Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus



Samankaltaiset tiedostot
Karkeat kiv.maat. Ohra ja kaura Kevätvehnä Ohra/kaura/vehnä, seosvilja

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Karjanlannan käyttö nurmelle

Reijo Käki Luomuasiantuntija

LANNOITEOPAS

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Sitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa.

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Liite K: Tukikelpoisuudet 2019

SISÄLLYS. N:o 658. Valtioneuvoston asetus

Tuet ja valvonta Janika Hinders ja Rune Forsman

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

TUKIKELPOISUUDET 2018 x = tukeen oikeuttava

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ympäristötuen valmistelu

Lannoiteopas

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

1 (30) VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Työpaja 3: Ympäristösitoumukset

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Katsaus ympäristöhallinnon ajankohtaisiin asioihin. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät , Tampere

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun asetuksen 8 :n kumoamisesta

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

Luomutilojen tuki-ilta

Lannoiteopas

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

1(2) LAUSUNTOPYYNTÖ

Liite B. Kasviluettelo

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 625. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Ympäristökorvaus ja valvonta

Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Valtioneuvoston asetus

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

SISÄLLYS. N:o 246. Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ympäristökorvaus ja valvonta

SISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Hamppu viljelykiertokasvina

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Transkriptio:

N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu satotaso kg Karkeat kivennäis Karkeat kivennäis VILJAT Ohra ja kaura 4 000 kg 90 90 Kevätvehnä 4 000 kg 1 110 90 Ohra/kaura/vehnä seosvilja 4 000 kg 90 90 Syysruis syksyllä Syysruis keväällä 3 000 kg 90 Kevätruis 3 000 kg 90 Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä 4 000 kg 1 110 90 Muut viljat ja niiden seokset 4 000 kg 90 ÖLJY JA TEOLLISUUS KASVIT Syysrypsi ja syysrapsi syksyllä Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1 7 kg 110 90 Pellavat, maissi, öljyhamppu, auringonkukka 90 PALKOKASVIT Herne, härkäpapu, makea lupiini 45 45 45 45 Liite 1

1554 N:o 3 Taulukko 2. Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus (kg/ha/v) Syyskylvöisillä kasveilla lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Kasvi Saavutettu satotaso Lisätyppi kg/ha/v Ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruisvehnä, 4 0 kg + 10 spelttivehnä, muut viljat ja niiden seokset 5 000 kg + Syysruis, kevätruis Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio 5 0 kg 3 0 kg 4 000 kg 4 0 kg 2 000 kg 2 2 kg 2 0 kg + + 10 + + + 10 + +

N:o 3 1555 Taulukko 3. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Etelä ja KeskiSuomi Pohjois Suomi Levitysaika Savi ja Karkeat kivennäis Savi ja Nurmet Monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi Laidun: Moni tai yksivuotiset laidunnurmet Vihantavilja, kokovilja Kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä Muut nurmikasvustot Nurmen perustaminen Perustaminen keväällä Perustaminen suojakasvin kanssa Perustaminen ilman suojakasvia Perustaminen kesällä Perustaminen syksyllä Riista ja maisemakesannon perustaminen, viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa Korjattaessa kaksi satoa Korjattaessa kolme tai useampia satoja 0 2 0 2 1 190 0 2 Karkeat kivennäis 0 0 1 1 1 1 Kevätlevitys 1 90 90 Syksyllä Keväällä 0 2 1 1 1 90 90 Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon (1) typpimäärä suojakasville Kevätlevitys 2. levitys essa Syyslevitys 1.9. mennessä 1 190 Siemennurmet Kevätlevitys 110 110 90 Ruokohelpi energiakäyttöön Perustamisvuonna Kevätlevitys Satovuosina 90 Mukula ja juurikasvit Sokerijuurikas Kevätlevitys 1 1 1 Peruna Tärkkelysperuna, satotaso tn/ha Kevätlevitys 105 105 105 105 Tärkkelysperuna, 1 1 1 1 satotaso tn/ha Varhaisperuna Kevätlevitys Varhaisperuna + Kevätlevitys kerääjäkasvi Muu peruna, Kevätlevitys 85 85 85 85 satotaso tn/ha Muu peruna, satotaso tn/ha Muut peltokasvit 110 90

1556 N:o 3 Taulukko 4. Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Kasvi Viljavuusluokka Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Ruis, vehnä, öljykasvit, 32 24 12 8 palkokasvit Ohra 34 26 22 14 10 Kaura, nurmikasvien 28 16 8 4 siemenviljely Ohra/kaura/vehnä 31 23 19 11 7 seosvilja Kokoviljasäilörehu 32 24 16 12 Nurmen perustaminen 52 44 36 28 suojaviljaan Nurmen perustaminen: 36 32 28 24 15 keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä Nurmi keväällä ennen 16 12 8 4 kesäperustamista Yksivuotiset rehunurmet 32 24 16 12 Monivuotinen nurmi laidun muut rehunurmet 32 24 32 16 24 8 16 8 Peruna 55 Sokerijuurikas 63 63 43 26 14 Kuitupellava 32 24 12 8 Ruokohelpi, 10 perustamisvuonna Ruokohelpi, satovuonna 15 10 5 Riista ja maisemakesannon 28 16 8 4 perustaminen sekä viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa Muut kasvit 15 10 5

