Sisäilmaongelmien ehkäisy ja korjaaminen Tommi Riippa Korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Hengitysliiton ja Allergia- ja Astmaliiton yhteiset korjausneuvontapalvelut
Hengitysliitto Heli ry www.heli.fi Sosiaali- ja terveysalan järjestö hengityssairaiden edunvalvonta savuttomuus hengitysilma 45 000 jäsentä, 102 yhdistystä Kuntoutusta, koulutusta, tutkimusta 1200 työntekijää Korjausneuvonta Suomen sisäilmakeskus
Heli:n korjausneuvonta Yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa sisäilmaneuvonta ti-pe 9-15 p. 020-757 5181 opetuskeskustelutilaisuudet yleisöluennot homeloukkutoiminta tutkimukset suunnitelmat valvonta seuranta
Aiheenamme tänään Sisäilmaongelmat ja niiden yleisyys Rakennuksen kunnossapito ja huolto Tyypilliset ongelmat, piilevät vauriot Korjaaminen ja eri menetelmät Ongelman selvitysprosessi Korjausten seuranta
KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA 31 %:SSA NÄKYVÄÄ HOMETTA TAI HOMEEN HAJUA 26 %:SSA Lähes 1000 rehtoria, mittaukset 10:ssä koulussa 56 luokkahuoneessa (Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset TKK/LVI-tekn. Lab. 1996, Kurnitsky & all.)
SAIRAALAT VÄLITTÖMÄN UUSIMISEN TARPEESSA 40 % IV- JÄRJESTELMISTÄ LISÄKSI KORJAUKSEN/KEHITTÄMISEN TARVE 15 %:SSA ILMANVAIHDON HYGIENIASSA SUURIA PUUTTEITA YLILÄMPÖONGELMAT HOMEEN HAJUA 20 %:SSA TYÖTILOJA (ttl 2003) VÄLITTÖMÄN KORJAUKSEN TARVE 15 %:SSA TILOJA LISÄKSI LISÄSELVITYKSIÄ TARVITAAN 22 %:SSA TILOJA (Sairaalarakennusten kunto ja ilmanvaihdon toimivuus valtakunnallinen selvitys, 2005 Reijula & all. TTL)
KERROSTALOT YLI PUOLESSA ASUNNOISTA OLI TAI OLI OLLUT KOSTEUSVAURIOITA TAI NIIDEN JÄLKIÄ KORJAUKSEN/TARKISTAMISEN TARVE 42 %:SSA YHTEISISSÄ TILOISSA TAI ULKOVAIPASSA KOSTEUS- VAURIOJÄLKIÄ LÄHES KAIKISSA RAKENNUKSISSA LISÄKSI PALJON RISKIALTTIITA RATKAISUJA PUUTTEELLISET SADEVESIJÄRJESTELMÄT PUUTTEELLISET SALAOJITUSJÄRJESTELMÄT PUUTTEELLISET VESIERISTYKSET KYLPYTILOISSA (Asuinkerrostalojen kosteusvauriot yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen, 1996 Koivisto & all. KTL)
PIENTALOT JONKINASTEISIA KOSTEUSVAURIOITA 82 %:SSA KORJAUKSEN/TARKISTAMISEN TARVE 55 %:SSA (Pientalojen kosteusvauriot yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen, 1995 Partanen & all. KTL) HOMEVAURIO N. JOKA NELJÄNNESSÄ PIENTALOSSA (O.Koskinen 1995, M.Tuomainen 2002, KYO) ASUKKAIDEN KOKEMIEN OIREIDEN TAUSTALLA HOMEVAURIO TAI VAURIOT YLI 70%:SSA JOKA KOLMANNESSA ONGELMATALOSSA USEAMPI VAURIO (J.Pirinen 2006)
PIENTALOT: PUUTTEIDEN/VAURIOIDEN YLEISYYS Aluskatteissa tai tasakatoissa 90%:ssa Salaojien huolto laiminlyöty 90%:ssa Rossipohjissa yli 70%:ssa Lattiakaivojen ja läpivientien liitoksissa 70%:ssa Vesikaton suuntaisissa katoissa 60%:ssa Sadevesien ohjauksessa 60%:ssa Valesokkeleissa ja maanvastaisissa seinissä 50%:ssa Kalliolle perustetuissa taloissa 50%:ssa Vesikaton läpivienneissä ja kattoikkunoissa 50%:ssa Märkätilojen vedeneristyksissä 50%:ssa Käyttöturvallisuuspuutteita 50%:ssa Kaijomaa 2010 (erään toimijan kuntotarkastukset 2008 2009)
HUONON SISÄYMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET OVAT KORKEAMMAT KUIN RAKENNUSTEN LÄMMITYSKUSTANNUKSET (HAAHTELA 1996, TTL, SEPPÄNEN 1999 TKK)
MITÄ HOME-SAIRASTAMINEN MAKSAA YHTEISKUNNALLE (KTL B5/2002) yhden perheen infektiosairaudet keskimäärin 4600 /vuosi (10 vuodessa 46000 ) lapsen astman syntyminen n. 434 000 /elämä aikuisen astman syntyminen n. 200 000 /elämä astman ennaltaehkäisy tuo saman verran säästöä yhteiskunnalle!
