KAAVOITUSOHJELMAN 2018 KOHTEET KARTALLA 1. Harjurinne 2. Ojastenmäki III 3. Kukonkangas 4. Vt12 eteläisen kehätien Nostavan eritasoliittymä eteläpuoli 5. Hopeakallion yritysalueen asemakaavan muutos 6. Parinpellon asemakaava-alueen laajennus 7. Kiventöyryntien asemakaava 8. Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava 9. Vesikansan keskustan kaavarunko 10. Sorvasen kaavarunko 11. Nostavan kyläalueen kaavarunko 15
Sisällysluettelo JOHDANTO... 1 STRATEGISEN YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 2 VUODEN 2018 KAAVOITUSKOHTEET... 3 Kunnan asemakaavahankkeet... 3 Harjurinne... 3 Ojastenmäki III... 4 Kukonkangas... 5 Vt12 eteläisen kehätien Nostavan eritasoliittymä eteläpuoli... 6 Hopeakallion yritysalueen asemakaavan muutos... 7 Parinpellon asemakaava-alueen laajennus... 8 Kiventöyryntien asemakaava... 9 Yksityisten kaavahankkeet... 10 Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava... 10 Kaavarungot... 11 Vesikansan keskustan kaavarunko... 11 Sorvasen kaavarunko... 12 Nostavan kyläalueen kaavarunko... 13 MUUT TIEDOSSA OLEVAT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TYÖT... 14 Kunnan asemakaavahankkeet... 14 Kukonkoivun liittymän asemakaava ja asemakaavamuutos... 14 Mallasharjun asemakaavan muutos... 14 Salpakankaan koulun ympäristö... 14 Soramäen alue, asemakaava... 14 Kirkkotien varsi, asemakaava... 14 Yksityisten kaavahankkeet... 14 Vanhatalontie 2, asemakaavan muutos... 14
JOHDANTO Kaavoitusohjelmassa esitetään tulevan vuoden 2018 kaavoituksen työohjelma. Kaavoitusohjelmassa on mukana myös nyt jo tiedossa olevat tulevien vuosien kaavoituskohteita. Kaavoituskohteista kerrotaan alueen yleiskuvaus ja kaavoituksen tavoitteet sekä arvio alueen toteuttamisesta sekä suhde strategiseen yleiskaavaan. Strategisella yleiskaavalla on ratkaistu koko kunnan yleispiirteinen maankäyttö vuoteen 2040. Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Hollolan kunnan strategisella yleiskaavalla on ratkaistu eri alueiden rakentamisen volyymit sekä kaavoittamis- ja rakentamisjärjestys. Strategista yleiskaavaa toteutetaan päätaajamissa asemakaavoituksella. Kyläalueiden maankäyttöä ohjataan asema- tai osayleiskaavoilla tai muilla alueelle sopivalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella suunnitelmalla. Asemakaavoitukseen varatut alueet vuoteen 2040 mennessä on esitetty strategisen yleiskaavan pääkartalla. Pitkän aikajänteen suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää kunnan maapolitiikalta linjakasta maanhankintaa. Yksityisten hakemuksesta aloitetut kaavahankkeiden yhteydessä laaditaan kaavankäynnistämissopimus ja maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista sisältäen kaavoitustyön kustannukset. (MRL 12a) Maanomistajan osallistumisesta kunnalle aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin. Maankäyttösopimus voidaan sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. MRL 91 b. Maankäyttösopimus on kuitenkin allekirjoitettava ennen kuin valtuusto hyväksyy kaavan. Kaavoitusohjelmassa on esitetty asemakaavojen lisäksi kaavarunkotasoisia suunnitelmia. Kaavarunko on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan asemakaavan pohjaksi. Kaavarungon tarkoituksena on tarkentaa alueen kehittämistavoitteita ennen asemakaavan vireille tuloa ja tarkastella asemakaavoitettavan alueen liittymistä yhdyskuntarakenteeseen ja lähiympäristöön laajemmin kuin varsinaisessa asemakaavassa. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Suunnitelma viedään tiedoksi kunnanhallitukselle, mutta sitä ei aseteta virallisesti nähtäville eikä siitä ole kommentointi- tai valitusmahdollisuutta. 1
STRATEGISEN YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Strategien yleiskaavan toteuttamisesta on tehty kaavoituksen yhteydessä tavoitteellinen toteuttamisjärjestys joka on esitetty kaavaselostuksessa. Otteet strategisen yleiskaavan selostuksesta sivulta 26: 2
