Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun opetussuunnitelma

Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun opetussuunnitelma Sisältö 1. Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatus 3 sivu

2. Oppilaitoksen arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat 3 2.1. Arvot 3 2.2. Oppimiskäsitys 3 2.3. Oppimisympäristö 3 2.4. Työtavat 4 3. Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt 4 3.1. Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat 4 3.1.1. Varhaisiän opinnot 4 3.1.2. Varsinaiset oppilaat 4 3.1.3. Oppilaaksi hyväksyminen ilman visuaalisten taiteitten perusopintoja 5 3.1.4. Muualla opintonsa aloittaneet 5 3.1.5. Vapaaoppilaspaikat 5 3.2. Rakenne ja laajuus 5 3.2.1. Varhaisiän opinnot 5 3.2.2. Perusopinnot 5 3.2.3. Syventävät opinnot 6 3.2.4. Opiskeluaika 6 3.2.5. Lisäajan myöntäminen 6 3.2.6. Muualla suoritetut opinnot 6 3.2.7. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 6 4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 6 4.1. Opetuksen yleiset tavoitteet 6 4.2. Varhaisiän opintojen tavoitteet ja sisällöt 7 4.2.1. Yleiset tavoitteet 7 4.2.2. Keskeiset sisällöt 7 4.3. Perusopintojen tavoitteet ja sisällöt 7 4.3.1. Neljä ensimmäistä lukuvuotta 8 4.3.2. Viidennen ja kuudennen lukuvuoden jakso-opetus 8 4.3.2.1. Viidennen lukuvuoden jaksot 8 4.3.2.2. Kuudennen lukuvuoden jaksot 8 4.3.3. Ohjatut kotitehtävät perusopetuksen aikana 9 4.3.4. Perusopintojen portfolio 9 4.4. Syventävät opinnot 9 4.4.1. Yleiset tavoitteet 9 4.4.2. Sisällöt 9 4.4.3. Työpajat 9 4.4.4. Muut opinnot 11 4.4.4.1.Ohjatut kotitehtävät 11 4.4.4.2. Luennot 11 4.4.5. Päättötyö 11 5. Arviointi 11 5.1. Oppilasarviointi 11 5.1.1. Palaute 12 5.1.2. Lukuvuosi -/ lukukausiarviointi 12 5.1.3. Perusopintojen päättöarviointi 12 5.1.4. Syventävien opintojen päättöarviointi 12 5.1.5. Arviointi opintojen keskeytyessä 12 5.1.6. Arvioinnin oikaiseminen 12 5.2. Kuvataidekoulun itsearviointi 12 5.2.1. Oppilaspalautteet 12 5.2.2. Koulutyytyväisyyskysely 12 5.2.3. Esimiestyön arviointi 13 5.2.4. Kehityskeskustelut 13 5.2.5. Fyysinen oppimisympäristö 13 5.2.6. Entiset oppilaat 13 5.2.7. Muut koko opistoa koskevat arvioinnit 13 6. Yhteistyö ja verkostoituminen 13 6.1. Yhteistyö huoltajien kanssa 13 6.1.1. Tiedotteet 13 6.1.2. Vanhempainillat ja muut vanhempaintapaamiset 13 6.2. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 13 6.2.1. Paikalliset toimijat 13 6.2.2. Valtakunnalliset toimijat 13 6.2.3. Kansainvälinen toiminta 13 2 1.Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatus

Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää kokkolalaisille suomen- ja ruotsinkielisille lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta ( Laki 633/1998) laajan opetussuunnitelman perusteiden ( Opetushallitus/Määräys 39/011/2002 ) mukaisesti. Kuvataidekoulu tarjoaa oppilaalle monipuoliset edellytykset kuvataiteen harrastamiselle ja mahdollisuuden opiskella pitkäjänteisesti omien taipumusten ja kiinnostuksen mukaisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja osana ympäröivää yhteiskuntaa. Kuvataidekoulu antaa myös vahvan pohjan eri alojen jatko-opinnoille. Kuvataideopetus tukee lapsen ja nuoren kasvua kohti itsenäistä, tasapainoista ja aktiivista aikuisuutta. Kuvataide on tiedon, ajattelun ja tunteiden prosessoinnin väline, joka auttaa lasta ja nuorta vahvistamaan myönteistä minäkuvaa, itsetuntemusta ja antaa keinoja omien sisäisten tuntojen ilmaisuun. 2. Oppilaitokset arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat 2.1. Lasten ja nuorten kuvataidekoulun arvot Lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta on uutta luovaa, pyrkii kyseenalaistamaan totuttuja ajattelumalleja ja laajentamaan oppilaan omaa ajattelua. Kuvallinen ilmaisu ei ole vain oman tietotaidon kartuttamista, vaan myös kanava olla vuorovaikutuksessa ympäristön, toisten ihmisten ja oman itsensä kanssa. Lapsi ja nuori oppivat ymmärtämään monenlaisia tulkintoja, hyväksymään epäonnistumista sekä iloitsemaan ponnistelujen tuomasta mielihyvästä. Kuvataideopetus arvostaa kulttuuriperintöä ja kulttuurien moninaisuutta, tutkii nykyaikaa ja kurkottaa kuvittelun avulla tulevaisuuteen. Itsenäisyyttä korostava, mutta toisia kunnioittava työskentely sekä materiaalien moninaisuus kasvattavat vastuuta ja huolenpitoa sekä välineistä että laajemmin ympäristöstä. 