N:o 3 1557 Taulukko 5. Taimitarhakasvien, marjojen, hedelmäkasvien ja avomaanvihannesten typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) maalajin ja multavuuden perusteella Savi ja Hiekka, hieta ja moreeni Multava Vähämultainen Runsasmultainen Multava Erittäin runsasmutainen Vähämultainen Runsasmultainen Erittäin Runsasmultainen Multa ja turve Taimitarhakasvit Mansikka 1), vadelma, mustaherukka Muut marjat Hedelmät 2) Kerä, ruusu ja kukkakaali, 1 1 90 65 125 1 1 85 1 1 1 1 1 1 55 75 1 45 65 1 90 15 45 75 2 2 2 lanttu, purjo, avomaankurkku Muut sipulikasvit 1 110 Muut kaalit 175 1 1 Porkkana ja muut juurekset 1 1 1 Palkokasvit 55 Kerä ja lehtisalaatit 1 1 Muut vihannekset ja yrtit 1 1 125 Siemenmausteet ja muut kasvit 90 1 ) Jos mansikkakasvusto perustetaan ns. satotaimista, voidaan perustamisvaiheen typpilannoitusta lisätä %. 2 ) Jos omenatarhassa on nurmikate, voidaan perustamisvaiheen typpimäärää lisätä kg/ha. Taulukko 6. Tihkukastellun mansikan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) satotason ja maalajin multavuuden perusteella Mansikan satotaso tn/ha Multavuus 5 10 Vähämultainen maa Runsasmultainen maa 45 55 75 95 Erittäin runsasmultainen maa ja turvemaa 75 95

1558 N:o 3 Taulukko 7. Taimitarhakasvien, marjojen, hedelmäkasvien ja avomaanvihannesten fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Välttävä Viljavuusluokka Huono Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Taimitarhakasvit 1) 90 Mansikka, vadelma, mustaherukka 25 25 10 10 Muut marjat Hedelmät 90 45 25 10 Kaalit, sipulit 110 110 10 Juurekset 75 55 10 Varastoporkkana 75 55 Palkokasvit 25 15 10 Muut vihannekset 10 Yrtit ja siemenmausteet 32 24 12 8 Muut kasvit 32 24 12 8 25 15 15 1 ) Fosforilannoituksen ylärajat astiataimille: Peruslannos 165 g/m 3, pitkävaikutteinen lannos ja täydennyslannos 2 g/m 3

N:o 3 1559 Taulukko 8. Viljelykasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) vähennetyn lannoituksen lisätoimenpiteessä Etelä ja KeskiSuomi Savi ja Karkeat kivennäis PohjoisSuomi Savi ja Karkeat kivennäis Viljat Ohra, kaura 90 Kevätvehnä 110 90 Syysruis syksyllä Syysruis keväällä 90 Kevätruis Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä 110 90 keväällä Muut viljat Öljy ja teollisuuskasvit Syysrypsi, syysrapsi syksyllä Kevätrypsi, kevätrapsi ja ruistankio sekä syysrypsi ja syysrapsi keväällä 90 90 Muut öljy ja teollisuuskasvit Palkokasvit Herne, härkäpapu ja makea lupiini 25 25 Mukula ja juurikasvit Sokerijuurikas 1 1 Tärkkelysperuna 65 65 Varhaisperuna Muu peruna 45 45 Nurmet Säilörehu 1 1 1 1 1 1 Kuivaheinä 90 90 90 90 Kuivaheinän lisätyppi, jos odelma korjataan Laidun 1 1 1 1 Muut kasvit Taulukko 9. Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot LANTALAJI FOSFORIA KG/M 3 LIUKOISTA TYPPEÄ KG/M 3 Naudan kuivikelanta 1,2 1,2 Naudan lietelanta 0,5 1,8 Naudan virtsa 0,1 1,8 Sian kuivikelanta 2,5 1,5 Sian lietelanta 0,8 2,7 Sian virtsa 0,2 1,6 Lampaan kuivikelanta 1,5 1,2 Hevosen kuivikelanta 0,5 0,4 Kanan kuivikelanta 4,4 4,5 Broilerin kuivikelanta 3,5 5,1 Ketun kuivikelanta 11,5 3,8 Minkin kuivikelanta 9,5 2,4

15 N:o 3 Liite 2 Rotupuhtaustodistukset Rotu Rotupuhtaustodistuksen antaja Rotupuhtaustodistus/siinä rotupuhtauden osoittava merkintä Itä, länsi ja pohjoissuomenkarja Faba Jalostus 1)Kantakirja tai 2)Polveutumistodistus/S Suomenlammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1 tai 2) Sukutodistus/SS1 Kainuunharmaslammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1 värikoodi Y, Y5, Y6,Y7, Y8 tai Y9 tai 2) Sukutodistus/SS1 värikoodi Y, Y5,Y6, Y7, Y8 tai Y9 Ahvenanmaanlammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/AA1 2) Sukutodistus/AA1 tai tai Föreningen Ålandsfår rf Maija Häggblomin allekirjoittama 1) Besättningsblankett tai 2) Stambokskort Suomenvuohi Viljelijän oma ilmoitus Lnro 218L, jossa vanhempien ja isovanhempien tulee olla suomenvuohia Suomenhevonen Suomen Hippos Suomenhevosen rekisteritodistus tai Suomenhevosen hevospassi Suomalainen iaiskana Maa ja elintarviketalouden Maatiaiskanojen säilytysohjelman tutkimuskeskus (MTT) rekisteritodistus