Millaisia oireita huono sisäilma aiheuttaa? ÄRSYTYSOIREET TULEHDUKSET hengitysteissä keuhkoputkissa silmissä poskionteloissa iholla korvissa YLEISOIREET väsymys päänsärky pahoinvointi kuumeilu PITKÄAIKAISSAIRAUDET allergiat astma homepölykeuhko syöpä Kärsitkö näistä oireista tietyissä rakennuksissa tai tiloissa?
Mikä sisäilmassa voisi olla ongelmana? -Riittämätön ilmanvaihto -Väärät lämpötila- ja kosteusolosuhteet -Vetoisuus -Kosteus- ja homevauriot -Materiaalipäästöt -Likaisuus ja pölyisyys -Tupakansavu -Eläimet ja kasvit -Ulkoilmasta johtuvat epäpuhtaudet -Radon -Melu
Miten asuntosi ilmanvaihto pitäisi toimia? Likaista ilmaa tulee poistaa kosteista ja likaisista tiloista (wc, ph, s, k, vh, var, jne.) Puhdasta korvausilmaa pitää saada kaikkiin asuinhuoneisiin (MH:t!!!, oh, jne.) Jokaisessa huoneessa pitää olla ainakin 1 kpl iv-venttiilejä! Ilman päästävä liikkumaan vapaasti asunnon huoneiden välillä = siirtoilmareitit oltava! Käytännön ilmanvaihto 1998 Ilman vaihduttava asunnossa kerran kahden tunnin aikana!
Milloin voit epäillä ilmanvaihto-ongelmia? Sisäilma tuntuu tunkkaiselta (ulkoa tultaessa) Pesuhuoneen peili/ikkuna pysyy huurussa 10 min suihkun jälkeen Ikkunat huurtuvat muissa tiloissa Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukittuja Paperi ei pysy poistoventtiileissä Häiritsevät äänet (esim. vinkuna, suhina) Koneellinen ilmanvaihto suljettu kokonaan HUOM! Ikkunatuuletus on sallittua (suodattimet)
Mitä ilmanvaihtojärjestelmän huollosta pitää tietää? Asukas on yleensä vastuussa yksinkertaisista huoltotoimista asuntonsa sisällä - IV-venttiilien puhdistus - Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus tai vaihto - Korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistus tai vaihto - (1-50 kertaa vuodessa) Ilmanvaihtokanavien puhtaus pitää tarkistaa 5-10 vuoden välein ja puhdistaa tarvittaessa (kiinteistön vastuulla)
Milloin voit epäillä kosteusvaurioita? Kosteusvaurio = rakenne normaalia kosteampi. Tarkkaile jatkuvasti valumia, tummumia, alustastaan irtoavia mattoja tai laattoja, maalipinnan hilseilyä, jne. Kosteusmittaus tehtävä heti, ennen kuin rakenne ehtii kuivua! Kuivuneessa rakenteessa voi silti olla vakava mikrobivaurio!
Milloin voit epäillä mikrobivaurioita? Mikrobivaurio = rakenteessa on normaalista poikkeavaa mikrobikasvua Tunkkainen, maakellarimainen haju viittaa yleensä rakenteissa olevaan mikrobivaurioon. Mikrobivaurio näkyy harvemmin pinnalle, selvittäminen vaatii yleensä materiaalinäytteitä! Mikä tahansa materiaali homehtuu jos on tarpeeksi pitkään tarpeeksi kosteaa!