2.2. Oppimiskäsitys Kuvataiteellinen oppiminen tapahtuu opettajan ja oppilasryhmän sekä oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa, jossa toiminnalla, tekemisellä, kokemisella ja ajattelulla on keskeinen rooli. Oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, taidoista ja ilmaisusta. Taiteellisen tekemisen tarve lähtee motivaatiosta, ja oppilas on aktiivinen toimija opiskelussa ja oppimisessa. Oppilas oppii liittämällä uusia tietoja ja taitoja aiemmin omaksuttuihin käsitteellisiin rakenteisiin ja soveltamalla niitä uusissa yhteyksissä. 2.3. Oppimisympäristö Kuvataiteellinen oppiminen tapahtuu avoimessa, keskustelevassa ja yksilön ainutlaatuisuutta hyväksyvässä psyykkisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä. Oppimisympäristö tukee monipuolisesti valmiuksiltaan erilaisten oppilaiden kasvua. Luottamus itseen ja ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen antama tuki ovat tärkeitä oppimisessa, taiteellisessa prosessissa ja omaleimaisen ilmaisun kehittymisessä. Oppimisympäristö muodostuu tarkoituksenmukaisista ja esteettisesti virikkeisistä opetustiloista sekä rakennetusta ja luonnonympäristöstä, toiminta- ja kulttuuriympäristöstä, oppilaan omasta elinpiiristä ja verkkoympäristöstä. Opetustilojen järjestelyissä ja opetusmateriaalien käytössä huomioidaan työterveys- ja turvallisuusnäkökohdat sekä kestävä kehitys. 3 2.4. Työtavat

4 Työskentelytavat valitaan siten, että ne vahvistavat oppilaan tietoja ja taitoja sekä rohkaisevat lasta ja nuorta ilmaisun monipuolisuuteen, kokeelliseen toimintaan ja luovaan ajatteluun. Työskentelytapojen valinnalla opetus sidotaan opiskelijan elinpiiriin, toimintaympäristön resursseihin ja kulttuuriympäristön ajankohtaisiin aiheisiin. Opiskelu tapahtuu pääosin lähiopetuksena ohjatussa ryhmätilanteessa. Opetus ja oppimismenetelmät valitaan monipuolisesti lapsen ja nuoren ikä huomioon ottaen. Omakohtainen tekeminen on keskeinen työmuoto. Yhteistoiminnallisuus, pari- ja ryhmätyö ovat myös tärkeitä toimintatapoja. Teoriaopinnot niveltyvät tekemisen prosesseihin. Vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä, yhteiset keskustelut ja palautteen antaminen muodostuvat tärkeiksi kehitystä eteenpäin vieviksi tekijöiksi. Itsenäisen työskentelyn osuus sisältää ohjattuja oppimistehtäviä ja portfoliotyöskentelyä. Itsenäisen työskentelyn osuus kasvaa ja kyky itsearviointiin kehittyy opintojen edetessä. Verkkoympäristöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 3. Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt 3.1. Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat 3.1.1. Varhaisiän opinnot Varhaisiän opintoihin voivat ilmoittautua ko. vuonna 6 vuotta täyttävät suomen ja ruotsinkieliset lapset. Ilmoittautuneista valitaan arpoen yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen ryhmä mikäli ilmoittautuneita on riittävä määrä, samalla arvotaan myös varasijojen oppilaat. Jos varhaisiän opintoihin on runsaasti hakijoita, valitaan oppilasryhmät lukukaudeksi kerrallaan. Tällä tavalla kuvataideopetus ulotetaan useammalle lapselle. Varhaisiän opintoja voidaan edellisen lisäksi tarjota myös myyntipalveluna päiväkodeille ja esikouluille. Tällöin opetustunnin hinta määräytyy ko. opettajan palkan ja muiden kustannusten yhteenlasketun summan perusteella. 3.1.2. Varsinaiset oppilaat Varsinaiset oppilaat valitaan valintakokeiden perusteella. Oppilaaksi voivat hakeutua suomenja ruotsinkieliset kokkolalaiset lapset, jotka seuraavana lukuvuotena ovat alakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Tällä tavalla on mahdollista pyrkiä kahtena peräkkäisenä vuotena. Hakuaika on keväisin, huhtikuussa ja asiasta ilmoitetaan sekä koulun kotisivuilla että paikallisissa lehdissä. Kaikki ilmoittautuneet kutsutaan ikäryhmän ja kielen mukaiseen tilaisuuteen, jossa lapset työskentelevät opettajan antamien, eri tekotavoin työstettävien tehtävien parissa. Kutakin ilmoittautujaa kuvaa vain numerokoodi, joka on paperitehtävissä työn nurjalla puolella. Kuvataidekoulun opettajista valitaan vuosittain