MIKÄ AVUKSI, KUN SISÄILMAONGELMA PAINAA PÄÄLLE? Työkalupakki-seminaari Antti Souto
Mikä avuksi, kun sisäilmaongelma painaa päälle? Lähtötilanne Käyttäjiltä tulevat havainnot Ongelmia tiloissa Tunkkaisuus Veto Lämpötilat; kylmä/kuuma Oireilua Sairastumisepäilyjä
Mikä avuksi, kun sisäilmaongelma painaa päälle? Lähtötilanne Tilojen ylläpidon havainnot Rakenneongelmia Vesivuotoja Pintamateriaalien ongelmia Teknisten laitteiden toimintahäiriöitä
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Sisäilma- ja kosteusongelmia ratkotaan kokonaisvaltaisesti edeten vaiheittain lähtötilanteen selvitykset
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Sisäilmaongelman ratkaisuprosessin organisointi Ongelman ratkaisu eri osapuolten kanssa yhteistyössä Käyttäjät ja heidän terveydenhuolto Tilojen omistaja ja kiinteistöhuolto Korjausprosessin organisaatio Suunnittelu Urakoitsijat Valvonta Tiedottamisen järjestäminen
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Sisäilmaongelmien aiheuttajien ja riskipaikkojen kartoitus Perustarkastukset ja kartoitukset
Painesuhteiden seurantamittaus sisätilan ja ulkoilman välillä Rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden, kun paine-ero on positiivinen Yö Yö Yö päivä Rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden, kun paine-ero on negatiivinen Johtopäätökset: Rakennus on päiväaikaan alipaineisempi ulkoilmaan nähden kuin yöaikaan tutkimusten jälkeen havaittiin, että yksi tuloilmakone ja huippuimurit (6 kpl) kokonaan pois toiminnasta
Painesuhteiden seurantamittaus autohallin ja toimistotilojen välillä Toimistohuone on autohalliin nähden ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen Johtopäätökset: Toimistotilat ovat autohalliin nähden alipaineisia autohallin ilman epäpuhtaudet kulkeutuvat toimistotilojen sisäilmaan. Toimistohuone on autohalliin nähden alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Viikonloppu Viikonloppu
Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää tason 1500 ppm. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena pidetään pitoisuutta alle 1 200 ppm.
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Sisäilmaongelmien aiheuttajien selvitys tutkimuksilla sisäilma-, kosteus- ja rakennetutkimukset, LVIA-tutkimukset
Ulkopuolinen vedenohjaus Syöksytorvet johtavat sade- ja lumen sulamisvedet avointen elementtisaumojen viereen. Seinän alaosan ja lattian lämmöneristeistä voidaan puristaa irtovettä.
Riskirakenteiden rakenneavaukset Välipohjan kotelolaattapalkistot
Riskirakenteiden rakenneavaukset Puutteellisesti tuulettuvat yläpohjarakenteet
Riskirakenteiden rakenneavaukset Ikkunan liittyminen alapuoliseen rakenteeseen (vesikatto)
Riskirakenteiden rakenneavaukset Välipohjan kotelolaattapalkistot
Rakenneliittymien tiiveyden tarkastukset Epätiiviit rakenneliittymät toimivat hallitsemattomina korvausilman ja poikkeavien hajujen kulkeutumisreitteinä. Alapohja- ja seinäliittymät Ikkuna- ja ulkoseinäliittymät Alapohja- ja seinäliittymät Rakenteiden liikuntasaumat