Miten kosteus- ja mikrobivauriot korjataan? HYVIN JA ERITTÄIN HUOLELLISESTI!!! Vauriot ja niiden syyt selvitetään ja poistetaan Kastuneet tai vaurioituneet materiaalit uusitaan Mikrobivaurion purkutyö vastaa asbestityötä! Suojaaminen, suojautuminen ja osastointi Loppusiivous ja irtaimiston puhdistaminen Ilmanvaihdon tehostaminen väh. puolen vuoden ajan Oireiden ja terveydentilan seuranta
Miten vältyt ylimääräisiltä materiaalipäästöiltä? Käytä vain vähäpäästöisiä, M1-luokiteltuja materiaaleja! Säilytä ja käytä materiaaleja ohjeiden mukaisesti Korkea kosteus ja lämpötila nostavat päästöjä Uudet materiaalit tehostettu ilmanvaihto (½-1 v) Mitä herkempi olet sen vähemmän käyttökelpoisia materiaaleja valitettavasti löytyy
Miten ratkaistaan sisäilmaongelmat? 1. Yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan - Isännöitsijä, vuokranantaja, (kiinteistöhuolto) 2. Selvitetään rakennustekniset ongelmapaikat ja mahdolliset vauriot, sitten korjataan ne 3. Jos asia ei etene, yhteys terveysvalvontaan 4. Viranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan tai vastuutahon korjaustoimiin 5. Asukas voi aina tilata itse maksullista asiantuntija-apua ongelman selvittämiseksi
Mitä sisäilmasta voidaan mitataan? Lämpötila Kosteus Pöly, kuidut Vetoisuus Painesuhteet Ilmamäärät CO2, CO VOC Ammoniakki, formaldehydi, ym. Mikrobi-itiöt jne
Miten rakenteiden vauriot löytyvät? Kuntotutkimuksilla Rakenneavauksilla Materiaalinäytteillä Perustana riskiarvio!
RAKENNUKSEN TUTKIMISEN VAIHEET ASIAKKAAN HAASTATTELU/ OIREKYSELYT RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIANALYYSI AISTINVARAINEN KUNTOTARKASTUS TUTKIMUSSUUNNITELMA TULKINTA: LÖYDETYT HOMEVAURIOT/ HAVAITUT TERVEYSHAITAT TÄRKEYS/KIIREELLISYYSJÄRJESTYS USKALLETTAVA LAATIA! KUNTOTUTKIMUKSET: MITTAUKSET, RAKENTEIDEN AVAUKSET, MIKROBIANALYYSIT NÄYTTEISTÄ YM. RAPORTOINTI (TULKINTA) KORJAUSSUOSITUKSET SUUNNITTELU KORJAUKSET JÄLKISEURANTA?
KORJAUSSUUNNITTELUA ENNEN: MIKÄ VAURION ON AIHEUTTANUT? MAAKOSTEUS, VUOTO, VESIHÖYRYN TIIVISTYMINEN TMS. ONKO MUITA VAURIOITA? HOMETALOT YLEENSÄ MONIONGELMAISIA ONKO VAURIO KORJATTAVISSA? KORJAUSTAPOJEN RISKIANALYYSI TALOUDELLINEN JÄRKEVYYS - PURKU MUUT KORJATTAVAT ASIAT ILMANVAIHTO KÄYTTÖIÄN LOPPUPÄÄSSÄ OLEVAT RAKENTEET JA LAITTEET ENERGIATEHOKKUUS
SUUNNITTELUPERIAATTEITA VAURION KORJAUS - HOMEVAURION KORJAUS: HOME POISTETAAN, RAKENNE TEHDÄÄN HOMEETTOMAKSI KAIKKI HOMEVAURIOT KORJATAAN VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT ELIMINOIDAAN HOME POISTETAAN (LÄHES) TÄYDELLISESTI UUTTA VASTAAVAT KOSTEUSFYSIKAALISESTI OIKEIN TOIMIVAT RAKENTEET ILMANVAIHDON KORJAAMINEN ONGELMAN KORJAUS - HOMEONGELMAN KORJAUS: HOMEEN TULOA SISÄILMAAN YRITETÄÄN ESTÄÄ ILMAVUOTOJEN TIIVISTÄMINEN HOMEEN KAPSELOINTI KOSTEUSRASITUKSEN VÄHENTÄMINEN ILMANVAIHDON KORJAAMINEN TAI TASAPAINOITTAMINEN
TALOUDELLISIA KYSYMYKSIÄ MIKÄ ON RAKENNUKSEN ARVO, JOS SIINÄ ON HOMEVAURIO, MUTTA EI HOMEONGELMAA? VOIDAANKO VAURIOKORJAUSTA JA ONGELMAKORJAUSTA VERRATA TOISIINSA VALINTATILANTEESSA?