valintatyöryhmä, joka suunnittelee tehtävät, arvioivat ja pisteyttävät tehdyt työt nimettöminä pistein 1-5; oppilasvalinta tapahtuu saatujen yhteenlaskettujen pisteiden perusteella. Vasta tässä vaiheessa työn tekijän nimi paljastuu. Mikäli on useita sellaisia lapsia, joiden pistemäärä edustaa alinta hyväksyttävää pistemäärää, niin oppilaspaikan saavat ne, joilla ei ole muita säännöllisiä vapaa-ajan harrastuksia. Varasijojen järjestys arvotaan mikäli on useita lapsia samalla pistemäärällä; etusijalle asetetaan lapset joilla ei ole muita säännöllisiä harrastuksia. Varsinaisen oppilaspaikan saaneella on oikeus opiskella tämän opetussuunnitelman mukaisesti 19 -vuotiaaksi saakka. Varalle valitut oppilaat saavat oppilaspaikan perusopintojen ajan mikäli ryhmissä vapautuu paikkoja. Täydennettäessä opintoryhmiä uusilla oppilailla huolehditaan uusien oppilaiden perehdyttämisestä ja tarvittaessa opetuksen eriyttämisestä. 3.1.3. Oppilaaksi hyväksyminen ilman aiempia visuaalisten taiteitten perusopintoja

Mikäli ryhmissä on tilaa voidaan ryhmiä täydentää myös sellaisilla lapsilla ja nuorilla, jotka eivät ole opiskelleet aiemmin visuaalisten taiteitten suuntautumisvaihtoehtojen mukaisissa opinnoissa. Jos halukkaita on enemmän kuin on vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat arvotaan. Täydennettäessä opintoryhmiä uusilla oppilailla huolehditaan uusien oppilaiden perehdyttämisestä ja tarvittaessa opetuksen eriyttämisestä. 5 3.1.4. Muualla opintonsa aloittaneet Muissa kuvataidekouluissa tai visuaalisten taiteitten muiden suuntautumisvaihtoehtojen mukaisessa opetuksessa olleet, paikkakunnalle tai opinnoista toiseen siirtyvät oppilaat hyväksytään oppilaiksi mikäli oppilasryhmissä on tilaa. Täydennettäessä opintoryhmiä uusilla oppilailla huolehditaan uuden oppilaan perehdyttämisestä ja tarvittaessa opetuksen eriyttämisestä. 3.1.5. Vapaaoppilaspaikat Kymmenelle prosentille oppilasmäärästä voidaan lukuvuosittain myöntää vapautus lukukausimaksusta erillisen hakemuksen perusteella joko kokonaan tai puolivapautuksena. Vapaaoppilaspaikan myöntämisen perusteena on perheen vähävaraisuus. Vapaaoppilaspaikat myönnetään kaupungin toimintasäännön mukaisesti. 3.2. Rakenne ja laajuus Perus- ja syventävien opintojen oppilaskohtaisten tuntimäärien laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia. ( Opetushallitus / Määräys 39/011/2002 ). Varhaisiän oppimäärän laajuudesta päättää koulutuksen järjestäjä. Lukuvuodessa on 34 opetusviikkoa. Opetustunnin pituus on 45 min. 3.2.1. Varhaisiän opinnot Varhaisiän opinnoissa ryhmäkoko on 10 oppilasta. Ikä Ryhmien määrä opetustunteja /vko 6 max 2 (suom+ruots) 11/3 ( 60 min /vko) 46/lv tai 4 11/3 ( 60 min /vko) 23t/ lukukausi 3.2.2. Perusopinnot Perusopintojen ryhmäkoko on max 12 oppilasta; opettajakunnan päätöksellä ryhmäkoko voidaan ylittää. Ikä Ryhmien määrä op.tuntia( 45 min ) / viikko t/lv /34op. 7-8 4 ( 3 suom. 1 ruots.kiel) 2 68 8-9 4 2 68 9-10 4 2 68 10-11 4 2 68 11-12 4 3 ( jakso-opetus) 102 12-13 4 3 102 opetustunnit / opp. 474 Laskennallinen laajuus: 1. lähiopetusta 3 x 68 t + 2 x 102 t = 474 tuntia 2. ohjattuja kotitehtäviä 540 474= 66 t, joka sisältävät näyttelykäyntejä, kotitehtäviä yms. ikäluokilla 7 10 10 tuntia / lukuvuosi yht. 40 tuntia ikäluokilla 11 12 12/14 tuntia / lukuvuosi yht. 26 tuntia 3.2.3. Syventävät opinnot

Syventävissä opinnoissa ryhmäkoko on 7 14 oppilasta; ryhmän koko on riippuvainen ko. työpajan työskentelyn luonteesta ja käytettävissä olevasta opetustilasta. Osa työpajoista toteutuu sekä suomen- että ruotsinkielisinä, osa kaksikielisinä. Seuraavan lukuvuoden työpaja/työpajat valitaan keväällä. Oppilas voi valita kestoltaan joko lukukauden tai lukuvuoden mittaisia työpajoja; oppilaalla on myös mahdollisuus keskittyä vuodesta toiseen jatkuvaan yhteen syventävään työpajaan. 