hankintoja, tulosperusteista hankintaa sekä kumppanuusmallia edistetään osaamisen kehittämisellä. Hyvinvointiallianssin tulosperusteisesta hankinnasta kerätään kokemuksia ja arvioidaan soveltamismahdollisuuksia. Hankintojen yhteydessä otetaan huomioon digitalisaatioon liittyvien ratkaisujen kehittyminen. Hankintatapa voi olla monipuolinen, esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankinta. Sote- ja maakuntauudistukseen vaikutukset huomioidaan hankintoja valmisteltaessa. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tuetaan lisäämällä hankintoihin hankintakohtaisesti sopimusehdoksi työllistämisehto. (Työllistämisehdon kohderyhmä ovat tamperelaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa. Ehto täytetään työllistämällä kohderyhmään kuuluva henkilö palveluntuottajan palvelukseen. Ehto ei rajaa työllistettävien henkilöiden tehtäviä hankinnan kohteeseen. Työllistämisehtoon kuuluvia työntekijöitä ei lasketa hankintaan sisältyvän ammattihenkilöstön mitoitukseen.) Sopimusosaamista ja -hallintaa lisätään kasvatus- ja opetus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään hankinnoissa, joihin liittyy merkittävää muutosta palveluissa tai jos kyseessä on uusi järjestämistapa. Palvelukokonaisuus Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Hankintalinjaukset Kunnan tuottaman varhaiskasvatuksen määrä säilyy ennallaan. Palveluntarve kasvaa noin sadalla lapsella vuodessa ja palvelun lisäykseen vastataan palvelusetelipäivähoitoa laajentamalla. Palvelusetelipäivähoidon osalta tehdään seudullista yhteistyötä. Ostopalveluna päivähoitoa jatketaan muutamissa yksiköissä. Tavoitellaan sitä, että varhaiskasvatuksen pääasiallisina järjestämistapoina ovat kunnallinen- ja palvelusetelituotanto. 9

Palvelusetelituotannon kasvu mahdollistetaan vuokraamalla kunnan tiloja palvelusetelituottajille. Palvelusetelin käyttöönotto on tavoitteena yksityisessä perhepäivähoidossa. Kasvatus- ja opetuspalveluissa vaikutusten ennakkoarvionti tehdään oppimateriaalien hankintojen kilpailutuksen yhteydessä. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kunnallisena palveluna. Kielellisen painotuksen perusteella esiopetusta hankitaan ostopalveluna. Avointa varhaiskasvatusta jatketaan pääosin kunnallisena palveluna ja muutamissa kohteissa palvelusetelituotantona. Perusopetusta järjestetään pääasiassa kunnallisena palveluna sekä lisäksi neljässä yksityisessä koulussa. Kumppanuusverkostoja luomalla monipuolistetaan lasten oppimisympäristöjä ja kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä kumppaneiden kanssa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään sekä kunnallisena että yksityisenä avustusperustaisena toimintana. Koulujen kerhotoimintaa kehitetään ja järjestetään yhdessä kunnan ja järjestöjen kanssa. Yhteishankintojen osalta varmistetaan, että ne vastaavat toiminnan tarpeita osallistumalla kilpailutustyöryhmiin. Yhteistyötä kehitetään päiväkotien ja koulujen rakentamishankkeissa, jotta toiminnan tarpeet tulevat suunnittelun lähtökohdaksi. Kehitetään ohjaava dokumentti suunnittelutyön tueksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Avustukset ja muu tuotanto Kirjasto ja kansalaisopisto Kulttuuri ja taide Liikunta ja nuoriso Sara Hildénin taidemuseo Hankinnat ovat monimuotoisia ja niillä mahdollistetaan ja turvataan esimerkiksi liikkumisen perusedellytyksiä, toteutetaan kulttuuriperinnön vaalimista, museoiden yleisötyötä ja vapaata sivistystyötä. Hankintatoiminta vaatii kulttuuri, liikunta- ja taidealan perehtyneisyyttä ja kokemusta. Hankintatoiminta liikuntaolosuhteiden sekä kirja-aineisto, esine- ja taidekokoelmien osalta voi ulottua pitkälle tulevaisuuteen. Hankintatoiminnan keskeinen periaate on laatu, jolla palveluryhmän toiminta pidetään kuntalaisille ja kansainvälisille asiakkaille kiinnostavana. 10

Hankinnoissa huomioidaan eri väestöryhmien tarpeet ja monimuotoisuus, näkökulmana esimerkiksi turvallisuus, saavutettavuus ja esteettömyys. Hankinnat voivat olla innovatiivisia ja kokeilevia. Palveluja toteutetaan omana tuotantona, allianssimallilla, monituottajamallilla ja kumppanimallilla. Uusia hankintamalleja, kuten joukkorahoitusta ja vaikuttavuusinvestointia kokeillaan mahdollisuuksien ja toimintaedellytysten mukaan. Tuotantotuet, avustukset ja projektituet täydentävät palveluryhmän omaa tuotantoa. Tuotantotukia, projektitukia ja avustustoimintaa kehitetään. Hankinnoilla tuetaan paikallisten luovien alojen kehitystä. Hankintaprosesseihin osallistetaan tarpeen mukaan kuntalaisia ja sidosryhmiä. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisessa osallistutaan yhteiseen suunnitteluun. Kulttuuri- ja taideyksikön näyttelysuunnittelun ja toteutuksen yhteistyön lisäämisellä näyttelytiimissä tehostetaan henkilöstövoimavarojen käyttöä ja lisätään näyttelykalusteiden ja tekniikan kierrätystä ja käyttöikää. 11

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelma 2018 Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimenpiteiksi palvelusuunnitelmassa esitetyt pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnan painopisteistä, riskiprofiilista, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Vuosisuunnitelman sisällöt esitetään kolmella tasolla: lautakunnan taso, palveluryhmän taso sekä palveluyksikön taso. Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot 7 321 7 629 7 781 Maksutulot 22 832 21 012 21 525 Tuet ja avustukset 4 179 4 463 4 721 Vuokratulot 1 159 1 214 1 165 Muut toimintatulot 952 950 710 Toimintatulot yhteensä 36 442 35 267 35 902 Valmistus omaan käyttöön 190 1 550 1 550 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -146 160-150 361-151 578 Henkilösivumenot Eläkemenot -31 520-30 649-30 961 Muut henkilösivumenot -7 637-6 651-6 557 Palvelujen ostot -64 712-68 897-68 316 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 906-14 166-13 717 Avustukset -38 603-39 795-39 804 Vuokramenot -77 872-82 269-82 452 Muut toimintamenot -1 252-1 164-1 199 Toimintamenot yhteensä -380 472-392 400-393 035 Toimintakate -344 030-357 133-357 133 Poistot ja arvonalentumiset -4 674-5 048-5 048 Tilikauden tulos -348 704-362 181-362 181 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -6 675-7 924-7 924 12

Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet Taulukossa on esitetty ne Tampereen strategiasta johdetut, vuoden 2018 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan. Tavoitteet on ryhmitelty Tampereen strategian painopisteiden mukaisesti. Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään seuraavassa kappaleessa. Yhdessä tekevä ja inhimillinen Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet Alueprofiilit (mm. köyhyys, koulutustaso, työttömyys) Lasten hyvinvoinnin alueellinen tarkastelu Perusopetuksen joustavan alueellisen resursoinnin malli on valmis Hyvinvointikeskus- ja lähitoritoiminta on lisääntynyt (mm. Tesoman hyvinvointikeskus ja Hervannan hyvinvointikortteli) Tamperelaisten fyysinen aktiivisuus on lisääntynyt Aikuisväestön vapaa-ajan liikkuminen (ATH) Koululaisten vapaa-ajan liikkuminen (kouluterveyskysely) Koululaisten fyysinen toimintakyky on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna Opetushallituksen MOVEmittaristo Koulutuksen ja osaamisen kärjessä Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Koulutuksen vaikuttavuus on parantunut Valtakunnalliset oppimistulosten vertailut suurten kaupunkien kesken Tampereen oppimistulokset ovat suurten kaupunkien keskiarvoa paremmat 13

Luova ja innovatiivinen Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Tampereen vetovoima kansainvälisen tason kulttuuri-, matkailu-, kongressi-, tapahtumaja urheilukaupunkina on vahvistunut Kävijämäärät keskeisissä kohteissa: Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo, Muumimuseo, Museokeskus Vapriikki, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri, Tampere Filharmonia, Särkänniemi, Tampereen Musiikkijuhlat, Tampereen Teatterikesä, Tampereen elokuvajuhlat, kirjastot Kävijämäärät keskeisissä kohteissa ovat kasvaneet Tampereella järjestettyjen kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumien määrä on kasvanut Uudistumiskykyinen kaupunki mahdollistaa strategian toteutumisen Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Kaupungin talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu Tilikauden tulos, konsernitulos Lainamäärä / asukas, konsernilainamäärä / asukas Investointien tulorahoitus % Omistaja-arvon kehitys (yhtiöarvo + osinkokehitys) Tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteutuminen Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuus on parantunut Palvelujen kustannukset verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Hankintojen tehokkuusindeksi (sis. hankinta- ja kumppanuusosaamisen arvioinnin) Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste on parantunut. Tyytyväisyys tukipalveluihin ja vertailut vastaaviin toimijoihin 14

Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018 Tampereen strategiaa ja muita palvelusuunnitelmassa kuvattuja pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan vuosisuunnitelmassa määritellyillä toimenpiteillä. Alla olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2018 keskeiset toimenpiteet sivistys- ja kulttuurilautakunnan osalta, ryhmiteltyinä Tampereen strategian painopisteiden mukaisesti. Strategian painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen (Osallisuus ja aktiivisuus, Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki, Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut) Toimenpide Ikäihmisten turvallista ikääntymistä ja hyvinvointia edistetään Kaikkien väestöryhmien osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään Lasten ja nuorten harrastamista tuetaan Kuntalaisten hyvinvointia edistetään saavutettavilla ja tasavertaisilla palveluilla Maahan muuttaneille tarjotaan kotouttavaa toimintaa liikunnan ja kulttuurin keinoin Palveluja kehitetään digitalisaation avulla Toteuttaja /-t Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Strategian painopiste: Koulutuksen ja osaamisen kärjessä (Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen, Työhön johtava koulutus ja osaaminen) Toimenpide Oppimisympäristöjä kehitetään Toteuttaja /-t Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus - ja opetuspalvelut Strategian painopiste: Luova ja innovatiivinen (Innovaatioympäristöt ja -alustat, Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta) Toimenpide Asiakas- ja asukaskokemusta parannetaan julkisen taiteen avulla Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottaa ja mahdollistaa kansallisen tason festivaaleja, tapahtumia, näyttelyjä, konsertteja ja urheilutapahtumia Kulttuuripääkaupunki-hanketta valmistellaan Toteuttaja /-t Kulttuuri- ja taideyksikkö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 15

Strategian painopiste: Rohkea uudistuminen (Ymmärrys toimintaympäristöstä ja asiakkaasta, vaikuttava verkostokumppanuus, tasapainoinen talous) Toimenpide Tamperetta kehitetään valtakunnallisena suunnannäyttäjänä sivistysja kulttuuripalveluissa Kumppanuutta kehitetään: alustatoiminta, palvelujen yhteiskehittäminen, järjestöedustamon toimintatavat Sote-maku-uudistukseen valmistaudutaan: Valmistellaan yhteistoimintamalli kunnan ja maakunnan välille kulttuurihyvinvoinnin toteutumiseksi. Kehitetään yhdyspintoja kaikissa palveluissa. Tilojen käyttöastetta tehostetaan mm. yhteiskäyttöä lisämäällä Toteuttaja /-t Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus - ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus - ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus - ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut ja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Edellä kuvattuja toimenpiteitä konkretisoidaan edelleen palveluryhmien ja -yksiköiden teksteissä (toiminnan painopisteet). Toimenpiteitä toteutetaan muun muassa projektien avulla. Alla esitetään strategian painopisteiden mukaan jaoteltuna lautakunnan alaisen toiminnan merkittävimmät kehittämisprojektit ja muu kehittämistoiminta. Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut Osallisuus ja aktiivisuus Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki Kulttuuri ankkurina sosiaali- ja terveyspalveluissa (CUBE Kulttuurista parempaa terveyttä ja hyvinvointia) @Tamper#home yhteisöllistä dokumentointia ja asiakastyötä Oppilaitoksen (TOP) digitaalinen toimintaympäristö Asioinnin kehittäminen Liikkuva Tampere Sata Saavutettava Taideharrastus Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Kulttuuriluotsitoiminnan kansallisen kehittäminen Tampereen me-talo Palveluryhmän yhteinen palvelupiste ja palvelukonsepti Liikuntaa kotouttavasti Lastenkulttuurikeskukset Mun taide kurssit ylä- ja yhtenäiskouluissa Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen Työhön johtava koulutus Uudistumiskyky Kielirikasteinen opetus Liikkumisen lisääminen Toimintakulttuurin VASU- ja OPS agenttimalli Opetuksen ICT-palvelut Nuorten pajasto - työpajakokonaisuus Game time nuorten työllistyminen pelialalle Metso 2.0 Uudet työkulttuurit ja ympäristöt Makerspace Sampolan tietotorille eavustustenhallinta 16

Oppimisympäristöjen digikehitys Henkilökohtaiset työvälineet opetuksessa Kaupungin koko sivistysinfran hyödyntäminen kasvatuksessa ja opetuksessa 17

Hankintasuunnitelma 2018 2019 Hankintasuunnitelmassa kuvataan seuraavan kahden vuoden kilpailutukset ja hankintapäätökset, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 60 000 euroa. Hankintasuunnitelmassa tunnistetaan hankinnat, joilla on erityistä merkitystä yksikön toiminnan ja talouden kannalta tai joissa voidaan merkittävästi edistää kaupunkitasoisten hankintojen periaatteiden ja strategisten painopisteiden toteuttamista. Nämä hankinnat vaativat erityistä panostusta johtamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnitelma ei kuvaa hankintoihin liittyvää rahankäyttöä eikä sisällä investointien osalta investointisuunnitelmassa esitettäviä tietoja. Hankintasuunnitelma 2018 2019 esitetään palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä. 18

Kasvatus- ja opetuspalvelut Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Kasvatuksen ja opetuksen palvelut järjestetään siten, että toiminnan johtamisessa ja ohjauksessa toteutetaan sujuvan kasvun ja opinpolun periaatetta. Esiopetus toteutetaan perusopetuksen tiloissa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tampereen strategian yhtenä tavoitteena on alueellisten hyvinvointierojen kaventaminen. Vuonna 2018 kasvatus- ja opetuspalveluissa valmistellaan malli perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen joustavasta alueellisesta resursoinnista, jolla pyritään lisäämään koulutuksen alueellista yhdenvertaisuutta. Myös hyvinvointikeskus- ja lähitoritoimintaa lisäämällä ja kehittämällä tuetaan alueiden asukkaiden hyvinvointia. Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanki pilotoi Hervannan ja Vuoreksen alueella Perhekeskustoimintamallia, jonka tavoiteena on palvelujen asiakaslähtöisyys ja helppo saatavuus. Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen ja koulutuksen vaikuttavuuden paraneminen on nostettu strategian painopisteiksi. Vuonna 2018 tavoitteena on saavuttaa Tampereella suurten kaupunkien keskiarvoa paremmat oppimistulokset. Strategiassa tavoitellaan tamperelaisten fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä. Vuoden 2018 tavoitteena on koululaisten ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten fyysisen toimintakyvyn paraneminen. Kasvatus- ja opetuspalvelujen aluetoiminta on organisoitu moniammatillisiin aluejohtoryhmiin. Toiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja henkilöstön osallisuuden ja vaikuttamisen vuoropuhelua, vahvistaa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria sekä kehittää palvelualuetta. Työskentelyssä huomioidaan ja kartoitetaan alueelliset piirteet, joita hyödynnetään kasvatuksen ja opetuksen toiminnan suunnittelussa. Aluejohtoryhmissä tehdään myös ennaltaehkäisevää verkostotoimintaa ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Aluejohtoryhmät ovat mukana luomassa kasvatus- ja opetuspalveluiden positiivista tarinaa. Kasvatus- ja opetuspalveluissa toteutetaan hyvinvointipalveluissa käytössä olevaa vaikutusten ennakkoarviointia, joka perustuu mm. Kuntaliiton suosituksiin. Ennakkoarvioinnissa painottuu lapsivaikutusten arviointi, mitä tehdään mm. oppimateriaalien hankintoihin liittyvässä valmistelutyössä. Päiväkotien ja koulujen alueiden erityispiirteet huomioivaa budjetointia kehitetään. Vuoden 2018 aikana tunnistetaan alueiden mittareita sosioekonomisten taustamuuttujat ja niitä käytetään varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen vuoden 2019 budjettien laadinassa. Vuonna 2018 selvitetään mahdollisuutta kokeilla maksutonta varhaiskasvatusta tietyssä ikäryhmässä niin, että lapsella on oikeus neljän tunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Lukemisen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa satujen lukemista ja niiden käsittelyä lisätään. Globaalikasvatuksen suunnitelmat laaditaan kouluille joko osana lukuvuosisuunnitelmaa tai sen erillisenä liitteenä. Suunnitelma tukee oppilaiden laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittymistä ja oppiainerajat ylittävien oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Varhaiskasvatussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan kirjataan ruokakasvatuksen tavoitteet, mukaan lukien suun terveyttä edistävät käytännöt ja yhteistyö kotien kanssa. 19

Vuoden 2018 aikana pyritään lisäämään Vihreän lipun kouluja ja päiväkoteja Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden. Palveluryhmän riskiprofiili Kasvatus- ja opetuspalveluissa on tunnistettu strategisia, talouteen ja toimintaan liittyviä riskejä sekä vahinkoriskejä. Niistä merkittävimmät riskit ja uhat ovat palveluverkon riittävyys palvelutarpeen kasvaessa, polarisaatio sekä maakunnan ja kunan yhdyspinnat. Mahdollisuuksien ja uhkien poikkileikkaavana asiana nähdään digitalisaatio. Uhkiin vastaaminen edellyttää selkeää ja johdonmukaista johtamista, henkilöstön muutoskykyä sekä uusien toimintatapojen ja työvälineiden hallintaa. Palveluverkon uhkiin vastaaminen erellyttää Kitian (Tilakeskus), kaavoituksen ja palvelutuotannon tehokkaampaa yhteistyötä. Tarvitaan tiedolla johtamisen järjestelmä, missä hyödynnetään paikkatietoja palveluverkon osalta. Polarisoitumisen uhkiin vastataan seuraavin toimenpitein: Positiivista diskriminaatiota hyödynnetään resurssien jaossa, ylläpidetään laajaa kielitarjontaa perusopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa, alueiden houkuttelevan opetustarjonnan ylläpitäminen ja kehittäminen. Polarisoitumiseen vastataan siten, että vakiinnutetaan uusia moniammatillisia tukimuotoja (esim. tiimiopettajuus+koulusosionomi tai lastentarhanopettaja+sosionomi) pysyväksi osaksi kasvatus- ja opetuspalvelua. Lisäksi luodaan lähikouluperiaatetta tukeva oppilaiden tuen kehittämissuunnitelma. Kasvavat palvelutarpeet ja kireä julkinen talous edellyttävät yhteistyön vahvistamista varhaiskasvatuksen perusopetuksen välillä esimerkiksi yhteisiä hankkeita ja kokeiluja hyödyntäen. Mahdollisuuksina nähdään esimerkiksi allianssimallit, uudet palvelualueiden rajat ylittävät palveluinnovaatiot ja markkinointi. Uhkana nähdään palvelujen laatu ja sen varmistaminen, palvelujen kaventuminen, yhteistyötapojen löytämisen vaikeus, kustannuslaskennan haasteet ja rahoituksen jakaminen. Kehitetään verkostojohtamista keväästä 2018 alkaen. Verkostotyöllä luodaan hyvät käytänteet, joilla talouden suunnittelu varmistetaan. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset asiakaslähtöiset prosessit ja yksillliset oppimisprosessit. Lisäksi digitalisia palveluita kehittämällä pystymme tarjoamaan aikaan ja paikkaan sitomattomia palveluita kuntalaisille. Uhkana digitaalisissa palveluissa ovat verkkoyhteyksien kapasiteetin riittävyys sekä tietoturvaan ja -suojaan liittyvät asiat. 20

