ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KESKUSTA Osa korttelista 37 Luonnos nähtäville 9/2013 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 25.9.2013 xx Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.2013 xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS. xx.xx.2013

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 1. kaupunginosa (Keskusta) korttelin 37 osaa ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. kaupunginosan (Keskusta) korttelin 67 tontit 1 ja 2 sekä puistoaluetta 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0, 6272 ha, sijaitsee Keskustan kaupunginosassa (1) Terveystien varrella. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla

3 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin 23.3.1976 hyväksytyn asemakaavan muuttamiseksi koskien osaa 1. kaupunginosan korttelista 37 Terveystien varressa, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272 ha. Vuonna 1976 hyväksytyn asemakaavan mukaiselle AR -tontille 977-1-37-2 sijoittuva kevyen liikenteen väylävaraus muutetaan puistoalueeksi (VP) ja se aiheuttaa korttelirakenteen muutoksen. Kaavamuutosalueen nykytilanne: Asemakaavan mukaisella pinta-alaltaan noin 0,4401 hehtaarin suuruisella AR - tontilla, kt 977-1-37-2 on vuonna 1963 rakennettu kaavassa määritelty 750 k- m 2 :n suuruinen 1- kerroksinen kaupungin vuokrarivitalo. Rakennusoikeus vastaa kaavassa tonttitehokkuutta e = 0,17. Tontin alueelle on asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen varaus. Asemakaavan mukaisella AO 2 -tontilla, kt 977 406-79-0 on vuonna 1968 rakennettu 293 k-m 2 :n suuruinen 1- kerroksinen omakotitalo ja 44 k-m 2 :n talousrakennus, jotka ovat yksityisomistuksessa. Asemakaavan mukainen tonttitehokkuus on e = 0,25 ja rakennusoikeus on 468 k-m 2. Kaavamuutosalueesta muodostetaan: 1. Kortteli 67, jossa AP -tontti 977-1-67-1, pinta-ala noin 0,1871 ha, rakennusoikeus 468 k-m 2 ja tonttitehokkuus e = 0,25 AR -tontti 977-1-67-2, pinta-ala noin 0,4030 ha, rakennusoikeus 1209 k-m2 ja tonttitehokkuus e= 0,30 2. Puistoalue (VP), pinta-ala noin 0,0371 ha Puistoalueelle osoitetaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan Kaavamuutosaluetta koskevassa yleiskaavan kaavamääräyksessä todetaan, että asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta. Korttelirakenteen muutoksella osoitettava puistoalue, jolle sijoittuu ohjeellinen kevyen liikenteen väylä mahdollistaa asukkaiden pääsyn Kalajoen rantaan. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Terveystien alueen luontoselvitys 2013 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava, 29.8.2000, oikeusvaikutukseton 3. Keskustan osayleiskaava 2030 4. Ylivieskan liikennesuunnitelma 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 6. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 7. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

SISÄLLYSLUETTELO 4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.3 Maanomistus... 18 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 19 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 22 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 22 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 22 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 24 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 24 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 25 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 25 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 25 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 28 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 29 5.1 KAAVAN RAKENNE... 29 5.1.1 Mitoitus... 29 5.1.2 Palvelut... 30 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 30 5.3. ALUEVARAUKSET... 30 5.3.1 Korttelialueet... 30 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 31 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 31 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 34 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 34 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 34 5.7 NIMISTÖ... 34 5.8 KAAVATALOUS... 34 5.8.1 Yleistä... 34 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 35 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 35 7 YHTEYSTIEDOT... 35