JURIDISIA KYSYMYKSIÄ KUKA VASTAA SIITÄ, JOS (TIIVISTYS)KORJAUS EI ONNISTU, VAAN OIREET JATKUVAT? SUUNNITTELIJA? URAKOITSIJA? OMISTAJA? MIKÄ ON ESIM. TIIVISTYSKORJAUKSEN KÄYTTÖIKÄ?
TERVEYDELLISIÄ KYSYMYKSIÄ KUKA OTTAA VASTUUN, JOS OIREET JATKUVAT? SUUNNITTELIJA? URAKOITSIJA? ISÄNNÖITSIJÄ (KORJAUSTAVAN PÄÄTTÄJÄ)? OMISTAJA? MITEN VASTUU TOTEUTUU? MITEN ONNISTUMISTA SEURATAAN?
VAURIOKORJAUS HOMELOUKKUTALOJEN (TAI OMAKOTITALOJEN YLEISEMMINKIN) KORJAUSSUUNNITTELUSSA PYRITÄÄN USEIMMITEN HOMEVAURION TÄYSMITTAISEEN KORJAAMISEEN ASIAKKAAT OVAT HERKISTYNEET, VÄHÄISETKIN MÄÄRÄT EPÄPUHTAUKSIA NÄYTTÄVÄT AIHEUTTAVAN OIREILUA ASIAKKAIDEN KOKO OMAISUUS ON KIINNI RAKENNUKSESSA, TALO EI VOI JÄÄDÄ HOMETALOKSI TIIVISTYS- YMS. KORJAUSTEN PITKÄAIKAISESTA TOIMIVUUDESTA EI OLE NÄYTTÖÄ
KORJAUSSUUNNITELMA SISÄLTÄÄ: YKSITYISKOHTAINEN TYÖSELOSTUS TARKAT PIIRUSTUKSET SUOJAUS- JA ALIPAINEISTUSOHJEET VALVONTAOHJEET/-LISTAT JÄLKISIIVOUSOHJEET KODIN IRTAIMISTON KÄSITTELYOHJEET LISÄKSI TARVITTAESSA MM. LVIS-SUUNNITELMAT KUSTANNUSARVIOT URAKKASOPIMUSASIAKIRJAT HUOLTOKIRJA VAARANA ASIAKKAAN HUKKUMINEN PAPERIIN! PALJON PAPERIA HYLLYYN VÄHÄN KÄYTÄNTÖÖN
Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN KATTO VUOTO ULKOILMAN KOSTEUS PINTAVEDET LIIAN KORKEA MAANPINTA PUTKI- JA LAITEVAURIOT PESU- JA KOTITALOUSVEDET LIIALLINEN ILMANKOSTEUS RAKENNEKOSTEUS DIFFUUSIO PESUTILAN VEDENERISTYKSEN PUUTTEET PUUTTEELLINEN TUULETUS ROSSIPOHJASSA KAPILLAARISESTI MAASTA NOUSEVA KOSTEUS VUOTAVAT IKKUNAT/PELLIT RIITTÄMÄTÖN MAAPOHJAN KUIVATUS Kosteuvauriokorj. laadunvarmistus 1999
Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät Puuosia betonitai tiilirakenteissa Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto Vuotavat kattoikkunat/ -lyhdyt Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto Kosteiden tilojen/keittiön puutteellinen vedeneristys Veden kondensoituminen kattorakenteisiin Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta/kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin Katemateriaalin vesivuodot Ulkoseinän sekä lattiaja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Epätiiviit ikkunat Tuulettumattomat tiilivilla-tiili tai tiili-villabetoni -seinät Rakennuksen sijainti rinteessä Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines Alapohjan täytön kapillaarisuus Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä Ryömintätila ylipaineinen Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkava lattialaatan alapuolelta Putkikanaalit lattian alla Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus/rakennusjätettä Harri Hakkarainen TKK 2007
