JOS MIELENTERVEYSPALVELUIHIN JONOTETAAN, MITÄ JONOTETAAN? Oulu

Samankaltaiset tiedostot
MITEN TOTEUTTAA PALVELUT UUDELLA TAVALLA? Timo Salmisaari Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja EKSOTE

TUOLLAINEN EI VOI ONNISTUA Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen ja kompleksisuus

Eksoten muutos strategian ja prosessien näkökulmasta Onnistuneen palvelurakenteen muutoksen anatomiaa

MUUTTUVAT PROSESSIT JA JOHTAMINEN; case EKSOTE Rovaniemi

Mitä sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Eksoten kokemuksia Hyvinkää 16.4.

KUKA VAIN, MILLOIN VAIN JA MINKÄ ASIAN KANSSA TAHANSA

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA Liperi

Kohti ohjaamo Etelä-Karjalassa

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Yhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA; MITÄ, KENELLE JA MITEN? Peurunka

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Yhteistyössä tasapainoon

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Tot Poikkeama Muutos 2015/16

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kasvu, oppiminen, perheet

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Turun Ohjaamo

Aikuisten palvelut

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta Pentti Rautakoski

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Kanta-Hämeen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut palvelun käyttäjän näkökulmasta 2019 (versio )

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

SoTen talousarvion toteutuminen TP 2017 Kannonkoski

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät Elise Virnes

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue

MUUTOKSEN JOHTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUISSA Mielen avain -loppuseminaari

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Helena Vorma lääkintöneuvos

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Lapsen puheeksi ottaminen

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Osakokonaisuuden toimijat

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Pirjo Oksanen

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Byströmin nuorten palvelut

Transkriptio:

JOS MIELENTERVEYSPALVELUIHIN JONOTETAAN, MITÄ JONOTETAAN? Oulu 29.9.2014 Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja (Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö)

Jonot eivät poistu, - jos niitä ei poista

IDEOLOGIAA, STRATEGIAA, KÄSITTEELLISTÄMISTÄ JA TULOKSIA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA!

KAIKEN YDIN ON KOHTAAMINEN OLLA LÄHIMMÄINEN LÄHIMMÄISELLE

1. Yksilötaso = Miten? Palvelujen räätälöinti, Just for me Kohtaaminen 2. Palvelujen taso = Mitä? Matala kynnys Sopiva ja toimiva palveluvalikko - Ketteryys Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden saatavuudesta. Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää muualla. 3. Väestötaso = Säännöt ja rakenne Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Kaikille samanlaiset palvelut -> Mahdollistaminen Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan (positiivinen priorisointi) a) tarpeen ja b) vasteen mukaan 4. Tuottavuuden taso ASIAKASLÄHTÖISYYDEN HIERARKIAT Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen kansallinen haaste Mihin on varaa? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja niihin pääsy on mielivaltaista

PÄÄSTETÄÄN TODELLISUUS SISÄLLE Palvelujärjestelmä tuottaa mitä asiakkaat tarvitsevat Tämä edellyttää näkymää katujen todellisuuteen YLEISIÄ PERIAATTEITAMME KAIKKI ASIAKKAAT OVAT YHTEISIÄ Palvelujen tuottajien kokoonpano rakentuu tapauskohtaisesti asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi Asiakas saa aina palvelua siinä pisteessä, mihin hän hakeutuu; palveluohjaus minimitasona PÄIHDETYÖ KUULUU KAIKILLE Päihteet ovat nykypäivää ja usein suuressa roolissa palvelujen tarpeiden taustalla YKSI ASIAKAS YKSI SUUNNITELMA SUJUVAT LÄHETTÄMISKÄYTÄNNÖT Asiakkaan edun mukaisesti täydentyvä kertomus, Lapaan syöttö, toisen työn auttaminen, lähetteen käsitteellisyys JOHTAMINEN RAKENTUU JOHTAMISJÄRJESTELMÄLLE Muutokset toteutuvat vain johtamisen myötä Asiat etenevät johtamisjärjestelmän kautta SATTUMANVARAISISTA TOIMINNOISTA PROSESSEIKSI Toiminnot ovat kuvattuja ja ne linkittyvät toisiinsa sovitusti hallituksi toiminnaksi SÄHKÖISTEN PROSESSIEN HALLINTATYÖKALUJEN HYÖDYNTÄMINEN Sähköinen = hyödyntää tietotekniikkaa, Prosessit = määriteltyjä ja hallittuja toimintoja, Työkalu = tiettyyn toimintaan suunniteltu ja konstruoitu apuväline Eksoten strategian mukainen tie, jolla etenemme