5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus 21.5.2012 119 hyväksyi, että Terveystien rivitalotontti 977-1-37-2 laitetaan myytäväksi tarjousmenettelyllä. Kaavamuutosaloite 3.6.2012 asukkailta, (aloitteen allekirjoittajina olivat Tapio Koistinaho ja 16 muuta allekirjoittanutta). Aloite sisälsi toiveen, että tonttia koskeva asemakaavamuutos toteutetaan ennen kuin kaupunki päättää tontin myymisestä. Teknisten palveluiden lautakunta päätti 15.8.2012 95, ettei aloitteen mukaiseen kaavamuutokseen ryhdytä ja että tontti myydään kaupunginhallituksen päätökseen perustuen. Myyntipäätös sisältää mahdollisuuden kaavan muuttamiseen. Maankäyttöyksikössä on valmisteltu asemakaavamuutokseen ryhtymistä ja valmisteluaineistoa (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos) esiteltiin kaavatiimissä 25.3.2013. Kaavoitusta esitetään teknisten palveluiden lautakunnalle vireille laitettavaksi. Luonnosvaiheen työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupungin kaavoituksen kesken pidettiin 27.5.2013. Asemakaavamuutoksen vireille tuloa käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa 11.6.2013 68. Päätösesitys, että asemakaavamuutoksen ryhdytään teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön ja kaavatiimin aloitteesta. Päätöksentekoa vireille tulosta kuitenkin siirrettiin. Lautakunnassa käydyn keskustelun pohjalta maankäyttöyksikössä jatkovalmisteltiin luonnosvaihetta ja asemakaavan muutos laitetaan vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 25.9.2013 xx. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, josta sovittiin 27.5.2013 pidetyssä työneuvottelussa Kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos ovat nähtävillä 14 päivän ajan xx.xx.2013 xx.xx.2013 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 25.9.2013 xx. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan museo - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - PPO- Yhtiöt Oy - Ylivieskan Vesiosuuskunta

6 - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin xx lausuntoa. Luonnoksesta jätettiin xx osallisten mielipidettä. Ehdotusvaiheen työ- / viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse xx.xx.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto- Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa xx.xx.2013 xx. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Kaavamuutoksesta esitetyistä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden huomioimisesta on yhteenveto kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Kaupunginhallitus xx.xx.2013 xx. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen.

7 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272 hehtaaria, on voimassa 23.3.1976 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty: 1) rivitalorakennusten korttelialueena (AR), pinta-ala noin 0,4401 ha, jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 750 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,17. Korttelialueelle on osoitettuna kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan. 2) Erillispientalojen korttelialueena (AO 2 ), pinta-ala noin 0,1871ha tonttitehokkuus e= 0,25 ja rakennusoikeus 468 k-m 2. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin 23.3.1976 hyväksytyn asemakaavan muuttamiseksi koskien osaa 1. kaupunginosan korttelista 37 Terveystien varressa, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272 ha. Vuonna 1976 hyväksytyn asemakaavan mukaiselle AR-tontille 977-1-37-2 sijoittuva kevyen liikenteen väylävaraus muutetaan puistoalueeksi (VP) ja se aiheuttaa korttelirakenteen muutoksen. Kaavamuutosalueen nykytilanne: Asemakaavan mukaisella pinta-alaltaan noin 0,4030 hehtaarin suuruisella AR - tontilla, kt 977-1-37-2 on vuonna 1963 rakennettu kaavassa määritelty 750 k- m 2 :n suuruinen 1- kerroksinen kaupungin vuokrarivitalo. Rakennusoikeus vastaa kaavassa tonttitehokkuutta e = 0,17. Tontin alueelle on asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen varaus. Asemakaavan mukaisella AO 2 -tontilla, kt 977-1-37-1 on vuonna 1968 rakennettu 293 k-m 2 :n suuruinen 1- kerroksinen omakotitalo ja 44 k-m 2 :n talousrakennus, jotka ovat yksityisomistuksessa. Asemakaavan mukainen tonttitehokkuus on e = 0,25 ja rakennusoikeus on 468 k-m 2.