Talous Kasvatus- ja opetuspalvelut Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot 4 563 4 926 4 926 Maksutulot 14 277 12 372 12 361 Tuet ja avustukset 3 450 3 598 3 789 Vuokratulot 78 83 83 Muut toimintatulot 25 53 53 Toimintatulot yhteensä 22 393 21 032 21 212 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -117 424-122 193-122 288 Henkilösivumenot Eläkemenot -24 771-24 493-24 596 Muut henkilösivumenot -6 167-5 461-5 299 Palvelujen ostot -53 059-54 785-55 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 437-9 218-9 241 Avustukset -23 374-24 284-24 175 Vuokramenot -47 261-49 845-49 758 Muut toimintamenot -594-472 -472 Toimintamenot yhteensä -281 088-290 750-290 931 Toimintakate -258 695-269 719-269 719 Poistot ja arvonalentumiset -1 574-1 920-1 920 Tilikauden tulos -260 269-271 639-271 639 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Kasvatus- ja opetuspalvelut -2 923 Koulujen ensikert.kalustaminen -460 Tesoman koulun ensikert.kalust. 2018-1 300 Päiväkotien ja esiop.til.ensikert.kalust -963 Tesoman pk:n ensikert.kalust. 2018-200 Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkiöstöä koskevat muutokset Palkalliset henkilötyövuodet (htv) VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Hallinto 47 48 58 48 Varhaiskasvatus- ja esiopetus 1750 1763 1754 1761 Perusopetus 1641 1668 1702 1705 Yhteensä (htv) 3438 3479 3514 3514 Varhaiskasvatuksessa palvelutarpeen kasvu katetaan yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvattamalla. Perusopetuksessa oppilasmäärä kasvaa edelleen, mikä vaikuttaa opetushenkilöstön rekrytointitarpeeseen. Valtion erityisrahoituksella ja hankerahoituksilla kehitetään toimintaa (ryhmäkokojen pienentäminen, tutor-opettajat, varhennettu kielenopetus). 21

Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien uudistukset tuovat muutoksia pedagogisen osaamisen vaatimuksiin. Johtamisen merkitys korostuu toimintakulttuurin muutoksen läpiviemisessä ja johtajuuden rooli muuttuu yhä enemmän kohti valmentavaa johtamista. Tukemalla ja tarjoamalla työkaluja henkilöstön uuden ammatillisen roolin kehittymiselle vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, jonka palvelualueen johtaja hyväksyy vuoden 2018 alussa. Palveluverkko Uusia päivähoitoyksiköitä ja kouluja suunniteltaessa huomioidaan myös pienten lasten yksiköiden tarve ja kunkin asuinalueen väestörakenne. Peruskorjauksia, sisäilmaremontteja ja uudisrakentamista toteutetaan vuonna 2018 yhteensä 10 päivähoitoyksikössä. Uudisrakennuskohteina ovat Irjalan päiväkoti ja koulu, Haukiluoman päiväkoti sekä Tesoman päiväkoti. Laajennusosana rakennetaan Kämmenniemen päiväkodin tilat Kämmenniemen koulun yhteyteen. Peruskorjauksia ja sisäilmaremontteja toteutetaan Lamminpään, Hippoksen, Sammon, Jussinkylän, Linnainmaan ja Hyhkyn päiväkodeissa. Sisäilmaremonttikohteiden aikataulut ja valitut kohteet voivat muuttua suunnittelun edetessä. Palveluverkosta poistuvia päiväkoteja ovat 1.8.2018 lähtien keskustan alueella Erkkilän ja Akonpuiston päiväkodit ja läntiseltä alueelta Virontörmän ja Kotkansiiven avoimen varhaiskasvatuksen tilat. Varhaiskasvatuksessa luovutaan mahdollisuuksien mukaan pienistä, epätarkoituksenmukaisista tiloista. Uusien päiväkotien tiloja hyödynnetään monipuolisesti ja niitä tarjotaan kuntalaisten ilta- ja viikonloppukäyttöön. Peruskorjauksia, sisäilmaremontteja ja uudisrakentamista toteutetaan vuonna 2018 yhteensä 12 koulussa. Koulujen toimintaa kehitetään hallinnollisesti ja pedagogisesti toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäiskoulujen määrää lisätään. Peruskorjauksia ja laajennuksia tehdään vuoden 2018 aikana Tesoman, Lielahden, Vuoreksen, Pispalan ja Juhannuskylän kouluilla. Uudisrakentamiskohteita ovat vuonna 2018 Tesoman yhtenäiskoulu sekä Irjalan päiväkoti ja koulu. Sisäilmaremontteja tai -korjauksia tehdään Etelä- Hervannan, Messukylän, Sorilan, Olkahisten, Tammelan ja Annalan kouluilla. Hankkeiden aikataulut ja priorisointijärjestys saattavat muuttua suunnitteluiden edetessä. Tesomajärven koulukiinteistö poistuu palveluverkosta maaliskuussa 2018. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijat osallistuvat hyvinointikeskusten toimintamallien kehittämiseen Koilliskeskuksessa ja Hervannassa (verkostomalli) sekä lähitorien toimintamallien kehittämiseen Kaukajärven, Kämmenniemen ja Vuoreksen alueilla. Kuntalaisten näkökulmat otetaan huomioon ja tehdään vaikutusten arviointia. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Kasvatus- ja opetuspalveluissa rakennetaan vuoden 2018 aikana kehittämisen neliportainen viitekehys. Kehittämisen osa-alueita ovat yhteisöllinen toimintakulttuuri, liikkumisen edistäminen sekä esi- ja alkuopetuksen toimintamalli. Jokainen edellä mainittu teema sisältää alateemoja. Jokaiselle tasolle rakennetaan henkilöstön kanssa konkreettiset kehittämisen tavoitteet, jotka ohjaavat kehittämistyötä ja antavat välineitä pedagogiseen johtamiseen. Taulukkoon on koottu keskeisiä palveluryhmän toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavia mittareita, jotka täydentävät Tampereen strategian mittaristoa. Mittarien kehityksestä raportoidaan lautakunnalle. 22

Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Opetusryhmän keskikoko 19 oppilasta / ryhmä Oppilasryhmän keskikoko ei kasva Kunnallisen ja yksityisen päivähoidon palvelun vertailu %,(kunnallinen/yksityinen) Päiväkotihoidossa lapsia yhteensä (sis. kunnallisen ja yksityisen) 79,9 % / 20,1 % Yksityisen varhaiskasvatuspalvelun osuuden kasvu lapsimäärän lisääntyessä 9 854 Kunnan väkimäärän kasvaessa ja työllisyystilanteen parantuessa päivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa Oppilasmäärä*) 16 642 Kunnan väkimäärän kasvaessa oppilasmäärä kasvaa Ostettujen sähköisten oppimateriaalien lisenssit**) Helmen digitaalisten prosessien laajentaminen eri toimintoihin 13750 KPL / 82760,28 Lisenssimäärä kasvanut 20 % Arvioinnin työkalun testaus ja käyttöönotto Sähköisen arvioinnin hyödyntäminen Testattu ja otettu käyttöön *) Tilastointipäivän 15.8.2017 tilanne oppilasmäärä sis. lisäopetus, 11-v. opp.velv. koulussa olevat esiop.oppilaat sekä ransk.kiel.esiop. **) 1.1.2017-23.11.2017 tilanne 23

