Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Transkriptio

1 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015

2 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen pitää olla korvauskelpoisia Poikkeus tukialuerajaukseen: sokerijuurikas saa kansallista tukea koko maassa

3 Pohjoinen hehtaarituki Rajattu tietyille kasveille Vehnä, ruis, sokerijuurikas, tärkkelysperuna, avomaan vihannekset, öljy- ja valkuaiskasvit, pellavat, tattari, maissi, osa valkuaiskasvustoista ja osa hamppukasvustoista

4 Pohjoinen hehtaarituki Tukea ei makseta vihannesten rehutuotannolle, istukassipulille, mausteille eikä vihannestaimille Herneen, härkäpavun, makealupiinin ja viljan seoskasvusto saa tuen. Siemenseoksessa pitää olla hernettä, papua tai lupiinia yli 50 %

5 Yleinen hehtaarituki Maksetaan kaikelle peltoalalle Maatalous-, puutarha- tai energiakasvit Poikkeukset: viljelemätön pelto, hvp, luonnonlaidun ja niitty, kasvimaa, kasvihuoneala

6 Nuoren viljelijän tuki Maksetaan sekä kansallisena että EU-tukena Kansallinen tuki C-alueella, EU:n tuki koko maassa Kansallisen tuen maksu samoin rajauksin kuin yleinen hehtaarituki Tukea ei makseta jos ei ole perustukioikeuksia

7 Nuoren viljelijän tuki Tuki maksetaan tilanpidon ensimmäistä kertaa aloittavalle viljelijälle enintään viiden vuoden ajan Ensimmäisen hakuvuoden ikäraja enintään 40 vuotta Tukea voi hakea myös yhtymä, yhtiö, yhteisö tai kuolinpesä/perikunta Yhteisössä määräysvallan tulee olla nuorella viljelijällä, muissa ryhmissä kaikkien jäsenten on täytettävä ehdot (kansallinen tuki)

8 Nuoren viljelijän EU-tuki Maksetaan aktiiviviljelijälle Tilanpidon aloittamisesta enintään viisi vuotta Yhtiöissä tai yhtymissä nuorella pitää olla määräysvalta Enintään 40-vuotias tilanpidon aloittamisvuonna

9 Tarkennukset Molempien puolisoiden on täytettävä ikäehto jos tila omistetaan yhdessä Yhtymässä kaikkien osakkaiden täytyy täyttää ehdot Kuolinpesän kaikkien osakkaiden täytyy täyttää ehdot

10 Tarkennukset Osakeyhtiössä nuorilla viljelijöillä täytyy olla yli 50 % osakkeista ja äänimäärästä Kommandiittiyhtiössä kaikkien nuoren viljelijän ehdot täyttävien on oltava vastuunalaisia yhtiömiehiä Vastuunalaisista yhtiömiehistä yli 50 % on oltava nuoria viljelijöitä Avoimen yhtiön kaikkien osakkaiden on täytettävä ehdot

11 Luonnonhaittakorvaus

12 Luonnonhaittakorvaus Ei yläikärajaa Minimipinta-ala viisi hehtaaria Jako kotieläin- ja kasvitiloihin Kotieläintilan eläintiheys vähintään 0,35 ey/hehtaari Eläimet lasketaan kuluvalta vuodelta Sitoumus yksivuotinen

13 Luonnonhaittakorvaus Korvaus pienenee jos peltoala ylittää 150 hehtaaria Kesantoja ja luonnonhoitopeltoja enintään 25 % peltoalasta Sallittu kesantoala lasketaan viljelykasvien mukaan. Viljelemätön pelto ja kasvimaa lasketaan alasta pois. Sallittu 25 % lasketaan loppualasta

14 Pellon korvauskelpoisuus

15 Muutokset Termi muuttuu: tukikelpoisuus = korvauskelpoisuus Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Ympäristö- ja LFA-korvauskelpoisuutta ei määritellä erikseen Pelto on aina korvauskelpoinen kummassakin tuessa tai sitten se ei ole korvauskelpoinen kummassakaan

