Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 85. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 1 / 85 Kokoustiedot Aika 26.11.2014 keskiviikko klo 17:55-20:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko teknisen toimen johtaja, poistui klo 19.15 149 käsittelyn jälkeen Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Saara Hyrkkö kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö (asiat 1-13) Kimmo Leivo projektijohtaja, poistui klo 19.10 148 käsittelyn jälkeen Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 2 / 85 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 1.12.2014 Pirjo Kemppi-Virtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 5.12.2014 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 3 / 85 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 142 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 143 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 144 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan 6 käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia), pöydälle 12.11.2014 145 1-2 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden 12 metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue 410307, 34. kaupunginosa, pöydälle 12.11.2014 146 3-4 Tonttumuori, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 26 muutokseksi, alue 211834, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-Kv-asia) 147 5-6 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen 34 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 220826, 10. kaupunginosa Otaniemi 148 Espoonlahden keskuksen kaupalliset palvelut 46 149 7 Nihtisilta, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 54 130137, 54. kaupunginosa Kilo 150 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti 10 / 59 2014 (Kh-asia) 151 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun 65 vahvistaminen kevätkaudelle 2015 152 8 Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja 67 laskentaohje (osittain Kh-asia) 153 9 Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2015 78 154 Päätöksiä ja kirjelmiä 82

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 4 / 85 142 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että ensin käsitellään asia 13, jonka jälkeen siirrytään alkuperäiseen käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen hyväksyä puheenjohtaja esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.11.2014 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 5 / 85 143 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirjo Kemppi-Virtanen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 6 / 85 4031/10.02.02/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 131 12.11.2014 144 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia), pöydälle 12.11.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. 043 825 4410 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 Meiri Siivola, puh. 046 877 2587 Petri Suominen, puh. 046 877 1840 Ritva Helminen-Halkola, puh. 043 825 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi annetun selostuksen Espoon eteläosien yleiskaavan tarkistamistarpeesta Länsimetron jatkeella, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnittelukeskus käynnistää osayleiskaavatyön Kivenlahden asemanseudun kehittämiseksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden asemanseutu, lähtötietoja Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisten asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan Kivenlahden tulevan metroaseman vaikutusalueella yleiskaavatasoista suunnittelua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 7 / 85 Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Osayleiskaavan tarve Alue sijaitsee Espooseen toteutettavalla Länsimetron jatkeella, Matinkylä - Kivenlahtiosuuden pääteaseman vaikutusalueella. Siten alueen maankäytön muutostarpeet liittyvät tulevaan metron ja aseman toteuttamiseen. Alueen kehittäminen on myös osa laajempaa projektia, joka kattaa alueet Matinkylästä Kivenlahteen ja johon kuuluu suunnittelua monella tasolla ja sektorilla. Alue on myös osa Länsiväylän varren kehitettävää elinkeinovyöhykettä. Valtuusto päätti 24.2.2014, metron jatkon rakentamisen käynnistämisestä välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla. 25.8.2014 allekirjoitetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 %:n rahoitusosuudella, kuitenkin enintään 240 Meur ja joka tulee maksettavaksi vuosina 2017-2020. Ehtona on että kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina 2016-2019 kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL - aiesopimukseen. Lisäksi Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tavoitteena on, että Espoon väestönkasvusta vuosina 2020-2050 suuntautuu noin 50 % metron jatkeen vaikutuspiiriin. Suurimmat asuinrakennuspotentiaalit on todettu sijaitsevan Finnoon ja Kivenlahden asemien läheisyydessä. Kivenlahden metroaseman vaikutusalueen kaupunkirakenteen tiivistämisellä on tulevaisuudessa iso merkitys metrokäytävän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 8 / 85 asuntotuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Alueen maankäytön tehostaminen varsinkin Länsiväylän pohjoispuolella vaatii yleiskaavatasoisia tarkasteluja mm. Kiviruukin teollisuusalueen ja Sammalvuoren alueilla. Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa 2014-2017 alue on merkitty Kivenlahden kehittämisalueena ja todettu, että alueella laaditaan maankäyttötarkasteluja asemakaavoituksen tueksi. Lähtötilanne Väestö, työpaikat, palvelut Kivenlahden suunnitellusta metroasemasta 600 metrin säteellä asui vuoden 2014 alussa 5 348 asukasta. Alueen julkiset palvelut keskittyvät Länsiväylän eteläpuolisille alueille. Kivenlahden tulevasta metroasemasta 600 metrin säteellä sijaitsevat mm. Kivenlahden terveysasema, Meritorin ja Mainingin koulut, Kivenlahden kirjasto, Kivenlahden kotihoito, yksityinen Vire Koti Merivirta (vanhusten palveluasuminen), kolme työväenopiston opetuspaikkaa (koulujen ja kirjaston yhteydessä) sekä viisi suomenkielistä päiväkotia, kaksi ruotsinkielistä päiväkotia, yksi yksityinen päiväkoti, yksi ryhmäperhepäiväkoti ja asukaspuisto, jossa toimii myös avoin päiväkoti. Kivenlahden tulevasta metroasemasta 600 metrin säteellä sijaitsee kolme lähikauppaa, apteekki, ottoautomaatti, huoltoasema, postin noutopiste kioskin yhteydessä, joitakin erikoistavarankauppoja sekä ravintoloita ja muita palveluita. Kattavammat palvelut ovat kauppakeskus Lippulaivassa Espoonlahdessa, jossa sijaitsee esimerkiksi kaksi supermarketia, pankkipalveluja, posti, Alko sekä erikoistavarankauppoja. Työpaikkoja sijaitsi 600 metrin säteellä tulevasta metroasemasta vuonna 2011 yhteensä noin 1 150. Yritysten henkilöstömäärä oli noin 850 ja julkisyhteisöiden noin 300. Yritysten toimipisteitä oli yhteensä noin 250. Työpaikkamääriltään suurimmat toimialat olivat kuluttajatuotteiden tukkuja vähittäiskauppa, hyvinvointiteollisuus ja -palvelut, viestintä- ja painoteollisuus, yrityspalvelut / konsultointi, kuljetusteollisuus ja logistiikka sekä rakennusteollisuus ja -palvelut. Kaikilla kyseisillä toimialoilla henkilöstömäärä oli noin 100. Suurimmilla toimipisteillä henkilöstöä oli noin 50. Länsiväylän pohjoispuolella sijaitsevalla Kivenlahden teollisuusalueella oli kokonaisuudessaan vuonna 2011 noin 650 työpaikkaa, joista teollisuuden alojen sekä tukku- ja vähittäiskaupan ja moottoriajoneuvojen korjauksen osuus oli yhteensä noin 550 työpaikkaa. Maakuntakaava Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa Kivenlahden tulevaa metroasemaa ympäröivät alueet ovat taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen läpi on merkitty ohjeellinen ratalinjaus ja siirtoviemäri. Rannassa ja Espoonlahden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 9 / 85 keskustan itäpuolitse kulkee viheryhteystarve. Espoonlahden keskus on merkitty keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Siinä Länsiväylän molemmin puolin on tiivistettävän alueen merkintä. Kivenlahteen on lisätty joukkoliikenteen vaihtopaikka ja liityntäpysäköintipaikka. Metrolinjaus on merkitty tunneliin. Kirkkonummen suuntaan on maakuntakaavassa osoitettu joukkoliikenteen yhteystarvenuoli ja tämän vuoksi kuntien välinen yhteistyö alueen suunnittelussa on tarpeen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa Länsiväylän varsi Espoonlahden solmusta Kivenlahden solmuun on pääasiassa merkitty uudeksi tai kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Lisäksi Kivenlahdentien ja Länsiväylän välissä on keskustatoimintojen ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden keskusta on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi ja sitä ympäröivät alueet ovat voimassaolevassa yleiskaavassa pääasiassa nykyisellään säilyvää asuntoaluetta. Länsiväylän pohjoispuolella Kiviruukin teollisuusalue on merkitty kehitettäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi ja Sammalvuori virkistysalueeksi. Näiden väliin jää Kattilalaakson pientaloalue, jonka etelä osaan on merkitty kehitettävää tiivis- ja matalaa asuntoaluetta. Kauklahdenväylän länsipuoli on uutta tai olennaisesti muuttuvaa työpaikka ja kaupunkimaista asuntoaluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa esitettiin metron jatkeen linjaus uuden liikennekohteen merkinnällä; raide asemineen, sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Tämä sen vuoksi, ettei päätöstä metron jatkon rakentamisesta oltu vielä tehty. Siten yleiskaavan maankäyttö ei ottanut kantaa kaikkiin metron toteuttamiseen liittyviin maankäytön muutostarpeisiin. Kaupunginvaltuuston tekemän Länsimetron jatkopäätöksen ja muuttuneiden asumisen, maankäytön ja liikenteen (MAL) asuntorakentamistavoitteiden myötä on tarve selvittää edellytykset Kivenlahdessa ja Länsiväylää reunustavilla alueilla maankäytön muuttamiseksi tehokkaammiksi, asuntoalueiden lisääminen, täydennysrakentaminen ja tiivistäminen. Esitetyn alueen osalta lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa esitetty tavoiteltu kehitys, maankäytön pääperiaatteet sekä tavoitteet saattavat edellyttää tarkistamista. Yleiskaavan ajantasaisuus, mm. vaikutukset niin kaupallisten ja julkisten palveluiden mitoitukseen kuin ympäristöön muuttumiseen tulee arvioida. Asemakaavoitus ja hankkeet Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu lukuun ottamatta Sammalvuoren aluetta ja pientä osa-aluetta Kivenlahdessa Kivenlahden kadulla ja Länsiväylän eteläpuolella. Alueella on vireillä kuusi asemakaavaa tai asemakaavan muutosta ja niissä tutkitaan tulevien aseman ympäristöjen maankäyttöä ja sen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 10 / 85 Päätöshistoria tehostamista. Espoonlahden keskustassa on vireillä kolme asemakaavan muutosta, joista pisimmälle, kaavaehdotusvaiheeseen, on edennyt Espoonlahden metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan sisältämän asemakaavan muutos (410307). Sammalvuoren asemakaava (421800) on ollut valmisteluaineistona nähtävillä vuonna 2012. Kivenlahden metroaseman ympäristön asemakaava (412500) on aloitusvaiheessa. Kiviruukin pohjoispuolella Kauklahdenväylällä Tillinmäen kaavanmuutos (420603) on ehdotusvaiheessa. Metron rakentamisen alkaessa on todennäköistä, että alueella tulee vireille lisää muita nykyistä maankäyttöä tehostavia kaavahankkeita. Liikenne Alueen keskelle sijoittuu suuren estevaikutuksen aiheuttava moottoritie (Länsiväylä, Mt 51). Länsiväylän liikennemäärä vuonna 2013 oli noin 30 000 ajon/vrk. Väylä aiheuttaa melua ja ilmansaasteita, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti asuinrakentamisessa. Kaupungin sisäistä liikennettä välittää kaksi pääkatutasoista väylää: Kivenlahdentie Länsiväylän eteläpuolella sekä Kauklahdenväylä (Mt 1130) Pohjois-Eteläsuunnassa. Alueen kaupalliset ja julkiset palvelut eivät nykyisellään tue autotonta elämäntapaa. Palveluiden monipuolistuessa asuinkiinteistöjen pysäköintipaikkojen tarve saattaa vähentyä nykyisestä. Alueen joukkoliikenne perustuu nykyisin lähinnä sisäisiin ja Helsingin keskustaan suuntautuviin bussilinjoihin. Helsingin keskustaan suuntautuvat linjat korvataan liityntälinjoilla Matinkylään Länsimetron valmistuttua Matinkylään asti. Metron jatkon rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja Metron on tarkoitus kulkea Kivenlahteen saakka vuonna 2020. Tällöin Kivenlahden metroasemasta tulee alueen joukkoliikenteen solmukohta, joka on useimpien alueen asukkaiden saavutettavissa kävellen tai polkupyörällä. Aseman kautta tulee kulkemaan myös liityntälinjoja ja sen yhteyteen toteutetaan useita satoja liityntäpysäköintipaikkoja, jotka ovat myös Espoon länsipuolelta tulevien autoilijoiden käytettävissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 131 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi annetun selostuksen Espoon eteläosien yleiskaavan tarkistamistarpeesta Länsimetron jatkeella,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 11 / 85 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnittelukeskus käynnistää osayleiskaavatyön Kivenlahden asemanseudun kehittämiseksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 12 / 85 4393/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 136 12.11.2014 145 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue 410307, 34. kaupunginosa, pöydälle 12.11.