ONNISTUMISEMME KOLME YDINASIAA 1. Kehys 2. Asiakas edellä 3. Johtaminen

MTPA AIKUISPSYKIATRIA NUORISO- PSYKIATRIA 24/ 7 päivystys Palveluohjaus Arviointijaksot Neuropsykia tria (Adhd, Asperger) Lyhyet hoidot VASTAAN- OTOT PÄIVÄ- OSASTO OSASTO- HOITO LIIKKUVA TYÖ Sihti Poliklinikka Päivätoiminnat Osasto YTHS NUORTEN PÄIHDETYÖ KATAJAPUU Nuorisopsykiatria Terveydenhoito Vastaanotot Mielenterveys työ Päihde- Sihti Liikkuva työ Sori - toiminta Päihdeklinikka Päihdekuntoutusyksikkö Asumispalvelut Ostopalvelut Tukiasunnot Kuntouttava asuminen Toiminnalliset ryhmät Nuoret aikuiset TERVEYS- KESKUS POLIISI LAP-TUOTE- SÄÄTIÖ TYÖTOIMINTA Päihdepaikat Vastuulääkäri Vastuuhoitaja Terveydenhoitaja Koulupoliisitoiminta (kansalaistaidot) Rikostutkinta -> Hoitoonohjaus Näkyvä kenttätoiminta Sosiaalityö Työpajat Valmennuspalvelut Työhönvalmennus Etsivä työ Keskitetty toiminta Satelliitit Ostopalvelut YKSITYIS- SEKTORI Yleislääkärit Psykiatrit Psykoterapeutit OPPI- LAITOKSET Rehtori ja opettajakunta NUORI/ NUORI AIKUINEN JA TURVAVERKKO AIKUIS- SOSIAALITYÖ Talous- ja velkaneuvonta Toimeentulotuki Työllistämisen tukitoimet Avopalvelut LASTEN- SUOJELU Laitospalvelut Kirkko SRK Nuorisotyö Sotilasavustus Perheasiainneuvottelukeskus Oppilaitospastorit KANNATELLEN Muut yhteisöt I: Syrjäytymisen mekanismit II: Case Management HANKKEET SIEPPI Klubitalo TIME-OUT KOLMAS SEKTORI Koulukuraattor it Erityisopetus Vammais- ja hoitotuet Oppilas- /opiskelijahuolto Koulupsykologit Oppilaan- /opinto-ohjaus MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT Kuntoutus Kuntoutusraha Lääkinnällinen Ammatillinen Psykoterapiat KELA Opintotuet TAIDETYÖPAJA Äitiys- ja lastenneuvolat Työn välitys Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut TE-TOIMISTO TYP Ammatillisen kuntoutuksen palvelut LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ TYÖ Vapaaehtoistyö Potilasjärjestöt Omaisjärjestöt Sairaspäivärahat Kuntoutustuki Harkinnanvarainen Työmarkkinatuki Kotoutumistuki Koulutuspalvelut Ammatinvalinta ja urasuunnittelu Merkkari Asumistuet Lapsi- ja nuorisovastaanotto Kouluterveydenhuolto Opiskelijaterveys Ammatillinen kuntoutus Työhön ja koulutukseen suuntaavat palvelut Koppari Asumis- ja laitospalvelut Perheneuvola Nuorisotilat Yksilökäynnit VAMMAIS- PALVELUT Päivä- ja työtoiminta Tiedotuspiste Verkko SAIMAAN KRIISIKESKUS NUORISO- TOIMI Ryhmät Ehkäisevä työ Perheasiat Sijaishuolto Perhetyö Sosiaalityö Nettinuorisotyö Sosiaalinen nuorisotyö Tarulantupa Turvakoti Muut yksiköt Lastenkodit Sosiaalipäivystys Sijaisperheet Etsivä työ Ehkäisevä nuorisotyö

TALOUDELLISEN TULOKSEMME SUURUUSLUOKKA JOS koko Eksote olisi yltänyt samaan tulokseen olisivat nettotoimintamenot olleet: 2012 29 milj. euroa pienemmät 2013 12 milj. euroa pienemmät -> yht. 41 milj.euroa Eksoten kumulatiivinen alijäämä on 2013 lopussa n. 36 milj euroa. Alijäämää ei olisi ja Olisimme voineet suunnata 5 miljoonaa euroa esim. vanhusten kotihoidon lisäämiseen (120 sh:n virkaa) Ensi vuonna palauttelisimme kuntaosuuksia takaisin

Eristysluvut vuosina 2011-2014 Eksoten psykiatrian osastoilla Yhteensä 2011 2012 2013 2014 (ennuste) 2014 (10.5.) 400 huone-eristys 129 69 62 12 5 500 leposide-eristys 97 64 39 8 3 Yhteensä 226 133 101 20 8 Vähennys ed. vuodesta 93 (-41 %) 32 (-24 %) 81 (-80 %) Arvioitu vähennys vuodesta 2011 vuoden 2014 ennusteeseen 206 (-91 %) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