16 Muutokset Korvauskelpoista alaa voidaan lisätä vuosittain 10 aaria peruslohkolle, aikaisintaan 2016 alkaen (määrärahojen puitteissa) Korvauskelpoisuus voidaan vaihtaa lohkolta toiselle: lohkojen oltava viljelijän omistamia, alaa oltava vähintään puoli hehtaaria ja vaihto on pysyvä Lohko voi myöskin olla korvauskelpoinen vain luonnonhaittakorvauksessa. Tällöin kasvilaji on pysyvä laidun. Näillä lohkoilla oli aiemmin tilatunnusominaisuutena B, pysyvä laidun

17 Korvauskelpoisuuden lisäys Vanhat tukikelpoiset pellot ovat korvauskelpoisia automaattisesti Aiemmin viljelyssä olleet tukikelvottomat pellot saavat korvauskelpoisuuden Lohkot joilta tukikelpoisuus on joskus vaihdettu pois saavat korvauskelpoisuuden Lohkot joiden tukikelpoisuus on menetetty saavat korvauskelpoisuuden välillä ilmoitetut uudet pellot ja jonolohkot saavat korvauskelpoisuuden

18 Korvauskelpoisuuden lisäys Korvauskelpoisuuden saaminen edellyttää että pelto on ollut tukihakemuksessa 2013 tai 2014 ja sillä on ollut ilmoitettuja kasvulohkoja Ilmoitettu kasvi ei ole saanut olla viljelemätön 2004 jälkeen raivatut uudet pellot eivät saa korvauskelpoisuutta

19 Korvauskelpoisuuden haku Vipuun on päivitetty lohkojen korvauskelpoisuus Korvauskelpoisuus on lueteltu myös Mavin maaliskuisessa viljelijäkirjeessä Pieni osa lohkoista on sellaisia joiden hyväksyttävyys on tutkittava erikseen -> erillinen korvauskelpoisuuden haku joka koskee pientä peltoryhmää. Hakuvastuu on viljelijällä

20 Korvauskelpoisuuden haku Korvauskelpoisuus haetaan joko paperilomakkeella tai sähköisesti Paperihaku 30.4 mennessä lomakkeella 102A Sähköinen haku ilmoittamalla peruslohkon lisätiedoissa pellon olevan korvauskelpoinen Korvauskelpoisuuden peruste on ilmoitettava

21 Ympäristökorvauksen edellytykset Tuki-info 2015

22 Lannoitus Omat, muusta viljelystä poikkeavat säädökset fosforin ja typen käytölle Fosforin lannoitusrajat vain ympäristökorvaukseen sitoutuneilla viljelijöillä Vaatimus viljavuustutkimuksesta koskee vain ympäristötukea Nitraattiasetus säätelee typen käyttöä Nitraattiasetuksessa typen käyttörajat korkeammat kuin ympäristökorvauksessa, ympäristökorvauksessa muutos entiseen pieni

23 Fosfori Fosforin käyttö ratkaisevaa. Ympäristökorvauksen muut ehdot täyttyvät jos fosforirajoista selviydytään Fosforin käyttöä rajoitetaan vain ympäristökorvauksessa Ongelmallisin fosfori karjanlannassa -> et voi päättää tuottaako karja fosforitonta lantaa vai fosforillista, et voi myöskään jättää levittämättä jos lantaa on liikaa etkä voi liikuttaa lantaa halvalla Karjanlannan poikkeussääntö antaa käyttää lannan fosforia vaikka maanäyte ei enää fosforia sallisi Fosforin tasaus mahdollista, tasausjakso enintään viisi vuotta