Kellarinseinien ja -lattioiden ongelmat/tutkiminen 1. Salaojitus- ja sadevesijärjestelmät ja vesieristeet puuttuvat tai eivät toimi. Kantavat seinät ja/tai lattian betonilaatta kostuvat, kosteusmittaus betonista 2. Sisäpuolella lämmöneriste, paneeleita tms. märkää seinää vasten. Pintarakenteeseen luukku, Rh-kosteusmittaus betonista (voi onnistua pintatunnistimellakin). Materiaalinäyte eristeestä ja alajuoksusta betonin rajapinnassa 3. Homeongelma usein myös betoniseinän ja sisäpuolisen tiiliverhouksen välisessä ilmatilassa 4. Lattian ongelmat voivat johtua myös vuodoista Vesimittarin liike, patteriverkoston veden lisäys? Ympäristöopas 29 1997
Kellarinseinän vauriot
Kellariseinä Talon vierustat kaivetaan auki hieman anturan alapinnan tason alapuolelle siten, että kaivanto viettää hieman siihen suuntaan, jonne salaojiin kertyvä vesi johdetaan (yleensä kaupungin sadevesijärjestelmään). Kaivettu maapohja ja salaojien päälle tuleva salaojitussora tai sepeli erotetaan toisistaan suodatinkankaalla. Kellarin seinä vedeneristään ja lämmöneristetään ulkopuolelta samalla kertaa. Vedeneristeenä perusmuurilevy Perusmuurin ulkopuolinen kosteuseristys ja lämmöneristys voidaan suorittaa myös ns. salaojittavilla lämmöneristeillä (Isorän tai Fuktisol) Seinän sisäpuolelta poistetaan kaikki vaurioituneet lämmöneristeet ja ulkoseiniä vasten olevat puurakenteet.
Kellariseinä LÄMPÖRAPPAUS JA ERISTYS 50 MM VALMISTAJAN OHJEEN MUKAAN 1:20 VANHAT SISÄPANELOINNIT YMS. RAKENTEET PURETAAN, SISÄPUOLINEN TIILIVERHOUS JA LÄMMÖNERISTE POISTETAAN KOKONAAN ULKOPUOLELLE KYLMÄBITUMISIVELY JA HITSATTAVA KUMIBITUMIKERMI. KERMI ULOTETAAN ANTURAN KYLKEEN LÄMMÖNERISTE XPS-ERISTE 50 MM ANTURAN JA PERUSMUURIN VÄLINEN PYKÄLÄ VIISTETÄÄN TÄYTEVALULLA SV SALAOJAT TEHDÄÄN JÄYKÄLLÄ HYVÄLAATUISELLA SALA- OJAPUTKELLA SADEVESIPUTKET JÄYKKÄÄ UMPIPUTKEA SEINÄN VIERUSTA TÄYTETÄÄN SALAOJASORALLA (RIL LUOKKA 1) TAI PUHTAALLA SEPELILLÄ 3-12 MM SUODATINKANGAS PERUSMAAN JA SALAOJASORAN VÄLIIN ANTURAN REUNASTA MAANPINTAAN ASTI SO MAANPINNAT KALLISTETAAAN RAKENNUKSESTA ULOSPÄIN 1:20 VÄHINTÄÄN 5 METRIN MATKALLA
Syöksytorvien aiheuttamat vauriot
Viemäreiden yms. tarkastuskaivot
Tuulettuva alapohja 1. Tuuletus ei riitä. 2. Sadevesi- ja salaojajärjestelmä ei toimi, vedet menevät talon alle (talon alle on päästävä tarkastamaan!). 3. Alapohjan pohjamaan päällä usein rakennusjätettä, multaa, kantoja yms. jotka homehtuvat Läpivientien ja saumojen tiiveydessä yleensä ongelmia, haju pääsee sisään. 4. Home leviää usein alapohjarakenteisiin. 5. Ongelmat varmistuvat usein vain materiaalinäytteiden avulla.
