Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

Transkriptio

1 Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

2 Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja sen sisältämien ravinteiden määriä valuma-aluekohtaisesti Lannanlevityskelpoisen peltopinta-alan määrää valuma-aluekohtaisesti Lannan ja ravinteiden määriä lannanlevityskelpoiseen peltopinta-alaan suhteutettuna Turv la sijaitsevien peltojen pinta-alamääriä valumaaluekohtaisesti (ajanpuutteen vuoksi ei sisälly tähän seminaariesitykseen) Tarkasteltiin niitä valuma-alueita, joilla on paljon turv la sijaitsevaa peltopinta-alaa ja joilla kotieläintalous on voimakasta (ajanpuutteen vuoksi ei sisälly tähän seminaariesitykseen) Toni Sankari 2

3 Miksi valuma-alueet olivat tarkastelun kohteena? Valuma-alue on luonnollinen toiminnallinen alueyksikkö Viljelijöitä koskeva tietosuoja ei vaarannu, kun tilakohtaiset tiedot yleistetään valuma-aluetasolle Suomen ympäristökeskuksen jakovaihe 3:n mukaiset valuma-alueet ovat sopivan kokoisia, kun lanta-, ravinne- ja peltoaloja esitetään maakunnan laajuisina karttoina Seuraavissa kolmessa kartassa on esitetty jakovaihe 3:n mukaiset valuma-alueet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta Toni Sankari 3

4 Valuma-alueet: Etelä-Pohjanmaa

5 Valuma-alueet: Pohjois-Pohjanmaa (eteläosa)

6 Valuma-alueet: Pohjois-Pohjanmaa (pohjoisosa)

7 Lähtöaineistot tarkastelussa Maatilakohtaiset eläinmäärätiedot (naudat, siat, hevoset, kanat, kalkkunat), vuosi 2013 Viljelijöiden osoiterekisteri, vuosi 2013 Tieto peruslohkojen viljelykäytöstä, vuosi 2013 Peruslohkojen rajat Valuma-alueaineisto (jakovaihe 3) Taustakartta-aineistoja (Yleiskartta 1 milj., Maastokarttarasteri 1: ) Toni Sankari 7

8 Turkistarhaus ei ollut tässä tarkastelussa mukana Turkistarhauksesta ei ole saatavissa kootusti tarhaajakohtaisia tietoja Aiemmin toteutetuissa tutkimuksissa on käytetty kuntakohtaisia tietoja, mutta ne ovat liian epätarkkoja valuma-aluekohtaiseen tarkasteluun Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n (PSTK) kautta olisi mahdollista saada tarhaajien sijaintitiedot, mutta aineistoon ei ole vielä sidottavissa tuotantoeläinkohtaisia tietoja Toni Sankari 8

9 Lanta- ja ravinnemäärien laskennan perusajatus Laskennat perustuvat tilakohtaisiin eläinmäärätietoihin Eläinmäärien perusteella arvioitiin tiloilla syntyvän lannan määrät Lantamäärien pohjalta arvioitiin lannan sisältämät ravinnemäärät Tilakohtaiset tiedot siirrettiin valuma-aluekohtaisiksi tiedoiksi Toni Sankari 9

10 Nautojen ja sikojen osalta eläinluokkia yleistettiin Käytössä olleessa lähtöaineistossa nautojen ja sikojen lukumäärät oli esitetty 41 luokan avulla Aineisto yleistettiin seitsemään luokkaan, jotta siitä saatiin yhteensopiva lannan varastointiohjeen (MMM-RMO C4) kanssa Luokkien yleistystapa on esitetty seuraavassa diassa Toni Sankari 10

