OLJTOK U M P U Oy MALMINETSINTA

Samankaltaiset tiedostot
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Venetekemän malmitutkimuksista

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

- tekemisiin paksun ja sitkean moreenin kanssa ( Liitteet 4 ja

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. KOKEMUKSIA GEOTEK 0Y:N Nayt teenot toyksikko SUORITTAMASTA VIMPANOINNISTA PORIN HYVELXSSX

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

I HYv. I LAAT.PVM RAUTARUUKKI OY. Rok. Paineilma uppoporakokeilu. Vuotos: Katosaapa, Ro rnal. Matalavaara 1 A.

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Moreeni Mä ytep iste kartta

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

VALTATIEN 6 KOHDALLA

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

KAIKKI IRTI PORAKONEKAIRAUKSESTA II KAIKKI IRTI PORAKONEKAIRAUKSESTA II 19/09/2019

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Pala. Kristina Sedlerova

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

Kairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 14 VARISTO TONTIT K14221/1-6.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

Transkriptio:

OLJTOK U M P U Oy MALMINETSINTA K" Q 1/i-.;Ia..he.. VJ 5.6.1980 RAPORTTI VIMPANOINNISTA VAMMALAN SUVITIELLA. Johdanto 14.3.-7.5.1980 suoritettiin Vammalan Suvitiella paineilmaporausta tarkoituksena tehda pintakartoitusta. Tyoskentelyssa oli muutamia katkoja, jotka johtuivat poraajana toimineen B Palviaisen sairaslomista seka laitteiston rikkoutumisista johtuneista viivastyksista. Yleista geologiasta Suvitien ultraemaksiset kivet muodostavat kaksi erillista pahkua kiillegneissiin. Itainen pahku ei ole taysin rajattu pohjoisessa, sen sijaan lantinen pahku on taysin raj attu. (kartta). Kiillegneissi Grafiit t i gneissi Gabrot Pegmatiitit Kiillegneissi ymparol ultraemaksisia intruusioita. Yleensa kiillegneissi on intruusion kontaktin lahella breksioitunutta ja usein siina on rikkikiisuverkosto. Granaattia sisaltavat kiillegneissimuunnokset ovat yleisia kontaktin lahella. Paikoin kontaktin lahella esiintyy kiilteettomi ~ f tiiviita, korkeissa lampotiloissa uudelleen kiteytyneita kivia, joita on kutsuttu h o infelsiksi. ~ Intruusiosta itaan suoritettavissa kairauksissa tavattiin emaksista, tiivista, vihertavaa, gra naatti-pitoista kivea. Tama saattaa olla kiillegneissin karsiutunut muunnos. Idemman ultraemaksisen pahkun kaakkoisosassa eslintyy karkeahkoa grafiittigneissia, jossa on myos kohtalaisesti rikkikiisua. Keski~akeisia, suuntautuneita, SV-PL-kivia, jotka reunustavat paikoin ultraemaksisia kivia. Pegmatiitteja esiintyy molemmissa pahkuissa runsaasti ja harvan pisteverkoston perusteella ne nayttavat esiintyvan taysin epasaannollisesti. ~... ~ eo. ~ 8 Pegmatiitit muodostuvat karkeista PL-kiteista. joiden valilla on biotiitteja (flogobiittia). ja paikoin myos vahan kloriittia ja serpentiinia.