Varhaiskasvatus Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Kunnan tulee tarjota varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta ja perusopetusalain mukaista esiopetusta kaikille sitä tarvitseville lapsille. Tampereen kaupungissa tuotetaan varhaiskasvatuspalveluja sekä kunnallisena että yksityisenä palveluna. Kunnallisena palveluna järjestetään päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, avointa varhaiskasvatusta, esiopetuksen jälkeistä päivähoitoa ja esiopetusta täydentävää kerhotoimintaa sekä erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön (ERHO) palvelua. Varhaiskasvatuslain mukainen päivähoito on vähintään 20 h/vko, mutta Tampereella valtuuston päätökseen perustuen lain mukaista vähimmäismäärä ei sovelleta varhaiskasvatuspalveluissa. Yksityisen päivähoidon vaihtoehdot ovat ostopalvelu, palveluseteli sekä yksityisen hoidon tuki. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestetään Tampereella lakisääteisen suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kunnallisena palveluna. Englanninkielistä esiopetusta toteutetaan yksityisen hoidon tuella ja ruotsinkielistä esiopetusta ostopalveluna. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatus, esiopetus sekä lakisääteinen kotihoidontuki. Tampere toteuttaa varhaiskasvatuspalveluissa Tampereen seutukuntien sopimusta varhaiskasvatuksen järjestämisestä kuntien välisenä ostopalveluna. Palveluvaihtoehtoja monipuolistetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksen jälkeisessä toiminnassa. Palveluverkkosuunnitelussa huomioidaan ilta- ja viikonloppuhoidon kysynnän kasvu ja lisätään alueellista palvelua näiden osalta. Esi- ja alkuoppilaille tarkoitettua kesäkerhotoimintaa jatketaan. Varhaiskasvatuspalvelun kasvuun vastataan palvelusetelipäiväkotien palveluilla. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa tavoitellaan palvelusetelipäiväkotien määrän kasvua, mikä huomioidaan kunnallisen palvelun ja ostopalvelupäiväkoti-toiminnan määrää vähentävänä tekijänä. Palvelutarpeen kasvu katetaan pääosin (LTK) laajentamalla yksityistä palvelua noin 300 hoitopaikalla palvelusetelipalveluna. Uusia päivähoitoyksiköitä ja kouluja suunniteltaessa huomioidaan pienten lasten yksiköiden tarve kunkin asuinalueen väestörakenne huomioiden. Kämmenniemen päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin koulun yhteyteen ja laajenee yhdellä ryhmällä. Lisäksi Lamminpään ja Tesoman päiväkodit valmistuvat vuoden 2018 aikana. Peruskorjauksia, sisäilmaremontteja ja uudisrakentamista toteutetaan yhteensä kymmenessä päivähoitoyksikössä. Epätarkoituksenmukaisista päiväkotitiloista mahdollisuuksien mukaan luovutaan. Varhaiskasvatussuunitelman painopisteenä on toimintakulttuurin kehittäminen lasten ja huoltajien osallisuuden lisäämiseksi sekä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Varhaiskasvatus osallistuu valtakunnalliseen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan. Liikkumisen lisäämistä vahvistetaan varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten pohjalta. Toiminnassa otetaan käyttöön uudet valtakunnalliset varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallia arvioidaan ja kehitetään. Välineenä tässä työssä ovat esija alkuopetuksen kehittämisen portaat. Tavoitteena on varmistaa lapsen sujuva siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kunnallista ja yksityistä Eppu-kerhotoimintaa vakiinnutetaan ja kehitetään edelleen. Digitalisaation avulla kehitetään asiakaspalvelua, vuorovaikutusta huoltajien ja henkilöstön välillä sekä kasvattajien työn ja hallinnon tehtävien sujuvuutta. Esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön Helmi-viestintäjärjestelmä huoltajien ja henkilöstön väliseen yhteydenpitoon. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle laadittava oppimissuunnitelma sekä mahdolliseen tuen tarpeeseen liittyvät lomakkeet 24

digitalisoidaan ja otetaan käyttöön Helmessä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään erilaisilla pedagogisilla digi-kokeiluilla. Tiedolla johtamiseen kehitetään. Tavoitteena on tuottaa yhteen keskitettyyn paikkaa päiväkodinjohtajille ja palvelupäälliköille dynaamista tilastotietoa johtamisen tueksi. Palautteen pohjalta arvioidaan ja kehitetään edelleen asiakaspalvelun prosessia. Asiakaslähtöinen hoitoaikaperusteinen päivähoitopalvelun pilotti on käynnistynyt elokuussa 2016 ja jatkuu elokuuhun 2018. Tavoitteena on laajentaa pilottia myös palvelusetelipäiväkoteihin. Hoitoaikaperusteisen palvelun laajentamista koko varhaiskasvatuspalveluihin arvioidaan keväällä 2018. Palveluyksikön palvelut Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelut (1 000 euroa) VS 2018 Päiväkotihoito 83 998 Esiopetus 9 070 Muu varhaiskasvatus 7 132 Perhepäivähoito 1 052 Erho-yksikkö 647 Oma toiminta yhteensä 101 899 Ostopalvelupäivähoito ja -esiopetus 3 433 Palvelusetelipäivähoito 6 646 Kotihoidon tuki 11 784 Yksityisen hoidon tuki 3 750 Kotikuntakorvaukset 289 Muut varhaiskasvatuspalvelut 15 Muu tuotanto yhteensä 25 917 Yhteensä 127 816 Talous Varhaiskasvatus ja esiopetus Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 12 589 Toimintamenot -127 094 Toimintakate -114 505 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -1 163 25

Perusopetus Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Kunnan tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetuksen palvelukokonaisuuteen sisältyvät perusopetus, lisäopetus, monikielisille oppilaille tarkoitettu perusopetukseen valmistava opetus, sairaalaopetus sekä koululaisten kunnallinen ja yksityinen aamu- ja iltapäivätoiminta. Lisäksi perusopetus vastaa ranskankielisestä esiopetuksesta sekä kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta. Tampere vastaa yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana sairaalaopetuksen järjestämisestä. Tampere toteuttaa Tampereen seutukuntien sopimusta esi- ja perusopetuksen kustannusten korvaamisesta. Tampereella perusopetusta järjestetään suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamisessa painopisteinä ovat arviointi ja arviointikulttuuri. Opetussuunnitelmauudistus etenee koskemaan 8. vuosiluokan oppilaita. Uudistusta tuetaan laajan täydennyskoulutustarjonnan ja sisäisten koulutusten, kuten koulujen johtotiimipäivien avulla. Koulujen toiminnan kehittämisessä painotetaan liikkumisen edistämistä. Kaikki koulut toteuttavat Liikkuva koulu -ohjelmaa. Yhteisöllistä toimintakulttuuria edistetään monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja oppilaiden osallisuuden avulla. Oppilaiden osallisuutta vahvistetaan mahdollistamalla koulun toiminnan suunnitteluun osallistuminen sekä oppimisympäristöjen kehittämiseen (Koulusta oma paikka -projektit). Kielenopetusta varhennetaan kaikille 1. 2. vuosiluokan oppilaille yhden oppitunnin ajan viikossa. Kielet valikoituvat kunkin koulun ja sen koulupolun A-kielten (englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) mukaisesti. Kieliin ja niiden kulttuureihin tutustutaan lukuvuoden aikana neljässä jaksossa niin, että kussakin jaksossa on tarjolla eri kieli. Varhennetun kielikasvatuksen tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan sekä edistää monikielisen kompetenssin vahvistumista. Oppilaiden lukuintoa edistetään yhteistyössä kirjastojen kanssa monipuolisin menetelmin. Oppilaiden hyvinvointia tuetaan tiimiopettajuuden ja nuoriso-ohjaajien avulla. Lisäksi Lielahden, Etelä- Hervannan ja Juhannuskylän kouluilla kokeillaan koulusosionomeja oppilaiden tuen rakenteiden vahvistamiseksi. Oppilaiden tuen rakenteiden kehittämissuunnitelma laaditaan vuoden 2018 aikana osana koulutuksen kehittämissuunnitelmaa. Alueellisen tasa-arvon vahvistamiseksi kehitetään joustavan resurssoinnin malli, joka huomioi alueiden erilaiset tarpeet. Resurssimallin toimintaperiaatteet valmistuvat vuoden 2018 aikana. Oppiminen ja sen arviointi perustuu kannustavaan ja realistiseen (LTK) palautteeseen, jolla vahvistetaan lapsen itsetuntua ja innostusta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja kielenoppimiseen. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallia arvioidaan ja kehitetään kohti joustavampia sekä yksilöllisempiä oppimisen mahdollisuuksia. Välineenä tässä työssä ovat esi- ja alkuopetuksen kehittämisen portaat. Tavoitteena on että kaikki koulut ovat vuonna 2018 vähintään portaalla kolme. Tiedolla johtamista kehitetaan data-analytiikan avulla. Tavoitteena on tuottaa rehtoreille yhteen keskitettyyn paikkaan ajantaisaista tietoa oppilasmäärien kehittymisestä toiminnan suunnittelun tueksi. Koulujen talouden suunnittelun ja johtamisen tueksi otetaan käyttöön uusi selainpohjainen alusta/järjestelmä/ohjelma. Helmi-toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään edelleen ottamalla uusia toiminnallisuuksia käytöön. 26

Palveluyksikön palvelut Perusopetuksen palvelut (1 000 euroa) VS 2018 Yleisopetus 1-9 126 050 Vahvasti tuettu opetus 760 Tuettu opetus ja pidennetty oppivelvollisuus 7 566 Tuettu opetus 8 450 Sairaalaopetus 668 Lisäopetus 364 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1 552 Tuettu aamu- ja iltapäivätoiminta 984 Maahanmuuttajien valmistava opetus 1 657 Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut 2 295 Oma toiminta yhteensä 150 346 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 1 144 Kotikuntakorvaukset 12 654 Muut perusopetuksen palvelut 890 Muu tuotanto yhteensä 14 688 Yhteensä 165 035 Perusopetuksen muu tuotanto sisältää mm kumppanuusavustukset Tampereen Ice Hearts ry:lle, Tampereen LUMATE-keskuselle, Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) ry:lle ja Hope ry:lle sekä toimintaavustuksia vanhempainyhdistyksille. Talous Perusopetus Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 8 623 Toimintamenot -163 837 Toimintakate -155 214 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -1 760 27