6 Syventävien opintojen oppilaat ovat iältään 13 20 vuotiaita. Syventävinä opintoina voidaan tarjota mm. seuraavia työpajoja: maalaus, keramiikka, grafiikka, kuvanveisto, piirustus, valokuvaus, sarjakuva, kokeellinen kuvataide, taiteen tuntemus, tekstiilitaide jne. Työpajatarjonnassa on mahdollista huomioida ajankohtaiset ilmiöt ja teemat. Työpajat toteutuvat oppilaitten suorittamien valintojen perusteella. Laskennallinen laajuus / oppilas 1. lähiopetusta 7x102 + luennot 14 t = 728 tuntia 2. itsenäistä työskentelyä 760 728t = 32 tuntia 3. päättötyö - ohjaus 20t - itsenäinen päättötyö 40t yht. 60 tuntia 3.2.4. Opiskeluaika Opiskeluaika on varhaisiän opinnoissa 1 - ½ lukuvuotta, perusopinnoissa pääsääntöisesti 6 vuotta ja syventävissä opinnoissa vähintään 6-7 vuotta. 3.2.5. Lisäajan myöntäminen Oppilas voi anoa perustellusta syystä lisäaikaa opintojensa suorittamiseen. Opettajakunta päättää lisäajan myöntämisestä; perusteltuja syitä ovat esim. pitkäaikainen sairaus tai väliaikainen poissaolo paikkakunnalta vaihto-oppilasvuoden tai vanhempien työkomennuksen vuoksi. 3.2.6. Muualla suoritetut opinnot Muissa kuvataidekouluissa tai muiden visuaalisten taiteitten suuntautumisvaihtoehtojen suoritetut opinnot luetaan hyväksi. 3.2.7.Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Tarvittaessa selvitetään oppilaan erityistarpeet ja laaditaan henkilökohtainen, yksilöllistetty oppimispolku koulun resurssien puitteissa. 4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 4.1. Opetuksen yleiset tavoitteet Kuvataideopetuksen tavoitteet ovat sekä välineellisiä, ilmaisullisia, sisällöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja kasvatuksellisia. Kuvataideopetuksessa oppija - kehittää kykyään ilmaista itseään kuvataiteen eri osa-alueilla - oppii sekä tuntemaan että käyttämään eri ilmaisumenetelmille ominaista kieltä, erilaisia materiaaleja ja tekotapoja ja yhdistelemään niitä omissa työskentelyprosesseissaan uutta luovalla tavalla - kehittää kykyään sekä vastaanottaa että tulkita visuaalisia ilmiöitä - oppii ymmärtämään ja arvostamaan monitulkinnallisuutta - oppii laajentamaan omaa kulttuurista, esteettistä ja taiteellista näkemystään ja arviointikykyään

- oppii kehittämään työskentelyään itsearvioinnin avulla sekä toimimaan avoimen ja kannustavan oppimisympäristön jäsenenä - saa valmiuksia kuvataiteen elinikäiseen harrastamiseen ja hakeutumiseen jatko-opintoihin 7 4.2. Varhaisiän opintojen tavoitteet ja sisällöt 4.2.1. Yleiset tavoitteet Varhaisiän opinnoissa tuetaan lapsen luonnollista uteliaisuutta ja halua tutkia ympäristönsä ilmiöitä. Opetuksessa luodaan tilanteita, joissa lapsi voi tehdä omia havaintoja, oletuksia ja johtopäätöksiä. Varhaisiän opinnoissa visuaalisten havaintojen rikastaminen ja tarkentaminen ovatkin keskeisellä sijalla. Eri aistein saatujen kokemusten ja havaintojen avulla vahvistetaan rohkeutta, itsetuntoa, ajattelua, mielikuvitusta ja ilmaisua. Tutustuminen kuvallisen ilmaisun perusteisiin antaa tukea ja edellytyksiä ilmaisulle. 4.2.2. Keskeiset sisällöt Varhaisiän kuvataidekasvatuksessa oppilaan tulee - tehdä itse kuvia ja tutkia kuvataiteen ilmiöitä: muotoa, tekstuuria, tilaa, liikettä, rytmiä, väriä ja valoa - harjoitella eri materiaalien, välineiden ja työtapojen käyttöä ja oppia välinehuollon perusteet - havainnoida ja tulkita ympäröivää luontoa, rakennettua ympäristöä ja esineympäristöä sekä harjoitella havaintojen ja mielikuvien muuntamista kuviksi - harjoitella työhön keskittymistä ja toisten huomioon ottamista - tutustua median välittämään kuvaan, arvioida sitä ja laatia omia kuvaviestejä - tehdä käyntejä museoihin ja näyttelyihin sekä retkiä luontoon ja erilaisiin kulttuuriympäristöihin ja työstää kokemuksiaan kuvataiteen keinoin 4.3. Perusopintojen tavoitteet ja sisällöt Perusopinnoissa oppilaan tulee ( kursivoidut sisällöt painottuvat ja syventyvät 5.-6. vuosikurssin opinnoissa): - harjoitella ja kehittää omaa kuvailmaisuaan - tutustua eri materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin - perehtyä materiaalien ja työvälineiden tarkoituksenmukaiseen, turvalliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön - harjoitella kuvallista ja siihen liittyvää sanallista ilmaisuaan - perehtyä laaja-alaisesti kuvataiteen ja kuvallisen median eri osa-alueisiin ja mediatekniikkaan - harjoitella kriittistä kuvantulkintataitoa kuvamedian tekijänä ja kuluttajana - tarkastella ja tulkita eri aikakausien ja kulttuurien teoksia - tutkia muodon ja sisällön suhteita kuvataiteissa - tutustua taidefilosofian ja estetiikan peruskäsitteisiin - oppia tarkastelemaan luontoa, arkkitehtuuria ja esineympäristöä esteettisestä ja kestävän kehityksen näkökulmasta ja oppia ymmärtämään ympäristön merkityksen omalle ja muiden hyvinvoinnille - suorittaa ohjattuja kotitehtäviä - laatia taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden perusopintojen päätteeksi portfolio laajan oppimäärän opinnoistaan