Ilmastointijärjestelmien tutkimukset Järjestelmien silmämääräinen ja kokemusperäinen arviointi Pääilmanvaihtokoneiden sekä niitä palvelevien poistoilmakoneiden ja kammioiden tekninen tarkastus LVI-järjestelmään liittyvän rakennusautomaatiojärjestelmän selvitys Mitattujen huonetilojen ilman liikkuvuuden selvittäminen merkkisavukokein (pistokoeluontoisesti) Tyyppitilojen pääte-elimien sijoittelun tarkastus ja pääte-elimien soveltuvuuden arviointi
Ilmastointijärjestelmien tutkimukset Mineraalivillalähteiden ja muiden epäpuhtauslähteiden kartoittaminen IV-järjestelmästä (kammiot, kanavat, yms.) Kanavien tarkastus nuohoustarpeen selvittämiseksi ja nuohousmahdollisuuden kartoitus Korjausehdotusten laatiminen Vaurio- ja tutkimuskartan laadinta
Ilmanvaihtokanavien puhtauden määritykset
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Tutkimustulosten raportointi Toimenpide-ehdotukset Mahdolliset vaihtoehtoiset korjaustavat ja korjauslaajuus Toimivuus Kestävyys Kustannukset
Sisäilma- ja kosteusongelmien ratkaisu Sisäilmaongelmien aiheuttajien poistaminen Rakennustekniset korjaukset Korjaussuunnittelu Korjausten valvonta Talotekniikan korjaukset Korjaustyön pölynhallinta ja siivous Korjausten jälkeinen tilanneseuranta ja lopputuloksen varmistaminen Käyttäjäkyselyt Tutkimuksessa havaittujen ongelmien aiheuttajien seurantamittaukset Korjauskohtien seurantamittaukset
Kiitos! Antti Souto Etunimi.Sukunimi@ains.fi 0207 911 695 www.ains.fi
Koulut ja päiväkodit, joissa merkittäviä kosteusvaurioita. 12 18 % 15 % Julkiset hoitotilat, jotka kiireellisessä korjaustarpeessa. Merkittävien kosteusvaurioiden korjauksien osuus koko talonrakentamisen arvosta. 5,6 7,5 % 21 35 % Osuus astmoista, jotka jäisivät syntymättä, jos kosteus- ja homevaurioita ei olisi. Sairastuvien osuus hometaloissa työskentelevistä. 10 %
Suuri osa opetus- ja hoitorakennuksista elinkaarensa päässä 9 000 opetusrakennuksen kerrosalasta on rakennettu 21 % vuosina 1940 1959 19 % vuosina 1960 1969 8 000 hoitoalan rakennuksesta valmistunut 49 % aikavälillä 1960 1989 Vajaa puolet on tätä vanhempia
1. Kosteus- ja homevaurio on merkittävä, kun haitallinen altistuminen vaurioituneista rakenteista peräisin oleville kemiallisille, fysikaalisille tai biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä. Riski hengitystieoireisin ja astmaan on 1,5-kertainen. 2. Sisäilman terveyshaitat ovat 375 euroa vuodessa jokaista suomalaista työikäistä kohden. 3. Joka vuosi tuhat suomalaista hakee työkyvyttömyyseläkkeelle homeen vuoksi.
Haluatko estää kosteus- ja homeongelmat jo suunnitteluvaiheessa? Kaipaatko keinoja, joilla vastuutat ja viestit sisäilman laatuvaatimuksesi rakentamisen ja saneerauksen osapuolille? Tiedätkö jo miten vältät ikävät kosteusyllätykset käytön aikana?