JOITAKIN MUITA TULOKSIA Jonot ovat poistuneet Asiakasmäärän kasvu on pysähtynyt Henkilöstöpulaa ei ole enää Asiakastyytyväisyysmittauksissa olemme saaneet Eksoten parhaat tulokset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasuminen on vähentynyt lähes 20% Päihdeostot ovat vähentyneet yli 70 % Ps osastojen palveluvalikko on laajentunut huomattavasti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

ASIAKAS ON TÄRKEIN KUINKA VOIN AUTTAA

MASENNUS MIKÄ MASENNUS? diagnostiikan kontekstin ongelmallisuus MASENNUS SUHDE DEPRESSIOON TUNNETILA SAIRAUS OIRE/ REAKTIO LIITÄNNÄIS- SAIRAUS VUORO- VAIKUTUS SUKU- PERINTÖ OMINAISUUS, EVOLUTIONAARINEN VOIMA ERI ASTEET PSYKO- SOSIAALISET TEKIJÄT PSYKIATRISET SAIRAUDET SOMAATTISET SAIRAUDET PERSOONALLISUUS HÄIRIÖT PSYKOOSI ILMIASU PERHEEN ILMAPIIRI POIKKEAMA NORMAALITILASTA BIOLOGIA MENETYKSET AHDISTUS- HÄIRIÖT SAIRAUS/ BIOLOGIA ESTYNYT REAKTIO SOPEUTU- MINEN SUKUTEEMAT OLO GENETIIKKA ELÄMÄN- KUORMITUS PERSOONALLI- SUUSHÄIRIÖT SAIRASTU- MINEN VAATIVA TAISTELU- VÄSYMYS INTERPERSO-- NAALISET TEEMAT TRANS- GENERATIO- NAALISUUS OLOTILA PSYKOOTTINEN MASENNUS STRESSI- TEKIJÄT PSYKOOSI SAIRASTA- MINEN RIIPPUVAINEN SAMAT BIOLOGISET PROSESSIT PROSESSIIN LIITTYMINEN KANSALLISET TEEMAT JA HISTORIA OLEMISEN TILA MASENNUS JA PÄIHTEET MUUT SOMATI- SAATIO NARSISTINEN SAMAT MIELEN- SISÄISET PROSESSIT TRANS- FERENSSI KANSALLINEN ITSETUNTO TUNNE KAAMOS- MASENNUS EPÄ- LUULOINEN STIGMA HAVAINNOI- JAN OSUUS BIPOLAARI- SAIRAUS EPÄVAKAA NEGATIIVINEN OIREISTO KROONINEN MASENNUS MUUT 2009

OMINAISUUS PERSOONALLISUUS PERSOONALLISUUS- HÄIRIÖ PSYKOOSI/ VAKAVA SAIRAUS DIAGNOOSI- AKSELI TUNNOLLISUUS Täsmällinen, Luotettava Ehdoton, joustamaton, vaativa Jumiutuva, aikaansaamaton VAATIVA PERSOONALLISUUS, OBSESSIIVISUUS TOISTEN HUOMIOIMINEN Empaattinen, sosiaalinen Riippuvainen, tuuliviiri Tahdoton, rajaton RIIPPUVAINEN, EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS LUOVUUS Monipuolinen, Mielikuvitusrikas, Rajaton Labiili, ennakoimaton Hajanainen, epäadekvaatti EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, PSYKOOSIALTTIUS TURVALLISUUS- HAKUISUUS Tarkkasilmäinen, varuillaanoleva Epäluuloisuus, estyneisyys Harhaluuloisuus PARANOIDISUUS, ESTYNEISYYS ASSERTIIVISUUS Ärhäkkyys Arvaamattomuus, kveruloivuus Paranoidisuus, manipuloivuus EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS, SOSIOPAATTISUUS VÄLITTÄMINEN Mustasukkaisuus Sitovuus, Rajoittavuus Paranoidisuus, vangitsevuus NARSISTISUUS, PARANOIDISUUS