OUTOKUMPU Oy MALMINETSiNTA ~2~(~~)~ ~ Paikoin pegmatiitit sisaltavat hiukan kuparikiisua ja magneettikiisua. Lantisen pahkun itaosissa on pegmatiitissa runsaasti kuparikiisua, Nikkoliittia ja gersdorffiittia. Ultraemaksiset kivet Muodostuman kivet ovat vihertavia y s'uhteellisen karkearakeisia ja niukasti magneettisia. Vihertava, karkea sarvivalke on kaikissa kivissa vallitseva mineraali. Usein on lantisen pahkun kivissa ruskeita pyrokseni-prismoja (hyperstenia) jotka ilmaisevat kivien olevan Cu-koyhan.? Oliviinia on niukasti, se esiintyy usein pienina rakeina sarvivalke-prismojen sisalla. Kivi on tervettai talkkia eitavatalainkaan, serpentiinia ja kloriitti-lustoja tavataan vain pegmatiiteissa. Kuparikiisua ja magneettikiisua (pentlandiittia) tavataan etenkin lantisen pahkun koillisen ja itakontaktien lahella seka itaisen pahkun lounaiskontaktin lahella. Yleista maaperasta Kairauksissa todetun maaperan keskisyvyys oli 7.1 ffi. Matalin kairausreika oli 0.7 m ja syvin 13.0 m. Alueella nayttaa vimpain-tietojen perusteella olevan seuraav9nlainen kerrosjarjestys (nakyy myos profiilikuvissa). Savi Moreeni "I" Sora + hiekka Moreeni "II" Kallio 8 Kallio Moreeni II Sora ja hiekka Kallion pinnan topografia vaihtelee kivilajeista riippumatta. Harmaa, vahalohkareinen, erittain kostea, runsaasti savea sisaltava Si Mr. Esiintyy vain yhdessa pisteessa kalliolohkareen distaali-puolella. Usein kallion pinnalla mutta myos moreeni II:n paalla. Myos paksuinakin linsseina moreeni I:ssa.

OUTOKUM P U Oy MALMINETSINTA 3 (6) Moreenin alaiset Sr- ja Hk-kerrokset sis~lt~v~t usein runsaasti vett~. Moreeni I Lohkareinen, ruskea HkMr (lohkareiden maks.0 25 dm.). Pinnalla yhten~inen lohkarevyo. Voi sis~lt~a useampia "patjoja", joita Hk- ja Srkerrokset erottavat. Savi Pehme~~, mahdollisesti h~iriytymisherkk~~. Tutkimuslaitteista Tutkimuslaitteistona oli Geotek Oy:n paineilmaporakone, vasarana BBE 53, alustana Muskeeg telaketjuajoneuvo ja voimanl~hteen~ Atlas Copcon kompressori. Porauskalustona 3 m tangot, joissa k9ysikierre. N~ytteenottoterin~ kaytettiin Helakkeen ja Kometan kovametalliteri~. Koneen siirto pisteelt~ toiselle Koneen siirto pisteelt~ toiselle tapahtui nopeasti ja vaivattomasti, jos kompressoria ei tarvinnut siirta~. Kuitenkin maastosta johtuen (kivikkoinen mets~nhakkuualue) letkujen vetaminen oli usein hyvin hankalaa. Silloin, kun porakoneenlis~ksi piti siirt~a kompressoria, aikaa kului tarpeetoman paljon kaikenlaisten tarvikkeiden lastaamiseen kompressorin pa~lle. Myos polttoainetynnyreita varten olisi pit~nyt olla teline kompressorivaunussa, jottei 200 litran polttoainetynnyreit~ olisi tarvinnut vieritt~~ maastossa. Poraus Poran eteneminen kaikkiin maalajeihin sek~ kallioon bli normaalisti vaivatonta. Myos tankojen!liittaminen toisiinsa k~vi katev~sti. Ainoat vaikeudet poran etenemisess~ johtuivat teraputkien ja tankojen tuk-! keutumisesta. Tallaista tukkeutumista tapahtui, kun talvella pora tunkeutui routaiseen pintamaahan ja routainen maa j~atyi teraputkeen kylm~n paineilman vaikutuksesta. Edelleen saattoi poraus esty~, kun kylm~ paineilma jaadytti maasta varsiin tulleen veden. Ainoa maalaji, joka tukki poran, oli savinen SiMr. T~lloin jokin pieni kivi tunkeutui ter~putkeen ja silttinen massa tukki koko ter~putken. 8 Poran ylosnostossa oli v~lill~ huomattavia vaikeuk~ sia, ja n~m~ johtuivat p~~asiassa vaikeasta maastosta, mutta lisan~ t~h~n oli koneen tehottomuus; porakoneen liittimen ohjaimet p~astiv~t painetta,alentaenkoneen tehoa..'