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Palveluryhmän tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen sekä taiteen perusopetuksen järjestäminen. Lisäksi kunnan tehtävä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle. Kunta voi järjestää museo- ja vapaan sivistystyön palveluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä kehittämiskirjastoilla ja maakuntamuseoilla sekä aluetaidemuseoilla on lakisääteisiä tehtäviä, joita Tampereella toteuttavat kaupunginkirjasto sekä Tampereen museot. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut järjestetään jatkossakin pääosin kaupungin omana toimintana. Hankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta tullaan kuitenkin lisäämään. Erityisesti uusien palvelujen osalta selvitetään aina yksityinen palvelutarjonta ennen lopullisten hankintalinjausten tekemistä. Palveluja hankintaan kumppanimallilla, monituottajamallilla, allianssimallilla ja muita mahdollisia rahoitusmalleja kokeillaan edellytysten mukaan. Palveluverkkoa tarkastellaan kriittisesti osana kehittämistyötä ja talouden tasapainottamista. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ja tilojen käytön palvelutarvedata tukee osaltaan valmistelua. Tiedolla johtamista kehitetään, mikä edellyttää, että esimiehillä on käytettävissä tiedolla johtamisen työkaluja. Digiprojektien johtamiseen luodaan projektien hallintaa tukeva toimintamalli. Hanketoiminnan johtaminen toteutetaan projektisalkku -mallin avulla. Palveluryhmien yhteistä toiminnalliuutta lisätään laatimalla varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma. Tampereen kaupunki järjestää kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärvelle. Kaupunkien välisen sopimuksen nojalla on perustettu Tampereen seudun työväenopisto. Ylöjärvi maksaa Tampereelle osuutensa palvelujen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Ylöjärvi on nimennyt oman edustajansa Tampereen sivistysja kulttuurilautakuntaan, joka toimii kansalaisopistoasioita käsitellessään yhteislautakuntana. Uusi kirjastoasetus jättää maakuntakirjastotoiminnan historiaan ja Tampereen kaupunginkirjasto toimii vuoden 2018 alusta sekä Pirkanmaan että Keski-Suomen kuntien kehittämiskirjastona. Tehtävänä on tukea kirjastolain ja -asetuksen mukaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistää yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Lasten lukutaidon edistäminen on kirjaston tärkeä strateginen kehittämisalue tulevina vuosina. Vuonna 2018 kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle avautuu uusi mahdollisuus Kulttuuritalo Laikun avaamisen myötä. Muun muassa Järjestöedustamon ja Kulttuuritalo Laikun avulla edistetään kaupungin alusta- ja kumppanitoimintaa. Hyvinvointia edistetään alueellisesti, kehittämällä alueellisten hyvinvointikeskusten konseptia ja tuomalla esimerkiksi liikunta osaksi Tesoman hyvinvointikeskuksen palveluja. Kulttuuripalvelujen jakaantuminen alueellisesti selvitetään, jonka avulla palveluja kohdennetaan tasapuolisemmin eri alueille ja väestöryhmille. Monikulttuurista toimintaa edistetään mm. avaamalla Kulttuuritalo Laikkuun kansainvälinen keskus. Moniammatillista yhteistyötä kotouttavien palvelujen osalta sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa jatketaan. Palvelujen kohdentamista jatketaan edelleen heikommassa asemassa oleville ja tukea tarvitseville 28

kuntalaisille. Myös kulttuuri,-liikunta ja ympäristöluotsitoimintaa kehitetään kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten luotsien itsensä toimesta. Tilojen käyttöä tehostetaan digitalisaation avulla, kehittämällä varausjärjestelmää ja lisäämällä omavalvontaa. Palveluryhmässä tehdään digiprojektien mukaista kokeilutoimintaa. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia lisätään harrastusportaalia ja avustustoimintaa kehittämällä. Kehittämistyötä tehdään laajasti ja moniammatillisesti perusopetuksen ja varhaiskasvatusken, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Uusia liikuntamahdollisuuksia lisätään mm. maauimalan ja frisbeegolfradan avaamisen myötä ja liikunnallisen elämäntapaa edistetään mm. perheliikuntaa kehittämällä. Nuorten liikkumiseen kiinnitetään erityistä huomiota viemällä liikuntatoimintaa osaksi nuorisokeskuksien toimintaa. Laskettelutoimintaa talvikaudella 2017 2018 järjestetään Hervannan rinnekeskuksessa sopimuspohjaisesti. Mustavuoren laskettelukeskus ei ole kaupungin järjestämänä toimintana käytössä kaudella 2017-2018. Maaliskuuhun 2018 mennessä tehdään suunnitelma laskettelurinteiden tulevaisuuden toimintamallista ja valmistaudutaan kilpailutuksen järjestämiseen asiassa. Sivistys- ja kulttuuripalvelut varautuvat myös sote- ja maakuntauudistukseen Kulttuuri ankkurina-hankkeen myötä. Hankkeen tavoitteena on turvata heikossa asemassa olevien ihmisten kulttuuriset oikeudet ja tehdä ehdotus yhteistoimintamallista kunnan ja maakunnan välille. Tapahtumatoimintaa teemoittaa vuosi 1918, joka näkyy toimintayksiköiden ohjelmistossa, yleisötyössä ja kulttuurikasvatuksessa. Vuoden aikana toteutetaan suuria tapahtumia kuten yleisurheilun Ruotsimaaottelu, nuorten yleisurheilun MM-kisat sekä nuorten taitouinnin EM-kisat. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut osallistuu Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuprojektin toteutukseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa asiointia kehitetään osana Frenckellin yhteispalvelupistettä, jonne palveluryhmän neuvontaa keskitetään. Palveluryhmä tehostaa paikallista ja kansainvälistä viestintää esimerkiksi festivaalien ja tapahtumien osalta mm. digitalisaation avulla sekä ottamalla käyttöön englanninkielisen uutiskirjeen. Positiivista kuntalaiskokemusta ja viihtyvyyttä edistetään mahdollistamalla julkisen taiteen hankkeita. Palveluryhmä on suunnittelemassa ja kehittämässä julkisen taiteen Ratikka, Kansi ja Areena- sekä Katutaide-hankkeita. Sara Hildénin taidemuseon tulevaisuuden tilaratkaisuja edistetään. Tampereen taidemuseossa valmistaudutaan Taidemuseon uudisrakennushankkeeseen palvelumuotoilua hyödyntämällä. Palveluryhmän riskiprofiili Kulttuuri- ja vapaa-palveluissa on tunnistettu strategisia, talouteen ja toimintaan liittyviä riskejä sekä vahinkoriskejä. Niistä merkittävimmät kaksi riskiä ja samalla myös uhkaa, jotka vaikuttavat kaikissa riskiluokissa, ovat palveluverkon riittävyys sekä väestökasvu ja ikärakenteen muutos. Uhkiin vastaaminen edellyttää selkeää ja johdonmukaista johtamista, henkilöstön muutoskykyä sekä uusien toimintatapojen ja työvälineiden hallintaa. Mikäli muutosjohtamisessa ei onnistuta, nousee henkilöstön työkyky vahinkoriskinä merkittäväksi uhaksi. Palveluryhmän toimenpiteet riskienhallinnassa ovat palveluverkon jatkuva arviointi ja kehittäminen suhteessa väestökasvuun ja megatrendeihin. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, henkilöstön voimavaroista huolehtiminen, esimiestyön tuki ja muutosjohtaminen työvälineenä ovat toimenpiteitä riskien hallintaan. 29

Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot 2 758 2 703 2 855 Maksutulot 8 555 8 640 9 164 Tuet ja avustukset 729 865 932 Vuokratulot 1 081 1 131 1 082 Muut toimintatulot 927 897 657 Toimintatulot yhteensä 14 049 14 235 14 690 Valmistus omaan käyttöön 190 1 550 1 550 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -28 736-28 168-29 290 Henkilösivumenot Eläkemenot -6 749-6 155-6 365 Muut henkilösivumenot -1 470-1 190-1 258 Palvelujen ostot -11 653-14 112-13 216 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 469-4 948-4 476 Avustukset -15 229-15 511-15 629 Vuokramenot -30 611-32 424-32 694 Muut toimintamenot -658-692 -727 Toimintamenot yhteensä -99 384-101 649-102 104 Toimintakate -85 335-87 414-87 414 Poistot ja arvonalentumiset -3 100-3 128-3 128 Tilikauden tulos -88 435-90 542-90 542 30

Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut yhteensä -5 001 Tekonurmi kiinteä amerikk. jalkapallo ym -300 Vehmaisten urh.kenttä peruskorj. vaihe2-550 Hervanta K47 hyppyrimäki peruskorjaus -200 Kauppi 1 lämmitettävä tekonurmi -500 Omatoimipalautusalue Sampolan kirjasto -11 Tampereen stadion siirrett. pyöröportit -200 Yleisurheilu U-20 MM2018 varustelu -100 Tampereen uintikeskus videotaulu -50 Lumitykki -40 Kylvökone -30 Siirrettävä esiintymis- ja tapahtumalava -45 Tampereen stadion kuntosalilaitteet -50 Kaukaloiden väliaidat Hakametsä -30 Laiturit 2 kpl -50 Omatoimikirj.varustus Messukylän kirjast -20 Tesoma hvk nuorisotila ensikert. kalust. -125 Parketti siirrettävä -200 TESC A-jaC-halli siirrett. taraflex 5kpl -250 TESC C-hallin tekonurmimatto -200 Kelaleikkuri 2 kpl -66 Trukki TESC -32 Pientraktori 2 kpl -90 Omatoimipalautusalue Metso -22 Postimuseolta vuokr. kok.tila ensikert.k -40 Tarkistuspyörösaha Vapriikin verstas -50 Kontrabassot 2 kpl -120 Kulttuuritalo Laikku ensikert. kalustam. -370 Lastenkultt.keskus Rulla ensikert. kalus -50 Tullikamari esitystekniikan täydennykset -200 Historialliset esinekokoelmat -15 Kaupungin taidekokoelmat -110 Tampereen taidemuseon kokoelmat -65 Sara Hildénin taidem. näyttelyrakenteet -40 TESC heittopaikan korjaus -100 Ahvenisjärvi tenniskenttä tekojääksi 1-70 Tekonurmikenttien valaistuksen uusiminen -160 Amurin työläismuseokortteli uudistaminen -150 Investointiavustus KooVee halli -100 Investointiavustus Kauppi pysäköinti -200 31

Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkiöstöä koskevat muutokset Palkalliset henkilötyövuodet (htv) VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Hallinto 8,5 9,5 10,5 10,5 Kirjasto ja kansalaisopisto 335,1 336 330,9 330,9 Kulttuuri ja taide 269,6 274 283,9 283,9 Liikunta ja nuoriso 278,4 283,4 287,4 287,4 Sara Hildénin taidemuseo 22 24 25 25 Yhteensä 913,6 926,9 937,7 937,7 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa useiden palvelujen sisältöjä ja käytänteitä uudistetaan. Kulttuuripalvelut muun muassa siirtyvät toimintojen laajentuessa Kulttuuritalo Laikkuun ja palvelut monipuolistuvat. Taidemuseoista Tampere-Taloon muuttanut Muumimuseo on osoittautunut suosituksi kulttuuri- ja matkailukohteeksi, ja Sara Hildénin taidemuseon korkeatasoiset näyttelyt ovat tulleet pysyvästi suosituiksi. Koilliskeskuksessa ja Tesomalle avattavassa hyvinvointikeskuksessa kirjastot ja nuorisopalvelut toimivat yhteistyössä, mikä vaikuttaa myös henkilöstörakenteeseen ja määrään. Hyvinvointikeskusten laajat aukiolot sitovat henkilöstöä asiakaspäivystykseen, ja moniammatillista henkilöstöä on tarvetta palkata palvelujen turvaamiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteistä asiakaspalvelua, ilmettä ja kiinteää yhteistyötä vahvistetaan Frenckellin kiinteistöön suunnitteilla olevalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteisellä info- ja asiointipisteellä, johon yhdistetään eri yksiköiden asiakaspalvelua. Kaikissa toiminnoissa arvioidaan digitalisaation ja automaation hyödyntämisen mahdollisuus, ja tämä huomioidaan myös palveluja ja henkilöstön tehtäviä suunniteltaessa, samoin kuin tehtävien tullessa avoimiksi. Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, jonka palvelualueen johtaja hyväksyy vuoden 2018 alussa. Palveluverkko Kirjasto ja kansalaisopisto: Palveluverkon kehittäminen jatkuu osana palvelumallityötä. Työväenopiston ja kirjaston yhteistyö tilojen käytössä tiivistyy. Tampereen seudun työväenopistolla on 64 toimipaikkaa, joista 32 Tampereella ja 32 Ylöjärvellä. Palveluverkkoon ei ole tulossa vuoden 2018 aikana merkittäviä muutoksia. Kirjastolla on 15 kiinteää kirjastoyksikköä eri puolilla kaupunkia, joista kolme toimii myös omatoimikirjastona, kaksi kirjastoautoa ja yksi liikkuva kirjastoyksikkö. Tesoman hvyinvointikeskukseen avataan vuoden 2018 keväällä uusi kirjasto. Metson peruskorjaus on valmistunut; sunnuntaiaukiolo vuoden 2018 alusta lisännee Metson kävijämääriä. Vuoreksen koulukirjaston laajentaminen kombikirjastoksi eli yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhdistelmäksi etenee vuoden 2018 aikana. Koukkuniemen vanhainkotiin avataan Toukola-taloon 2018 vuoden alussa kirjasto, joka on avoinna myös alueen asukkaille. Sampolan Tietotorille avattava maker space eli oman tekemisen tila tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden käyttää esimerkiksi 3D-tulostimia, lämpöprässiä tai ompelukonetta sekä tuottaa yhteisöllistä toimintaa tilassa. Kulttuuri ja taide: Museokeskus Vapriikissa Tampellan alueella sijaitsevat Tampereen kaupungin historiallisen museon toimisto-, näyttely- ja verstastilat, Kuva-arkisto ja Kulttuuriympäristöyksikkö (Pirkanmaan maakuntamuseo) sekä Kivimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen Pelimuseo, Suomen jääkiekkomuseo, Nukke- ja pukumuseo, Tampere 1918 -näyttely, Postimuseo (yksityinen) ja lisäksi luentokokous- ja ravintolatilat. Museo Milavida Näsilinnassa palvelee kesällä ti-su ja talvikaudella viikonloppuisin. 32

Amurin työläismuseokortteli on avoinna kesäisin. Museopalvelut hallinnoi myös Finlaysonin rakennusperintöön kuuluvaa Tallipihaa, jonka rakennukset on vuokrattu alueen henkeä kunnioittaviksi työ- ja myyntitiloiksi. Museoiden kokoelmakeskuksessa sijaitsevat sekä historiallisten että taidemuseoiden säilytys-, tutkimus- ja konservointitilat. Tampereen taidemuseo toimii Pyynikintorin laidalla entisessä viljamakasiinissa sekä vahtimestarin talossa ns. Pikkutalossa. Vanha kirjastotalo avautuu 29.4. uutena Kulttuuritalo Laikkuna. Kulttuuritalon tiloihin siirtyy myös Lastenkulttuurikeskus Rulla ja kulttuuripalveluiden toimisto. Kulttuuripalveluja tuotetaan myös Tullikamarilla, Hervannan elokuvateatterissa, Laikunlavalla ja Haiharan taidekeskuksessa. Tampere Filharmonia soittaa pääsääntöisesti Tampere-talon Isossa ja Pienessä salissa. Konsertteja järjestetään myös Sorsapuistossa, Tuomiokirkossa, Raatihuonella, kirjastoissa ja eräissä ympäristökuntien konserttipaikoissa. Liikunta- ja nuorisoyksikkö: Palveluverkko muodostuu jäähallipalveluista, uimahallipalveluista, sisäliikuntapalveluista, ulkoliikuntapalveluista ja yleisistä liikuntapalveluista, omaehtoisesta toiminnasta, harrastus- ja vapaa-ajanpalveluista ja kohdennetusta työstä. Palveluverkko muodostuu nykyisistä liikuntaja nuorisotoiminnan tiloista. Toimintavuoden aikana valmistuu maauimala, Tahmelan uimarannan huoltorakennus, Sorsapuiston kentän iso tekojäärata-alue, Kaupin alueen toinen lämmitettävä jalkapallon tekonurmikenttä, Rantaperkiön tekonurmikenttä ja Tampereen frisbeegolfkeskus. Tesoman hyvinvointikeskus otetaan käyttöön, Vehmaisten urheilukentän 2. vaihe käynnistyy, rakennetaan tekonurmikenttä muiden lajien kuin jalkapallon käyttöön, aloitetaan Hervannan K47 -hyppyrimäen peruskorjaus, korjataan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen heittopaikka ja uusitaan tekonurmikenttien valaistusta. Lisäksi avustetaan Koovee hallin rakentamista ja Kaupin pysäköinnin uudistamista. Sara Hildénin taidemuseo: Toimii omissa tiloissaan Särkänniemessä. Kokoelmatoimintaa taidemuseolla on omien tilojensa lisäksi museoiden yhteisessä kokoelmakeskuksessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yksiköt osallistuvat hyvinvointikeskusten toimintamallien kehittämiseen Koilliskeskuksessa ja Hervannassa (verkostomalli) sekä lähitorien toimintamallien kehittämiseen Kaukajärven, Kämmenniemen ja Vuoreksen alueilla. 33

Avustukset ja muu tuotanto Palveluyksikön palvelut Avustuksia myönnetään yhdistysten, yhteisöjen ja työryhmien toimintaan, joka tukee ja täydentää kaupungin omaa toimintaa. Avustusten myöntämisen tavoitteena on Tampereen strategian mukaisesti kuntalaisten osallisuuden, aktiivisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen sekä kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kumppanuusavustuksilla tuetaan taidelaitosten toimintaedellytyksiä. Toiminta-avustuksin tuetaan kolmannen sektorin omaehtoista ja yhteisöllistä toimintaa, kuten kulttuurin, liikunnan ja nuorten harrastustamista, festivaalien ja suurten yleisötapahtumien toteuttamista sekä kaupunginosa- ja maahanmuuttajayhdistysten toimintaa. Tuotantotuet, projektiavustukset ja toimintarahat kohdennetaan kertaluonteisten, yksittäisten tapahtumien ja projektien toteuttamiseen ja niitä voivat hakea myös neljännen sektorin toimijat. Lisäksi ammattitaiteilijoiden stipendeillä tuetaan paikallisella tai alueellisella tasolla ansioituneita tamperelaisia taiteilijoita. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan tekemän linjauksen mukaisesti ammattitaiteilijoiden stipendien myöntäminen tehdään vuorovuosittain seuraavasti: parittomina vuosina stipendien hakumahdollisuus on kirjallisuuden ja esittävien taiteiden (sisältäen näyttämötaiteen, säveltaiteen, tanssitaiteen ja sirkustaiteen) alalla toimivilla taiteilijoilla parillisina vuosina stipendien hakumahdollisuus on visuaalisten taiteiden (kuvataide, valo- /elokuvataide, rakennustaide/taideteollisuus) sekä lastenkulttuurin alalla toimivilla taiteilijoilla muilla taiteenaloilla tai taiteiden välisillä aloilla toimivien taiteilijoiden on mahdollista hakea joka vuosi. Ammattitaiteilijoiden stipendejä myönnetään vuonna 2018 ainoastaan visuaalisten taiteiden (kuvataide, valo-/elokuvataide, rakennustaide/taideteollisuus) sekä lastenkulttuurin alalla toimiville taiteilijoille. Avustukset ja muu tuotanto (1 000 euroa) VS 2018 Kulttuuri- ja taideyhteisöt 702 Kulttuuriharrastusyhdistykset 50 Maahanmuuttajayhdistykset 20 Palkinnot 15 Ammattitaiteilijoiden stipendit 25 Museot 22 Liikuntaseurat 947 Kumppanuusavustukset (taidelaitokset) 14 639 Festivaalit ja suuret yleisötapahtumat 631 Kaupunginosayhdistykset 6 Nuorisotyö ja nuorten harrastamisen edistäminen 223 Nuorten yhteiskunnallisen toiminnan edistäminen 45 Kohdistamattomat avustukset 434 Avustukset yhteensä 17 759 Nuorisokahvila 171 Muut palvelut 91 Yhteensä 18 021 34

Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 136 Toimintamenot -18 021 Toimintakate -17 885 35

Kirjasto ja kansalaisopisto Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Tampereen kaupunginkirjasto ja Tampereen seudun työväenopisto avaavat ovet sivistykseen, elinikäiseen oppimiseen sekä virkistykseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Ne säilyttävät, välittävät ja avaavat kulttuuriperintöä sekä edistävät ja turvaavat demokratiaa ja tasa-arvoa. Uuden kirjastoasetuksen myötä Tampereen kaupunginkirjasto toimii vuoden 2018 alusta sekä Pirkanmaan että Keski-Suomen kuntien kehittämiskirjastona. Tehtävänä on tukea kirjastolain ja -asetuksen mukaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistää yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Myös alueen vankilakirjastojen kehittäminen kuuluu jatkossa Tampereen kaupunginkirjastolle. Vuonna 2018 keskitytään Kylmäkosken vankilakirjaston toiminnan kehittämiseen. Kirjastopalveluihin kuuluvat pääkirjasto Metso, neljä aluekirjastoa sekä niiden alueilla toimivat yhdeksän lähikirjastoa. Mittava Metson peruskorjaus on saatu päätökseen ja se laajentaa aukiolonsa vuoden 2018 alusta myös sunnuntaille. Koukkuniemen vanhainkodissa on avattu uusi kirjastotila, joka on avoinna myös alueen asukkaille. Kaksi kirjastoautoa palvelevat kouluja, päiväkoteja sekä haja-asutusalueita. Kirjaston kotipalvelut palvelevat lähinnä ikäihmisiä sekä kotiin että muihin toimipisteisiin. Tietoyhteiskuntapalveluja ja kansalaistaitojen edistämistä tarjoavat kolme tietotoria. Sampolan tietotorilla avautuu vuoden 2018 alusta makerspace eli oman tekemisen avoin tila asukkaille, jossa voi käyttää mm. 3D-tulostimia sekä muita laitteita. Liikkuva kirjastoyksikkö lähtee tarvittaessa paikan päälle erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi kirjastolla on tukipalveluita. Vuoden 2018 painopistealueena on lasten lukutaidon edistäminen. Sanataiteen harrastamisen mahdollisuus laajenee kirjastoihin. Erityisesti painotetaan 5.- ja 6.-luokkalaisten sanataiteen opetusta. Toinen tärkeä painopaiste on kohdennetttujen palvelujen kehittäminen ikäihmisille ja kotoutujille. Kirjastoauto ja Kotipalvelut yhdistyvät vuoden 2018 aikana ja kotoutujien kurssipolkua kirjaston ja Tampereen seudun työväenopiston välillä kehitetään. Vuoden 2018 tunnistetaan keskeisiä kumppanuuksia ja kehitetään palveluvalikoimaan esim. teemallista vinkkaustoimintaa mm. alueen yrittäjille ja yhdistyksille. Tärkeää on myös alueellisen yhteistyön ja toimintakonseptien kehittäminen hyvinvointikeskuksisssa. Tampereen seudun työväenopisto tarjoaa vapaan sivistystyön palveluita Tampereella 32 paikassa ja Ylöjärvellä 32 paikassa. Opiston osana toimii lapsille ja nuorille 11-vuotisen kuvataiteen perusopetuksen tarjoava Sara Hildén -akatemia, jolla on myös aikuisille kohdennettua kuvataiteen perusopetusta sekä kulttuurikasvatuksikkö Taiten kohdennettuhin palveluihin ja kulttuurikasvatusohjelma Taidekaareen kuuluvia kuvataidetyöpajoja koululuokille ja päiväkotiryhmille. Viita-akatemiassa on kolmivuotinen kirjoittajakoulutus ja sanataiteen perusopetusta. Lisäksi opistossa on käsityö- ja teatteritaiteen perusopetusta. Opinverstas auttaa oppimisvaikeuksissa. Opistolla on laaja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava maksuton yleisluentotarjonta. Tampereen hallinnonuudistuksen myötä työväenopistosta tuli kaupungin opetustoimiluvalla toimivaa taiteen perusopetusta koordinoiva taho. Merkittävänä tehtävänä on vastata valtakunnallisen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen ohjaamisesta näissä noin 30 yksikössä. Vuoden 2018 aikana kurssien hintataso pidetään kohtuullisena, jotta matalan kynnyksen osallistuminen kaikille kuntalaislle olisi mahdollista. Kotouttavien palveluja listään. Uutena yhteistyömuotona Sara Hildénin kuvataideakatemia tuottaa toimintaa Tampere-talossa heinäkuussa. 36

Palveluyksikön palvelut Kirjasto ja kansalaisopisto palvelut (1 000 euroa) VS 2018 Kirjaston kokoelmapalvelut 2 590 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ikäihmisille 571 Avoimet kirjastopalvelut 11 244 Medialukutaitojen tukeminen 736 Vapaan sivistystyön palvelut 3 899 Kuvataiteen opetuspalvelut 595 Yhteensä 19 636 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 2 045 Toimintamenot -19 039 Toimintakate -16 994 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -53 Tunnusluvut TP 2016 VS 2017 VS 2018 Vaikuttavuus Kirjastokäynnit 2 435 428 2 580 000 Verkkokäynnit / kirjasto 934 635 980 000 Lainat / kirjasto 4 842 945 4 900 000 4 800 000 Vapaan sivistystyön opetustuntien määrä 42 503 42 000 42 000 Vapaan sivistystyön teematilaisuudet ja neuvonta 300 300 300 Talous Kirjastokäyntiä / asukas 11 11 Verkkokäyntiä /asukas, kirjasto 4 4 Lainaa / asukas, kirjasto 22 22 21 Euroa / laina, kirjasto 3 3 3 Käyttömenot euroa/opetustunti / Treen seudun työväenopisto (netto) 79 72 Opetustilojen lukumäärä/työväenopisto 64 62 62 Toiminnan laajuus Työväenopiston kurssilaisten määrä 1) 32 715 30 000 31 000 1) Vuoteen 2016 asti opiskelijoiden määrä henkilöinä, vuodesta 2017 kursseille osallistuneiden määrä 37

Kulttuuri ja taide Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Kulttuuripalvelut, Tampere Filharmonian ja Museopalvelut kokoava Kulttuuri- ja taideyksikkö tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja, elämyksiä ja tietoa. Kulttuuripalvelut tuottaa, koordinoi ja välittää tapahtumia, kulttuuri-ja taidetilaisuuksia sekä tarjoaa tiloja ja asiantuntijatukea tilaisuuksille ja omaehtoiselle harrastustoiminnalle. Tampere Filharmonia tuottaa monipuolisia musiikkielämyksiä Tampere-talon Ison salin konserteilla, vierailu- ja erikoiskonserteilla. Museot järjestävät näyttelyitä ja tapahtumia, kartuttavat, ylläpitävät ja esittelevät kulttuuri-, taide- ja luonnonperinnöstä kertovia kokoelmia sekä vaalivat kulttuuriympäristöä. Vuoden kohokohtia on Kulttuuritalo Laikun avautuminen Vanhassa kirjastotalossa. Talo toteutuu yhdistämällä olemassa olevia sekä kaupungin omia ja kaupungin avustamia yhteisöjä: Lastenkulttuurikeskus Rulla, kulttuuripalveluiden toimistotilat, Pispalan sottiisi, Kansainvälinen toimintakeskus, Maahanmuutajainfo Mainio, Järjestöhautomo. Näyttely-, tapahtuma-,festivaali-, konsertti-, ja ohjelmatoiminta on monipuolista ja laadukasta. Tampere Filharmonia soittaa 45 erityyppistä julkista konserttia ja 10 koululais- ja päiväkotikonserttia, järjestää lukuisia pienryhmävierailuja ja on mukana kulttuuriluotsitoiminnassa. Museo Milavidassa avatuu näyttely Suomen kuningas 10.2.2018 7.1.2019. Museokeskus Vapriikissa Kadonneet kaunottaret 1.12.2017 8.4.2018, Tampere 1918 27.1. ja Marilyn 8.6. 2.12.2018. Tampereen taidemuseon kevään avaavat taidemaalari Anita Snellmanin retrospektiivinen näyttely sekä tamperelaisen Jyrki Siukosen näyttely 17.3. 20.5. Kesällä esitellään Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvanin teoksia sekä kommentoidaan Suomen historiaa otsikolla Paikan muisti 1918-2018 Tuomo Rosenlundin ja Mika Hannulan toimesta 9.6. 19.8. Syksyllä Tampereen taidemuseossa on esillä kansainvälistä taidetta isosta europpalaista museosta. Muumimuseon perusnäyttelyn lisäksi osia muumikokoelmasta on esillä Isossa-Britanniassa, Koreassa ja Norjassa. Lisäksi Muumimuseossa valmistellaan isoa lainanäyttelyä Japaniin osana Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden juhlavuotta 2019. Yhteisenä teemana monilla toimijoilla on 1918 sisällissodan 100-vuotismuisto. Yhä enemmän toimintaa ja palveluja suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä kuntalaisten ja muiden asiakkaiden kanssa. Toimintaa sävyttää pyrkimys lisätä ihmisten hyvinvointia ja Tampereen vetovoimaa asuin- ja vierailupaikkana. Vuoden 2018 aikana selvitetään, miten kulttuuripalvelut jakaantuvat alueellisesti, kehitetään edelleen alueellisia kulttuuripalveluja ja parannetaan lastenkulttuurin saavutettavuutta kulttuurikeskus Rullan konseptia kehittämällä. Kulttuuri- liikunta- ja ympäristöluotsitoiminnan valtakunnallista toimintaa kehitetään siihen suunnatun hankkeen avulla. Kansainvälistä ja paikallista viestintää tehostetaan, kun otetaan käyttöön kaksikielinen uutiskirje. Kulttuurikasvatuksessa viestintää suunnataan erityisesti perheille. Lasten harrastamista tuetaan Harrastustunti koulupäivän sisään -pilotilla. 38