8 4.3.1. Neljä ensimmäistä lukuvuotta Neljän ensimmäisen opintovuoden päättyessä oppilaalla on tietoja ja taitoja ilmaista oma kuvallinen sanottavansa monin välinein ja keinoin. Oppilas on harjoitellut värien sekoittamista ja värien vuorovaikutusta väripaperein, vesiliukoisin ja liituvärein, piirtänyt sekä viiva- että valööripiirustuksia eri piirtimin, tuntee grafiikan peilikuvaisuuden, monistettavuuden sekä mahdollisuudet painaa yksittäisiä kuvia ja kuvapintoja perusmenetelmin kaksi- ja monivärisesti. Oppilas on harjoitellut kolmiulotteista ilmaisua reliefistä täysplastiseen materiaaleina eri savilaadut sekä erilaiset rakentelumateriaalit pahveista kierrätysesineisiin. Oppilas on oppinut hahmottamaan tilaa sekä konkreettisesti että illusorisesti, käyttämään sommittelua keinona ilmaista rytmiä, liikettä, tasapainoa ja jännitettä. Oppilas on myös pohtinut taiteen käsitettä, tutustunut K.H.Renlundin museon kokoelmiin, rakentanut omaa taide-, media- ja ympäristösuhdettaan sekä tutustumiskäynnein näyttelyissä ja lähiympäristössä että tutkimalla ja tulkitsemalla monipuolisesti kuvia. Oppilas tuntee vastuunsa käyttämistään välineistä ja materiaaleista sekä osaa lajitella jätteet ja roskat koulun lajittelunsäännön mukaisesti. 4.3.2. Viidennen ja kuudennen lukuvuoden jakso-opetus Tavoitteena on tutustua 8-9 viikon jaksoina myöhemmin valittavien syventävien opintojen prosesseihin, työtapoihin ja ilmaisumahdollisuuksiin. Jakso-opetuksen kokonaiskesto on kaksi lukuvuotta eli kahdeksan jaksoa, jotka jakautuvat kahteen neljän jakson lukuvuoteen. Oppilas kokoaa jakso-opinnoistaan prosessiportfolion, jonka laatimista opettajat ohjaavat. 4.3.2.1. Viidennen lukuvuoden jaksot Jaksot ovat kaikille pakolliset: piirustus ja maalaus, keramiikka, grafiikka ja kuvanveisto. Piirustus ja maalaus: Piirtämistä harjoitellaan havaintoon pohjautuvan hahmottamisen välineenä. Maalauksessa opitaan valmistamaan erilaisia maalauspohjia ja tutustutaan vesiliukoisten öljyvärien ja akryylivärien mahdollisuuksiin; maalauksessa vahvistuvat tiedot värien vuorovaikutusilmiöistä. Keramiikka: Opitaan ymmärtämään prosessia savesta keramiikaksi, harjoitellaan käsinrakennustekniikoita, dreijausta sekä engobekoristelua ja lasittamista. Grafiikka: Tutustutaan liuotinaineettoman metalligrafiikan perusmenetelmistä kuivaneulaan, viivasyövytykseen ja akvatintaan; tutkitaan vedostuksen eri mahdollisuuksia sekä mustavalkoisina että värillisinä toteutuksina. Kuvanveisto: Tutustutaan 3-ulotteisen muodon hahmottamiseen ja eri materiaalien mahdollisuuksiin. 4.3.2.2. Kuudennen lukuvuoden jaksot Jaksot ovat osittain valinnaisia ja osa niistä toteutuu suomen- ja ruotsinkielisenä, osa kaksikielisenä. Jaksot sisältävät painotetusti kuvamediaa (digitaalinen valokuvaus ja kuvankäsittely, sarjakuva, animaatio) ja kuvataiteen uusia alueita ( ympäristötaide, kokeellinen kuvataide). Vähintään kaksi jaksoa on valittava kuvamediasta. Toteutuakseen ryhmässä on oltava vähintään 8 oppilasta. Digitaalinen valokuvaus ja kuvankäsittely: Harjoitellaan digitaalisen kameran käyttöä, digitaalisten kuvien tallentamista ja käsittelyä Photoshopin perustyökaluin. Sarjakuva: Opitaan sarjakuvan työskentelyprosessin ominaisia piirteitä: tyypittelyä, tarinan kerrontaa, kuvan ja tekstin liittoa, kuvakerronnan kielioppia. Animaatio: Tutustutaan animaation tuottamisen työvaiheisiin. Edetään ideoinnin, käsikirjoituksen sekä kuvaamisen ja editoinnin kautta valmiiseen tuotokseen. Menetelminä esimerkiksi vaha-, esine-, pala- tai piirrosanimaatio. Kokeellinen kuvataide: Kokeellisessa kuvataiteessa on olennaista ajatuksen siirtäminen visuaaliseen muotoon ilman sidonnaisuutta johonkin tekotapaan tai materiaaleihin. Ympäristötaide: Nimensä mukaisesti jakson työskentely on luonnon- tai rakennetussa ympäristössä tapahtuvaa, niihin vaikuttavaa tai niistä virikkeitä saavaa toimintaa.