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410307, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 15.10.2013 päivätyn ja 3.11.2014 muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Jäsen Karhu teki seuraavan ehdotuksen: Esitän, että kaavamääräyksen kohtaa 8 muutetaan seuraavanlaiseksi: Kaikki nykyiset määräykset poistetaan, ja kirjataan kohtaan vain: "Kaikkien rakennusten julkisivusta ja kaupunkikuvasta määrätään tarkemmin rakennuslupavaiheessa." Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan ehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi kokouksessaan 21.1.2015 päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 13 / 85 Korjaukset tarvitaan seuraaviin kohtiin: 1) Lippulaivan kokonaisuuteen sisältyvää asuinrakennusoikeutta lisätään (nyt noin 20 000 k-m 2, tavoite noin 30 000 k-m 2 ), josta osa voi olla kaavamääräyksiltään joustavasti myös työpaikkarakentamista. 2) Espoonlahdenkadun julkisivujen laatutasosta esitetään periaatteet (sisältäen ainakin nykyisen katutason uudistamiset, ulko-oleskelutilat, sisäänkäynnit, julkisivujen vyöhykkeet). 3) Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet selkeytetään, osoitetaan ja niiden toimivuus kuvataan. Erityisesti parannetaan läpikulkuyhteys Lippulaivan läpi mahdollisimman vähäisin tasoeroin. 4) Kirjaston mahdollista sijoittumista varten varatun tilan kaavamääräystä muokataan siten, että tila voidaan toteuttaa joustavasti myös muuhun käyttöön. Esityslistalla kuvataan näiden kohtien ratkaisut ja niiden reunaehdot. Keskustelun palauttamisesta päätyttyä puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi kokouksessaan 21.1.2015 päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Korjaukset tarvitaan seuraaviin kohtiin: 1) Lippulaivan kokonaisuuteen sisältyvää asuinrakennusoikeutta lisätään (nyt noin 20 000 k-m 2, tavoite noin 30 000 k-m 2 ), josta osa voi olla kaavamääräyksiltään joustavasti myös työpaikkarakentamista. 2) Espoonlahdenkadun julkisivujen laatutasosta esitetään periaatteet (sisältäen ainakin nykyisen katutason uudistamiset, ulko-oleskelutilat, sisäänkäynnit, julkisivujen vyöhykkeet). 3) Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet selkeytetään, osoitetaan ja niiden toimivuus kuvataan. Erityisesti parannetaan läpikulkuyhteys Lippulaivan läpi mahdollisimman vähäisin tasoeroin. 4) Kirjaston mahdollista sijoittumista varten varatun tilan kaavamääräystä muokataan siten, että tila voidaan toteuttaa joustavasti myös muuhun käyttöön. Esityslistalla kuvataan näiden kohtien ratkaisut ja niiden reunaehdot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 14 / 85 Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoonlahden keskus, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 Espoonlahden keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, näkymäkuvia Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen korttelissa 34334. Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia osana kehitettävää keskustakokonaisuutta metroaseman välittömässä läheisyydessä. Lisäksi alueen liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin ajoramppien kautta suoraan Espoonlahdenkadulta. Kadun alle sallitaan sijoittaa pysäköintihalli. Kaavamuutoksella kehitetään myös Espoonlahdenreittijalankulku- ja polkupyöräraitin sekä Solmu- ja Espoonlahdentorien ympäristöä ja niiden luontevaa liittymistä kehittyvän aluekeskuksen kauppakeskus-, palvelu- ja metroasemakokonaisuuteen. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 71 150 k-m 2 ja aluetehokkuus noin ea = 2.0. Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty noin 6 500 k-m 2-45 000 k-m 2. (Lippulaivalla on nykyisin toteuttamatonta kerrosalaa noin 10 000 m 2 ). Kauppakeskus Lippulaivan viitesuunnitelmassa on esitetty kolmen päivittäistavarankaupan tiloiksi yhteensä noin 15 500 k-m 2 (ruokakaupan osuus noin 12 500 m 2 ), mikä mahdollistaa vähintään kaksi hypermarket-kokoluokan ruokakauppaa ja yhden pienemmän supermarket-myymälän. Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa kehittämistä. Asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty asuinrakentamista kauppakeskuksen yhteyteen 21 150 k-m 2 : Asuinrakennusten sijoittaminen hybridirakenteena palveluiden oheen, vastaa osaltaan kaupungin asettamiin tavoitteisiin lisätä asuinrakentamista Länsimetron jatkeen alueella metroaseman läheisyydessä. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 470 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutos sisältää myös varauksen kaupungin kirjasto- ja kulttuuritiloille kauppakeskuksen yhteydessä. Kerrosalamitoitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 15 / 85 5 000 k-m 2, vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Espoonlahden palvelukeskusta. Kaavamuutos sisältää myös metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueelle. Mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat metronsuunnittelussa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut ja joustavuuden sisäänkäyntien yhteydessä. Kaavamuutosta on valmisteltu myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.12.2007 hyväksymien Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle, Lippulaivan kauppakeskuksen, metroaseman sekä liityntäbussiterminaalin yhteyteen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin 34334 sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa 17.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 16 / 85 Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu v. 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti - jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410301), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue 410200), joka on tullut lainvoimaiseksi 1.12.1976. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 17 / 85 Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä-Kivenlahti Metrotunneli, asemakaava, (alue 940100, joka on tullut lainvoimaiseksi 7.8.2013 ja johon ei kohdistu muutosta. Kortteli 34334 jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa 38 500 k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa 4 000 k-m 2. LPA-1-korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin 34334 lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä, MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 15.10.2013 asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.10. - 19.11.2013 välisenä aikana. Valmisteluaineiston nähtävillä oloaikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä liittyen mm. Espoonlahden kehittämisen suuntaviivoihin. Lisäksi saatiin 7 lausuntoa (tekninen keskus, ELY-keskus, HSY, HSL, Fortum sähkö ja kaukolämpö sekä Pelastuslaitos). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 5,9 ha. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan nykyisestä 38 500 k-m 2-45 000 k-m 2. Todellinen muutos on tätä suurempi, koska osa kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta on jätetty käyttämättä. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viite- ja korttelisuunnitelmassa (JKMM Architects, 22.10.2014/Luonnos) on esitetty päivittäistavarakaupan tiloja yhteensä n.16 500 k-m 2, mikä mahdollistaa vähintään kahden yli 5 000 m 2 hypermarketkokoluokan päivittäistavaran kaupan ja yhden pienemmän mutta yli 2 000 m 2 päivittäistavarakaupan toteuttamisen. Varsinaista ruokakaupan tilaa luvusta olisi n.12 500 m 2. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä 5 000 k-m 2 tiloja kauppakeskuksen ylemmissä kerroksissa siten, että niihin mahdollistetaan suora yhteys kauppakerroksista. Asemakaavaan sisältyy myös asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella Espoonlahdenkadun varrella, rakennuskompleksin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 18 / 85 molemmissa päissä sekä Espoonlahdenreitin varrella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on n. 21 150 k-m 2 ja ne on merkitty ak-1/ak-2/- ak-3 - merkityille rakennusaloille KM-1-korttelialueella. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-11 asuinkerroksen välillä. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, erityisesti metrokeskusten yhteydessä, Valtioneuvoston kanssa tehdyn sopimuksen (19.6.2014) mukaisesti. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu n. 470 asukasta (1as/45 k-m 2 ). Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu 5 000 k-m 2, mikä vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tavoitteita. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, niiden toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Tilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio. Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kauppakeskuksen rakentamisessa edellytetään, että em. tilat voidaan toteuttaa muuta rakentamista myöhemmin varautumalla niihin rakennemitoituksessa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää viitteellinen suunnitelma tilajärjestelyistä ja rakennettavuudesta. (Ks. kaavamerkintä yy ja 18 ). Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolta avaamalla liiketiloja nykyistä enemmän myös raitin ja torien suuntaan. Espoonlahdenreitti -raitin uuden linjauksen lisäksi avataan vaihtoehtoinen julkinen jalankulkuyhteys kauppakeskuksen vieressä ylemmälle kansipihalle ("kp-2"-merkintä), johon myös kirjasto- ja kulttuuritilat avautuvat. Tähän yhteyteen järjestetään myös KM-1-korttelialueelle laadukas ja monipuolinen julkinen leikki- ja oleskelualue. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla. Metrorakentamisen tarpeita on huomioitu ja yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa - 1ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1ap / 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Lisäksi vieraspaikkoja tulee toteuttaa 10 % kokonaisautopaikkamäärästä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 19 / 85 Kauppakeskuksen pysäköintilaitoksen yhteydessä tulee toteuttaa 250 Metron liityntäpysäköintipaikkaa, jotka tulee toteuttaa helposti saavutettavaksi metroaseman sisäänkäyntien lähelle. Kaikki asemakaavaalueen pysäköinti järjestetään maanalaisena korttelissa sekä osin Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Lisäksi pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Asemakaava alueelle on laskettu sijoitettavan kaiken kaikkiaan n. 1475 pysäköintipaikkaa. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikka / 40 asuin k-m 2 kohden, kuitenkin vähintään 1,5 pp / asunto. Metron liityntäpyöräpaikkojen ja kauppakeskuksen yhteyteen toteutettavien polkupyörän säilytyspaikkojen määrä on kaikkiaan 650, joista 50 voidaan toteuttaa vuoroittaiskäyttöisinä. Metron liityntäpolkupyöräpaikat tulee suurimmaksi osaksi toteuttaa asemakaavaalueelle, mutta kaavassa mahdollistetaan 20 % vaaditusta paikkamäärästä toteutettavaksi kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi Ulappatorin kadun puoleiselle laidalle tai Merenkulkijankujan Espoonlahdentorin puoleiseen päätyyn. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, asuinrakennusten ja metron liityntäpysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta ja yhteydet toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa myös osaltaan metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla ja mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linja-autoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun yhteydessä. Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti -nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteys on säilytetty asemakaavassa siten, että se muodostuu selkeänä ja vahvana raittina kauppakeskuksen lounaissivulla. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja raitti liittyy luontevaksi osaksi rakennettavaa uutta kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 20 / 85 maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittyminen siihen. Espoonlahdentori muodostuu pitkälti metroaseman sisäänkäyntiaukioksi, jonne on suunniteltu sijoitettavan suuri osa polkupyörien pysäköintipaikoista. Alue muodostuu myös tärkeäksi välittäväksi osaksi kauppakeskuksen ja Espoonlahden kirkon välille. Torialueen osaan, joka liittyy asuinrakennuksiin, istutetaan runkopuita täydentämään rakentamisen myötä pienentyvän puistoalueen puustoa, osana säilytettävää maisemaa. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjaautoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio ja sen yhteyteen leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinraitti, joka yhdistää kadun kolmannen kerroksen toiminnalliseen kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreitille. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa ja kuljettaa hissillä kiinteistön läpi. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta -kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta. Kaavassa "kp-2"-merkityt kansipiha-alueet muodostuvat korttelialueella oleviksi julkisiksi tiloiksi ja yhteyksiksi, palvellen myös kirjasto- ja kulttuuritilojen yhteyteen toteutettavia tapahtumia. Varsinaisen Espoonlahdenreitti -yhteyden lisäksi, kaavassa luodaan täysin uusi korttelialueen sisäinen ja toiminnallisesti monipuolinen jalankulkuyhteys, joka liittää Espoonlahdenreitin urheilupuistoon suuntaavan eteläosan, Solmutorin, kansipihan ja Espoonlahdentorin luontevasti yhteen. Kansipihoille voidaan istuttaa kasvillisuutta. Suurempia puita ja pensaita voidaan istuttaa vapaammin istutettaville alueen osille ja suuria runkopuita i-1 -merkityille alueen osille. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu. Solmutorin pohjoispuolelle, KM-1-korttelialueen osalle toteutetaan yleistä jalankulkua palveleva yhteys sekä leikki- ja oleskelupaikka. Sille osalle torialuetta, jonka alle ei tule huoltokellaria, voidaan istuttaa puita ja isompaa kasvillisuutta. Kaupunkikuva ja rakennusmassat Asemakaavan muutos muokkaa vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja elävämmäksi aluekeskuksen pääkaduksi, mihin tulee kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asukkaita. Kauppakeskuksen yhteyteen tuodut asuinrakennusmassat sovittavat ja rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Myös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 21 / 85 kirjasto- ja kulttuuritilavarauksella on vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä ja toteutuessaan se toimii katutilan huomioarvona ja maamerkkinä aktivoiden kadun koillisreunaa ja Ulappatoria. Kadun varren liiketilojen tulee avautua kadulle ja asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä korostetaan osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat kauppakeskuksen päälle. Niiden kerrosluvut vaihtelevat 5-11 kerroksen välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittävät ja osaltaan keventävät suuren kauppakeskusmassan ulkomuotoa, parantaen mittakaavaa ja alueen viihtyisyyttä. Korkeammat rakennusmassat merkitsevät uuden keskustaalueen reunoja muusta kaupunkirakenteesta. Matalammat rakennukset tuovat korttelirakenteeseen variaatiota ja rytmiä. Espoonlahdenkadun puolelle esitetty 11-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen että metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan n. 21 100 k-m 2, mikä vastaa tavoitteita Länsimetron jatkeen asuinrakentamisen lisäämisestä. Rakentamisen tehokkuuteen asuinrakentamiselle varatuilla rakennusaloilla, vaikuttavat myös hankkeen vaativuus ja haasteet sovittaa yhteen useita päällekkäisiä toimintoja (laaja pysäköintihalli, linjaautoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) siten, että taloudellinen yhtälö niiden toteuttamiseksi on mahdollinen. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osalta riittävästi (n. 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle. Espoonlahdenraitti muodostuu väljempänä ja vehreämpänä rakennettuna kaupunkipuistoympäristönä. Olemassa olevia kallioita ja puustoa säilytetään raitin lounaispuolella ja alueelle ominaista kasvillisuutta ja maisemarakenteen teemoja tuodaan myös raitille avautuville kansipihoille. Raitti- ja torialueet ovat suurelta osin kansirakennetta, joten ne ovat luonteeltaan rakennettuja. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskevat periaateohjeet, joiden luonnokset ovat nähtävillä kokouksessa. Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka ovat yhteen sovitettu kauppakeskuksen suunnitelmiin, kauppakeskus-hankkeen kanssa. Asemakaava sisältää merkintöjä, sisällyttäen metron toimintoja yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueelle, mahdollistaen metronsuunnittelussa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut itäisen sisäänkäynnin osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 22 / 85 Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritoimelle ("yy"-merkintä) on varattu 5 000 k-m 2, mikä vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia tavoitteita. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, niiden toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Ne on sijoitettu kaavassa kauppakeskuksen yhteyteen, kolmanteen kerrokseen siten, että Espoonlahdenreitin puolella sille voidaan toteuttaa toiminnallinen julkinen oleskelu- ja tapahtuma-aukio ("kp-2"-merkintä). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kauppakeskuksen rakentamisessa edellytetään, että em. tilat voidaan toteuttaa muuta rakentamista myöhemmin, varautumalla niihin jo ensimmäisen vaiheen rakennemitoituksessa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää kirjasto- ja kulttuuritilojen viitteellinen suunnitelma tilajärjestelyistä ja rakennettavuudesta. (Ks. kaavamerkintä yy ja18 ). Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä 21.10.2014. Espoon kulttuurilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Espoonlahden kirjastopalveluiden järjestämistä siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto, kuitenkin niin, että sopeutetut kirjaston lähipalvelut jäävät Soukkaan ja Kivenlahteen. Kirjaston tarkempi sijoitus Espoonlahden keskuksen alueella päätetään vasta, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa, osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa asemakaava-alueelle tekee Ramboll Oy Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaavaalueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyyn mennessä. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen (linjaautoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 23 / 85 läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia, mm. hulevesien virtaaman hidastamista kannen päällisen kasvillisuuden avulla, mikä tukee myös osaltaan tavoitetta laadukkaan kansipihan toteutumiseksi. Espoonlahdentorille ja osalle siihen liittyvää korttelialuetta, jää myös maavaraista aluetta, jolle voidaan sijoittaa hulevesien viivytysrakenteita. Hulevesien hallinnan periaatteet tarkentuvat jatkossa ja ne kirjataan kaavamääräyksiin. Sopimustarve Kaavamuutos edellyttää maankäyttö- ja kiinteistöteknisiä sopimuksia sekä sopimuksia yhteisjärjestelyistä kaupungin ja yksityisten maanomistajan ja Länsimetro Oy:n kanssa. Suunnittelu Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy 2014), teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina 2012-2014 on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy (7.10.2014) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos (3.10.2014). Asemakaavan muutoksen rinnalla laaditaan kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 18.10.2013 asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta määräyksineen - Asemakaavaselostus liitteineen - Havainnekuva - Kauppakeskus Lippulaivan konseptikäsikirja (Citycon, 2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 24 / 85 Päätöshistoria - Kauppakeskus Lippulaivan korttelisuunnitelma (luonnos, JKMM, 22.10.2014) - Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 24.10.2014) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista - Meluselvitys (Akukon, 7.10.2014) - Ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, 3.10.2014) Kaupan selvityksiä - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (Ramboll Oy/Pitkäaho, 21.5.2014) - Kauppakeskus Lippulaivan kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll Oy/Pitkäaho, 7.3.2014) - Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (Realprojekti, 27.5.2014) Liikenneselvityksiä - Espoonlahden keskustan liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 8.4.2013) - Lippulaivan laajennus, Espoo, liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 10.10.2013) Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 136 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410307, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 15.10.2013 päivätyn ja 3.11.2014 muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 25 / 85 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet, toimialojen kannanotot - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, toimialojen kannanotot - Tekninen keskus, toimialojen kannanotot - Tonttiyksikkö, toimialojen kannanotot - Ympäristökeskus, toimialojen kannanotot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 26 / 85 1425/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 70 28.5.2014 146 Tonttumuori, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 211834, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. 