Koolattu puulattia piilobetonilattia Puretaan puukoolaukset, lämmöneristeet ja betonilattiat Uusitaan kapillaarikatkaisukerros puretun laatan alle. Väh. 300 mm pesty sepeli. EPS-lämmöneriste betonilaatan alapuolelle 150 250 mm Uusi tb-laatta 80-100 mm ja pintarakenteet
Sokkelin lämmöneristeen korjaaminen
Ryömintätilan korjaukset Puretaan homeiset lämmöneristeet ja puurakenteet pois. Sokkelin betoni puhdistetaan sisäpuolelta esim. hiekkapuhaltamalla ja käsitellään homepuhdistusaineella. Läpivientien juuret tiivistetään polyuretaanivaahdotuksella. Puurakenteisissa alapohjissa rakenteiden painuminen ja kutistuminen huomioidaan tiivistystoimenpiteillä. Pohjamaa kaivetaan pois vähintään 300 mm syvyyteen, yleensä anturan alapintaan. Pohjamaan päälle vettä ja vesihöyryä läpäisevä ja homehtumaton suodatinkangas maa-ainesten sekoittumisen estämiseksi. Maapohjan lämmöneristeeksi ja maaperästä nousevan kosteuden haihtumisen estämiseksi asennetaan 200-300 mm puhdasta kevytsoraa. Tuuletusaukkojen pinta-ala väh. 4 promillea pohjan alasta. Tuuletusaukot väh. 150x150 mm, 6 m välein
Homepurkutyössä suojautuminen Työntekijöiden henkilökohtaiset suojaimet mikrobialtistumisen ehkäisemiseksi (iho, hengitys ja kasvot) hengityksen suojaus FFP3-luokan (kevytsuojain/en 149:2001) kaasumaisia ja pölyjen epäpuhtauksia vastaan suodattava yhdistelmä puolinaamari FFA2P3. Pölyn leviäminen korjattavista tiloista muihin tiloihin tulee estää erottamalla korjausten alaiset tilat esim. muoviseinin muista tiloista (osastointi).
Pölyttömäksi siivous ja hajusaneeraus Siivous etenee puhtaalta alueelta likaiselle alueelle päin ja siivous alkaa ylhäältä alaspäin. Tilat imuroidaan pölyttömäksi käyttäen mikro- tai HEPAsuodattimella varustettua imuria. Imuroinnin jälkeen pinnat pyyhitään nihkeällä liinalla käyttäen pyyhittävälle pinnalle soveltuvaa pesuainetta. Siivous suoritetaan kolmeen kertaan tavanomaisen rakennussiivouksen lisäksi. Pölyn annetaan laskeutua siivousten välissä 2-3 vuorokautta Ylläpitosiivousta tehostetaan korjausten jälkeen (esim. 2 krt / viikko). Pestään normaalilla vesipesulla tai kemiallisella pesulla mieluiten pesulassa. Homeenhajua voidaan poistaa vaatteista tai tekstiileistä myös etikkatai soodavesipesulla.
Pölyttömäksi siivous Tekstiilit ja kalusteet yms. Pestään normaalilla vesipesulla tai kemiallisella pesulla mieluiten pesulassa. Homeenhajua voidaan poistaa vaatteista tai tekstiileistä myös etikka- tai soodavesipesulla. Pehmolelut, patjat, peitot ja tyynyt yms. pestään niiltä osin kuin se on mahdollista, muut imuroidaan huolellisesti. Jos puhdistuksen jälkeen edelleen todetaan materiaaleissa poikkeavaa hajuhaittaa on suositeltavaa hävittää ko. esineet. Pinnat, joita ei voida pestä, pelkästään imuroidaan. Kirjojen osalta kirjat imuroidaan yksitellen.
Yleistä korjausmenetelmistä Rakennetta muutettava alkuperäisestä Korjaukset erittäin laajoja ja koskevat koko rakennusta Paikkakorjaukset eivät riitä Tavoitteena asumisterveellinen rakennus Korjaussuunnittelu ja valvonta välttämätöntä Korjaustyön aikana todellinen laajuus esille muutoksia suunnitelmiin
Kellarin seinä
Julkisivun eristeiden vaurio
Muottilaudoitukset maan alaisissa tiloissa
Korjauksia epäonnistuu jatkuvasti, mitä pitäisi tehdä? 1. Rakenteiden kuntotutkimuskynnystä pitää madaltaa - todelliset ongelmat useimmiten piilevissä homevaurioissa. 2. Riskirakenteet pitää tutkia kaikki, myös muita rakenneosia on syytä avata ennen korjaussuunnittelua. 3. Kaikki homeongelmat on korjattava peruskorjauksen yhteydessä - homevauriotulkinta? 4. Homeongelmat ja ilmanvaihto on korjattava yhtäaikaa.
Kiitos! www.heli.fi Hengitysliiton korjausneuvonnan palvelupuhelin: 020 757 5181 ti to, klo 9 15 8,28 snt/puh + 7 snt/min (lankapuh) 8,28 snt/puh + 17 snt/min (matkapuh)