8 Kaavamuutosalueesta muodostetaan: 3. Kortteli 67, jossa AP-tontti 977-1-67-1, pinta-ala noin 0,1871 ha, rakennusoikeus 468 k-m 2 ja tonttitehokkuus e = 0,25 AR -tontti 977-1-67-2, pinta-ala noin 0,4030 ha, rakennusoikeus 1209 k-m2 ja tonttitehokkuus e= 0,30 4. Puistoalue (VP), pinta-ala noin 0,0371 ha Puistoalueelle osoitetaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan Kaavamuutosaluetta koskevassa yleiskaavan kaavamääräyksessä todetaan, että asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta. Korttelirakenteen muutoksella osoitettava puistoalue, jolle sijoittuu ohjeellinen kevyen liikenteen väylä mahdollistaa asukkaiden pääsyn Kalajoen rantaan. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavan muutosalueella korttelissa 37 tontilla 2 on ollut kaupungin vuokratalokäytössä 1- kerroksinen rivitalo vuodelta 1963. Kuva: 1963 rakennettu kaupungin omistama kiinteistö kaavamuutosalueella (Google maps) Asemakaavan muutosalueella korttelissa 37 kiinteistöllä kt 977 406-79-0 on yksityisen omistama omakotitalo, joka on otettu mukaan kaavamuutosalueeseen, koska viheryhteyden osoittaminen korttelin 37 tontin 2 itäpuolelle muuttaa korttelirakennetta ja numerointia. Kuva: Terveystie 9, yksityinen

9 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kuva: (Google maps) Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat keskustatoimintojen aluetta, jotka ovat rakentuneet voimassaolevan asemakaavan mukaisina asuinpientaloalueina. Lähiympäristössä on myös julkista rakentamista eli seurakunnan hallinnolliset tilat. Kävelyetäisyydellä on myös, terveyskeskus, kaupungintalo, Päivärinnan koulu sekä Ylivieskatalo Akustiikka. Kaavamuutosalue

10 3.1.2 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu vanha vuonna 1963 rakennettu rivitalo, joka on ollut kaupungin vuokratalona vuoteen 2012 saakka ja yksityisen omistama vuonna 1968 rakennettu omakotitalo. Kaavamuutosalue Ydinkeskustaan Kuva: Ilmavalokuva vuodelta 2011, kuvaan esitettynä kaavamuutosalueen sijoittuminen Terveystien varrella asuu yhteensä noin 35 henkilöä. Kaavamuutosalueella asuu tällä hetkellä yhdeksän asukasta, joista kahdeksan henkilöä kaupungin vuokrarivitalossa toistaiseksi voimassaolevilla vuokrasopimuksilla.

11 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue liittyy erilaisiin keskustatoimintojen alueisiin. Alue on kävelymatkan päässä ja alle 0,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kaavamuutosalue Kortteli 37, tontit 1 ja 2 Kuva: Ilmakuvaote ktj:stä Alue sisältyy Kirkko Rahkoranta arvokkaat alueet rajaukseen, mutta siinä on luetteloitu Terveystien 3 kiinteistö. Kaavamuutosaluetta ei rajauksen sisällä ole erikseen kohdennettu.

12 Arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja läheisyydessä. Arvokkaaseen alueeseen kuuluu Kalajoen etelärannalla Ylivieskan kirkko ja sitä ympäröivät vanha hautausmaa ja Kirkkopuisto sekä Terveystien pientaloalue. Kirkko ja hautausmaa ovat alkuperäisessä käytössään. Joen eteläranta on kirkkoa ja terveyskeskusta lukuun ottamatta yksityisten käytössä. Asuinrakennukset ovat alkuperäisessä käytössään. Terveystiellä on asuinrakennuksia eri aikakausilta. Rakennusten tyyli ja laatu vaihtelee, mutta silti katuympäristö on pienipirteistä, poikkeuksellisen hyvin rajautuvaa ja rakennukset pääasiassa keskimääräistä paremmin ympäristöönsä sopivia. Terveystie 3:ssa sijaitsee vanha huvilamainen asuinrakennus, joka on kaupunkikuvallisesti merkittävä yksittäinen kohde, koska se näkyy ja sopii jokimaisemaan hyvin.