VUODEN 2018 KAAVOITUSKOHTEET Kunnan asemakaavahankkeet Harjurinne Harjurinteen alue sijoittuu Soramäentien eteläpuolelle jyrkkään luoteisrinteeseen, joka on maaperältään hiekkaa. Alueelta on puhdistettu maata paikalla olleen autopurkaamon toiminnan jäljiltä. Kaavoitettavan alueen länsiosassa on syksyllä 2016 käytöstä poistuva paloasema. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Asemakaavalla vastataan yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua kunnallistekniikka Kuntakeskus toimii kunnan pääpalvelukeskuksena sekä asuntotuotannon pääalueena. Asuntotuotantoa ja palveluja tiivistetään taajamarakenteessa, jotta välimatkat pysyvät kohtuullisina ja palvelujen saavutettavuus myös ilman henkilöautoliikennettä on hyvä. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle kerrostaloja. Tontille tavoitellaan kolmesta neljään asuinkerrostalon sijoittamista ja yhden liikerakentamiseen varatavan tontin sijoittamista. Asuntoja alueelle tavoitellaan noin 100 ja asukkaita 200-270. Asemakaavan tavoitteena on myös parantaa Soramäentien ja Tiilikankaantien liittymän turvallisuutta tutkimalla kiertoliittymän sijoittamista liittymäalueelle. Kunnallistekniikan arvioidut kustannukset ovat alueella 530 000 euroa. Kaavan toteuttaminen edellyttää mahdollisesti alueella olevien verkostojen siirtoa. Soramäentie on Ely-keskuksen hallinnoima ja liittymäjärjestelyjen muutoksesta on mahdollisesti laadittava tiesuunnitelma. Lisäkustannuksia aiheutuu mm. kiertoliittymän rakentamisesta (400 000 400 500 ) ja mahdollisista johtojen siirroista. Tavoitteena on hyväksyä asemakaava keväällä 2018. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä on Lahti Energian lämpölaitos, joka toimii varakäytössä. Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioitavaksi alueen melu- ja ilmanlaatukysymykset. Kaavoitettavalla alueella kulkee mm. kaukolämpö-, vesi- ja viemäri sekä maakaasuverkostoa. Kunnan omistamat kerrostalotontit tulevat myyntiin arvion mukaan 2020. Liikerakentamisen tontti luovutetaan kaavan saatua lainvoiman, arvio 2018. 3
Ojastenmäki III Kaavakohde sijaitsee Hämeenkosken kunnanosassa Ojastenmäen teollisuusalueella, valtatien 12 länsipuolella. Alueen pinta-ala on 6,9 hehtaaria ja se on maaperältään hiekkaa/soraa. Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Asemakaavalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Elinkeinotoiminnot sijoitetaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristön muun maankäytön tai toimintojen kanssa tai aiheuta niille merkittävää haittaa. Strategisessa yleiskaavassa varataan merkittävien teollisuusalueiden sijainti jakaen alueet ympäristöhäiriöitä aiheuttaviin ja muihin enemmän työpaikka- alueita muistuttaviin alueisiin. Luodaan edellytykset riittävälle monipuoliselle yritystonttivarannolle. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Ojastenmäki II ja III on sisältynyt vuonna 2007 aloitettaviin kaavoituskohteisiin. Ojastenmäki III:n suunnittelu on käynnistetty II vaiheen jälkeen. Kaavatyö on käynnistynyt kunnan (silloisen Hämeenkosken) aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille 2010. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 2015 ja tavoitteena on hyväksyä asemakaava keväällä 2018. Asemakaavalla on osoitettu kuusi teollisuustonttia ja kaksi pientalotonttia sekä yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavasuunnittelu on toteutettu kaavaehdotusvaiheeseen asti konsulttityönä, jatkosuunnittelu tehdään kunnan omana työnä. Kunnallistekniikan kustannuksia aiheutuu mahdollisesti valtatielle 12 tehtävistä kaistajärjestelyistä. Katujen rakenteesta riippuen voi kunnalle aiheutua kustannuksia myös katuverkon perusparantamisesta. Kunta pyrkii sopimaan kaava-alueen maanomistajien kanssa mahdollisista tulevista kunnallisteknisten maksujen jaosta. Kaava-alue rajautuu Valtatiehen 12, josta aiheutuu melua. Omakotitonttien sijainti teollisuusalueella on huomioitava asemakaavassa. Valtatie 12 on Ely-keskuksen hallinnoima tie. Asemakaavan mahdollistaman toiminnan aiheuttamia liikennemääriä on tarkasteltava asemakaavan laadinnan yhteydessä, jotta voidaan arvioida asemakaavan vaikutukset valtatien liikenteen sujuvuuteen. Asemakaava voi edellyttää tiesuunnitelman laadintaa. Alueen toteutuksen kustannuksia ei ole arvioitua. Kaavoitettava alue sijaitsee kokonaan pohjavesialueella. 4