9 4.3.3. Ohjatut kotitehtävät perusopintojen aikana Opettaja antaa oppilailleen omaan opetukseensa ja oppilaittensa ikätasoon luontevasti niveltyviä kotitehtäviä, joiden laajuus määräytyy rakenteessa määritellyn tuntimäärän mukaan. Opettaja antaa palautetta ja merkinnän tehtävistä. 4.3.4. Perusopintojen portfolio Oppilaan tulee laatia perusopintojensa päätteeksi sanallisesti arvioitava portfolio laajan oppimäärän opinnoistaan. Portfolion tulee sisältää sekä työskentelyprosesseja valottavaa materiaalia että valmiita töitä. Ohjattu portfoliotyöskentely tapahtuu viidennen ja kuudennen vuosikurssin jakso-opintojen aikana. Kotitehtävävihot, originaalityöt ja/tai digitaalisesti tallennetut kuvat oppilaan eri vuosien töistä ja /tai näyttelyissä olleista töistä liitetään osaksi portfoliota. 4.4. Syventävät opinnot 4.4.1. Yleiset tavoitteet Syventävien opintojen tavoitteena on laajentaa ja syventää niitä tietoja ja taitoja, joita on kehitetty perusopintojen aikana. Opiskelu on perusopintoja pitkäjänteisempää ja itsenäisempään työskentelyotteeseen vahvistavaa. Oppilas voi syventää omalle ilmaisutavalle parhaiten soveltuvaa työskentelyä, mutta häntä kannustetaan myös monipuolisuuteen. Työpajojen vaihtelulla voidaan vahvistaa laaja-alaista näkemystä kuvataiteesta ja mahdollistaa monialainen visuaalinen osaaminen ja taiteentuntemus. 4.4.2. Sisällöt Syventävissä opinnoissa oppilaan tulee - syventää taitojaan ja tietojaan yhdellä tai useammalla valitsemallaan kuvataiteen tai kuvallisen median osa-alueella - harjoitella ja kehittää kuvailmaisuaan ja yhdistää eri taiteenalojen ilmaisukeinoja työskentelyssään - perehtyä kuvataiteen historiaan, vertailla eri taideilmiöitä ja pohtia estetiikan ja taidefilosofian peruskysymyksiä ja tarkastella taidehistorian ja nykytaiteen ilmiöitä historiallisena jatkumona - perehtyä itselle vieraaseen kulttuuriin tai kulttuureiden visuaalisiin ilmenemismuotoihin - perehtyä materiaaleihin ja työtapoihin, jotka edistävät kestävää kehitystä - tutustua kuvataiteen ja muiden visuaalisten taiteiden ammattilaisten työhön ja työskentelytapoihin - opetella ottamaan huomioon työn tilaajan toivomukset tuote- ja rakennussuunnittelussa - suunnitella ja suorittaa itsenäisesti työtehtäviä - suorittaa ohjatusti kotitehtäviä - esitellä julkisesti omaa työskentelyprosessiaan ja lopputuloksia - seurata omaa oppimistaan ja arvioida omaa ja muiden työtä - laatia itsenäisesti visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukainen päättötyö, joka sisältää teoksen, portfolion työskentelystä ja siihen liittyvän itsearvioinnin 4.4.3. Työpajat Syventävien opintojen yhteiset sisällöt toteutuvat eri ns. työpajoissa siten, että joissakin painottuu jokin osa-alue vahvemmin kuin jossakin toisessa. Työskentelyssä on tärkeää vahvistaa kunkin nuoren omaa persoonallista ilmaisua, kuvallisen ajattelun kehittymistä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Grafiikka Oppilas ymmärtää taidegrafiikan ilmaisukielien ominaisuuksia ja osaa ilmaista itseään taidegrafiikan menetelmin.