OI.JTOKUMPU Oy MALMINETSINTA 4 ( 6) Lohkareet, joiden lapi poraus oli suoritettu, estivat usein poran noston. Edelleen soraan porattu reika tukkeutui helposti virtaavan veden tuodessa reikaan soraa, joka tiivistyi poraa nostettaessa. Tankojen nostoon kaytetty aika on porauksessa kohtuuttoman suuri. Laitteistoa olisi kehitettava talta osin esimerkiksi istuttamalla teraputken "hartioihin" ja liittimiin kovametallipalat, jotta pora pystyisi tarvittaessa 'poraamaan i tsensa' myos takaisin maan pinnalle. Naytteen ottimina kaytettiin n. 2 em teria ja Helakkeen n. 1 em ja 2 em lapimittaista teraa. Nayte tarttui sita helpommin mita pienempi oli sen halkaisi j a. Toisaalta taas mi ta pienemmalui _teralla n~ytetta otettiin~ sita vahemman sita tuli ja sita vaikeampia. kivilajit olivat tunnistaa. Naytteen pysymisessa teraputkessa oli selvia vai~ keuksia, silla keskimaarin nayte saatiin aina vasta toisella porauskerrallla. Yleensa KGN:sta ja GB:sta nayte saatiin helposti, sen sijaan PRD:sta ja PG:sta nayte oli huomattavasti vaikeampi saada pysymaan terasputkessa tankojen noston ajan. Monista PRD- tai PG-pisteista nayte jai kokonaan saamatta kiven pehmeyden takia. Yleensa uudella teralla saatiin nayte helpommin pysymaan teraputkessa. Teran vanhetessa kartio kului, ja nayte menetettiin helpommin. Maaperalla oli tarkea merkitys naytteen saamiseen. Yleensa pisteissa, joissa oli soraa, oli naytteen pysyminen teraputkessa sattumanvaraista, silla vesi tunkerituessaan sorakerroksesta teraputkeen huuhtoi naytteen teraputkesta. Edelleen tangot tarttuivat usein sorakerrokseen kiinni. Mikali poraa joudutti:in Uiryttamaantankoja nostettaessa, menetettiin yleensa nayte. Kohtuuttomasti aikaa meni teraputken avaamiseen huonojen avaimien ja puristepenkin puutteentakia. myos TIaytteen saaminen teraputkesta oli hankalaa sopivan mannan puuttuessa. 8 Laitteiston toimintavarmuus Laitteisto oli kokonaisuudessaan toimintavarmag. Kovilla pakkasilla meni aamuisin aikaa kompressorin oljyjen lammittamiseen. Porakoneen ohjaimien paine

OUTO~<'UMPU MALMINETSINTA Oy 5 (6) ilmapaastot heikensivat koneen tehoa. Muutamia kertoja jouduttiin uusimaan paineilmaletkujen liitoksia. 8

OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTA M Kokkola/LS 13.8.1980 1 TILASTOTIETOJA vimpanoinnista Suvitiella OKME:n (K Virtanen) havainto jen mukaan Maalisk. Huhtik. Toukok. Yhteensa Naytteenottoon johtanut poraus (kertahaut) 313.6 m 295.2 m 65.2 m 674.0 m Turhat yritykset (uusintahaut) 185.3 m 348.8 m 74.0 m 6'08.1 m Tarkistusporaus kallioon 25.4 m 44.4 m 8.4 m 78.1 m Tyotunnit 92t 2min 84t 30min 18t 15min 195t 47min (=24. 47 tv) Laitteen korjaustunnit 27t 40min 7t 50min 35t 30min (=4.44 tv) Erotus 64t 22min 76t 40min 18t 15min 160t 17min (=20.04 tv) Naytteita otettiin 106 pisteesta, joista saatiin 98 naytetta. 8 pisteessa naytteenotto ei onnistunut. Keskimaarin naytteita saatiin 4 kpl/ t odellinen tyovuoro ja 4.48 kpl/ laskutettu tv. Geotek Oy laskutti 21.875 tv ja 859.9 m jotka kumrnatkin ovat hieman yli OKME:n e.m. tehol l isten lukuj en, mutta alle kokonaisajan ja -porausmetrien. Pbrametrin hinnaksi t uli 67.67 rok/m (naytteen ottoon johtanut poraus + tarkistus) ja 37.42 rok/m _1 porametrit) Naytteen hinnaksi muodostui~) 8