24 Karjanlannan käyttömäärät Karjanlannan käyttömäärät kun fosforia levitetään 15 kg/ha: - Naudan kuivalanta 15 m 3 /ha, vastaa yhtä lehmää tai puoltatoista sonnia esim. 50 lehmää => 50 ha - Naudan lietelanta 30 m 3 /ha, vastaa 1,2 lehmää tai 2,5 sonnia esim. 50 lehmää => 42,50 ha - Sian liete 18,8m 3 /ha, vastaa 3,7 emakkoa tai 7,8 lihasikaa esim. 150 lihasikaa => 19 ha - Sian kuivalanta 5,3 m 3 /ha, vastaa kolmea emakkoa tai viittä lihasikaa esim. 100 emakkoa => 33 ha - Lampaan lantaa 11,5 m 3 /ha, vastaa 8,9 uuhta karitsoineen esim. 150 uuhta => 17 ha - Hevosen lantaa 30 m 3 /ha, vastaa 1,75 hevosta esim. 15 hevosta => 8,5 ha

25 Karjanlannan käyttö Karjanlannan määrässä ei ole huomioitu laidunkautta Fosforia voi käyttää 15 kg /ha kun fosforiluokka hyvä (karjanlantapoikkeus)

26 Typpi Muutokset vanhan ympäristötuen ja uuden ympäristökorvauksen välillä pieniä Vanhassa järjestelmässä selviytynyt selviytyy uudessakin Ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäänyt voi käyttää liukoista typpeä enemmän kuin korvaukseen sitoutunut esim. ohralle ymp.korvauksessa 100 kg/n/ha/v nitraattiasetuksessa 160 kg/n/ha/v kivennäismailla Kokonaistyppeä säätelee nitraattiasetus, ympäristökorvaus ei tuo lisärajoituksia

27 Ympäristökorvausta valittaessa Tila esimerkki: - Lypsykarjatila jossa 50 lehmää ja 50 nuorta karjaa - Peltoa 100 ha => 60 ha säilörehunurmea, 10 ha laidunta, 20 ha ohraa, 5 ha LHP nurmea ja 5 ha suojavyöhykenurmea - Lietelanta, tuotantotapa tavanomainen, C2- alueella

28 Ympäristökorvausta valittaessa Ympäristökorvaus / tukivalinnat Ravinnetoimenpide 90 ha*54 /ha = Lietelannan sijoittaminen peltoon 60 ha*40 /ha = Suojavyöhykkeet 5 ha*450 /ha = LHP nurmet 5 ha*100 /ha = 500 Kerääjäkasvit 20 ha*100 /ha = Perustuki Viherryttämistuki Luonnonhaittakorvaus Yleinen hehtaarituki Tuet ja korvaukset yhteensä: Ei ympäristökorvausta Perustuki Viherryttämistuki Luonnonhaittakorvaus Yleinen hehtaarituki => Tuet yhteensä:

29 Ympäristökorvausta valittaessa Tukien ero on jos jäädään pois ympäristökorvauksesta Karjanlanta ratkaisee. Ehdot voidaan täyttää jos karjanlannan fosforista selviydytään

30 Kasvinsuojeluaineet Ympäristökorvaus edellyttää samoja asioita kuin täydentävät ehdot Ruiskuntestausvaatimus, kasvinsuojelukirjanpito, ammattitutkinto, kasvinsuojeluaineiden varastointi-, käyttö- ja säilytysohjeet ovat likimain yhtenevät

31 Kirjanpito ja vaatimukset sitoutumattomalla tilalla Viljelykiertosuunnitelma vaaditaan myös luomutiloilta Kasvinsuojelukirjanpito edellyttää lähes samoja asioita kuin lohkokirjanpito. Tietoja ei aina tarvitse viedä lohkotasolle mutta peräkkäiskäytön seuraaminen edellyttää käytännössä lohkotason kirjausta Nitraattiasetus edellyttää typpikirjanpitoa. Typen käytölle on kasvikohtaiset maksimirajat. Suoraa lohkokohtaista kirjanpitoa ei vaadita mutta käytännössä pitää pystyä osoittamaan ettei typen maksimirajoja ole ylitetty

32 Kirjanpito ja vaatimukset sitoutumattomalla tilalla Nitraattiasetus edellyttää satokirjanpitoa. Lohkotason kirjausta ei vaadita Nitraattiasetus edellyttää myös lannoitteiden levityspäivien kirjausta samoin kuin täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineiden käyttöpäivien kirjausta Typen maksimirajoihin vaikuttaa maalaji -> ei ole mahdollista käydä arvioimassa joka pellolla, pitää siis olla maanäyte. Vanha maanäyte kelpaa Suojakaista koskee vain ympäristökorvausta mutta piennarvaatimus kaikkia tiloja