13 Kaavamuutosalueen korttelin 37 (kuvat Google Maps) asemakaava on vuodelta 1976 ja se on rakentunut omakoti- ja rivitaloalueena. Kaavamuutosalue käsittää osan korttelista 37. 1) korttelin 37 tontti 1, Terveystie 9. Rakennus vuodelta 1968. Yksityinen omistus. 2) korttelin 37 tontti 2 jolle sijoittuu 1963 rakennettu rivitalo. Kaupungin omistus. Alla kuvia rakennuksesta ja ympäristöstä Terveystie 7, kaupungin vuokratalona vuoteen 2012 saakka.

14 Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskantaa 1) Terveystien varren rakennuskantaa korttelissa 37 Terveystie 1 Terveystie 3 Terveystie 5 2) Terveystien varrella kortteli 38, joka sijoittuu vastapäätä kaavamuutosaluetta.

15 TT 3) Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskantaa Terveystien varrella kortteli 36

16 Kaupunkikuva Kaava-alue rajoittuu asuntokatuihin, Korttelin 37 rakennuskanta koostuu eri vuosikymmenillä rakennetuista omakotitaloista ja 1963 rakennetusta rivitalosta. Kaupunkikuva on voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut. Kaavamuutosalue, jolle esitys tehokkaammasta rivitalorakentamisesta (II krs) ja puistovyöhykkeestä Asemakaavan mukaisesti toteutuneet omakotitalot Palvelut Kaava-alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Seurakunnan hallintotilat ja terveyskeskus ovat saman kadun varrella kuin kaavamuutosalue. Ylivieskatalo Akustiikka, Päivärinnan koulu ovat kävelyetäisyydellä samoin kuin terveyskeskus, kirkko, kaupungintalo ja valtion virastotalo. Virastotalo Akustiikka ja Päivärinnan koulu Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. Liikenne Tonttiliittymä on nykyisellään Terveystieltä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa.

17 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Alue on merkitty yleiskaavassa AP alueena ja lisäksi varustettu lisämerkinnällä /s mikä tarkoittaa ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN (AP/s). Alueella on erityisiä ympäristöllisiä arvoja, jotka tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Alueen käytössä ja kehittämisessä tulee turvata alueen ympäristöarvojen säilyminen. Arvokkaaseen alueeseen kuuluu Kalajoen etelärannalla Ylivieskan kirkko ja sitä ympäröivät vanha hautausmaa ja Kirkkopuisto sekä Terveystien pientaloalue. Kirkko ja hautausmaa ovat alkuperäisessä käytössään. Joen eteläranta on kirkkoa ja terveyskeskusta lukuun ottamatta yksityisten käytössä. Asuinrakennukset ovat alkuperäisessä käytössään. Terveystiellä on asuinrakennuksia eri aikakausilta. Rakennusten tyyli ja laatu vaihtelee, mutta silti katuympäristö on pienipirteistä, poikkeuksellisen hyvin rajautuvaa ja rakennukset pääasiassa keskimääräistä paremmin ympäristöönsä sopivia. Terveystie 3:ssa sijaitsee vanha huvilamainen asuinrakennus, joka on kaupunkikuvallisesti merkittävä yksittäinen kohde, koska se näkyy ja sopii jokimaisemaan hyvin. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä.