Kukonkangas Kaavakohde sijaitsee Kukonkoivun teollisuusalueen itäpuolella. Kaavoitettavan alueen pintaala on noin 54 ha. Alue on valtaosin kunnan omistuksessa, mutta suunnittelualueella on myös yksityistä maanomistusta. Asemakaavalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua kunnallistekniikka Väestökasvusta pyritään 70% ohjaamaan asemakaavoitetulle alueelle pitämällä tonttituotanto riittävän suurena ja laadukkaana. Kaavoituksen tavoitteena on lisätä kunnan tonttitarjontaa kuntakeskuksen lähialueella noin 130-160 uudella tontilla (tonttivaranto). Alueelle kaavoitetaan omakotitonttien lisäksi tontteja rivitaloille sekä lähivirkistysaluetta. Uusia asukkaita alueelle on mahdollista sijoittua arviolta 400-500. Hälvälän koulua on tarpeen joko peruskorjata/laajentaa vanhalla sijainnillaan tai etsiä uusi sijainti uudelle koulurakennukselle. Mikäli päädytään uuteen sijaintiin, on yhtenä vaihtoehtona sijoittaa koulurakennus Kukonkankaan kaavoitettavalle alueelle alueella olevan urheilukentän läheisyyteen. Tämä on mahdollista huomioida kaavassa, jos sijoitusvaihtoehtotarkastelu ja poliittinen keskustelu niistä käydään ajoissa kaavan aikatauluun nähden. Suunnittelussa on huomioitava alueen sijainti suhteessa Ruopan vedenottamoon, alueen sijainti pohjavesien muodostumisalueella, ekologiset ratkaisut ja vaihtoehtoenergiaratkaisut. Asutuksen sijoittuminen lähellä Kukonkoivun teollisuusaluetta on huomioitu mm. sijoittamalla ns. maisemavalli teollisuusalueen ja tulevan asuinalueen väliin. Kaavoitusta on jatkettu ja vuonna 2017 laaditaan uusi kaavaluonnos. Tavoite on saada kaava hyväksyttyä kesällä 2018. Kaavasuunnittelu toteutetaan kunnan omana työnä. Yhtäaikaisesti kaavoituksen kanssa tehdään kunnallistekniikan yleissuunnittelua (konsulttityönä). Alueen toteutus tapahtuu 4-5 osassa 2020 alkaen. Kuntatekniikan investoinnit ovat kahden ensimmäisen vaiheen, noin 70 tontin, osalta noin 600 000 euroa. Alueen tontit on tarkoitus luovuttaa rakentajille 4-5 osassa. Ensimmäiset tontit alueelta arvioidaan olevan luovutettavissa vuonna 2021. 5
Vt12 eteläisen kehätien Nostavan eritasoliittymä eteläpuoli Kaavakohde sijaitsee, kehätien eteläpuolella Nostavan eritasoliittymän tuntumassa. Alueen pinta-ala määräytyy kunnalle hankitun maa-alueen mukaan. Alue on pääosin metsää. Asemakaavalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Elinkeinotoiminnot sijoitetaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristön muun maankäytön tai toimintojen kanssa tai aiheuta niille merkittävää haittaa. Luodaan edellytykset riittävälle monipuoliselle yritystonttivarannolle. Asemakaavan tavoitteen on mahdollistaa katuyhteys Nostavan logistiikka-alueelle sekä eritasoliittymän lähialueiden käyttöönotto yritysalueena. Nostavan risteysalueelle on osoitettu maakuntakaavassa sekä strategisessa yleiskaavassa mahdollisuus toteuttaa kaupansuuryksiköitä sekä työpaikkarakentamista. Asemakaavoituksen tueksi tilataan konsultilta kunnallistekniikan ja vesihuollon yleissuunnitelma. Asemakaavoitus pyritään saaman valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaavoitustyö tehdään kunnan omana työnä. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on arvioitu alkavan vuonna 2019 ja kustannukset on arvioitu olevan noin 800 000 euro. Rakentaminen toteutus on arvioitu jakaantuvan kahdelle vuodelle. Katuyhteys logistiikka-alueeksi kaavoitutetulle alueelle valmistuu 2021. Samaan kuin aikaan kehätie avataan liikenteelle. 6