33 Ympäristöeurot, esimerkki Nurmitila, kaikki pelto tarvitaan rehuntuotantoon, 40 ha, kuivalanta, ei yksivuotisia nurmia Maksetaan vain ravinteiden tasapainoinen käyttö 40 * 54 = 2160

34 Ympäristöeurot, esimerkki Nurmitila, kaikki pelto tarvitaan rehuntuotantoon, 40 ha, lietelanta ravinteiden tasapainoinen käyttö 40 * 54 = 2160 multaamalla levitetty liete 30 ha á 40 euroa = 1200 euroa Kolme hehtaaria vihantaviljaan perustettua raiheinälaidunta, kerääjäkasvien tuki á 100 euroa = 300 euroa Maksetaan 3660 euroa

35 Ympäristöeurot, esimerkki Nurmi- ja viljatila,30 ha nurmea ja 10 ha viljaa, lietelanta ravinteiden tasapainoinen käyttö 40 * 54 = 2160 multaamalla levitetty liete 30 ha á 40 euroa = 1200 euroa Kolme hehtaaria vihantaviljaan perustettua raiheinälaidunta, kolme hehtaaria puitavaa viljaa jossa raiheinä aluskasvina -> kerääjäkasvien tuki á 100 euroa = 600 euroa Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 %, 440. Jää pois jos nurmen osuus yli 75 % Maksetaan 4400 euroa

36 Ympäristöeurot, esimerkki Nurmi- ja viljatila,30 ha nurmea, 0,5 ha riistapeltoa ja 9,5 ha viljaa, lietelanta ravinteiden tasapainoinen käyttö 40 * 54 = 2160 multaamalla levitetty liete 30 ha á 40 euroa = 1200 euroa Kolme hehtaaria vihantaviljaan perustettua raiheinälaidunta, kolme hehtaaria puitavaa viljaa jossa raiheinä aluskasvina -> kerääjäkasvien tuki á 100 euroa = 600 euroa Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 %, 440. Jää pois jos nurmen osuus yli 75 % Riistapelto 300 euroa/ha* 0,5 ha = 150 euroa Maksetaan 4550 euroa

37 Ympäristöeurot, esimerkki Nurmi- ja viljatila,30 ha nurmea, 5 ha suojavyöhykenurmea ja 5 ha viljaa, lietelanta ravinteiden tasapainoinen käyttö 35 * 54 = 2160 multaamalla levitetty liete 30 ha á 40 euroa = 1200 euroa Kolme hehtaaria vihantaviljaan perustettua raiheinälaidunta, kolme hehtaaria puitavaa viljaa jossa raiheinä aluskasvina -> kerääjäkasvien tuki á 100 euroa = 600 euroa Suojavyöhykenurmi 5 * 450 = 2250 euroa Talviaikainen kasvipeitteisyys jää pois sillä nurmen osuus yli 75 % Maksetaan 6210 euroa

38 Ympäristöeurot, esimerkki Viljatila, 40 ha, lietteen tai kuivalannan vastaanotto 10 ha, ei suojavyöhykenurmia, kevennetty muokkaus Ravinteiden tasapainoinen käyttö 2160 euroa Lietteen levitys multaamalla/kuivalannan vastaanotto 400 euroa Talviaikainen kasvipeitteisyys euroa Kerääjäkasvit euroa Maksetaan euroa lohkokohtaisista valinnoista riippuen

39 Vertailu uuteen ja vanhaan 40 hehtaarin karjatila sai vanhassa järjestelmässä riippuen lisätoimenpiteistä. Lisäksi oli mahdollista saada lietteen levitystukea 56 euroa/levitetty hehtaari Uudessa järjestelmässä minimikorvaus on 2160 euroa, kohtuullisesti saavutettavissa oleva 4000 ja maksimi (lehmät pois, kaikki pellot rantapeltoja ja suojavyöhykenurmia) euroa