046 877 3474 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tonttumuorin asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211834, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Tonttumuori - Tomtemor asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6855, joka käsittää osan korttelista 15020 sekä virkistys- ja katualueet 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211834, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään 1/3 asemakaavan muutoksen kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Tonttumuori, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 Tonttumuori, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tonttumuori, tapahtumaluettelo - Tonttumuori, kaavamääräykset 1 - Tonttumuori, kaavamääräykset 2 - Tonttumuori, kaavakartta - Tonttumuori, ajantasa-asemakaava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 27 / 85 - Tonttumuori, havainnekuva - Tonttumuori, perspektiivikuvia Selostus Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta sekä yhdistää sen Tontunmäen pientaloalueeseen. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 16 100 k-m 2. Uuden asuinkerrostalokorttelin korttelitehokkuus on e = 0,98 ja uuden pientaloalueen e = 0,50. Lisäksi nykyisen pientalokorttelin tehokkuus nostetaan e = 0,30-0,40. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 300 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Tonttumuori - Tomtemor asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6855, joka käsittää osan korttelista 15020 sekä katu- ja virkistysalueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211834. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.4.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.3.2010 ja muutettu 12.9.2010. Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Kotitontunpuistoon. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Riihitontuntiehen sekä pientalokortteliin ja idässä Kotitontunpuistoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 28 / 85 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Tonttumuorin alue on osin säilyvää asuntoaluetta (A) ja osin kehitettävää kaupunkimaista asuntoaluetta (A1). Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli 15020 on osoitettu pientaloalueeksi (AOR), asuin- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (AOT), ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Korttelin eteläpuolella on puistoalue (PL). Alueella on myös katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue 920300. Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa. Kaupunginhallitus päätti 30.9.2013 Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013. Tonttumuorin kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja -rakenteellisen kokonaisuuden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 29 / 85 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 11.8. - 9.9.2014. Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus 2.9.2014. Kaavaehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta sekä 9 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perusteella teknisluontoisia tarkistuksia. Meluun ja ilmanlaatuun liittyvät määräykset jaettiin erillisiksi määräyksiksi ja tekstiä selkiytettiin. Merituulentien varren kerrostalon länsipuolelle lisättiin melueste. Haltijatontuntie 11:n ja A-korttelin väliseltä rajalta poistettiin puurivi ja Haltijatontuntie 11:n eteläpuoliselle rajalle lisättiin istutettava tontinosa. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta sekä yhdistää sen Tontunmäen pientaloalueeseen. Yleisperustelu Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uudella asuinkerrostalokorttelialueella (kaavamääräys AK). Merituulentien varressa kadun reunaa rytmittää neljä Merituulentiehen nähden poikittaista 6-kerroksista rakennusosaa, joita yhdistävät nelikerroksiset osat. Pihan pohjoispuolella on kolme 5/3-kerroksista porrastuvaa pistetaloa, jotka toimivat mittakaavallisena välittäjänä Merituulentien varren ja kerrostalokorttelialueen pohjoispuolisen kaksikerroksisen pientaloalueen välillä. Korttelin pohjoisosassa on uusi tiivis kaksikerroksisten paritalojen muodostama korttelialue (A). Tonttumuorinkujan länsipuolella olevalle nykyiselle pientalokorttelialueelle (AP) mahdollistetaan täydennysrakentaminen nostamalla tehokkuus e = 0,40:een. Kerrostalokorttelialueen länsiosaan toteutetaan koko korttelin yhteinen leikkipaikka sekä alue paikallisten hulevesien viivyttämistä varten. Asuinkorttelit muodostavat Merituulentien varteen yhtenäisen kaupunkikuvan ja täydentävät osaltaan Merituulentien pohjoispuolen rakennetta. Kadun varren jalustamaisista rakennusosista ja niiden päällä olevista poikittaisista korkeammista osista syntyy Riihitontun korttelialueen jatkeeksi selkeä kokonaisuus. Merituulentien varren pohjakerrosten julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä. Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma, joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 30 / 85 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 2,5 ha. Siitä noin 2,2 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta ja 0,3 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää. Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueella (AK) on asuinrakennusoikeutta yhteensä 11 800 k-m 2 ja uusien pientalojen korttelialueella (A) yhteensä 2 880 k-m 2. Uuden asuinkerrostalokorttelin korttelitehokkuus on e = 0,98 ja uuden pientaloalueen e = 0,50. Nykyisen pientalokorttelin rakennusoikeus kasvaa e = 0,30-0,40 eli noin 360 k-m 2. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 300 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 /asukas). Liikenne Uusi ja säilyvä pientaloalue tukeutuvat nykyiseen liikenneverkkoon, Riihitontuntiehen ja Tonttumuorinkujaan. Liikenne uudelle kerrostaloalueelle osoitetaan uuden Merituulentieltä risteävän kadun, Nuttukujan, kautta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti AK-korttelialueella asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelin sisälle kannen alaisiin pysäköintilaitoksiin. Nuttukujan varteen voidaan sijoittaa yleisiä pysäköintipaikkoja. A- ja AP-alueilla pysäköinti on maan pinnalla. Uudella A-korttelialueella jokaisen asunnon yhteydessä on yksi autopaikka ja loput yhteisellä pysäköintialueella. AK- ja A-korttelialueilla tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 100 k-m 2 kohti, ja lisäksi 1 vieraspaikka/1 000 k-m 2. AP-korttelialueella tulee rakentaa vähintään 1,3 autopaikkaa/asunto. Ympäristön häiriötekijät Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren AK-korttelin asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Korttelin Merituulentien puoleisen sivun ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 db. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle, ja parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. AK-korttelissa asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla, jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80 %. Tuloilma tulee ottaa katolta. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 31 / 85 Päätöshistoria rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Jotta AK-korttelin pihan oleskelualueet saadaan suojattua melulta, on Merituulentien varren kerrostalon länsipuolelle rakennettava noin 2,5 metrin korkuinen melueste ennen AK-korttelin rakennusten käyttöön ottoa. Maankäytön yleissuunnitelma Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy sekä Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman. BREEAM-ympäristöluokitus Niittykummun alueelle haetaan parhaillaan BREEAM Communities - ympäristöluokitusta. Luokituksella pyritään ohjaamaan ja kannustamaan korkealaatuiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Luokitus edellyttää asemakaavalla tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös alueen tulevien toteuttajien sitouttamista tavoitteisiin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitetut ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannukset tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2014 70 Asemakaavaselostus liitteineen Maankäytön yleissuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 32 / 85 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 19.5.2014 muutetun Tonttumuori - Tomtemor asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6855, joka käsittää osan korttelista 15020 sekä katu- ja virkistysalueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211834, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat tekniset korjaukset: Korttelissa 15020 itäisemmän AP-korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan A:ksi ja tätä koskevaksi autopaikkaohjeeksi määritellään 1 ap/100 k-m 2. Vastaavat muutokset tehdään pykälämääräyksiin. Keskustelun kulussa jäsen Nevanlinna teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: Ehdotan, että muuten asialliselta vaikuttava kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja palautuksen aikana pientaloalueen tehokkuutta korotetaan. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että asiasta on äänestettävä, koska puheenjohtaja on vastustanut pöydällepanoehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat pöydällepanoehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asia pöydällepanoehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Nevanlinna ja Louhelainen eli kaksi (2) jäsentä. Pöydällepanoehdotusta vastustivat jäsenet Pöntynen, Karhu, Lahti, Klar- Nykvist, Salo, Ahlman, Palomäki, Oila, Päivinen, Lintunen ja Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hylänneen pöydällepanoehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 33 / 85 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 19.5.2014 muutetun Tonttumuori - Tomtemor asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6855, joka käsittää osan korttelista 15020 sekä katu- ja virkistysalueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue 211834, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat - Toimenpiteitä varten, jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus, kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 34 / 85 2079/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 113 2.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 120 15.10.2014 147 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 220826, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 220826, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.9.2014 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6861, joka käsittää korttelin 10030 tontit 5,6 ja 7 sekä torialuetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: 4 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään muuttuneista suunnitelmista johtuvat muutokset asiakirjoihin, kuten oheis- ja liiteaineistoon sekä lausuntoihin ja mielipiteisiin valmisteltuihin vastineisiin. 5 velvoittaa kaupunkisuunnittelukeskusta korjaamaan ja täydentämään Keilaniemi-Otaniemi alueen toiminnallinen tarkastelu asiakirjaa siten, että se vastaa lautakunnan päätöksiä ja nostaa esille lautakunnan hyväksymien teesien mukaisen kehityksen mahdollisia tulevaisuuskuvia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 35 / 85 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 220826, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.9.2014 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6861, joka käsittää korttelin 10030 tontit 5,6 ja 7 sekä torialuetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään muuttuneista suunnitelmista johtuvat muutokset asiakirjoihin, kuten oheis- ja liiteaineistoon sekä lausuntoihin ja mielipiteisiin valmisteltuihin vastineisiin, 5 velvoittaa kaupunkisuunnittelukeskusta korjaamaan ja täydentämään Keilaniemi-Otaniemi alueen toiminnallinen tarkastelu asiakirjaa siten, että se vastaa lautakunnan päätöksiä ja nostaa esille lautakunnan hyväksymien teesien mukaisen kehityksen mahdollisia tulevaisuuskuvia. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Keilaniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 Keilaniemi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Keilaniemi, tapahtumaluettelo - Keilaniemi, kaavamääräykset - Keilaniemi, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Keilaniemi, havainnekuva - Keilaniemi, viistokuva etelästä - Keilaniemi, viistokuva luoteesta - Raaden hammas, rakennushistoriallinen selvitys Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa peruskorjaustarpeessa olevan Fortum Oyj:n (aiemmin Nesteen) pääkonttorin muuttaminen asuinkäyttöön. Tornin jalustaosa peruskorjataan palvelu- ja liiketiloiksi. Korttelin pohjoisosaan rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa. Rakennusoikeus ei nouse.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 36 / 85 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 15.10.2014 ja niiden suhteen tehdyt toimenpiteet Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää, että ehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnalle 15.10.2014 esiteltyä massoittelua kehitetään sijoittaen esitetty läntinen uusi korkea rakennusmassa vaakasuorana matalana rakennusoikeutena kaavamuutosalueen länsilaitaan. Tällöin Nesteen torni kaupunkikuvallisena rakennuksena on avoimemmin esillä sekä metroaseman edessä oleva katutila ja torialue korostuvat. Massoittelua on muutettu esitetyllä tavalla. Nesteen torni on maamerkkinä hyvin näkyvissä molemmilta metroaseman sisäänkäynneiltä. Nykyistä toimivaa pysäköintitaloa ei ole taloudellisesti mahdollista purkaa kokonaisuudessaan. Käyttökelpoisen rakennuksen purkaminen ei nyt olisi myöskään kestävän kehityksen periaatteita tukevaa. 2 päättää, että ennen kaavamuutoksen vahvistamiskäsittelyä tarvitaan myös Keilaniemen toiminnallista kehitystä koskeva tarkastelu. Toiminnallista kehitystä koskeva tarkastelu on aloitettu ja tehdään ennen kaavamuutoksen vahvistamiskäsittelyä. 3 päättää edellyttää, että tämän kaavamuutoksen rinnalla jatketaan pikaisesti koko Keilaniemen alueen potentiaalisten kehitysmahdollisuuksien selvityksiä korostaen erityisesti lautakunnan Otaniemi-Keilaniemi teesipäätöksiä 25.9.2013. Keilaniemen kehitysmahdollisuuksien selvitys on käynnistetty. 4 päättää, että pikaisesti on selvitettävä mitä lupa- yms. selvityksiä ja - päätöksiä tarvitaan, jotta voidaan suorittaa myös tarvittavia mahdollisia merenrantatäyttöjä. Jos asumista runsaasti laajennetaan, tarvitaan osayleiskaava ja kaikissa tapauksissa mm. luontoselvitys ja vaikutustenarviointiselvitys. Merenrantatäytöt edellyttävät lisäksi vesilain mukaisia lupia. Jos täytöt ovat mittavia, tarvitaan todennäköisesti YVA.menettely. 5 päättää, että jatkotoimissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ja millainen parvekeratkaisu on tehtävissä ottaen huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Parvekkeista esitetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon huomioiva ratkaisu. Parvekkeiden sijoittuminen vanhaan Nesteen torniin on suunniteltu erityisellä huolella ottaen huomioon rakennuksen arkkitehtuurin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 37 / 85 keskeiset kaupunkikuvalliset arvot. Näkyvät, kevyesti lasitetut parvekejulkisivut korvaavat tornin purettavat kevyet curtain wall osuudet. Muut asiaan liittyvät päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 5.5.2014 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään viipymättä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan Fortumin nykyisen toimistotornin muuttaminen asuntokäyttöön ja, joilla muutetaan yhtiön käyttämätön rakennusoikeus sellaiseksi, että se mahdollistaa myös asuntorakentamisen. 14.5.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailujaoston päätöksen 5.5.2014 42. Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on valtuustokauden tavoitteena mm. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen. Lautakuntasopimuksessa 12.2.2014 on mm. että tämän kauden näkyvä muutos kaupunkirakenteessa on metron käyttöotto, asemanseudut ovat avainasemassa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueelle 25.9.2013. Teeseissä oli Fortumin tornia koskien mm.: - Asumisen lisääminen alueella - Keilaniemen elävöittäminen - Keilaniemen rantaa aktivoidaan ja rantaraittia kehitetään katettuine tiloineen toimimaan eri vuodenaikoina ja eri säätiloissa. Kaava 220826 toteuttaa osaltaan hyvin teesien tavoitteita. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 38 / 85 Keilaniemi - Kägeludden, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 220826, joka käsittää korttelin 10030 tontit 5,6 ja 7 sekä torialuetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826. Vireilletulo Kaavoitushakemus on saapunut 10.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu 21.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 15.5.2014. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Keilaniemessä Keilaniementien itäpuolella käsittäen osan korttelista 10030 sekä Keilaniementorin. Korttelialueella sijaitsee kaksi toimistokäytössä olevaa rakennusta, joiden valmistumisvuodet ovat 1976 ja 1994. Molemmat rakennuksista on arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttilan suunnittelemat. Keilaniemen tornin, alueen kaksikymmentäkerroksinen maamerkin kaksija osittain kolmekerroksisessa jalustaosassa on mm. ruokasali, liikuntatiloja sekä asuntoja. 1994 valmistunut toimistorakennus säilyy entisessä käytössä ja jää tämän asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle. Kaavamuutosalueen ympäristössä Keilaniemessä on tällä hetkellä vain toimitilarakennuksia. Voimassa oleva maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen länsipuolella on seutuliikenteen rata (länsimetro) ja moottoriväylä (Kehä I). Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on kehitettävää työpaikka-aluetta. Meren rantaviivaa myötäilee virkistysyhteys. Työpaikka-alue rajautuu satama-alueeseen. Yleiskaavassa suunnittelualueen länsipuolella olevat maanalainen raide asemineen sekä kaksiajoratainen päätie tai pääkatu on esitetty punaisella; punaisella on esitetty merkittävästi parannettavat ja uudet liikenne-verkon ja raideliikenneverkon osuudet. Suunnitelma on yleiskaavan mukainen, kun pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista on yli puolet rakennusoikeudesta. Yleiskaavan TP-alueella on asumista vähemmän kuin puolet kokonaiskerrosalasta. Keilaniemen asemakaavassa 220810 (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.8.2002.) kortteli 10030 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Korttelin pohjoisosassa on 3-kerroksinen rakennusala (rakentamaton) ja 16-kerroksinen rakennusala (rakentamaton), korttelin keskellä on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 39 / 85 20-kerroksinen rakennusala, joka liittyy 3-kerroksiseen rakennusalaan (Fortumin päärakennus jalustaosineen), Keilaniementien varrella on 4-kerroksinen rakennusala (rakentamaton) ja korttelin eteläreunassa 3-kerroksinen rakennusala (rakennettu toimistotalo). Kortteliin saa sijoittaa pääosin 2-kerroksisen pysäköintilaitoksen rakennusten ja pihakannen alle. Kaavan merkinnöillä on osoitettu myös maanalaiset tilat. Rakennusoikeutta koko kortteli 10030:ssa on yhteensä 51 570 k-m 2, asemakaavan muutosalueella 220826 on rakennusoikeutta 39 880 k-m 2 josta 14 230 k-m 2 on rakentamatta. Maanalainen joukkoliikenteelle varattu tila kulkee korttelin läpi. Rantaa reunustaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Keilaniementorin kohdalla on uloke, jonka kerrosala luetaan viereisen rakennuksen rakennusoikeuteen. Katualueen rajoille on merkitty kohdat, joihin ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 15.5.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.5. - 26.6.2014. Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen mielipide, ja saatiin 1 lausunto ja 1 kannanotto. Saadussa mielipiteessä haluttiin tarkemmat tiedot mitä muutoksia tornin ulkonäköön tulee. Kannanotoissa Kaupunginmuseo oli sitä mieltä, että kaava-alueella on kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ja tornista on syytä laatia rakennushistoriaselvitys. HSY kertoi alueen kunnallistekniikasta ja ilmoitti, että HSY ei kustanna tontin rakentamisen aiheuttamia johtosiirtoja. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Kaavamuutoksella mahdollistetaan Fortumin toimistotornin ja tontin rakentamattoman kerrosalan rakentaminen asunnoiksi sekä liike-, ja palvelutilojen sijoittamisen alueelle, metroaseman läheisyyteen. Kaavamuutoksen toteutuessa käynnistyy elinkeino- ja työllisyyspoliittisessa mielessä erittäin mittava investointikokonaisuus. Kaavamuutoksen hakijan mukaan investointikokonaisuuden arvo 300-400 M. Investointiohjelma voi toteutua vain, jos sen kriittiset elementit, käyttötarkoitusmuutos ja rakennuslupa tulevat lainvoimaisiksi. Ohjelma koostuu useista julkishallinnon ja yksityisten organisaatioiden myönteisistä päätöksistä, joiden on sisällöllisesti ja ajallisesti sovittava toisiinsa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 40 / 85 Toimistorakennusoikeuden, jolle ei ole näköpiirissä muutosalueella kysyntää, muuttaminen asumiskäyttöön, elävöittää monella tavalla Keilaniemen aluetta, erityisesti rantavyöhykettä ja metroasemaa torialueineen. Muutos tuo monipuolisen palvelukokonaisuuden yleiseen käyttöön (mm. ravintolatoimintaa, kauppaa, hyvinvointi- ja terveyspalveluja). Suunnitelma toteuttaa Espoon kaupungin pitkäaikaisia tavoitteitta Keilarannan Otaniemen kokonaisuuden kehittämisessä. Käyttötarkoitukset AL-1 Asuin-, liike-, toimistorakennusten korttelialue. Myymäläkeskittymän kerrosalan tulee olla alle 2 000 k-m 2. Myymälöiden lisäksi saa rakentaa ravintola-, hoitola-, lääkäriasema-, päiväkoti-, kuntokeskus yms. rakennusoikeuteen laskettavia julkisia ja yksityisiä palvelutiloja. Asuintornien suuri sallittu kerrosluku on 21 krs ja se on olemassa olevassa Fortumin tornissa. Rakennusoikeus ei muutu 39 880 k-m 2 (rakentamatta 14 230 k-m 2 ), josta asuntokerrosalaa tulisi olemaan n. 32 490 as.k-m 2. Liikenne ja pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - Asunnot 1 ap/110 k-m 2 kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto. - Liiketilat 1 ap/50 k-m 2. - Toimistotilat 1 ap/70 k-m 2. - Ravintola-, hoitola-, lääkäriasema, päiväkoti, päiväkodit, kuntokeskus yms. palvelutilat 1 ap/150 k-m 2. Pyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - Asunnot 1 pp/30 k-m 2 tai vähintään 2 pp/asunto, pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. - Liiketilat 1 pp/40 k-m 2. - Toimistot 1 pp/80 k-m 2. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa paikassa. - Päiväkodit 1 pp/50 k-m 2. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa paikassa. - Muut palvelutilat kuin päiväkodit 1 pp/100 k-m 2. Liiketilojen ja palvelutilojen autopaikat tulee olla yhteiskäytössä nimeämättöminä. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja ja pyöräpaikkoja laskettaessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 41 / 85 Tontille on rakennettu mittava paikoituslaitos jota käytetään myös uusien asuntojen paikoituslaitoksena. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 15 645 m 2 AL-1: 13 920 m 2, tori: 1 725 m 2 ) Kokonaiskerrosala on 39 880 k-m 2, josta rakentamatta n. 14 230 k-m 2. (tehokkuus e = 2.86) Likimääräiset asuntokerrosalat: 15 020 > n. 13 390 as. k-m 2 5 860 > n. 2 900 as. k-m 2 19 000 > n. 16 200 as. k-m 2 Yht. 39 880 > n. 32 490 as. k-m 2 Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muutu.. Selvitykset Osa selvityksistä on Keilaniemi, alue 220826 Asemakaavan muutoksen selostuksen liitteinä. K1, keilaniemi, Ulko-oleskelualueiden meluselvitys, 11.8.2014, A-Insinöörit (liite 4). Kaupallisten vaikutusten arviointi, Keilaniemen Fortum-torni asunnoiksi ja palveluiksi, lausunto 7.8.2014, Realprojekti Oy (liite 6). Raaden hammas, Pääkonttorin rakennushistoriallinen selvitys 1976-2014, versio 15.8.2014, Marja-Riitta Norri. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on 24.6.2014 maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 yht. 12 333,33 euroa (kokonaissumma 20 300 euroa). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 42 / 85 Päätöshistoria Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ja kannanotoista liitteineen - Raaden hammas, pääkonttorin rakennushistoriallinen selvitys 1976-2014, versio 15.8.2014, Marja-Riitta Norri Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.10.2014 113 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 220826, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.9.2014 päivätyn Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6861, joka käsittää korttelin 10030 tontit 5,6 ja 7 sekä torialuetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja varajäsen Syrjäsen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen ja että asian pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset: - suunnitelmaa ja havainnekuvia täsmennetään kaupunkikuvallisesti korkeatasoisemmiksi ja tutkitaan eri massoitteluvaihtoehtoja, - laaditaan alueen kaavataloudelliset tarkastelut, - tarkennetaan vielä mahdollisia katutason kaavamääräyksiä erityisesti alueen viihtyvyyttä huomioiden (erityisesti Keilaniementie), - tuodaan materiaaliin mukaan tehdyt kokonaisselvitykset sekä arvio siitä, millä aikataululla ja missä järjestyksessä Keilaniemeä muuten lähdetään jatkokehittämään, - tarkastetaan parkkinormin sopivuus. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 43 / 85 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen ja että pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset: - suunnitelmaa ja havainnekuvia täsmennetään kaupunkikuvallisesti korkeatasoisemmiksi ja tutkitaan eri massoitteluvaihtoehtoja, - laaditaan alueen kaavataloudelliset tarkastelut, - tarkennetaan vielä mahdollisia katutason kaavamääräyksiä erityisesti alueen viihtyvyyttä huomioiden (erityisesti Keilaniementie), - tuodaan materiaaliin mukaan tehdyt kokonaisselvitykset sekä arvio siitä, millä aikataululla ja missä järjestyksessä Keilaniemeä muuten lähdetään jatkokehittämään, - tarkastetaan parkkinormin sopivuus. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 120 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilaniemen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 220826, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.9.2014 päivätyn Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6861, joka käsittää korttelin 10030 tontit 5,6 ja 7 sekä torialuetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: 22.9.2014 päivättyyn Keilaniemen asemakaavan muutosehdotukseen tehdään seuraavat muutokset: - määräysosaan lisätään 11 Rakennusten ja paikoituslaitoksen julkisivut tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkeatasoisena ja ympäristöön sopivana, - rakentumattoman rakennuksen suurimmaksi kerroslukumääräksi merkitään XVI ja muutetaan rakennusalaa, - Keilaniemen asemakaavan muutoksen selostukseen ja sen liitteisiin tehdään edellä mainitusta johtuvat korjaukset. Edellisestä johtuen muutetaan päätösklemmin kohta 2 kuulumaan seuraavasti: hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 22.9.2014 päivätyn ja 15.10.2014 tarkistetun Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6861, joka käsittää korttelin 10030

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 44 / 85 tontit 5, 6 ja 7 sekä torialuetta 10. Kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220826, Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että: ehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnalle 15.10.2014 esiteltyä massoittelua kehitetään sijoittaen esitetty läntinen uusi korkea rakennusmassa vaakasuorana matalana rakennusoikeutena kaavamuutosalueen länsilaitaan. Tällöin Nesteen torni kaupunkikuvallisena rakennuksena on avoimemmin esillä sekä metroaseman edessä oleva katutila ja torialue korostuvat. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen kaavamuutoksen vahvistamiskäsittelyä tarvitaan myös Keilaniemen toiminnallista kehitystä koskeva tarkastelu. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että tämän kaavamuutoksen rinnalla jatketaan pikaisesti koko Keilaniemen alueen potentiaalisten kehitysmahdollisuuksien selvityksiä korostaen erityisesti lautakunnan Otaniemi-Keilaniemi teesipäätöksiä 25.9.2013. Pikaisesti on selvitettävä mitä lupa- yms. selvityksiä ja - päätöksiä tarvitaan, jotta voidaan suorittaa myös tarvittavia mahdollisia merenrantatäyttöjä. Jäsen Lintunen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin, jäsen Ahlmannin ja jäsen Louhelaisen kannattamana, että jatkotoimissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ja millainen parvekeratkaisu on tehtävissä ottaen huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Lintusen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää, että ehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnalle 15.10.2014 esiteltyä massoittelua kehitetään sijoittaen esitetty läntinen uusi korkea rakennusmassa vaakasuorana matalana rakennusoikeutena kaavamuutosalueen länsilaitaan. Tällöin Nesteen torni kaupunkikuvallisena rakennuksena on avoimemmin esillä sekä metroaseman edessä oleva katutila ja torialue korostuvat. 2 päättää, että ennen kaavamuutoksen vahvistamiskäsittelyä tarvitaan myös Keilaniemen toiminnallista kehitystä koskeva tarkastelu. 3 päättää edellyttää, että tämän kaavamuutoksen rinnalla jatketaan pikaisesti koko Keilaniemen alueen potentiaalisten kehitysmahdollisuuksien selvityksiä korostaen erityisesti lautakunnan Otaniemi-Keilaniemi teesipäätöksiä 25.9.2013.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 45 / 85 4 päättää, että pikaisesti on selvitettävä mitä lupa- yms. selvityksiä ja - päätöksiä tarvitaan, jotta voidaan suorittaa myös tarvittavia mahdollisia merenrantatäyttöjä. 5 päättää, että jatkotoimissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten ja millainen parvekeratkaisu on tehtävissä ottaen huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan ELY, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 46 / 85 4757/10.02.03/2014 148 Espoonlahden keskuksen kaupalliset palvelut Valmistelijat / lisätiedot: Meiri Siivola, puh. 046 877 2587 Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun, 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa, eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että listatekstiin lisätään: Kulttuurilautakunta päätti lokakuussa 2014, että Kirjaston tarkempi sijoitus Espoonlahden keskuksen alueella päätetään vasta, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Kaupunkisuunnittelukeskuksen, sivistystoimen ja Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa on sovittu tehtäväksi virkamiesvalmistelu siten, että vertaillaan kaikki mahdolliset seitsemän teoreettista tonttivaihtoehtoa ja niiden rahoitus-/omistusmuodot. Täten saadaan myös kaavataloudellinen kokonaisnäkemys siitä, minkä tonttinsa kaupunki mahdollisesti käyttää itse tai käyttääkö mitään ja mitkä vapautuvat muuhun käyttöön.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 47 / 85 Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 1 Lippulaiva Anttilan vanha liiketila tai Lippulaivan uudisosa 2 Ulappatorin alue 3 Tähystäjäkadun tontti (metron käytössä vuoteen 2020 saakka) 4 Mårtensbron koulun tontti 5 Koy Ankkurin tontti 6 Nykyisen Merenkulkijan päiväkodin tontti kirkon vieressä 7 Uimahallin paikoitusalue Kaupunkisuunnittelukeskus pyrkii siihen, että vaihtoehdot on vertailtu helmikuun alkuun mennessä ja kulttuurilautakunta voi käsitellä aluekirjaston ja kulttuurisalin tarveselvityksen sen jälkeen helmi- tai maaliskuussa ennen kuin sivistystoimi tekee seuraavan investointiesityksensä toukokuun 2015 alkuun mennessä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattaman, että päätös korjataan seuraavaksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Valmistelutyötä jatketaan priorisoituna työkohteena siten, että Espoonlahden metroaseman ympäristö muodostuu Espoonlahden suuralueen toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kaupunkikeskukseksi työpaikkoineen ja palveluineen mahdollisimman pian. Tätä varten kehitetään elinvoimaisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tehokkaita kaupunkikeskusratkaisuja. Rakentamisen vaiheistus arvioidaan ja suunnitellaan vuoteen 2050. Tarkemmat luvut vastauksena EKY:n päätökseen 14.10.2013 valmistellaan lautakunnan päätettäväksi helmi/maaliskuussa 2015. 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 48 / 85 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Valmistelutyötä jatketaan priorisoituna työkohteena siten, että Espoonlahden metroaseman ympäristö muodostuu Espoonlahden suuralueen toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kaupunkikeskukseksi työpaikkoineen ja palveluineen mahdollisimman pian. Tätä varten kehitetään elinvoimaisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tehokkaita kaupunkikeskusratkaisuja. Rakentamisen vaiheistus arvioidaan ja suunnitellaan vuoteen 2050. Tarkemmat luvut vastauksena EKY:n päätökseen 14.10.2013 valmistellaan lautakunnan päätettäväksi helmi/maaliskuussa 2015. 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu - Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 14.10.2013 98 - Lausunto, Espoonlahden kaupan rakenteesta Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli Espoonlahden keskustan kaupallisia palveluita 14.10.2013 ja kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään Espoonlahden keskusalueen kokonaistarkastelun siten, että sinne saadaan sijoittumaan riittävästi kaupallisia palveluja ja muita työpaikkoja ja että kaupunki voi tontinmyynnin ja sopimusten avulla nopeuttaa ja rahoittaa kirjaston, bussiterminaalin ja kaupungin muiden palvelujen vaatimia investointeja kyseisellä alueella. Lisäksi kehotettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaa selvittämään, voidaanko ja onko tarkoituksenmukaista ns. Mårtensbron koulu- ja päiväkotitontille kaavoittaa kaupallisia tiloja SRV:n ja Keskon esityksen mukaisesti niin, että koko tontin rakennusoikeuksien tuotoilla voidaan kattaa uuden koulun rakennuskustannukset. Kaupunkisuunnittelukeskus on selvittänyt kaupan palveluiden tarvetta ja keskuksen toiminnallista rakennetta. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ollaan suunnittelemassa noin 15 500 k-m 2 verran päivittäistavaran kauppaa, mikä on lisäystä nykyiseen noin 10 300 k-m 2. Se sisältää kaksi yli 5 000 k-m 2 hypermarket kokoluokan ruokakauppaa. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolella on S-marketin noin 3 600 k-m 2 kokoinen päivittäistavaran