PÄRJÄÄVYYS Omassa elämässä elämisen kokemus Ulottuvuuksia ja käsitteitä SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS OIREET JA HAITAT TOIMINTAKYKY AVUN SAATAVUUS HOITOON LIITTYVÄT KOKEMUKSET TURVALLISUUDEN TUNNE TERVEYS TYYTYVÄISYYS OMAAN ELÄMÄÄN PSYKOSOSIAALINEN TURVAVERKKO MERKITYKSET JA KOKEMUKSET VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN VALINNAT JA RAKENTEET PERHETEKIJÄT AMMATINVALINTA JA TYÖ ASUINPAIKKA ASUMISEN TEKIJÄT PÄRJÄÄVYYS PERUSTURVA AGENTTISUUS IHMISUHTEIDEN TILA YHTEYS HYVÄÄN SUBJEKTIIVINEN Kokemuksellisuus OBJEKTIIVINEN Arvioinnin mittarit? TYÖ MIELEKKYYS TYYTYVÄISYYS HAASTAVUUS ARVOSTETTAVUUS TYÖPAIKAN ILMAPIIRI ROOLIT VANHEMMUUS PUOLISONA OLEMINEN YSTÄVÄT TYÖYHTEISÖ MUUT IHMISSUHTEET SOSIAALISET TILANTEET 2009/ 2013

KOHTI PROSESSIORGANISAATIOTA; Prosessit, toimenpiteet ja niiden tavoitteet PROSESSI TAVOITTEET TEHDYT TOIMENPITEET Asiakaslähtöisyys Liikkuva ja elinympäristöön suuntautuva työ Vastaanotto Matala kynnys Verkostoituvat prosessit Palveluihin pääsyn takaaminen, Räätälöity ja koko ajan päivittyvä palveluvalikko Elämän realiteettien läsnäolon varmistaminen, Omaisten ja muun verkoston kohtaaminen, Vastaanotoille saapumattomien asiakkaiden tavoittaminen Elämänmukainen hoito, Kohtaamisen mahdollistaminen Palvelujen ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus, Katujen todellisuuden tuominen palvelujärjestelmään, Motivaation hyödyntäminen (Momentum-ajattelu), Ennaltaehkäisy Erillisten siilojen yksittäisistä tapahtumista eri paikoissa täydentyväksi yhteiseksi kertomukseksi 24/7 matalan kynnyksen palvelut, Kasvu- ja elinympäristöön suuntautuva työ, Ideologiset uudelleenmäärittelyt ( esim. Päihdetyö kuuluu kaikille) Liikkuvan työryhmän perustaminen: Aiempien osien integraatio, täydentävien palvelujen luominen ja palveluvalikon laajentaminen, Perhetiimin perustaminen Uudenlaiset sovellukset, Sisäänpääsyn varmistaminen, Räätälöity ja ketterä palveluvalikko Arviointiprosessi mittareineen, Palveluohjaus, Uudet toimintatavat ja työnkuvat, Raportointi Avo- ja laitoshoitojen sekä kuntoutuksen ja asumisen yhdistäminen, Psykogeriatrisen toimintamallin luominen, Sähköisten prosessien hallintatyökalujen kehittäminen ja käyttöönotto,

MATALA KYNNYS toimintamallin tavoitteita 1. PALVELUJEN JA TOIMENPITEIDEN HELPPO SAATAVUUS JA OIKEA-AIKAISUUS 2. KATUJEN TODELLISUUDEN TUOMINEN PALVELUJÄRJESTELMÄÄN 3. MOTIVAATION HYÖDYNTÄMINEN (MOMENTUM-AJATTELU) 4. ENNALTAEHKÄISYN AJOITUS

VASTAANOTOT JA AVOHOIDON TULEVAISUUS (Asiakkaan polku) KUMPPANUUSKARTTA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA PSYKOEDUKAATIO HYVIS MIELENTERVEYSTALO -PORTAALI SÄHKÖINEN ESITIETO- LOMAKE Sosiaalisen verkoston vahvistaminen, osallisuuden lisääminen Itsehoidon tehostaminen ja autonomian vahvistaminen ASIAKAS. Mittarit Työskentelyn tehostaminen ja istuntojen välisen ajan hyödyntäminen Vastaanottojen kapasiteetin tarpeen väheneminen Oireenhallintaryhmät: Diagnoosilähtöiset ryhmät: Toiminnalliset ryhmät: Lääkinnällinen kuntoutus: Psykososiaalinen kuntoutus: Kuntouttava työtoiminta: P r o s e s s i o h j a u s 2. 4. 1 3. ERIKOISTOIMINNOT: Perhetiimi, Työhönpaluupkl, Psykoterapiatiimi, Psykogeriatrinen koordinaattori, Krimitiimi, Kiertävä päihdesh ym. 1. LIITO ( Liikkuvan työn ryhmä) Vastaanottotoiminta ja elinympäristöön tehtävä työ 2.KUNTOUTUSKOORDINAATTORIT 3.YHTEISÖHOIDOT Veturi, Parkki, Työtoiminta, Palvelukodit 4. KOLMAS SEKTORI JA MUU VERTAISTOIMINTA Klubitalo, omaisten tuki, päihdejärjestöt, erilaiset yhdistykset