18 Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista. Alue on rakentunutta ja Päivärinnan koulu, Ylivieskatalo Akustiikka, terveyskeskus, poliisitalo, seurakunnan hallintotilat, kaupungintalo ja virastotalo ovat kävelyetäisyydellä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varteen keskelle asuntoaluetta, joka on toteutunut pientaloalueena, joista osa 2-kerroksisena. Kaavamuutoksesta ei katsota aiheutuvan ympäristöhäiriötä. Kaavamuutosalue Kuva: Ilmavalokuva (KirjastoVirma: kuva-arkisto: Ilmakuvia Ylivieskasta) 3.1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueesta: kt 977-1-37-2 ja sillä olevat rakennukset ovat kaupungin omistuksessa. kt 977 406-79-0 ja sillä olevat rakennuksen ovat yksityisen omistuksessa. Kuva: Ote ktj- kartasta

19 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005, jonka uudistaminen on lähtenyt vireille 2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon kk-3. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 28.8.2012-26.9.2012. Kaavamuutosalue sijoittuu luonnoksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kuva: Ote maakuntakaavasta Suunnittelumääräykset voimassa olevassa maakuntakaavassa: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi.

20 Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2030. KH on 10.10.2011 168 määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Kaavamuutosalue Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2030 Yleiskaavan määräyksiä, jotka koskevat kaavamuutosaluetta: AP/s, joka tarkoittaa

Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272 hehtaaria, on voimassa 23.3.1976 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalue on merkitty: 21 0,4401 rivitalorakennusten korttelialueena (AR), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 750 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,17. ARkorttelialueeseen sisältyy kevyen liikenteen yhteys rantaan 0,1871 omakotirakennusten korttelialueena (AO 2 ), jolle on osoitettu tonttitehokkuutta e = 0,25, mikä tarkoittaa 468 k-m 2 rakennusoikeutta Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavamuutosalue koskee kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Tonttijako tehdään erikseen (MRL 79 ).

Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 22 Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita. 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimiseen ryhdyttiin kaavatiimin 25.3.2013 esityksestä. Tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava, kaavamuutosalueella on 1963 rakennettu kaupungin vuokratalona toiminut 6-huoneistoinen rivitalo, joka on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Rakennusta on pidetty kunnossa, mutta sitä ei ole varsinaisesti peruskorjattu. Teknisen palvelukeskuksen tilapalveluyksikön strategiana on luopua kaikista asuinhuoneistoista, niiden käytyä korjauskelvottomiksi. Kaavamuutokseen tavoitteena on edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Kaupunkimainen pientalorakentaminen tarkoittaa rakennusoikeuden lisäämistä 0,25-0,30, mikä vastaa kaupungin 2000 luvulla kaavoitettujen rivitaloalueiden tonttitehokkuutta. Tavoitteena on uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta. Asukkaiden tavoitteena on säilyttää kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä 25.3.2013 päätettiin esittää lautakunnalle kaavamuutokseen ryhtymistä. Maankäyttöyksikössä laadittiin valmisteluaineisto ja pidettiin työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 27.5.2013. Alueen kaavan laatimisen vireille laittamisesta tehtiin esitys teknisten palveluiden lautakunnassa 11.6.2013 68. Lautakunta kävi keskustelua kaavoituksen tavoitteista ja siirsi valmisteluaineiston uudelleen valmisteltavaksi. Kaavatiimissä ja maankäyttöyksikössä valmisteltiin kaavaluonnosta 2.7.2013 lautakunnan keskustelujen pohjalta ja teknisten palveluiden lautakunta päätti 25.9.2013 xx kaavamuutoksen vireille tulosta sekä samalla oikeutti tekninen palvelukeskuksen asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavamuutosluonnoksen nähtäville Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella xx.x.2013 Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä xx.xx.2013 xx.xx.2013. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutosta on esittänyt teknisen palvelukeskuksen kaavatiimi. Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).

23 Kaavamuutoksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse xx.xx.2013 ja lehtiilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistiin Kalajokilaakso - lehdessä xx.xx.2013. Valmisteluaineistoa koskien ei pidetty viranomaisneuvottelua vain työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 27.5.2013. Valmisteluvaiheen OAS ja luonnos nähtävillä xx.xx.2013-xx.xx.2013, jona aikana kaavaluonnos ja OAS lähetetään seuraaville viranomaisille lausunnolle: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus / Oulu Pohjois-Pohjanmaan museo Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Jokilaaksojen poliisilaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema PPO-Yhtiöt Oy Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin lausunnot: Lausunnot ja osallisten esittämät mielipiteet sekä niiden huomioonottaminen on käsitelty selostuksen kohdassa 4.5.2. Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin sähköpostitse xx.xx.2013 Pohjois- Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus / kaupunki. Yhteenveto kaavaehdotusvaiheen lausunnoista, muistutuksista ja niiden huomioimisesta on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2.