1. Viestit ja vastuutat sisäilman laatuvaatimuksesi 2. Ehkäiset ja ennakoit homeongelmia, niin rakentamisen kuin käytön aikana 3. Säästät 5 % rakennuksen elinkaarikustannuksista, kun estät merkittävät kosteusvauriot 4. Investoit rahasi toimivaan ja tuottavaan, et jatkuviin homeongelmiin
Esimerkki 200 000 euron säästöstä uuden koulun kosteudenhallinnassa* Kosteusturvan ja kosteusongelman korjauskustannusten vertailu.** Ennakoiva Kosteusturva Kosteusongelman korjaaminen Tavoitteet sisäilmalle ja suunnitteluohje 4 750 - Rakentamisen aikainen koulutus ja mittaus 34 450 - Ylläpidon aikainen ennakoiva seuranta (3 vuotta) 9 000 - Märkänä pinnoitettu betoni aiheuttaa ongelmia Kosteuden eristäminen ja uudelleen pinnoitus 1 000 m 2 * 100 /m 2-100 000 Väistötilojen kustannukset Vuokrakustannukset 40 000 / kk * 2 kk Ylimääräisten sairauspoissaolojen hinta 20 opettajaa/henkilöstöä * huonon sisäilman aiheuttamat sairauspoissaolot 3,6 päivää/vuosi * poissaolon kustannus sijaisineen 320 /päivä * 3 vuotta - 80 000-69 120 Kustannukset yhteensä 48 200 249 120 * Vertailuajanjaksona kolme ensimmäistä vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. ** Lähde: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.
Miksi ennakoiva kosteudenhallinta kannattaa? Vastaat viranomaisten uusiin sisäilmastovaatimuksiin Estät ongelmia, et vain korjaa seurauksia Kosteus ja sisäilma seurannassa koko elinkaaren ajan Rakentamisen aikainen viestintä ja osaaminen kunnossa Suunnittelumenetelmä täyttää Terve Talo -kriteerit Urakoitsija ja rakennustyön tarkastaja hoitakoon keskenään Säästämme mittauskustannuksissa Kuivuminen perustuu arvaukseen, mutta se riittää Kosteusturva Ei suunnitelmaa
Tilaaja ja suunnittelija Suunnittelu Rakennuttajakonsultti ja valvoja Rakentaminen Kiinteistön ylläpito Käyttö 1. Sisäilman laatutavoitteet 2. Kosteudenhallinnan, akustiikan ja hyvälaatuisen sisäilman vaatimukset täyttävä suunnitteluohje 3. Kustannusvaikutukset 1. Kosteusmittaukset työmaalla ja raportointi 2. Urakoitsijan kouluttaminen ja konsultointi 1. Saneerausten ennakointi ja aikatauluttaminen 2. Ongelmien ehkäisy jatkuvalla ja automaattisella mittauksella Tavoite- ja kustannustyöpajat tilaajan kanssa Suunnittelijan ohjeistaminen Suunnitteluohje Viikoittaiset mittaustulokset Rakennustöiden valvojan tarkistuslista Korjaus- ja aikataulusuositukset Kiinteistön sisäilman seurantaohjelma Tallentaminen tietomalliin Veroton hinta 4 750 Kesto 2-6 viikkoa kohteen laajuuden mukaan Hinnoittelu projektin mukaan: 1. Kesto 2. Laajuus 3. Mittausten määrä Vuosihinta, joka perustuu kiinteistön kokoon
Kiitos! Mikko Tarri Etunimi.sukunimi@ains.fi 0207 911 859 www.ains.fi
A-INSINÖÖRIT ÄÄNIHARAVA Akustinen kuntoarvio korjaushankkeisiin Mikko Kylliäinen, akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtaja
Esityksen sisältö Akustiikkasuunnittelun osa-alueet Akustiikkasuunnittelu ja korjausrakentaminen Akustiikkasuunnittelun toimintatapa Akustiikan vaikutuksia Ääniharava
Akustiikkasuunnittelun osa-alueet Huoneakustiikka Ääneneristys Meluntorjunta Tärinäneristys