Hopeakallion yritysalueen asemakaavan muutos Kaavoitettava alue on Hopeakallion yritysalue ja se sijaitsee Soramäen eritasoliittymän pohjoispuolella. Alueen pinta-ala on 17 ha. Alueen esirakentaminen on alkanut alueen pohjoisimmasta osasta. Liittymä kantatielle 54 on valmistunut. Asemakaavalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Elinkeinotoiminnot sijoitetaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristön muun maankäytön tai toimintojen kanssa tai aiheuta niille merkittävää haittaa. Luodaan edellytykset riittävälle monipuoliselle yritystonttivarannolle. Alueen rakennusoikeuksia tarkistetaan vastaamaan maakunta- ja yleiskaavan alueelle määriteltyä kaupan mitoitusta. Alueen katuverkkoa tarkistetaan vastaamaan paremmin toteutettavissa olevaa tonttijakoa. Kaavoitustyö aloitetaan vuoden 2017 lopulla ja asemakaavan hyväksymiskäsittely on keväällä 2018. 7
Parinpellon asemakaava-alueen laajennus Alue sijoittuu Kirkonseudulle ja rajautuu Parinpellon asemakaavoitettuun asuinalueeseen. Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää, pääosin karkeaa hietaa. Eteläosasta maasto on tasaista metsikköä. Kunnan omistuksessa olevan alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Asemakaavalla vastataan yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle rakennettua kunnallistekniikka Asemakaavoitettavat kylätaajamat monipuolistavat kunnan tonttitarjontaa ja luovat osaltaan edellytyksiä tavoitellun väestönkasvun toteutumiselle. Tavoitteena on omakotitonttitarjonnan lisääminen Kirkonseudun maaseutumaisesta ympäristöstä. Kyläalueiden kehittämisellä mahdollistetaan Hollolan kunnan monipuolinen tonttitarjonta. Kirkonseudun tonttitarjonnalla pyritään turvaamaan alueella olevien palvelujen säilyminen. Kunnan omistamille maille on tavoitteena kaavoittaa 25 omakotitonttia. Tavoiteltava asukasmäärä on 60-70 asukasta. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan Parinpellon asuinalueen kautta. Katuverkkoa tulee rakennettavaksi noin 600-800 metriä, kustannus on arviolta 200 000 euroa. Kaavoitustyö käynnistetään vuoden 2017 aikana ja kaava on tavoitteena hyväksyä vuonna 2019. Asemakaava laaditaan kunnan omana työnä. Kunnan omistamien maiden ympäristössä on yksityisten omistuksessa olevia maita. Osa maanomistajista on ilmaissut halukkuutensa osallistua asemakaavan laadintaan. Tontteja yksityisten maille saadaan mahdollisesti 5-10 kappaletta. Yksityisten omistuksessa olevien maiden liittäminen asemakaava-alueeseen edellyttää kustannustarkastelua kunnan näkökulmasta. Kunnan omakotitontit tulevat myyntiin arvion mukaan 2021. 8
Kiventöyryntien asemakaava Alue sijaitsee Kukkilassa Kalliolan koulun eteläpuolelle ja Rätikön alueen itäpuolella. Alueella on peltoa ja jonkin verran metsää. Alueelle on maastopainanne ja oja jonka ympärillä on kosteikkoa. Asemakaavalla vastataan yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle rakennettua kunnallistekniikka Alueelle laaditaan asemakaava kaavarungon pohjalta. Tavoitteena on osoittaa alueelle omakotitontteja. Tavoitteet tonttimäärän ja asukasluvun osalta tarkentuvat kaavarungon valmistuttua. Asemakaavoitettava alue on pääosin kunnan omistuksessa. Katuyhteyden saaminen alueelle edellyttää lisämaanhankintaa. Alueen rakennettavuudesta on tehty selvitys. Kustannusvaikutusta arvioidaan tarkemmin kaavarunkotyön pohjalta. Alueen kaavoitus on valmis 2019 vuoden lopussa. Tontteja päästänee alueelta luovuttaman 2022. 9