24 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutosalue sijoittuu kortteliin, joka on voimassaolevan asemakaavan mukaisesti rakentunut. Kaavamuutosalueen tontilla 2 on vuonna 1963 rakennettu ja kaupungin vuokratalona toiminut 6-huoneistoinen rivitalo, joka on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Rakennusta on pidetty kunnossa, mutta sitä ei ole varsinaisesti peruskorjattu. Teknisen palvelukeskuksen tilapalveluyksikön strategiana on luopua kaikista asuinhuoneistoista, niiden käytyä korjauskelvottomiksi. Kaavamuutokseen tavoitteena on edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Kaupunkimainen pientalorakentaminen tarkoittaa rakennusoikeuden lisäämistä 0,25-0,30 tonttitehokkuuteen, mikä vastaa kaupungin 2000 luvulla kaavoitettujen rivitaloalueiden tonttitehokkuutta. Tavoitteena on myös uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta.

25 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavan ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV 7.6.2011 40. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että uudisrakentaminen sopeutuu ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Asukkaiden tavoitteena on säilyttää kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan. Vuonna 1976 hyväksytyn asemakaavan mukaiselle AR -tontille 977-1- 37-2 sijoittuva kevyen liikenteen väylävaraus muutetaan puistoalueeksi (VP), jolle ohjeellinen kevyen liikenteen väylä sijoittuu. Tämä muutos aiheuttaa korttelirakenteen muutoksen sekä muutoksen korttelinumerointiin. 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu yleiskaavan, kaupungin ja asukkaiden tavoitteiden pohjalta hankekaavana. Vaihtoehdoksi valittiin sellainen malli, joka muuttaa korttelirakennetta, kun kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan poistetaan rivitalotontilta ja se osoitetaan puistoalueelle. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto on nähtävillä xx.xx.2013 xx.xx.2013 Kuva: Ote nähtävillä asetettava kaavaluonnos

26 Valmisteluaineistosta antoivat lausunnon: Kaavoittaja: Kaavan valmisteluaineiston nähtävillä ollessa siitä esitettiin mielipiteet: Yhteenveto muutoksista kaavaehdotusvaiheeseen

Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä xx.xx.2013 xx.xx.2013 Keskusta (1. kaupunginosa), Kortteli 67 tontit 1-2 27 Kuva: Ote kaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset kaavamuutosehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot ehdotuksesta: Kaavoittajan yhteenveto lausunnoista: Muistutukset ehdotuksesta: Kaavoittajan yhteenveto muistutuksista

28 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi 25.3.2013 Suunnitteluperiaatteet käsiteltiin Teknisen palveluiden lautakunta 11.6.2013 68 Päätös vireille tulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Työneuvottelu 27.5.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin työneuvottelussa 27.5.2013 Teknisen palveluiden lautakunta 11.6.2013 68 Päätösesitys vireille tulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta siirrettiin. Teknisen palveluiden lautakunta 25.9.2013 xx Päätös vireille tulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Valmisteluaineisto nähtävillä xx.xx.2013 xx.xx.2013 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Ehdotusvaiheen työ- /viranomaisneuvottelua ei pidetty. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Asiasta sovittiin työneuvottelussa xx.xx.2013 Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.2013 xx Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä xx.xx.2013 xx.xx.2013. Kaupunginhallitus xx.xx.201x xx Kaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.201x xx Kaavamuutoksen hyväksyminen.