10 Sisältö: Opitaan toteuttamaan ja vedostamaan kohopainon ja syväpainon menetelmin tehtyjä tuotoksia sekä mustavalkoisena että monivärisenä. Keskeisiä visuaalisia keinoja ovat viiva, valööri, pinta, toistaminen ja muuntelu. Keramiikka Tavoite Oppilas oppii käyttämään keraamisen työskentelyn mahdollisuuksia omassa ilmaisussaan. Sisältö Harjoitellaan kolmiulotteista ilmaisua eri keinoin. Syvennetään aiemmin opittujen perustekniikoiden tuntemusta. Tutustutaan muottitekniikkoihin sekä eri savilaatuihin, koristelutekniikoihin, lasituksiin ja polttomenetelmiin. Kokeellinen kuvataide Oppilas uskaltaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä valita materiaalit, esineet, työtavat ym. siten että ne palvelevat ajatuksen muuntamista visuaaliseen muotoon. Sisältö: Työskentely on luonteeltaan kokeilevaa ja etsivää vaihtelevin materiaalein ja lähtökohdin, perinteisten taidelajien välimaastossa tai ulkopuolella. Kuvanveisto Oppilas oppii käyttämään kolmiulotteisen työskentelyn mahdollisuuksia omassa ilmaisussaan. Sisältö: Harjoitellaan kolmiulotteista ilmaisua eri keinoin: muovailu, rakentelu. Materiaalivalikoima vaihtelee savesta verkkoihin, kipsistä kierrätysmateriaaleihin, pahveista massoihin. Maalaus Oppilas ymmärtää värien vuorovaikutusilmiöitä ja suhteita sekä merkitystä omassa ilmaisussaan. Oppilas saa kokemusta eri värimateriaalien, maalauspohjien ja tekniikoiden mahdollisuuksista. Sisältö: Sovelletaan värien vuorovaikutusilmiöitä, opitaan että ilmaisu maalauksen keinoin on useiden visuaalisten elementtien kokonaisuus väristä tilaan, sommittelusta materiaalien tuntemukseen. Piirustus Oppilas oppii käyttämään piirtämistä havainnon, ajattelun ja ilmaisun välineenä Sisältö: Opitaan käyttämään erilaisia piirtimiä ja papereita viivan, pinnan, valöörin, muodon, tekstuurin ja tilan hahmottamisen välineinä. Sarjakuva Oppilas ymmärtää sarjakuvailmaisun moninaisia mahdollisuuksia ja oppii hyödyntämään niitä omassa työskentelyssään. Sisältö: Opitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan omia mustavalko- ja värisarjakuvia erilaisilla piirtimillä ja väreillä. Työskentelyssä sovelletaan kuvakerronnan kielioppia ja kuvallisen ilmaisun keinojen kuten viivan, valöörin, tekstuurin, sommittelun jne. ilmaisumahdollisuuksia sarjakuvassa. Valokuva Oppilas oppii käyttämään valokuvaa oman persoonallisen ilmaisun välineenä. Oppilas ymmärtää valokuvan merkityksen mediaympäristössämme.

Sisältö: Harjoitellaan kameran käyttöä. Opitaan kuvan sommittelun perusteita ja kuvan käsittelyä. 11 Taiteen tuntemus Oppilas ymmärtää taiteen historiallisen jatkumon, ja että taide on aina vuorovaikutussuhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, aikaan ja kulttuuriin. Sisältö: Opetus sisältää perehtymistä kuvaamataiteitten eri alueisiin ja taidehistoriaan runsaiden esimerkkikuvien ja näyttelykäyntien avulla. Kuvia analysoidaan sekä muunnetaan omien teosten lähtökohdaksi. Tekstiili Tavoite Oppilas ymmärtää tekstiilimateriaalin työstämisen monipuolisia mahdollisuuksia ja oppii hyödyntämään niitä omassa työskentelyssään. Sisältö Yhteisen tai yksilöllisen aiheen mukaan tekstiilimateriaalia käsitellään omaa ilmaisua tukien eri työtavoin ja tekniikoin siten, että pääpaino on kankaanpainannassa ja värjäyksessä. Työskentelyssä kerrataan ja sovelletaan erityisesti muoto- ja värioppia sekä sommittelua. Ympäristötaide Oppilas oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan teoksia erilaisiin ympäristöihin. Oppilas ymmärtää, että erilaisten paikkojen ja tilojen ominaispiirteet vaikuttavat teosten syntyprosesseihin ja että teos on vuorovaikutussuhteessa ympäristöönsä. Sisältö Suunnitellaan ja toteutetaan teoksia erilaisiin ympäristöihin. Työskennellään moninaisilla materiaaleilla ja tekniikoilla kunkin projektin edellyttämällä tavalla. Teokset voivat olla hetkellisiä ja katoavia tai pysyviä. 4.4.4. Muut opinnot 4.4.4.1. Ohjatut kotitehtävät Opettaja antaa omaan opetukseensa ja oppilaittensa ikätasoon luontevasti niveltyviä kotitehtäviä, joiden laajuus määräytyy rakenteessa määritellyn tuntimäärän mukaan. Opettaja antaa palautetta ja merkinnän kotitehtävistä. 4.4.4.2. Luennot Syventävien opintojen aikana oppilaan on osallistuttava vähintään seitsemään taidetietouden luento- ja keskustelutilaisuuteen ja/tai erilliseen ohjattuun museo- tai näyttelykäyntiin. 4.4.5. Päättötyö Oppilas voi halutessaan laatia visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaisen, numeroin ( 1-5 ) arvioitavan päättötyön, joka sisältää teoksen, portfolion työskentelystä ja siihen liittyvän itsearvioinnin. Päättötyön tekemisen voi aloittaa opiskeltuaan vähintään 3 lukuvuotta syventävissä opinnoissa n. 16 vuotiaana. 5. Arviointi 5.1. Oppilasarviointi Arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on kannustava oppilaan oppimisen tukeminen; arviointi myös ohjaa oppimista. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosesseihin että lopputuloksiin.