Miete virka-aikana, Terveyskeskus muulloin MTPA/Ps1 05-3524610 Callcenter Potilaskonsultaatio ohjaus 040-1274276 Yli 22-vuotiaat TA-mt-työ Potilasohjaus Potilas tulee Palveluohjaus kiireellisyysarvio Alle 13-vuotiaat Lastenpsyk.pkl Sihti ja nuorisopsyk.pkl ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 044-7914710 Yli 22-vuotiaat 13-22-vuotiaat 044 7914400 044-7914679 Perhetyönteam Päivystys/ PsyTriage konsultaatio MTPA/ kons.pkl Yli 22-vuotiaat MTPA 05-3524610 Päihdeklinikka 05-3526377 Nuorisopäihdepsykiatria - Alle 23v nuoret 05-3526377 Tkl tai th /sh hoitaa itse tai aloittaa hoidon Neuvontapuhelin (040-1274276), ohjaus ja konsultaatio sekä lyhytterapiat (ad 20 x) Neuvonta (040-1274276),, ohjaus ja konsultaatio sekä perhe- ja pariterapiat (ad 20 x) Somaattinen ensiapu, ad 1 vrk, jatkot Mieten (Mielenterveys- ja päihde) eri toimipisteissä Neuvonta, ohjaus ja konsultaatio, psykiatrisen sairaalahoidon arviointi sekä lyhytterapiat (ad 20 x) sekä erikoispkl:t: ohjaus konsultaatiopkl:lle ADHD- ja autismispektripkl, työhönpaluupkl, korvaushoitopkl, ns. haastavampien potilaiden hoito Alkoholi-, peli- ja lääkeriippuvaiset, lastensuojeluasiat sekä opiaattiriippuvaisten psykososiaalinen hoito Pajarila, Ps1 osastohoito Alle 23-vuotiaiden päihdeongelmien tunnistus, hoito ja kuntoutus 040-1944885 Pajarila 210912 yl Juha Kemppinen

Adult service (>22 y), open ward clinic MTPA ( integrated mental health and addiction, walk-in, non-referral clinic) Work flow -MTO ( Make to Order): 2 months to establish a new 24/7/365 clinic In old psychiatric inpatient department facility How would you like to be treated Patient flow : As lean as possible 1.11.10 alkaen

Aivovammojen hoito mielenterveys- ja päihdepalveluissa Eksotessa: Aivovammojen somaattinen alkuhoito Päivystys: MTPA/konsultaatiopkl - Puh. 05-352 46 10 Ei-kiireellinen:Effica-viestipiikki: - eira.purhonen@eksote.fi - hilkka.ovaska@eksote.fi - juha.kemppinen@eksote.fi Aivovammapotilaat jatkossa: - Keskivaikea ja vaikea psykososiaalinen kuntoutus Puh: 23505/044 7914505 (laura varis) laura.varis@eksote.fi ( aivovammaprosessin omistaja mielenterveys- ja päihdepalveluissa) Psykososiaalinen tuki ja psykoedukaatio jo alkuvaiheessa Puh: 23700 / 044-7914700 (tuija sarkkinen) tuija.sarkkinen@eksote.fi eija.kovasiipi@eksote.fi Aivovammapotilaat: - Perheteam alkuvaiheessa jo Puh: 27212 / 0400 154547 (tiina tikka) tiina.tikka@eksote.fi arja.kaivola@eksote.fi Aivovammapotilaat: - Lievät konsultaatiopkl Puh: 23700 (tuija sarkkinen) tuija.sarkkinen@eksote.fi eija.kovasiipi@eksote.fi Aivovammapotilaat: - Keskivaikeat ja vaikeat psykososiaalisen kuntoutuksen prosessi Puh: 23505/044 7914505 (laura varis) laura.varis@eksote.fi ( aivovammaprosessin omistaja mielenterveys- ja päihdepalveluissa) Aivovammapotilaat jatkossa: - Lievät konsultaatiopkl - Keskivaikea ja vaikea psykososiaalinen kuntoutus Aivovammapotilaat: - Jatkaa keskivaikeiden ja vaikeiden kanssa Puh: 27212 / 0400 154547 (tiina tikka) tiina.tikka@eksote.fi arja.kaivola@eksote.fi Aivovammapotilaat: - Lievät MTPAn prosessi Puh: 23700 (tuija sarkkinen) tuija.sarkkinen@eksote.fi eija.kovasiipi@eksote.fi 010914 yl juha kemppinen