29 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Alueen korttelijako muuttuu. Kaavamuutos muodostaa uuden korttelin 67, joka erottaa sen vihervyöhykkeellä korttelista 37 Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,6272 ha, josta: Kortteli 67, o AP-tontti 977-1-67-1, pinta-ala noin 0,1871 ha, rakennusoikeus 468 k-m 2 ja tonttitehokkuus e = 0,25 o AR -tontti 977-1-67-2, pinta-ala noin 0,4030 ha, rakennusoikeus 1209 k-m 2 ja tonttitehokkuus e= 0,30 Puistoalue (VP), pinta-ala noin 0,0371 ha Puistoalueelle osoitetaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan. Asemakaavamuutoksella muutetaan: - Korttelinumerointi osa korttelista 37 muuttuu kortteliksi 67. - Rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 459 k-m 2. - Osa korttelialueesta 37 eli 371 m 2 muutetaan puistoalueeksi. Kaavamääräyksissä autopaikkavaatimus on AP-korttelialueella 2 autopaikkaa ja AR korttelialueella 1,5 autopaikkaa / asunto. Kaavamuutoksessa tähän on osoitettu puistoalue ja kevyen liikenteen väylä Kuva: Asemapiirros kaavoituksella muodostettavasta rivitalotontista

30 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat. Terveyskeskus sijaitsee alle puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Alueen katuverkko on rakennettu. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on että asemakaavoituksella edistetään kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta. Korttelirakenteen muutoksella osoitettava puistoalue, jolle sijoittuu ohjeellinen kevyen liikenteen väylä mahdollistaa asukkaiden pääsyn Kalajoen rantaan. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan rakennusvalvonnan ja teknisen palvelukeskuksen kaavatiimin yhteistyöllä. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP) Osuus 30 % kaava-alueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,1871 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty tehokkuusluku e= 0,25 eli noin 468 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on I. Asuinrivitalojen korttelialue (AR) Osuus 64 % kaava-alueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,4030 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty tehokkuusluku e= 0,30, eli noin 1209 k-m2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. Puistoalue (VP) Osuus 6 % kaava-alueesta. Puistoalueen pinta-ala on 0,0371 ha. Puistoalueen läpi on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kalajoen rantaan.

5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 31 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on osa Ylivieskan ydinkeskustaa. Korttelialue on rakentunut voimassaolevan asemakaavan mukaan. Korttelialueelle sijoittuva kaupungin omistama 1- kerroksinen vuokrarivitalo on vuodelta 1963 ja se on kooltaan noin 750 k-m 2 ja tällä hetkellä asumaton. Asemakaava on vuodelta 1963 ja tontin tehokkuus on nykyisessä kaavassa e = 0,17. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuntotuotannon osalta. ja edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Alueen rakentuminen tehokkaammin tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asuinnoista keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Rivitalorakentaminen lisää alueen väestön määrää keskustassa eli mitoitettuna 1 as/ 40 k-m 2 kaavamuutosalueelle olisi sijoittumassa noin 20 asukasta enemmän kuin aikaisemmin. Yhdyskuntarakenne Oleva yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti kaavamuutos eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuinalueena. Yhdyskuntarakenne eheytyy ja tiivistyy uusien asuinalueiden sekä keskustan läheisten, vajaakäytössä olevien alueiden ottamisessa tiiviiseen asuin- ja keskustatoimintojen käyttöön. Kaupunkikuvan kehittämiseen ja parantamiseen erityisesti keskusta-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota.

32 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on asuntoaluetta aivan ydinkeskustassa. Keskusta Kaavamuutosalue Virkistys Lähialueella on virkistys ja ulkoilualueita. Lähimmät puistot ovat Veteraanipuisto, Keskustan jokiranta, Kirkkopuisto. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ulkoiseen liikenteeseen. Keskustan sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran. Tonttiliittymä kaavamuutosalueelle on Terveystieltä.