11 Alkuperäiset luokat Lypsylehmä Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni Luokat yleistyksen jälkeen Nuorkarja 6-8 kk Nuorkarja < 6 kk Lihasika Siitossika, joutilas emakko 1 Alle 24kk poikinut emolehmähieho X 2 Alle 24kk poikinut lypsylehmähieho X 3 Emakoiksi tarkoit. siat, alle 8 kk X 4 Emolehmä 24kk- X 5 Hiehot 12kk-24kk (ei poikineet), emolehmäksi X 6 Hiehot 12kk-24kk (ei poikineet), jalostukseen X 7 Hiehot 24kk- (ei poikineet), emolehmäksi X 8 Hiehot 24kk- (ei poikineet), lihantuotantoon X 9 Hiehot 24kk- (ei poikineet), maidontuotantoon X 10 Lehmävasikat 6kk-12kk, emolehmäksi X 11 Lehmävasikat alle 6kk, emolehmäksi X 12 Lehmävasikat ja hiehot 12kk-24kk, lihantuot./emol. X 13 Lehmävasikat ja hiehot 12kk-24kk, lypsylehmiksi X 14 Lehmävasikat ja hiehot 6kk-12kk, lihantuot./emol. X 15 Lehmävasikat ja hiehot 6kk-12kk, lypsylehmiksi X 16 Lehmävasikat ja hiehot alle 6kk, lihantuot./emol. X 17 Lehmävasikat ja hiehot alle 6kk, lypsylehmiksi X 18 Lihasiat, elopaino kg X 19 Lihasiat, elopaino kg X 20 Lypsylehmä 24kk- X 21 Muu nauta 6-24 kk X 22 Muu nauta yli 24 kk X 23 Muu vasikka alle 6 kk X 24 Porsaat, elopaino alle 20kg X 25 Siat, elopaino 20kg-50kg X 26 Siitoskarjut, elopaino 50kg- X 27 Sonni alle 6kk, jalostukseen X 28 Sonni alle 6kk, lihantuotantoon X 29 Sonni väh. 12kk, alle 16kk, jalostukseen X 30 Sonni väh. 12kk, alle 16kk, lihantuotantoon X 31 Sonni väh. 16kk, alle 21kk, jalostukseen X 32 Sonni väh. 16kk, alle 21kk, lihantuotantoon X 33 Sonni väh. 21kk, alle 24kk, jalostukseen X 34 Sonni väh. 21kk, alle 24kk, lihantuotantoon X 35 Sonni väh. 24kk, jalostukseen X 36 Sonni väh. 24kk, lihantuotantoon X 37 Sonni väh. 6kk, alle 8kk, jalostukseen X 38 Sonni väh. 6kk, alle 8kk, lihantuotantoon X 39 Sonni väh. 8kk, alle 12kk, jalostukseen X 40 Sonni väh. 8kk, alle 12kk, lihantuotantoon X 41 Tiineet, vähintään kerran porsineet emakot X 11 Vieroitettu porsas

12 Lannan käsittelymenetelmää koskeva yleistys Kohdemaakuntien alueella lannasta arvioidaan käsiteltävän 30% kuivalantamenetelmällä ja 70% lietelantamenetelmällä Tilakohtaista tietoa lannan käsittelymenetelmistä ei ole saatavilla Tämän vuoksi lantamäärien arviointi toteutettiin siten, jokaiselle tilalle laskettiin sekä kuivalantamäärät (30% osuudella) että lietelantamäärät (70% osuudella) Todellisuudessa jokaisella tilalla on käytössä vain jompikumpi käsittelymenetelmä, mutta alueellista tarkastelua varten voidaan soveltaa em periaatetta kullekin tilalle Toni Sankari 12

13 Taulukkoarvot lantamäärien laskemiseen (Lähde: Lannan12 kk varastointiohje, Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C4) 12 kk:n aikana syntyvä lantamäärä (m 3 /eläin) Eläinlaji/-luokka Kuivikelanta Virtsa Lietelanta Lypsylehmä 12,0 8,0 24,0 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 9,0 4,0 15,0 Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8,0 Nuorkarja alle 6 kk 2,4 1,2 4,0 Lihasika 0,7 1,0 2,0 Siitossika, joutilas emakko 0,8 1,2 2,4 Vieroitettu porsas 0,5 0,5 1,0 Hevonen 12,0 (* Kana 0,05 Kalkkuna 0,03 (* Hevosen virtsan oletetaan imeytettävän kuivikkeeseen Toni Sankari 13

