Tampereen strategian lähtökohdat ja painotukset - hyvinvoinnin näkökulma

Transkriptio

1 Tampereen strategian lähtökohdat ja painotukset - hyvinvoinnin näkökulma Uuden valtuuston koulutus , Vierumäki johtaja Taru Kuosmanen 1

2 Hyvinvoinnin palvelualue Johtaja Taru Kuosmanen Esikuntatoiminnot Suunnittelujohtaja Leena Viitasaari Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sairaalajohtaja Arto Ranta Avo- ja asumispalvelut Avopalvelujohtaja Anniina Tirronen Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari Leikkaustoiminnan palvelulinja Neurologian palvelulinja Sisätautien palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottopalvelujen palvelulinja Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Kaakko Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Keskusta Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Etelä Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Koillinen Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Länsi Pedagogisten palvelujen tiimi Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö Kulttuuri- ja taideyksikkö Liikunta- ja nuorisoyksikkö Sara Hildénin taidemuseo

3 Maakunta/sosiaali- ja terveyspalvelut htv Hyvinvointipalvelut htv Koko kaupunki htv Kaupunki/sivistys- ja kulttuuripalvelut htv 3

4 Nykyinen strategia Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle on vastannut hyvin palvelujen kehittämishaasteisiin: rakennemuutokset, digitalisaatio, yhteiskehittäminen sisältää linjauksia myös palvelujen ja palveluverkon karsimisesta, mutta niiden toteuttaminen on jäänyt vähälle ei sisällä riittävästi toiminnan johtamista tukevia linjauksia koskien yleissivistävää koulutusta (sis. varhaiskasvatus) Odotukset uudelle strategialle tiivis, linjaava strategia ketterä vähemmän päällekkäisiä tasoja Pormestariohjelma strategian pohjana painottaa ja panostaa uuden kunnan tehtäviin: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvatus ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika tukee sote- ja maakuntauudistuksen hallittua toteutusta haastaa tarttumaan entistä aktiivisemmin uuden teknologian mahdollisuuksiin asukkaiden yhdenvertaisuus ohjaavana periaatteena 4

5 Nykyisen strategian keskeisiä onnistumisia ja haasteita 5

6 6

7 Palvelurakenteen uudistaminen Palveluiden painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Valittu strategia on osoittautunut toimivaksi esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa, missä varhaisemmalla tuella on onnistuttu vähentämään sijaishuollon tarvetta. Myös ikäihmisten palveluissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä kehitysvammaisten palveluissa on tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia tukevaa toimintaa on vahvistettu muun muassa liikkumisen edellytyksiä parantamalla ja järjestöjen toimintaa tukemalla. 7

8 Lähteet: Kuusikko-raportti ja Tampereen kaupunki 8

9 Psykiatrian laitoshoidon hoitovuorokausien kehitys Kehitysvammahuollon laitoshoidon hoitovuorokausien kehitys Lähde: Tampereen kaupunki 9

10 Kuluvan strategiakauden satsauksia liikuntaan Liikkuva koulu (peruskoulu, toinen aste ) Ilo kasvaa liikkuen (varhaiskasvatus) Liikuntaluotsit Erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien lisääminen Liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito 10

11 Hyvinvointierot Hyvinvointierot eivät ole kaventuneet strategian tavoitteiden mukaisesti. Pienituloisia on Tampereella edelleen paljon ja toimeentulotukea saavien määrä on kasvussa. Pienituloisuutta lisää etenkin pitkittyvä työttömyys, mutta myös se, että Tampereella asuu paljon pienituloisia opiskelijoita. Koettu terveys vaihtelee merkittävästi väestöryhmittäin: esim. matalan koulutuksen saaneiden koettu terveys ja työkyky ovat heikompia kuin korkeasti koulutettujen. Myös ikä vaikuttaa terveyden kokemiseen. 11

12 Lähteet: Kuusikko-raportti ja Tampereen kaupunki 12

13 Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, joihin uudessa strategiassa tulisi tarttua 13

14 Yhteenveto tulevaisuuden mahdollisuuksista Uudet palveluinnovaatiot ja lisääntyvät mahdollisuudet palveluiden tarjonnassa Digitaalisaatio sekä kaupungistumisen myötä kertyvä osaaminen, tieto ja uudet ideat tukevat palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä. Globaalit markkinat avaavat uusia mahdollisuuksia, joilla kaupungin elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia voidaan parantaa. Palvelutarjonta on entistä enemmän riippumatonta ajasta, paikasta tai asiakkaan sosiaalisesta asemasta. Tuottavuuden lisääntyminen Digitalisaatio ja teknologian kehitys tarjoavat mahdollisuuksia niukkojen resurssien ja kasvavien palvelutarpeiden yhteen sovittamiseen. Yhteisöllisyyden ja omaehtoisen toiminnan vahvistuminen Eri väestöryhmät nähdään yhteisön voimavarana; ikääntyneet aktiivisina toimijoina, nuoret muutoksen tekijöinä. Oppimisen uudet tavat Digitalisaation mahdollistama yksilöllinen oppiminen turvaa tulevaisuuden osaamisen. 14

15 Yhteenveto tulevaisuuden uhista Hyvinvoinnin polarisoituminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu, alueiden eriytyminen sekä eri väestöryhmien väliset vastakkainasettelut ilmentävät polarisoitumista. Syrjäytyminen nähdään uhkana erityisesti lasten ja nuorten ikäryhmissä. Työttömyys on yksi syrjäytymisen keskeinen riskitekijä; vähäinen osallisuus ja sitoutuminen yhteisöön vahvistavat negatiivista kehää. Palvelujärjestelmän kyvyttömyys vastata kasvaviin ja muuttuviin tarpeisiin. Heikko taloudellinen kehitys yhdistettynä kaupungin kasvuun voi vaarantaa palvelujen riittävän ja tasavertaisen saatavuuden. Digitalisaation laajeneminen voi syrjäyttää joitain asiakasryhmiä. Maailmanlaajuisten kriisien (mm. talous, pakolaisuus, pandemiat) paikalliset vaikutukset 15

16 Hyvinvoinnin palvelualueen painotukset uuteen strategiaan Tampere

17 Hyvinvoivat kaupunkilaiset Ennaltaehkäisevät palvelut ja hyvinvoinnin tukeminen; erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Tasavertaiset ja laadukkaat koulutuspalvelut Omaehtoisen toiminnan vahvistaminen, vapaaehtoistoiminnan tukeminen Liikkumisen edistäminen Kehittyvien palvelujen kaupunki Palvelurakenteen ja palveluverkon uudistaminen Palvelujen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen; kaupunki kehitysalustana palveluinnovaatiolle Digitalisaation laajamittainen hyödyntäminen Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Kaupungin ja maakunnan yhteinen strateginen suunta ja yhdyspintojen saumattomuus Osaava kulttuurikaupunki Oppimisen uudet tavat (yksilöllinen oppiminen, yhdessä oppiminen, elinikäinen oppiminen) ja uudet oppimisympäristöt Kulttuurin kehittäminen kaupungin vetovoimatekijänä Uudistumiskykyinen kaupunkiorganisaatio Muutoksen hallinta ja johtaminen; tiedolla johtaminen Toiminnan prosessien kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö; henkilöstö kehittäjänä Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen 17