Yksityisten kaavahankkeet Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava Asemakaavoitettava alue sijoittuu Messiläntien itäpuolelle sekä Vesijärven ranta-alueille. Maasto alueella on vaihtelevaa itäosan jyrkistä rinteistä alavaan rantaan. Asemakaavalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Elinkeinotoiminnot sijoitetaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristön muun maankäytön tai toimintojen kanssa tai aiheuta niille merkittävää haittaa. Luodaan edellytykset riittävälle monipuoliselle yritystonttivarannolle. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Messilän ympärivuotinen matkailutoiminta kaavoittamalla rantaan kylpylä ja loma-asuntoja. Rinteeseen on tavoitteena kaavoittaa loma-asumista. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle 1000 majoitusyksikköä mahdollistava kokonaisuus. Rantaan sijoittuvaan kylpylähotelliin tavoitellaan 200 majoitusyksikköä. Alueen asemakaavoitus aloitetaan sen jälkeen kun valtuuston hyväksymä yleiskaava on saanut lainvoiman. Asemakaavaa on mahdollista laatia pienempinä osakokonaisuuksina. Asemakaava laaditaan hankekaavana yksityisen tahon hakemuksesta. Asemakaava laaditaan mahdollisesti konsulttityönä. Ennen asemakaavan laatimista tulee hankkeesta laatia liiketoiminnan suunnitelma, jotta asemakaava vastaa alueelle tulevaa toimintaa. Asemakaavan laatiminen yksityisille maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Alueelle on laadittu kattavat rakennettavuusselvitykset, joita voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa. Alueelle rakennettu vesihuollon järjestelyt eivät mahdollista lisärakentamista alueelle. Vesihuollon yleissuunnitelmassa on tehty alustavat suunnitelmat alueen sisäisen vesihuollon toteuttamisesta sekä yhdysvesijohto- ja siirtoviemärilinjauksista perustuen alueen maankäyttöluonnoksiin ja kartta-tarkasteluun. Osayleiskaavoituksen yhteydessä 2013 tehdyn selvityksen mukaan alueelle ehdotetaan yhdysvesijohto Salpakankaan vesijohtoverkostoon. Jätevedet esitetään johdettavaksi pääosin uutta viemäriverkostoa pitkin Salpakankaan kautta Komolan pumppaamolle ja edelleen Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Vesihuollon investointi kustannukset ovat arviolta 2,6 milj. euroa. 10
Kaavarungot Vesikansan keskustan kaavarunko Alue sijaitsee Kalliolassa Kalliolan koulun pohjoispuolella Paimelantien ja valtatien 24 liittymän lähialueella. Kaavarunkosuunnitelmalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Vesikansaan muodostetaan yksi kunnan palvelukeskuksista Koulun tulevan oppilasmääräkapasiteetin ja alueen vetovoimaisuuden perusteella alueetta tarkastellaan asutuksen kasvualueena. Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua kunnallistekniikka Runkokaavan tavoitteet Kaavarunkotyön tavoitteena on tutkia alueen soveltuvuutta Vesikansan keskustaalueeksi. Alueelle etsitään sijoituspaikkoja liikerakentamista ja mahdollisesti muita palveluja varten. Kaavarungossa huomioidaan alueen liittyminen olemassa olevaan asutukseen sekä taajamakeskustan täydennysrakentaminen. Tavoitteena on saada kaavarunkotyö valmiiksi vuoden 2018 aikana. Asemakaavan toteuttamiskustannuksia arvioidaan alustavasti kaavarungon pohjalta. Kaavarunkotyö laaditaan konsulttityönä. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan ELY-keskuksen suunnitelmat valtatie 24 leventämisestä ja uusista liittymäjärjestelyistä. Kunta hankkii ennen asemakaavoitusta alueelta maata omistukseensa. 11
Sorvasen kaavarunko Alue sijaitsee Kukkilassa ja rajoittuu Vesijärveen. Alueella on rannassa tiivistä loma-asutusta. Loma-asutuksen itäpuolella on metsäinen mäki ja sen itäpuolelle peltoaukea. Alue on kunnan omistuksessa ranta-asutusta lukuun ottamatta. Kaavarunkosuunnitelmalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua kunnallistekniikka Väestökasvusta pyritään 70% ohjaamaan asemakaavoitetulle alueelle pitämällä tonttituotanto riittävän suurena ja laadukkaana. Ranta-alueiden vapaa-ajan asuntojen mahdollinen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi on Kukkilan-Kalliolan kyläalueella ratkaistu siten, että ranta-alueiden maankäyttöä voidaan tarkemmassa suunnittelussa tarkastella osana kylätaajaman maankäyttöä ja asemakaavoitusta. Runkokaavan tavoitteet Kaavarunkotyön tavoitteena on vastaa Vesikansan alueen omakotitalotonttikysyntään kaavoittamalla kunnan omistuksessa oleva metsä- ja peltoalue pientaloasumiselle. Tarkoituksen on myös tutkia mahdollisuuksia muuttaa loma-asutusta pysyvään asutukseen sopivaksi. Tavoitteena on saada kaavarunkotyö valmiiksi vuoden 2018 aikana. Asemakaavan toteuttamiskustannuksia arvioidaan alustavasti kaavarungon pohjalta. Kaavarunkotyö laaditaan konsulttityönä. Suunnittelun yhteydessä selvitetään yksityisten mahdollisuudet osallistua kaavoituksen ja kunnallistekniikan kustannusten jakoon. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunkoa laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. 12
Nostavan kyläalueen kaavarunko Alue sijaitsee Nostavan koulun eteläpuolella ja Nostavan tien itäpuolella. Alue liittyy asemakaavoitettuihin omakotialueisiin. Itäosasta alue rajoittuu Luhdanjoen laaksoon. Alue on pääosin metsää. Asemakaavalla vastataan yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle rakennettua kunnallistekniikka Asemakaavoitettavat kylätaajamat monipuolistavat kunnan tonttitarjontaa ja luovat osaltaan edellytyksiä tavoitellun väestönkasvun toteutumiselle. Runkokaavan tavoitteet Alueen kaavoituksella varaudutaan kysynnän mukaiseen tonttituotantoon. Kehätien valmistuminen lisää alueen kiinnostavuutta asuinalueena. Tavoitteena on saada kaavarunkotyö valmiiksi vuoden 2018 aikana. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. Asemakaavan toteuttamiskustannuksia arvioidaan alustavasti kaavarungon pohjalta. Kaavarunkotyö laaditaan kunnan oman työnä päivittämällä alueelle aikaisemmin tehty kaavarunko. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunkoa laaditaan kunnanhallituksen antamien tavoitteiden pohjalta. 13
MUUT TIEDOSSA OLEVAT KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TYÖT Kunnan asemakaavahankkeet Kukonkoivun liittymän asemakaava ja asemakaavamuutos Kukonkoivun eritasoliittymän tuntumassa oleva alue on tarkoitus asemakaavoittaa yritystoiminnan alueeksi. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,5 hehtaaria. Mallasharjun asemakaavan muutos Asemakaavoitustyö tehdään kaavarungon pohjalta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 3,4 hehtaaria. Suunnittelutyön aikana tutkitaan alueen käyttötarkoituksen muutosta esim. asumiskäyttöön ja/tai työpaikka-alueeksi. Salpakankaan koulun ympäristö Asemakaavoitustyö tehdään kaavarungon pohjalta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 13 ha. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu kunnan omistamisen rivitalojen rakennuspaikkojen lisäksi Salpakankaan koulun tontti. Soramäen alue, asemakaava Alueella on tarve tarkastella asemakaavan ajantasaisuutta mm. katualueiden varausten osalta. Kirkkotien varsi, asemakaava Alueella on tarve tarkastella asemakaavan ajantasaisuutta mm. katualueiden varausten osalta. Yksityisten kaavahankkeet Vanhatalontie 2, asemakaavan muutos Alue sijoittuu Valtatien 12, Vanhatalontien ja Koulurinteentien väliin. Paikalla sijaitsee liikerakennus. Kiinteistön pinta-ala on 1.07 hehtaaria, josta noin 800 m2 on suojaviheraluetta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Kaavarunkosuunnitelmalla vastataan strategisen yleiskaavan tavoitteisiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua kunnallistekniikka Alueelle haetaan asumisen mahdollistavaa asemakaavaa. Tavoitteet tarkentuvat ennen kaavatyön vireille tuloa. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Alueella joudutaan mahdollisesti parantamaan hulevesiverkostoa. Lähtökohtaisesti kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan maankäyttösopimuksin. Kaava on hankekaava, jonka vireille tuloa on esittänyt yksityinen taho. Tavoitteena on, että kaava-asiakirjojen laadinnasta vastaa konsultti. Asemakaavan laatiminen yksityisille maille edellyttää maankäyttösopimusta maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä tulee huomioida melu-, ilmanlaatu- ja hulevesiasiat. 14