14 Taulukkoarvot lannan ravinnemäärien laskemiseen (Lähde: Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen sekä Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2010) *) Kalkkunan osalta tietoja ei ollut saatavilla, joten laskennassa käytettiin kanan arvoja Kuivikelanta (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,2 4,1 1,2 3,2 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,2 4,1 1,2 3,2 Nuorkarja 6-8 kk 1,2 4,1 1,2 3,2 Nuorkarja alle 6 kk 1,2 4,1 1,2 3,2 Lihasika 1,5 4,6 2,5 2,8 Siitossika, joutilas emakko 1,5 4,6 2,5 2,8 Vieroitettu porsas 1,5 4,6 2,5 2,8 Hevonen 0,4 2,3 0,5 2 Kana 4,5 9,2 4,4 4,5 Kalkkuna *) 4,5 9,2 4,4 4,5 Virtsa (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,8 2,5 0,1 4,5 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,8 2,5 0,1 4,5 Nuorkarja 6-8 kk 1,8 2,5 0,1 4,5 Nuorkarja alle 6 kk 1,8 2,5 0,1 4,5 Lihasika 1,6 2,1 0,2 1,5 Siitossika, joutilas emakko 1,6 2,1 0,2 1,5 Vieroitettu porsas 1,6 2,1 0,2 1,5 Lietelanta (kg/m 3 ) Eläinlaji/-luokka Liukoinen Kokonaistyppfosfori Kokonais- typpi Kalium Lypsylehmä 1,8 3,0 0,5 2,9 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1,8 3,0 0,5 2,9 Nuorkarja 6-8 kk 1,8 3,0 0,5 2,9 Nuorkarja alle 6 kk 1,8 3,0 0,5 2,9 Lihasika 2,7 3,8 0,8 1,9 Siitossika, joutilas emakko 2,7 3,8 0,8 1,9 Vieroitettu porsas 2,7 3,8 0,8 1,9

15 Perusajatus lannanlevityskelpoisen peltopintaalan tarkasteluun Kaikkiaan kohdemaakuntien alueella oli yli peruslohkoa (pinta-ala yli hehtaaria) Oletettiin, että peruslohkojen viljelykäyttö vaikuttaa siihen, onko lohko lähtökohtaisesti lannanlevityskelpoinen Seuraavassa diassa on esitetty ne 30 viljelykäyttöluokkaa, jotka arvioitiin lannanlevityskelpoisiksi Lannanlevityskelpoisiksi arvioituja peruslohkoja saatiin yhteensä yli kpl (pinta-ala yli hehtaaria) Tarkastelussa oli mukana sekä kasvinviljelytilojen että kotieläintilojen pellot Toni Sankari 15

16 Peruslohkojen viljelykäyttöluokista seuraavat 30 luokkaa valittiin lannanlevityskelpoiseksi 1-vuotiset kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehunurmet Ruokaperuna 1-vuotiset laidunnurmet Ruokateollisuusperuna 20 v. erityistukisopimus, pelto Ruokohelpi Erityistukisopimusala, pelto Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa Kasvimaa Seoskasvusto (valkuaiskasvit + väh. 50 % viljaa) Kaura Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit) Kevätrapsi Seosvilja (korsiviljat) Kevätruis Seosviljat (korsiviljat+öjlykasvit) Kevätrypsi Sokerijuurikas, sokerintuotantoon Kevätvehnä Syysrapsi Kumina Syysruis Maissi Syysrypsi Mallasohra Syysspelttivehnä Monivuot. kuivaheinä-, säilörehu-, ja tuorerehunurmet Syysvehnä Rehuohra Vihantavilja Toni Sankari 16

17 Tarkastelun tuloksena on visuaalisia karttaesityksiä sekä laskennalliset tiedot esittävä taulukkoaineisto Seuraavista karttaesityksistä on selkeyden vuoksi jätetty valuma-aluetunnukset pois. Valuma-aluetunnukset ovat kuitenkin mukana A3-kokoon optimoiduissa pdf-karttaesityksissä, jotka tulevat raportoinnin liitteeksi Toni Sankari 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 Toni Sankari 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 Karttaesitysten lisäksi valuma-aluekohtaisia tietoja voidaan tarkastella tuotetuista taulukoista Lannanlevityskelpoiseen peltopinta-alaan suhteutetut lanta- ja ravinnemääräkartat eivät yksinään kerro valuma-alueella syntyvistä lanta- ja ravinnemääristä!! Edellä mainittuja karttoja tarkasteltaessa on syytä havainnoida myös valuma-alueiden pinta-aloihin suhteutettuja lanta- ja ravinnemääräkarttoja Karttojen lisäksi tuotettiin valuma-aluekohtainen taulukkoaineisto, josta lanta- ja ravinnemäärät käyvät ilmi lukuina Toni Sankari 33

34 Tuotos kartta- ja taulukkomateriaalien ohella: Työ on tämän avulla toistettavissa päivitetyillä aineistoilla ja tarvittaessa eri perusteiden mukaisilla arvoilla!!! 34