'I O Linj a B= L! 9.900 VAMMALA Suvitie 2121 07 MAAPERAPROFIILI V IMPAINHAVAINNOISTA/ KSV 1:500 A= 1.500 1. 600...,... ::::0== \:;P '<:4.. 0.. 5-1 j' -- -/ 0, 10 r:- I. 0. o 1 0. 0, ".. 1001 Lohkarelta. 1;'C,:il Ruskea HkMr Mr"!" ~ Tummo,vetinenSiMr ("SaMr") Mr"J[" Ig 0 ~ol Sora 15 -' f?::-: ::';\?) Hiekka ' 'a ~...... USiltti ~Savi 1Porausreika Kallion pinta todettu

1 ) Linja B= 49,940 A= I. 500 o VAMMALA Suv itie 2121 07 MAAPERAPROFltLi VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV 1:500 1.600.'. - t7 : ". ' ' Lohkareita., ' [QQ],'0, ',D',, I>t)n Ruskea HkMr Mr "I " 5 rtt?1l Tummo}vetinen SiMr ~ ("5aMrq) Mr "JI /I Ig o~ o l Sora..... CJ] :":.:'-:,'(/' Hiekka [[J]J Siltti ~ savi 1Porausrei k6 10 Kallion pinta tode.ttu 15

~ '} Linja. 8= 50.000 A= 1.500 o Ii VAMMALA Suvitie 2121 10 MAAPERAPROFIILI VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV 1 I : 500 5-1600 5 10,. "'0, -' ', ', 'I,',/' ~ f\...., 0. _: 1001Lohkareita. I:'on Ruskea HkMr Mr"I" ftl711 Tummo,vetinen SiMr l.q.l]j ("SaMr") Mr "ll" I~ 0 ~o l Sora R?T'I:1. ~ Hlekka ITID Siltti ~ Savi 1Porausreika Kallion pinta tode.ttu 15

') VAMMALA Suvitie 2121 10 Linju B= 50.130 MAAPERAPROFIIU VIMPAINHAVAINNOISTAj KSV I:'SOO A= I. 500 1.600 o I = 1001Lohkare.ita. 5 1:-.01Ruskea HkMr Mr "l" rrr?1l Tumma,vetinen SiMr ~ ("SaMr") Mr"ll" ~ Sora I'~'::: :':: ::-:-]. ". '. ' I ~. '.... H 'ekka 10 o 0 0 0 0 o 0 000000 o 00 0 0 00 0 00 00 0 00 o 0 0 0 0 0 01 00000 1 0 0 0000 0 0 o 0 0 0 0 o o [J] Siltti ~ 5avi 1Porousreikd Kallion pinta todettu r 15

') Linja. A = 1.605 o \ VA M MA LA. Suvifle 2121 10 MAAPERAPROFIILI VIMPAINHAVAINNOISTA/ KSV /:500 B'" 50.200 1001Lohkare.ita. ]:'0 ] Ruskea HkMr Mr "I" 5 10, ',(j,, <J...' D ',,,,\7 /0 00 ' V' o 0 0 0'-- ' o 00 0 0 0 0 0 0 0 '- ~. o 00 00 0 -" 0 ~ o 0 0 00 0 0 0 o 0 0 0000 0 00 0 o 0 0 0 0 0 a 00 0 0 0 0 " 00000 0 10 00 0 00...ro ri171l Tummo,vetinen SiMr lq..l..::(j ("SoMr'f) Mr "II" ro:od ~ Sora ~. om L:.ill Hlekka Siltti ~ Savi 1Porausreikd Kallion p lnta todettu IS