Akustiikkasuunnittelu ja korjausrakentaminen Kulttuurirakennusten peruskorjaukset Julkisten rakennusten peruskorjaukset Rakennuksen käyttötarkoituksen muutokset Asuinrakennusten peruskorjaukset Konserttisalit Teatterit Kulttuurikeskukset Monitoimitalot Kirjastot Museot Arvorakennukset Virastotalot Oppilaitokset Liikuntakeskukset ja uimahallit Tehdasrakennus, liikerakennus tai virastotalo muutetaan asuinrakennukseksi tai kulttuurikäyttöön Ullakkorakentaminen Mittaukset ja ongelmien ratkonta Julkisivuremontit Ikkunaremontit Laatutason nosto parantamalla ääneneristävyyttä
Akustiikkasuunnittelun toimintatapa laajoissa hankkeissa Akustiikkasuunnittelu on rakennushankkeissa oma suunnittelualansa Suunnittelun lopputuloksena akustiikkaselostus ja piirustukset Työohjeet Ääntä eristävien rakenteiden liitosdetaljit Rakenteiden tiivistysohjeet ja detaljit LVIS-järjestelmien läpivientidetaljit IV-kanavien ääneneristys/äänenvaimentimet
Akustiikan vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön Ääneneristysvaatimukset täyttävien asuntojen osuus 1955-2008 Aika Ilmaääneneristävyys Askelääneneristävyys Tyytyväisiä asukkaita 1955 1959 81 % 86 % 74 % 1960 1967 47 % 65 % 60 % 1967 1976 50 % 46 % Ei tuloksia 1976 1999 91 % 85 % 67 % 2000 2008 100 % 93 % 93 % Lähde: Jesse Lietzén & Mikko Kylliäinen. 2014. Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella. Helsinki, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2014. 43
Tutkimustietoa melun vaikutuksista Aamulehti 7.6.2014 Meluntorjunta päiväkodeissa on tärkeää, ei pelkästään kuulonhuoltosyistä, vaan myös äänihäiriöiden ehkäisyn takia. Melu aiheuttaa äänenkäytön haitan lisäksi myös psyykkisen stressin lisääntymistä ja yleisen terveydentilan heikkenemistä. Melusta kärsivät päiväkodissa aikuisten lisäksi myös lapset. Melun on todettu vaikuttavan lasten kognitiiviseen prosessointiin ja sitä kautta kielen ja lukemisen oppimiseen. Lähde: Elina Kankare, Elektroglottografia (EGG) äänen laadun tutkimuksessa funktionaalisesti terveäänisillä puhujilla - Vertaileva tutkimus EGG:n sekä akustisen, perkeptuaalisen ja laryngoskopiatutkimuksen välillä lastentarhanopettajilla. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2014.
Koulujen ääniympäristö Melu ja kaiku haittaavat koulutyötä 5% 16% 19% Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan 60% Lähde: Matti Rimpelä et al. 2007. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa. Helsinki, opetushallitus ja Stakes. Opettajista 51 % kärsii lääketieteellisesti todennettavista äänenmuodostuksen ongelmista. Lähde: Irma Ilomäki, Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 2008.
Ääniolosuhteiden kustannusvaikutuksia Toimistorakennus, jossa kaksikerroksinen avotila Alemmassa kerroksessa kahvi- ja taukotila Ylemmässä kerroksessa avointa työtilaa Käyttäjän työmäärä ongelman ratkaisemiseksi Asiaa käsitelty työpaikan yhteisessä kokouksessa, jossa oli läsnä 60 henkeä: 15 min x 60 hlö = 15 h Asiaa käsitelty kahdessa käyttäjän kokouksessa, joissa oli läsnä 10 henkeä: 2 kokousta á 2 h x 10 hlö = 4o h Puhelut, muut kokoukset, oma asiantuntijatyö 20 h Ennen korjausta Kokousajan kustannukset käyttäjälle ainakin 7500 Lisäksi kustannuksia syntyy Asiantuntijatyöstä ongelmien ratkaisemiseksi Rakentamisesta kahdesti Väistötiloista Työajan menetyksestä ennen korjauksia (Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan puutteelliset ääniolosuhteet heikentävät työtehoa 10 %) Korjauksen jälkeen
Korjausrakennushankkeissa hankesuunnittelu korostuu