5.1.1. Palaute Oppilas saa kannustavaa ja ohjaavaa palautetta kaikista suorituksistaan; palaute on vuorovaikutteista opetuskeskustelua sekä opettajan ja yksittäisen oppilaan välillä että koko ryhmän kesken tapahtuvaa töiden ja prosessien yhteistä tarkastelua. 12 5.1.2. Lukuvuosi- / lukukausiarviointi Sanallinen lukuvuosi -/lukukausiarviointi on oppilaan oppimista tukeva ja se on luonteeltaan kannustava. Lukuvuosiarvioinnissa myös oppilas itse arvioi omaa oppimistaan. Vuosiarvioinnit liitetään osaksi oppilaan perusopintojen portfoliota ja syventävien opintojen päättötodistusta. 5.1.3. Perusopintojen päättöarviointi Perusopintojen päättyessä ennen siirtymistä syventäviin opintoihin oppilas saa päättötodistuksen ja todistukseen kahden arvioitsijan laatiman sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan. Sanallinen arviointi on luonteeltaan syventäviin opintoihin ohjaavaa ja oppilaan laaja-alaista oppimista tukevaa. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin periaatteet ja kriteerit. Arviointiperusteet noudattavat Opetushallituksen ohjeistusta. Perusopetuksen päättötodistuksen sisältö on määräysten mukainen ( Opetushallitus määräys 39/011/2002 ). 5.1.4. Syventävien opintojen päättöarviointi Syventävien opintojen päättötodistukseen liitetään syventävien opintojen vuosiarvioinnit. Syventävien opintojen päättötyöstä oppilas saa numeroarvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisestaan. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin periaatteet ja kriteerit. Arvioinnin kriteerit noudattavat Opetushallituksen ohjeistusta. Päättötyön arvioitsijoita on vähintään kaksi. Syventävien opintojen päättötodistuksen sisältö on määräysten mukainen ( Opetushallitus määräys 39/011/2002 ). 5.1.5. Arviointi opintojen keskeytyessä Oppilaalle annetaan osallistumistodistus ja kirjallinen arviointi, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Arvioinnin suorittaa perusopintojen neljän ensimmäisen vuoden aikana oma opettaja. Muiden keskeyttävien tai todistusta muusta syystä tarvitsevien osallistumistodistukseen liitetään viimeisen opettajan arvioinnin lisäksi oppilaan saamat aiemmat lukuvuosiarvioinnit. 5.1.6. Arvioinnin oikaiseminen Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. 5.2. Kuvataidekoulun itsearviointi Kuvataidekoulun itsearviointi on kaiken aikaa tapahtuvaa: opettajien kokouksissa, näyttelyitä ja teemaa pohdittaessa jne. Näyttelyt ovat julkista toimintaa ja näyttelyissä kuvataidekoulun toiminta on avoimesti arvioinnin kohteena. 5.2.1. Oppilaspalautteet Oppilaspalautteet ja niiden perusteella tehdyt kehittämistoimenpiteet kohdistetaan eri vuosina eri ryhmille: perusopintojen neljäs vuosikurssi, jakso-opetuksen toinen lukuvuosi, syventävät opinnot. 5.2.2. Koulutyytyväisyyskysely Kuvataidekoulun toimintaa arvioidaan viiden vuoden välein kaikille vanhemmille suunnatun kyselyn avulla.

5.2.3. Esimiestyön arviointi Esimiestyötä arvioidaan kolmen vuoden välein. 13 5.2.4. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään pääsääntöisesti vuosittain. 5.2.5. Fyysinen oppimisympäristö Koulun fyysistä oppimisympäristöä arvioidaan kolmen vuoden välein. 5.2.6. Entiset oppilaat Entisiltä oppilailta kerätään tietoa kuvataidekoulun vaikuttavuudesta kymmenen vuoden välein. 5.2.7. Muut koko opistoa koskevat arvioinnit Kuvataidekoulu on osana Kokkolan seudun opiston arviointia koskien koko oppilaitoksen toimintaa, oppilaitoksen tunnettuutta tms. 6. Yhteistyö ja verkostoituminen 6.1. Yhteistyö huoltajien kanssa 6.1.1. Tiedotteet Kuvataidekoulun toiminnasta jaetaan esite kaikille uusien oppilaitten vanhemmille; syys- ja kevättiedotteet jaetaan koteihin kaikkien oppilaitten mukana. Kaikkia oppilaita koskevat tiedotteet laaditaan sekä suomen- että ruotsinkielisinä. 6.1.2. Vanhempainillat ja muut vanhempaintapaamiset Uusien oppilaitten vanhemmille järjestetään tutustumistilaisuus ennen kuvataidekoulun alkamista. Vanhempia kehotetaan tutustumaan lapsensa työskentelyyn oppituntien päättyessä; tällöin on myös mahdollisuus keskustella opettajan kanssa kunkin tunnin kulusta, tehtävälle asetetuista tavoitteista jne. Vanhemmat kutsutaan näyttelyihin ja muihin vastaaviin tapahtumiin. Tarvittaessa järjestetään vanhempainiltoja koskien joko yhden tai useamman ryhmän tai kaikkien ryhmien vanhempia. Kuvataidekoulu järjestää erilaisia yhteisiä vapaamuotoisia tapahtumia ja retkiä yhdessä vanhempien ja oppilaitten kanssa. 6.2. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 6.2.1. Paikalliset toimijat Kuvataidekoulu on paikallisten oppilaitosten, kaupungin perusturvan ja nuorisotoimen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten ja yhteisöjen kanssa aktiivisesti toimiva, virikkeitä saava ja antava yhteistyökumppani. 6.2.2. Valtakunnalliset toimijat Kuvataidekoululla on aktiiviset vuorovaikutussuhteet sekä muihin lasten ja nuorten kuvataidekouluihin ja muihin taiteen perusopetusta antaviin oppilaitoksiin että Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liittoon. 6.2.4. Kansainvälinen toiminta Kuvataidekoulu osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin, kilpailuihin ja näyttelytoimintaan.