ADSUME* MADRS* PANNS* PAAVO* TOIMINTATERAPEUTTINEN ARVIO PSYKOLOGINEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS ASTA* SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO LÄÄKETIETEELLINEN ARVIO* AUDIT* SAIRAUDEN AIHEUTTAMAN TERVEYDELLISEN HAITAN POISTAMISEN EDISTÄMINEN (PALUU EDELTÄVÄÄN TILAAN) ~ PARANEMINEN KESKEYTYNEEN KEHITYKSEN KÄYNNISTYMINEN JA TUKEMINEN ~ AKTIVOITUMINEN SAIRAUDESTA AIHEUTUVAN PSYKOSOSIAALISTEN YM. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN ~ TOIPUMINEN ETENEVIEN SAIRAUKSIEN KULUN HIDASTAMINEN ~ ENNALLAAN PYSYMINEN DIAGNOOSI YKSILÖLLISET TAVOITTEET RYHMÄTOIMINTOJEN LIIKENNETTÄ NON-STOP RYHMÄT TILAAJA-TUOTTAJA-RYHMÄT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKI TYÖELÄMÄOSALLISUUS PURO-RYHMÄ VIIKKOVISA KESKUSTELURYHMÄ TALO TUTUKSI-RYHMÄ SEURAKUNTARYHMÄ TEKSTIILIRYHMÄ LISÄÄ LIIKUNTAA-RYHMÄ KEITTIÖRYHMÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELU-RYHMÄ TARKKUUDEN TAITO (AD/HD RYHMÄ) ROMURYHMÄ SCIT-RYHMÄ JÄTKÄT-RYHMÄ NAISTEN VOIMAVARARYHMÄ ELÄMÄNTAITORYHMÄ MUSIIKKIRYHMÄ ASKARTELURYHMÄ ASKARTELURYHMÄ NYKERRYS TAIDEPAJA RETKIRYHMÄ SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA LUOVANTERAPIANRYHMÄ PUUTYÖRYHMÄ RENTOUTUSRYHMÄ ÄIJÄRYHMÄ KEHOTIETOISUUSRYHMÄ MINDFULNESS-RYHMÄ PS1:n MUSIIKKITERAPIARYHMÄ MUSIIKKITERAPIARYHMÄ ILTARYHMÄ 2 x /kk ASKARTELURYHMÄ (Ps 1) ASKARTELURYHMÄ (Ps 3) ASKARTELURYHMÄ (LAPSILLE) MÄÄRÄAIKAINEN TOIMINNALLINEN TUTUSTUMISRYHMÄ NEULENURKKA OIREIDEN HALLINTA- tai MUUT PSYKOEDUKAATIORYHMÄ(T) ELOKUVATERAPIA-RYHMÄ Diagnoosipohjaiset ryhmät -LAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.10.2014 23

PÄIHTYNEEN POTILAAN POLKU EKSOTESSA EA SAMMUNEET/ TAJUTTOMAT JÄRJESTYS-/ POLIISIFUNKTIO NOVA VÄKIVALTAISET POLIISI Pääsääntöisesti: PÄIHTYMYS SOMAATTISTEN TUTKIMUSTEN TAI HOIDON TARVE TUTKIMUKSET/ HOITO KESKEN PÄIHDEDELIRIUM EA/ NOVA Kevyet hoidot (esim. iv): Ps1 Yleensä NOVA/ Somaattinen osasto (A9) Komplisoitumatto mat Ps1 Toteutus NOVAN toimesta Säännöllinen psykiatrinen konsultaatio KOTI, ei jatkoa AVOHOITO HARAPAINEN PSYYKE +/ EPÄSELVÄ MTPA/ PÄIV. MYLLYMÄKI PAJARILA PS1 Selviämishuone Osastohoito Vapaaehtoinen hoito Tahdonvastainen hoito ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.10.2014 24

LIIKKUVAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ (LIITO) Kroonisiin somaattisiin sairauksiin liittyvät pitkäaikaiset mielenterveysongelmat Psykiatristen asiakkaiden somaattiset ongelmat, Psykogeriatria SOMAATTINEN Päihdeongelmaisten somaattisten sairauksien hoito Mielenterveyskuntoutuksen asiakkaat, dekompensaatioryhmä PSYKIATRIA Toimintayksikkö: Oh 28 työntekijää: 9 Kotihoito 9 Liikkuva työryhmä 10 Päihdepalvelujen asumispalvelut Päihdeongelmaiset tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat PSYKOSOSIAALINEN/ PÄIHDE ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kaksoisdiagnoosiasiakkaat