33 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Kaavaratkaisulla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Sosiaaliset olot Lähelle ydinkeskustaa sijoittuvasta asuinrivitalosta on keskusta ja sen palvelut saavutettavissa kävellen, mikä palvelee hyvin mm. ikäihmisten ja lapsiperheitten tarpeita. Pyörätieverkosto liittyy katuverkkoon ja kaavamuutosalue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle alueelle. Aivan lähietäisyydellä, alle kilometrin päässä on myös Päivärinnan ala-aste, kulttuuripalveluja tarjoava Ylivieskatalo Akustiikka ja Ylivieskan terveyskeskus. Myös valtion ja kunnan virastot ovat lähellä. Monipuolinen asuntotyyppijakauma edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tiivis kaupunkiympäristö mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Elinympäristön laatu paranee merkittävästi, kun yhdyskuntarakenne tiivistyy vajaakäyttöisellä alueella. Tiivistäminen muuttaa joidenkin ihmisten elinoloja erityisesti, kun vanhaa asutusta korvataan uudella tiiviimmällä. Kuitenkin hallittu tiivistäminen tuo lisäarvoa suurelle joukolle uusia asukkaita palvelujen, virkistysalueiden ja lyhenevien etäisyyksien ansiosta. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto

34 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Alueen kaupunkirakenne muuttuu maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyjen toimintojen mukaisiksi eli alue rakentuu tiiviinä asuntoalueena ydinkeskustassa. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Uudisrakentamisella mahdollistetaan sosiaalisesti rikkaammat asuinalueet. Monipuolisella asuntoalue- ja asuntotyyppivalikoimalla vastataan erityyppisten ja muuttuvien asumistottumusten tarpeisiin. Rakennusten sijoittelulla voidaan vaikuttaa kaupunkikuvaan. Luonnonolot Kaavamuutosalue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alue sijoittuu lähelle Kalajoen rantaa, jossa on alkuperäinen luonnonympäristö. Alueella on istutettua puustoa nykyisen voimassaolevan kaavan mukaisten tonttien alueella ja olevaa puustoa on pyrittävä säilyttämään. Kaavoituksessa on edellytetty, että Kalajoen ranta on asukkaiden tavoitettavissa. Lisärakentamisella ei ole suuria vaikutuksia luontoon eikä luontoympäristöön. Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue rajautuu Kalajoen rantaan osoitettuun viheryhteyteen ja rajautuminen säilyy aikaisemman kaavan mukaisena, joten kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maa- ja metsätalouteen eikä luonnonsuojeluun. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei rakentamisen myötä sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran asuntojen määrän lisääntyessä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Keskustan kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Kaupunki voi myydä rivitalotontin ydinkeskustasta. Kaupungin velvollisuus on toteuttaa ja ylläpitää kortteleiden 37 ja 68 välinen viheryhteys Kalajoen rantaan.

35 Sijoittamalla tiiviisti uutta asutusta keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen saavutetaan huomattavia yhdyskuntataloudellisia säästöjä, joilla on myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Uusi rakennustoiminta keskustassa lisää myös taloudellista toimeliaisuutta. Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Alueella on jo kunnallistekniikan verkosto. Aiheutuvat kustannukset ovat kohtuulliset, kaupungin rakentamisvelvoitteena on rivitalotontin tonttiliittymän rakentaminen sekä toteuttaa ja ylläpitää kortteleiden 37 ja 68 välinen viheryhteys Kalajoen rantaan. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle muodostuva rakennusoikeus on mahdollista ottaa kaavan mukaiseen käyttöön tarvittaessa ja kaupunki saa tonttitarjontaan rivitalotontin kaupungin keskustasta. Kaupunki toteuttaa ja ylläpitää kortteleiden 37 ja 68 välisen viheryhteyden Kalajoen rantaan, kun rivitalokortteli on rakentunut asemakaavamuutoksen mukaisesti. Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. 7 Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA /kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p. 044 4294 232 / kaavoitusavustaja Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / maanmittausteknikko Eriia Laru p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavat ja kiinteistöt /Kaavoitus LIITTEET