A-Insinöörien Ääniharava Korjausrakentamisessa akustiikan merkitys korostuu Rakennusajankohtana ei ole ollut määräyksiä Alkuperäinen toiminta ei ole asettanut vaatimuksia akustiikalle Suuret huonekorkeudet Hankesuunnittelun merkitys suurempi kuin uudisrakentamisessa Kustannusarvioon sisältyy enemmän riskejä kuin uudisrakentamisessa A-Insinöörien Ääniharava on akustinen kuntotutkimus työkaluksi hankesuunnitteluvaiheeseen korjaushankkeissa
Ääniharavan sisältämät tehtävät Tilojen inventointi ja tutustuminen aikaisempiin suunnitelmiin. Ääniharavan hinnasto Sisältö/hinta 4650 5850 8850 Ääniolosuhteiden havainnointi kohteessa. Toimenpidesuositukset Käyttäjäkysely ongelmien kartoittamiseksi. Käyttäjäkysely Tarvittaessa melu- tai ääneneristysmittaukset. Mittaukset 6 kpl Toimenpidesuositusten kokoaminen raportiksi, jota voidaan käyttää sellaisenaan osana hankesuunnitelmaa. Vertailu vastaaviin kohteisiin
Esimerkki kustannushyödyistä: koulun peruskorjaus Toimenpide Säästö 1. Ääniharava paljastaa ajoissa, että opetustilojen välinen ääneneristys on riittämätön, koska ilmanvaihtokanavista puuttuvat äänenvaimentimet. Alakattoja ei tarvitse purkaa jälkikäteen korjauksia varten vaimenninten lisäämiseksi. Säästö 15 luokkahuonetta x korjauskulut 2 400 /luokka 2. Käyttäjältä säästyy kokousaikaa sekä tilaajalta ja suunnittelijalta työaikaa, joka muutoin kuluisi ongelmien selvittelyyn. Työtunnin arvo 60 /h x 75 tuntia 3. Ovia ei tarvitse vaihtaa uusiin, kun ilmanvaihtokanaviin lisätään äänenvaimentimet. Säästö 20 ovea x 520 /ovi 4. Melu ja siitä johtuva opettajien äänenrasitus ja sairauspoissaolot vähenevät. 15 opettajaa x päivän sairauspoissaolon hinta 350 36 000 4 500 10 400 5 250 Ennakoiva 1. vuoden säästö yhteensä 56 150 Ääniharavapalvelu - 5 850 Ääniharavan ehdottamat lisäinvestoinnit (ilmastoinnin äänenvaimentimet) - 4 000 Hyöty Ääniharavasta yhteensä 46 300
Ääniharavoinnin hyödyt Hankesuunnitelman kustannusarvio tarkentuu Korjausrakentamisen riskit vähenevät Jälkeenpäin tehtävien korjausten tarve pienenee Käyttäjätyytyväisyys, työteho ja motivaatio paranevat Työntekijöiden vaihtuvuus vähenee Suunnittelun harmaat alueet tulevat vastuutetuiksi
Taitava ja turvallinen kumppani: 11 hengen akustiikkasuunnitteluyksikkö Mikko Kylliäinen Petteri Laine Timo Huhtala Antti Mikkilä Jussi Rauhala Suunnittelujohtaja Tampere 0207 911 394 Projektipäällikkö Espoo 0207 917 240 Projektipäällikkö Rauma/Espoo 0207 911 560 Projektipäällikkö Tampere 0207 911 780 Projektipäällikkö Tampere 0207 911 520 Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaus Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoituksen muutokset Oppilaitokset Sairaalat Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoituksen muutokset Oppilaitokset Toimistorakennukset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Tärinä- ja runkomeluselvitykset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Vaativa tärinäneristyssuunnittelu Oppilaitokset Toimistorakennukset Uimahallit Sairaalat Oppilaitokset Toimistorakennukset Käyttötarkoituksen muutokset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaus Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoitusten muutokset Vaativa ilmanvaihtolaitosten suunnittelu
Kiitos! Mikko Kylliäinen Etunimi.sukunimi@ains.fi 0207 911 394 www.ains.fi