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUKSEN SEGMENTOINTI TAVOITE KEINOT 1. PARANEMINEN SAIRAUS Sairauden aiheuttaman terveydellisen haitan poistaminen Paluu sairastumista edeltävään tilaan Adekvaatin hoidon keskeisyys Sairastumisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen Oireiden hallinnan tärkeys Vaihtoehtoisuuden tavoittaminen Agenttisuuden lisääntyminen 2. AKTIVOITUMINEN SAIRAUS Keskeytyneen kehityksen käynnistyminen ja tukeminen Uusien kehityksellisten prosessien synkronointi aiempiin Kehityksellisten alueiden integrointi Harjoittelun ja oppimisen tukeminen Valmennusohjelmien käyttö Reparenting 3. TOIPUMINEN SAIRAUS Sairaudesta aiheutuvan psykososiaalisten ym. haittojen vähentäminen Mahdollisimman hyvä elämä jäännösoireiden kanssa Psykososiaalisen selviytymisen tukeminen Yleisten elämän valmiuksien edistäminen Hoidon hyötyjen maksimointi Sairastumisesta sairastamiseen Selviytyvyyden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen 4. ENNALLAAN- PYSYMINEN SAIRAUS Etenevien sairauksien kulun hidastaminen Toimintojen ja niitä ylläpitävien rakenteiden tukeminen Uhattujen valmiuksien ja taitojen harjoittaminen Taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen Hoidon haittojen minimoiminen Verkoston hyödyntäminen ja tukeminen Päivien sisällön rakentaminen Hyvän vahvistaminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

TULEVAA/ PARHAILLAAN

HYVINVOINTIVALTION TUKIVERKKO JA YHTEISKUNTAOSALLISUUS

YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Tavoitteina: Kansalaisille lisäarvoa tuottava viranomaistoiminta tilanteissa, joissa yksilöiden tai perheiden hyvinvointi on uhattuna. Yhteiskunnallista osallisuutta tukeva poikkihallinnollinen räätälöityjen palvelujen valikko. Hyvinvointia uhkaavien signaalien aiempaa parempi tunnistaminen ja tämän johtaminen palveluohjauksen kautta kansalaisten elämää tukeviin toimintoihin. Työelämässä säilymiseen tähtäävän keinovalikon huomattava laajentaminen. Erilaisten ei-ansiotöiden kokoaminen yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi (palkkatukityö, silpputyö, avustava työ, täydentävä työ, lakisääteinen kuntouttava työtoiminta, työtoiminta, päivätoiminta ym.). Parempaa maailmaa tekemässä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.10.2014 29

TAVOITE: 100 %:LLA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ ON AKTIVOINTI-/ KUNTOUTUSSUUNNITELMA - JA SEN TOTEUTUMISTA SEURATAAN AKTIIVISESTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

HYVINVOINNIN UHAN SIGNAALIT JA AIKUISSOSIAALITYÖ Signaaleista toimintaan Mihin reagoidaan? Sovitut ja tarkoituksenmukaiset signaalit (esim. toimeentulotuen tarve) Tunnistus- ja aktivoitumisjärjestelmät Miten? Menettelytavat ja toimintamallit Avain- ja vastuuhenkilöt Palvelupuhelimet Asiakkaan aktivoiminen ja motivoiminen Kuka? Viestin vastaanotto, yhteys- ja vastuuhenkilöt Implementointi ja prosessit; Mikä johtaa mihin, Miten seurataan, Miten mitataan? Toimeenpanon haaste

KOTOUTTAMINEN PROSESSI AIKUISSOSIAALITYÖN PROSESSIT Asiakaslähtöisyys integraation ohjaajana TEEMA MIETEN VASTINPARI INTEGRATIIVINEN TOIMINTO NEUVONTA JA VASTAANOTTO Matala kynnys, Asiakaslähtöisyys, Subj. tarve ohjausjärjestelmänä Mtpa, Terveysasemamalli Aikuisten talon ja Mtpan kaksinapainen toimintamalli ETUUSKÄSITTELY Toimeentulotuki Aikuissosiaalityö Yhteinen prosessi tehtäväjakoineen Kelan kanssa LIIKKUVA JA ELINYMPÄRISTÖÖN SUUNTAUTUVA TYÖ Elämänmukainen tuki, Reaalimaailman kohtaaminen, LIITO, Perhetiimi, Psykososiaalisen kuntoutuksen toiminnot Aikuisten talon prosessit ja käytännöt, Maahanmuuttotyö, TALOUS- JA VELKANEUVONTA Arjen tuki, Kansalaistaitojen vahvistaminen, Uuden alun tuki Terveyssosiaalityö Yhteinen lähettämisen prosessi ja lähetepohja VERKOSTOITUVAT PROSESSIT Toisiaan täydentävät viranomaistoiminnat, Palveluvalikon laajennus Työelämäosallisuus Nuorten palvelut Erikoistoiminnot: Perhetiimi, Työhönpaluupkl, Psykoterapiatiimi, Krimitiimi, Neupis, Psykogeriatrinen koordinaattori ym., Psykososiaalinen kuntoutus Toimintojen mukauttaminen tarpeita vastaaviksi, TEOT-organisaatio MUUT Puuttuvat ja muuttuvat prosessit ja toiminnot Teemat yhtäläiset Ketterä organisaatio, Toimiva johtamisjärjestelmä

MUUTOS ON JOHDETTAVA!