Palveluyksikön palvelut Kulttuuri ja taide palvelut (1 000 euroa) VS 2018 Lastenkulttuuripalvelut perheille 398 Moniammatillinen kulttuurikasvatus 763 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ikäihmisille 472 Harrastamisen tukeminen 188 Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen 313 Kaupunkikulttuurin tallentaminen 41 Musiikkijuhlat 594 Kulttuuritapahtumat 1 464 Ammattitaiteelijuuden tukeminen 158 Museoiden kokoelmapalvelut, kokoelmien tallennus, tutkimus, hallinta ja hoito 4 791 Kulttuuriperinnön saavutettavuus 4 937 Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäsitöpalvelut 823 Taideperinnön saavutettavuus 288 Kulttuurikasvatuspalvelut 22 Museoiden näyttelypalvelut 3 585 Museoiden tapahtumatuotanto 102 Orkesterin tallennetoiminta 512 Konserttitoiminta 6 641 Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset 517 Musiikkiin perehdyttäminen 21 Yhteensä 26 628 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 5 799 Toimintamenot -25 935 Toimintakate -20 136 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -1 170 Tunnusluvut TP 2016 VS 2017 VS 2018 Vaikuttavuus Kulttuuritapahtumat, kävijät 1) 331 299 190 000 250 000 Esiintymisissä kävijät / Tre Filharmonia 134 305 95 000 97 000 Museokäynnit 2) 689 446 670 000 670 000 Toiminnan laajuus Tampere-talon ison salin täyttöaste / Tre Filharmonia 86 85 87 Tre Filharmonian konsertit ja muut tapahtumat yhteensä 245 120 130 Museoiden esinekokoelmat 370 000 370 800 370 800 Museoiden luonnontiet. näytekokoelmat 106 000 106 000 106 000 Museoiden kuvakokoelmat 1 300 000 1 700 000 1 700 000 Museoiden taidekokoelmat 14 500 14 700 14 800 1) Sis. Kulttuuritapahtumien ja Musiikkijuhlien kävijät, Tampere biennale-tapahtumavuonna kävijöitä hieman vähemmän kuin Tampereen sävel-tapahtumavuonna. 2) Vuodesta 2012 alkaen luvussa mukana Tekstiilimuseon ja Tallipihan museokäynnit, Tekstiilimuseo jää pois 2018. 39

Liikunta ja nuoriso Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Liikunta- ja nuorisoyksikkö tuottaa monipuolisia liikunta-, nuoriso- ja hyvinvointipalveluja tamperelaisille. Tavoitteena on saada lapset ja nuoret liikunnan ja monipuolisen elinikäisen harrastamisen pariin, mikä täydentää kodin ja koulun kasvatustehtävää. Työtä tehdään yhteistyössä nuorten, muiden viranomaisten sekä erilaisten yhdistysten kanssa. Lisäksi yksikkö järjestää hyvinvointipalveluita työikäisille, ikääntyville ja muille harrastajaryhmille. Yksikkö luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä olosuhteita sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Yksikkö vastaa toiminta-avustusten valmistelusta yhteistyössä palveluryhmän johdon kanssa. Vuonna 2018 eri väestöryhmien liikkumisen mahdollisuuksia ja elämäntapaa edistetään kehittämällä perheliikuntaa ja lisäämällä liikkumisen mahdollisuuksia lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Liikuntaa lisätään myös nuorisotaloilla ja hyvinvointikeskuksissa osana nuorisotyötä. Lasten ja nuorten osallisuutta lisätään kehittämällä osallistavan budjetoinnin mallia. Tesoman hyvinvointikeskuksen konseptia kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä tuetaan myös avaamalla uusia liikuntapaikkoja, esim. maauimala ja Alasjärven frisbeegolfkeskus sekä uudistamalla kenttiä tekonurmikentiksi. Vuoden 2018 merkittävimpiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia ovat taitouinnin nuorten EM-kilpailut, yleisurheilun nuorten MM-kilpailut, yleisurheilun Ruotsi-ottelu, jalkapallon EM-karsintaottelut ja Blockfest. Kaupunkitasoista viestintää lisätään mm. kehittämällä idid -infonäyttöjen yhteiskäyttöä. Yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa lisätään lasten liikkumisen edistämiseksi. Palveluyksikön palvelut Liikunta ja nuoriso (1 000 euroa) VS 2018 Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen 2 119 Kasvatuksellinen ohjaustoiminta 2 295 Sosiaalinen vahvistaminen 447 Jäähallipalvelut 7 336 Uimahallipalvelut 6 438 Sisäliikuntapalvelut 10 745 Ulkoliikuntapalvelut 8 400 Liikunnan ohjauspalvelut 606 Liikunnan tukipalvelut 508 Liikunnan tapahtumat 274 Yhteensä 39 168 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 6 279 Toimintamenot -37 033 Toimintakate -30 753 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -3 738 40

Tunnusluvut TP 2016 VS 2017 VS 2018 Vaikuttavuus Liikuntayksikön käyttäjät 1) 3 654 656 3 900 000 4 000 000 Nuorisoyksikön käyttäjät 265 083 250 000 250 000 Liikunta- ja nuorisoyksikön verkkosivujen käyntikerrat 1 500 000 1 500 000 Talous Liikuntayksikkö euroa / asukas 2) 112 110 112 Nuorisoyksikkö euroa / asukas 18 18 Liikunta- ja nuorisoyksikkö yhteensä 128 130 1) Ulkoliikuntapalvelut: Ulkoilu- ja latureittien käyttäjien määrää ei pystytä tilastoimaan. Kävijöitä arvioidaan olevan n. 2,1 milj. 2) Asukasluvuksi arvioitu 234 000, lipa 26174 milj., nupa 4344 milj. 41

Sara Hildénin taidemuseo Palveluyksikön kuvaus ja toiminnan painopisteet Sara Hildénin taidemuseon toiminta perustuu sopimukseen, jolla Tampereen kaupunki ja Sara Hildénin säätiö 10.1.1975 perustivat Tampereen kaupungin ylläpitämän Sara Hildénin taidemuseon. Sara Hildénin taidemuseon perustehtävä on Sara Hildénin säätiön omistaman suomalaisen ja kansainvälisen modernin ja nykytaiteen kokoelman esilläpito ja hoito. Lisäksi museossa järjestetään kokoelmaan perustuen modernin ja nykytaiteen vaihtuvia näyttelyitä. Sara Hildénin taidemuseo merkitsee tamperelaisille pysyvää esteettisiä ja kasvatuksellisia virikkeitä tarjoavaa taidelaitosta ja ulkopaikkakuntalaisille korkeatasoista matkailunähtävyyttä. Sara Hildénin taidemuseolla on tärkeä imagovaikutus vahvistettaessa Tampereen kaupungin asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina. Kokoelman esittelyn ohella Tampereen kaupungin strategian mukaisesti museon vuoden 2018 merkittäviä kansainvälisiä näyttelyitä ovat belgialainen kuvanveistäjä Berlinde De Bruyeckere (9.2. 20.5.2018) ja englantilainen taidemaalari Anj Smith (22.9. tammikuu 2019). Museon toiminnallinen painopistealue myös vuonna 2018 on taidekasvatus ja yleisötyö. Palveluyksikön palvelut Sara Hildénin taidemuseo palvelut (1 000 euroa) VS 2018 Museoiden kokoelmapalvelut, kokoelmien tallennus, tutkimus, hallinta ja hoito 940 Museoiden näyttelypalvelut 840 Yhteensä 1 780 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 131 Toimintamenot -1 776 Toimintakate -1 645 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Investointimenot -40 42

Tunnusluvut TP 2016 VS 2017 VS 2018 Vaikuttavuus Kokonaiskävijämäärä (hlöä) 125 477 26 000 26 000 Avoinnaolopäivät (kpl) 275 272 264 Medianäkyvyys (mbrain, 1 000 euroa) 450 450 Talous Tilakustannukset (1 000 euroa, 3298m² ) 526 512 512 Muut sisäiset kustannukset (1 000 euroa) 58 31 Työvoimakustannukset (1 000 euroa) 902 933 Muut ulkoiset kustannukset (1 000 euroa) 198 288 Toimintakate, koko museo (1 000 euroa) 1 539 1 627 Omat tulot (1 000 euroa) 131-131 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet yhteensä 22 25 Työvoimakustannukset (1000 euroa) 902 933 Toiminnan laajuus Näyttelypalvelut, aloitetut näyttelyt (kpl) 3 3 Kokoelmapalvelut, toimintakate (1 000 euroa) 807 823 Näyttelypalvelut, toimintakate (1 000 euroa) 732 810 43

Liitteet 1. Hankintasuunnitelma 2018 2019 44