JOHTAMISEN PERUSTEHTÄVÄ ON SAADA ASIAT TAPAHTUMAAN

SUUNNAN MÄÄRÄYTYMINEN MATKAN MITTAMINEN OHJAAVAT TEKIJÄT RAPORTOINTIMUOTO REAGOINTITAPA PÄÄMÄÄRIEN ASETTAMINEN ASIAKASLÄHTÖISYYDEN OHJAUSKRITEERIT SUHDE MUUTOKSEEN KRIITTISET TEKIJÄT HENKILÖLÄHTÖINEN JOHTAMINEN Näkemykset Toiveet Henkilösuhteet Historia Lähtöpiste Benchmarkingin merkitys Vaikutelmat Mielipiteet Henkilösuhteet Psykologiset reaktiot Mutu Verbaliikka Tunteet ja affektit Selittely Huomion poiskääntäminen Loukkaamisen välttäminen Sanattomien hierarkioiden ohjaavuus Varjo-organisaatioiden asema Ajan ilmiöt Paikalliset painotukset Muutos edustaa kritiikkiä Syyllistymisalttius Negatiivisuus/ Pakko Toimeenpanon puute Populismi Eriarvoisuus Käenpojat TOIMINTALÄHTÖINEN JOHTAMINEN Perustehtävä Ideologia Strategia Suhde päämäärään Oma mittarivalikko Tavoitteet Mittarit Muutoksen raportointi Tiedolla johtaminen Tulosraportti Säännölliset katsaukset Näkyvä tieto Rakenteelliset muutokset Toiminnan supistaminen Henkilömuutokset Visio Tuottavuus Talouden realiteetit Oikeus palveluihin Tasavertaisuus Kustannuskehityksen ennakointi Muuttumisen kyky on elinehto Muutos on arkea Positiivisuus/mahdollisuus Psykologisten tekijöiden huomioiminen Henkilöstön asema Vauhdin säätely

INTEGRAATIOSTA: ERI VIITEKEHYKSET ERI VALMIUDET OPTIMIN ETSINTÄÄ VIITEKEHYS VAHVUUDET HAASTEET LÄÄKETIEDE Konkretia, Operatiivisuus, Kokonaisvaltaisuus Yhteiskunnallinen kapeaalaisuus, Auktoriteettikeskeisyys HOITOTIEDE Monipuolisuus, Tiimityöskentelyn luonnollisuus, Esimiestyön sujuvuus Signaalien havaitseminen, Toimenpiteiden oikea-aikaisuus SOSIAALITYÖ Laaja-alaisuus Toimeenpanon puute, Oman keinovalikon vähäisyys, Yksilölähtöisyys TYÖVOIMAHALLINTO Yhteiskunnallinen konkretia, Ajankohtaisuus Kokemuksellisuuden huomioiminen, Kokonaisvaltaisuuden puute ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.10.2014 36

MUUTOSJOHTAMISEN PARADOKSIT 1. Muutos ei lähtökohtaisesti maksa mitään, lähes kaikki tarvittava on jo olemassa. 2. Suurimmat esteet tulevat organisaation sisältä ja usein aika läheltä. 3. Muutosvastarinnasta; kun vastustetaan asiakkaiden pääsyä organisaation sisään, jonottomuutta, elämän mukaista hoitoa ym., niin mitä vastustetaan?

MELKEIN LOPUKSI Julkishallinnon tuottavuus on kytköksissä kansallisen olemassaolomme peruskysymyksiin ja sen parantaminen pitäisi julistaa yhteisten talkoiden kohteeksi. Olemme osoittaneet, että on mahdollista luoda terveydenhuollon järjestelmä, joka takaa: KANSALAISTEN AVUN SAANNIN, SAIRAUKSIEN VARHAISEMMAN HOIDON, PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN TARPEITA VASTAAVIKSI JA MERKITTÄVÄT TALOUDELLISET SÄÄSTÖT Ja väitän: TÄMÄ OLISI TOTEUTETTAVISSA KAIKKIALLA MAAMME SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA

Kokemuksia johtamisesta Johtamisen kokemuksia palvelujärjestelmän muutoksessa http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-907-7