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 49 / 85 kauppa, jossa on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta 2 400 k-m². Kaikki tämä vastaa kaupan laskennallista tarvetta vuoteen 2030 asti. Korttelin 34341 suunnittelun jatkamista esitetään tehostetun asumisvaihtoehdon pohjalta, jossa tavoitteena on vähintään noin 70 000 k-m² asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa noin 45-50 miljoonan euron maanmyyntitulot. Vuoden 2030 jälkeiseen kaupalliseen tarpeeseen vastaavan kaupallisen yksikön sijoittumista voidaan tutkia käsitellyn keskustakokonaisuuden ulkopuolelle, jolloin se ei hidasta keskeisten keskustakortteleiden rakentumista. Kaavoitustilanne ja sen taustaa Espoonlahden keskustassa on ollut useita kaavoja työn alla viime vuosina. Taustalla suunnittelussa on ollut Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelma (kaupunkisuunnittelulautakunta 19.12.2007 ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaos 23.1.2008). Sen periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia ja tavoitteena on luoda Espoonlahden keskustalle rooli monipuolisena asuin- ja työpaikka-alueena sekä kaupallisena keskuksena, jossa tarjotaan myös kulttuuripalveluita. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 4.6.2012 Espoonlahden metroaseman ympäristön kaupallisista ja muista kehittämisperiaatteista sekä suunnitteluvarauksesta Citycon Oyj:lle kauppakeskuksen laajentamista varten. Päätös siitä, että kaupan suuryksiköt sijoitetaan kauppakeskus Lippulaivaan ja päätös olla hyväksymättä kaupan suuryksikön toteuttamista ns. Mårtensbron koulun alueelle antoivat edellytykset jatkaa asuinkorttelin suunnittelua. Espoonlahden keskustaan valmisteltiin vuoden 2013 alussa tarkentava kehittämisselvitys, missä tutkittiin keskustakortteleiden lisäksi Länsiväylän eteläpuolisen, Kivenlahdentiehen rajoittuvan alueen maankäytön mahdollisuuksia sekä ns. Yrityspuiston ja Maininkipuiston alueiden kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltiin alueelle kaavaehdotus alueen muuttamiseksi kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuinkortteliksi. Suunnitelmassa on esitetty asuinrakennusoikeutta nykyiseen kortteliin 34341 noin 48 250 k-m² ja koko kaava-alueelle 71 500 k-m². Kaavaehdotus oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 25.9.2013, jolloin se palautettiin odottamaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen päätöstä uudelleen esille tulleesta kaupan suuryksiköstä kyseiselle alueelle. Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 20.10-19.11.2013. Asemakaavan muutosehdotus on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 12.11.2014 ja se jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen 26.11.2014. Asemakaavan muutoksessa kaupallisia tiloja on noin 45 000 k-m², josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 15 500 k-m², mikä mahdollistaa kaksi yli 5 000 k-m² hypermarket-kokoluokan kauppaa. Lippulaivan yhteyteen on mahdollista sijoittaa 5 000 k-m² kirjasto- ja kulttuuritilaa,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 50 / 85 metroasema ja liityntälinja-autoterminaali sekä asumista noin 21 100 k-m². Katutasolla liiketilat avautuvat myös Espoonlahdenkadulle, mikä luo aktiivista katutilaa ja parempaa jalankulkuympäristöä. Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelua on tehty alueen toimintojen, kehityssuuntien ja tulevan luonteen selvittämiseksi. Päätös Länsimetron jatkeen rakentamisesta ja kasvaneet asuinrakentamisen kaavoitustavoitteet Länsimetron jatkeen vaikutuspiirissä luovat painetta tehostaa rakentamista aiempaa enemmän metroaseman lähiympäristössä. Kokonaistarkastelun painopiste on aluksi metroaseman välittömässä lähiympäristössä, mutta sitä laajennetaan Lippulaivan asemakaavamuutoksen jälkeen ympäröiviin kortteleihin. Espoonlahden suuralueen ja erityisesti tarkasteltavana olleen Espoonlahden keskuksen kaupallisten palvelujen tarpeesta on laadittu kokonaistarkastelu, jota avataan seuraavassa kappaleessa. Selvitykset ja perustelut Kaupunkisuunnittelukeskus on selvittänyt Espoonlahden suuralueen kaupan palveluverkon mitoitusta ja sisältöä suhteessa alueen asukaspohjaan ja Espoon muihin aluekeskuksiin. (Espoonlahden kaupallinen tarkastelu, Ramboll, 21.5.2014). Selvitystä on tarkennettu erityisesti Espoonlahden keskustan osalta kaupan toiminnallisen rakenteen näkökulmaa painottaen (Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta, Realprojekti, 26.5.2014). Espoonlahden kaupallisen tarkastelun johtopäätöksenä on, että päivittäistavaran suuryksikölle on selvä tarve Espoonlahdessa. Tarvetta perustelee niin nykyinen, kuin metron rakentamisen myötä kasvava asukaspohja. Päivittäistavarakaupan pinta-alan lisäyksen tarvetta syntyy vuoteen 2030 mennessä arviolta vähintään 10 000 k-m 2. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ollaan suunnittelemassa noin 15 500 k-m 2 verran päivittäistavaran kauppaa, mikä on lisäystä nykyiseen noin 10 300 k-m 2. Se sisältää kaksi yli 5 000 k-m 2 hypermarket-kokoluokan ruokakauppaa. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolella on S-marketin noin 3 600 k-m 2 kokoinen päivittäistavaran kauppa, jossa on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta 2 400 k-m 2. Kaikki tämä vastaa kaupan laskennallista tarvetta vuoteen 2030 asti. Kauppakeskus Lippulaivan kaupallinen pinta-ala tulee olemaan kaavanmuutoksen myötä noin 45 000 k-m². Espoonlahden kaupallisten palveluiden lisäämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia muiden aluekeskusten ja metroasemien ympäristöjen toimintaan tai kehittymiseen (Ramboll, 21.5.2014). Pidemmällä aikavälillä, eli vuoden 2030 jälkeen, saattaa olla tarpeen osoittaa paikka toiselle suuryksikölle Espoonlahden alueella, jolloin erityisesti Länsiväylän eteläpuoliset asuinrakentamiselle sopimattomat paikat sekä mahdollisesti Kivenlahti ovat potentiaalisia vaihtoehtoja ja mahdollistavat Espoonlahden keskuksessa joustavan kehittämisen aikaisemmin metron rakentumisen myötä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 51 / 85 Lausunnossa Espoonlahden kaupan rakenteesta todetaan, että kaupallisten palveluiden toimivalla ja tiiviillä rakenteella on merkitystä kaupunkikeskustan kilpailukyvyn kannalta ja yhtenäinen toiminnallinen toteutus helpottaa ja monipuolistaa palveluiden ohjausta ja markkinointia sekä asiakaspalvelua ja -kokemusta, erityisesti silloin kun siihen on liitetty hyvä pysäköintiratkaisu ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kuluttajia houkuttelevia kokemuspohjaisia elämyksiä tarjoava kompakti ratkaisu saattaa olla erityisen merkittävä näinä aikoina, jossa kaupan ala elää murrosta mm. nettikaupan kasvun myötä. Toimintojen mahdollinen hajauttaminen (sijoittaminen eri kortteliin, kadun toiselle puolelle) paitsi alentaa koko kaupallisen keskittymän kilpailukykyä omalla toimialueellaan, myös heikentää mahdollisuuksia kehittää kauppakeskus Lippulaivaa suuralueen vahvana kaupallisena ja palvelukeskittymänä (mm. kulttuuripalvelut) erinomaisen joukkoliikenteen tavoitettavuudesta huolimatta. Lisäksi kahden eri yksikön yhteensovittaminen, mikä olisi toimivan ratkaisun saamiseksi välttämätöntä, (mm. pysäköinnin järjestäminen ja asiakasvirtojen luonteva siirtyminen ja palveluiden helppo saavutettavuus) on monimutkaista, kun eri toimijoiden intressejä sovitetaan yhteen. Keskon ja SRV:n esityksessä (19.5.2014) Mårtensbron koulun tontille on sijoitettu päivittäistavarakauppaa 5 000 k-m², päivittäistavarakaupan etumyymälöiksi muuta kauppaa 1 850 k-m² ja asuntorakentamista 45 500 k-m². Suunnitelmaratkaisujen toteutettavuutta ei ole loppuun asti tutkittu. Suunnitelmassa on haastavia ratkaisuja; kaupan tilat on esitetty sijoitettuna ympäröivään maastoon huomaamattomasti, vaikka suuria korkeuseroja tulee väistämättä, ja kaupan tilojen päälle sijoittuu asuinrakennuksia. Alueelle valmistellussa kaavaehdotuksessa (ksl pöydälle 25.9.2013) on esitetty asuinrakennusoikeutta noin 48 250 k-m². Asuntorakennusoikeus on sovitettu pysäköinteineen tontille kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaalla ratkaisulla. Kortteleissa on haasteita mm. ajoneuvoliittymien sijoituksessa sekä rakentamisolosuhteissa, koska alue on osin syvällä savikolla ja pohjaveden pinta on korkealla. Metropäätöksen myötä on tavoitteena tehostaa asuntorakentamista metroaseman lähiympäristössä. Alustavan arvion mukaan kaavaehdotusta voidaan vielä tehostaa vähintään viidenneksellä eli asuinrakentamisen kokonaismäärä ilman kaupan suuryksikköä korttelissa voi olla noin 70 000 k-m 2. Valmisteilla oleva pysäköinnin periaatteet työ voi osaltaan antaa edellytyksiä asuntorakentamisen lisäämiseen ja pysäköintiratkaisuiden parempaan ja taloudellisempaan toteutukseen. Tavoitteeseen kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaasta, sekä tehokkaasti rakennetusta asuntokorttelista, vastataan ratkaisulla, jossa ei ole laajaa kaupan tilaa ja sen vaatimaa pysäköintiä alakerroksissa. Kun laajan kaupan tilan aiheuttamia rajoitteita ei ole, ovat suunnitteluratkaisut asuinrakentamisen, jalankulkuympäristön osalta joustavampia ja sitä suurempi asuntokerrosalamäärä saadaan sijoitettua kortteliin kaupunkitilan korkea laatu huomioiden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 52 / 85 Tältä pohjalta kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että ei ole perusteltua jatkaa suunnittelua SRV:n ja Keskon esityksen mukaan, jossa kaupan suuryksikkö sijoittuu Mårtensbron koulun tontille. Suunnittelua esitetään jatkettavaksi asuntorakentamisen vaihtoehdolla kuitenkin tehostaen aiempaa kaavaratkaisua siten, että tavoitteena on vähintään 70 000 k-m² asuinrakentamista ko. kortteliin. Kaupan suuryksikön sijoittumista voidaan tutkia ko. alueen ulkopuolelle siten, että se on toteutettavissa, kun kaupallinen tarve syntyy eli arviolta vuoden 2030 jälkeen. Kehittämisnäkymät ja kokonaistarkastelu Länsimetron rakentaminen alkaa Espoonlahden aseman työtunnelin rakentamisella vuoden 2014 loppuun mennessä. Metroaseman ja -radan louhintatöiden arvioidaan alkavan tästä noin vuoden sisällä syksyllä 2015. Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavan muutos on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 12.11.2014 (jätettiin pöydälle). Suunnittelualue muodostaa Espoonlahden keskustan palveluverkoston ydinalueen kaupan-, kulttuuri- ja joukkoliikennepalveluin. Lisäksi sen yhteyteen kaavoitetaan uutta kaupunkimaista asumista ja huolehditaan samassa yhteydessä laadukkaan lähiympäristön muodostumisesta. Asemakaavan vahvistuessa rakentaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti, samanaikaisesti metroaseman rakentamisen kanssa. Metrolouhintojen kannalta suotuisin vaihtoehto olisi, jos Lippulaivan hanke voisi toteuttaa omat louhintansa ennen metroa. Tavoitteena on mahdollistaa Espoonlahden keskustan luonteva vaiheittainen toteutusmalli, kasvava aluekeskus ja tulevaisuuden toiminnalliset tarpeet, kuten liikenteen toimivuus huomioon ottaen. Espoonlahden kaupalliset palvelut keskitetään kauppakeskus Lippulaivaan ja kivijalkapalveluina ympäröiviin asuntokortteleihin. Tulevaisuuden potentiaalia kaupan palveluille ja työpaikoille on Kivenlahdentien ja Länsiväylän välissä, mahdollisesti Maininkipuiston ja ns. yrityspuiston alueella sekä työpaikkojen osalta Länsiväylän pohjoispuolella. Nämä alueet ovat hyvin kytkettävissä yhteyksiltään Espoonlahden keskustaan. Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelua tehdään vaiheittain ja päivitetään osana asemakaavoitusta. Tärkeintä olisi saada Lippulaivan asemakaavan muutos hyväksyttyä. Sen jälkeen laaditaan keskustan kortteleihin kokonaistarkastelu asemakaavoitusta varten. Tämä alue toteutettaneen seuraavana Lippulaivan toteutuksen jälkeen. Erityisesti Mårtensbron koulun alue tulee saada kaavoitettua, jotta siitä saadut tulot saadaan käyttöön. Alueelle laaditaan myös laajempi tarkastelu, jossa etsitään muita rakentamiseen soveltuvia alueita. Nähtävänä kokouksessa - Kaupunkirakenteellinen kokonaistarkastelu, kaupunkisuunnittelukeskus 17.11.2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 53 / 85 Tiedoksi - Tonttiyksikkö - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 54 / 85 3045/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 47 23.4.2014 149 Nihtisilta, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Nihtisillan asemakaavan muutoksesta, alue 130137, 2 hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Nihtisilta muutos - Knektbro ändring, Nihtisilta - Knektbro, Karamalmi - Karamalmen ja Karamalmi muutos - Karamalmen ändring asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6833, joka käsittää korttelit 54007 ja 54020 sekä katu-, liikenne- ja torialueet 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130137. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Nihtisilta, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Nihtisilta, tapahtumaluettelo - Nihtisilta, kaavamääräykset - Nihtisilta, kaavakartta - Nihtisilta, ajantasa-asemakaava - Nihtisilta, katukartta Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon kaupunkiradan toteuttaminen ratasuunnitelmien mukaisesti laajentamalla rautatiealuetta Kerassa. Lisäksi mahdollistetaan Karapellontien jatko radan ali Kutojantielle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 55 / 85 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Nihtisilta muutos - Knektbro ändring, Nihtisilta - Knektbro, Karamalmi - Karamalmen ja Karamalmi muutos - Karamalmen ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6833, käsittää korttelit 54007 ja 54020 sekä katu-, liikenne- ja torialueet 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130137. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 18.12.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualueella on junarata ja Keran juna-asema, jalankulku- ja pyöräteitä, katualuetta sekä teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksia. Asemakaavan muutoksella varataan rautatie- ja katualueita Espoon kaupunkirataan liittyvien muutostöiden tarpeisiin. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP) sekä työpaikka-alueeksi, jolla sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen (TP/k). Espoon kaupunkirata on merkitty yleiskaavaan parannettavaksi raideyhteydeksi asemineen. Kutojantietä pitkin on merkitty uusi raideyhteys Keran asemalta Matinkylään.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 56 / 85 Alueella on vireillä Keran osayleiskaava, jonka kolme luonnosvaihtoehtoa oli nähtävillä 30.6. - 13.7.2014 ja 28.7. - 31.8.2014. Suunnittelualueella on voimassa neljä asemakaavaa / asemakaavan muutosta, jotka on hyväksytty välillä 1971-2005. Suunnittelualue käsittää asemakaavoitettua katu-, rautatie- ja torialuetta sekä teollisuuskorttelit 54007 ja 54020. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.4.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 12.5. - 11.6.2014. Ehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa. Caruna Oy lausui sähkökaapeleista. Liikennevirastolla ja ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa. Tekninen keskus kiinnitti huomioita Karapellontien alituksen rakentamisen tilavaatimuksiin. Helsingin seudun liikenne kiinnitti huomioita mm. joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiin, viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja hulevesiin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Tukes kiinnittivät huomioita Keran alueella sijaitseviin Seveso II -direktiivin mukaisiin turvallisuusselvitysvelvollisiin laitoksiin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY huomautti olemassa olevien kortteleiden palvelu-, myynti- ja liiketilojen vaikutusten arvioinnista. Lausunnot vastineineen ovat asian liitteenä. Lausuntojen johdosta on lisätty kaavamääräykset koskien Seveso II - direktiivin mukaisia turvallisuusselvitysvelvollisia laitoksia (8 ) ja maaperän puhdistamista (9 ). Lisäksi kortteliin 54020 on lisätty voimassa olevan asemakaavan mukaiset rakennusalojen rajat. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu on tarkoitus saada hallinnolliseen käsittelyyn vuonna 2014. Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää nyt laadittavaa asemakaavan muutosta. Kaupunkiradan tavoitteena on lisätä lähiliikenteen välityskykyä ja kapasiteettia sekä parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä ja liityntäliikenteen edellytyksiä. Kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä suunnitellaan poikittaiset katuyhteydet ja jalankulku- ja pyörätieyhteydet. Ratasuunnitelmassa on varauduttu Kutojantien ja Karapellontien yhdistävän alikulun toteuttamiseen. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa on varauduttu bussiliikenteeseen. Vaihtopysäkit on suunniteltu alikulkuun, jolloin vaihto junasta bussiin on sujuva ja vaivaton. Toisessa toteutusvaiheessa on varauduttu raitiotieyhteyteen vaihtopysäkkeineen. Alikulun mitoitus pysyy samana sekä ensimmäisessä että toisessa vaiheessa. Karapellontien ja Kutojantien katualueiden mitoitus on tehty alikulun rakentamisen ensimmäisen vaiheen mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 57 / 85 Yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kaupunkiradan rakentaminen sekä Kutojantien ja Karapellontien yhdistävän alikulun toteuttaminen. Lisäksi Keran aseman itäpuolelle varaudutaan jalankulun ja pyöräilyn eritasoristeykseen joko radan ali tai yli, mikä vähentää radan estevaikutusta alueella. Rautatiealueet Rautatiealuetta laajennetaan radan eteläpuolella. Nykyinen jalankulku- ja pyörätie säilyy laajennetun rautatiealueen sisällä. Rautatiealueet lisääntyvät kaavamuutoksessa yhteensä noin 6 000 m². Rautatiealueen vieressä sijaitsee Seveso II -direktiivin mukaisia turvallisuusselvitysvelvollisia laitoksia. Radan rakennustyöt saa aloittaa kun kemikaalihaitta on poistunut alueelta tai alue muuten voidaan osoittaa turvalliseksi. Lisäksi ennen rakentamista on selvitettävä, onko alueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain (572/2014) 133-136 :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Katualueet Kutojantien ja Karapellontien yhdistävän alikulun toteuttamista varten katualuetta laajennetaan rautatiealueelle ja teollisuuskorttelialueille (54007, 54020). Katualueet lisääntyvät kaavamuutoksessa yhteensä noin 2 000 m². Asemakaavan muutoksessa Kutojantien ja Karapellontien katualueiden mitoitus on tehty ensimmäisen toteutusvaiheen mukaan. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa alikulun kautta voidaan järjestää bussiliikenne vaihtopysäkkeineen. Keran osayleiskaavassa ja tulevissa asemakaavan muutoksissa katualueiden mitoitusta tarkastetaan huomioiden muuttuvan maankäytön tarvitsemat liikennejärjestelyt ja raitiotieyhteyden tilavaraus. Korttelialueet Teollisuuskorttelialueiden (54007/T ja 54020/TLV-2) käyttötarkoitukset säilyvät ennallaan. 54007/T-korttelialueen rakennusoikeus säilyy ennallaan. 54020/TLV-2-korttelialueen rakennusoikeus kasvaa 70 m² pyöristyksen johdosta. 54007/T-korttelialue pienenee kaavamuutoksessa noin 8 000 m². 54020/TLV-2-korttelialue pienenee kaavamuutoksessa noin 150 m². Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 58 / 85 Päätöshistoria Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014 47 - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kutojantien ja Karapellontien yhdistävä alikulku (12.2.2014) - Kaupunkiradan ratasuunnitelma (31.1.2014) - Karamalmin teollisuusalueen turvallisuusselvitys (Gaia Consulting Oy, 9.10.2012) - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Nihtisillan valmisteluaineistosta, alue 130137, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 14.4.2014 muutetun Nihtisilta muutos - Knektbro ändring, Nihtisilta - Knektbro, Karamalmi - Karamalmen ja Karamalmi muutos - Karamalmen ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6833, joka käsittää korttelit 54007 ja 54020 sekä katu-, liikenne- ja torialueet 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130137, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 59 / 85 1577/02.02.02/2014 150 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti 10 / 2014 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Päivi Ahlroos, puh. 040 482 4962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa 31.10.2014, käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin 10/2014 ja ennusteen 31.12.2014. Päätös Oheismateriaali Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunkisuunnittelulautakunta, käyttötalouden seurantaraportti 10/2014 ja ennuste 31.12.2014 - Kaupunkisuunnittelulautakunta, kirjanpidon raportti tileittäin lokakuu 2014 - Kaupunkisuunnittelukeskuksen tuloskortti 2014, Seuranta 10/2014 - Kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, tilanne 26.11.2014 Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuusto on päättänyt talousarviovuoden sitovista määrärahoista, tuloarvioista sekä Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvista vuoden 2014 tulostavoitteista. Tavoitteiden toteutumisen sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat esitetään valtuuston hyväksyttäväksi lokakuun kuukausiraportin perusteella. Joulukuun lopun tilanteesta laaditaan ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää viedä poikkeamia valtuustoon hyväksyttäväksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt syyskuussa seurantaraportin I/2014. Kuukausiraportti tuodaan lautakunnalle tiedoksi seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 60 / 85 Kaupunginhallitus käsittelee lokakuun seurantaraportin 24.11.2014 ja valtuusto 8.12.2014. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Keskukselle on lisäksi asetettu omia tulostavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista käsitellään lautakunnassa seurannan yhteydessä. Sitovien tulostavoitteiden poikkeamat käsitellään valtuustossa lokakuun kuukausiraportin perusteella. Kaupunkisuunnittelukeskus on nostanut vuoden 2014 erityisiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi seuraavat kokonaisuudet, joiden toteutumisesta raportoidaan joko työohjelman tarkistuksen ja/tai seuranta-asioiden käsittelyn yhteydessä; seuraavan kerran 26.11.2014: - Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön eteneminen - Pientaloprojekti - Liikenneverkkovisiotyön eteneminen - Sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen lupajärjestelmän käytön lisääntyminen Raportti em. tavoitteiden osalta on oheismateriaalina. Espoon kaavoitusohjelma 2014-2017 sekä kaavoituksen työohjelma vuodelle 2014 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on merkinnyt tiedokseen Kaavoituksen työohjelman 2014 seurannan 28.5.2014 ja kaavoituksen työohjelman ennakkokatsauksen 29.10.2014. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja Toteuma Kaavojen mahdollistama TP 2013 MTA 2014 31.10. asuntojen vuosituotannon määrä k-m2 367 180 350 000 378 744 Tulostavoite: Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Tavoite tulee MAL-aiesopimuksesta, jossa on vuosille 2012-2015 Espoon asemakaavoitettavaksi asuinkerrosalatavoitteeksi asetettu kuluvalle sopimuskaudelle 250 000 k-m 2, mikä vastaa varantona 2 500 asunnon vuosituotantoa. TA -kirjan tunnusluku: Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä 350 000 k-m 2 vuonna 2014. Tämä on kaupunginhallituksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 61 / 85 elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksymä korotettu hyväksymistavoite, koska mm. maankäyttösopimusneuvottelut ja kaavavalitukset saattavat viivyttää kaavojen lainvoimaistumista. Valtion ja metropolialueen 14 kunnan kesken 22.8.2014 saavutetussa MAL-aiesopimusta täydentävässä sopimustuloksessa lisätään vuosien 2016-2019 asuntotonttien kaavoitusta kerrosalana mitattuna 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen, mikä tarkoittaa Espoon osalta vuotuista 312 500 k-m 2 :n tavoitetta. Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Sopimuksessa lisätyn kaavoitustavoitteen saavuttamiseksi kaupunkisuunnittelukeskus on siirtämässä vuoden 2015 kaavoituksen työohjelman painopistettä saavutettavuusvyöhykkeille I-III, mikä tarkoittaa painopisteen siirtoa maantieteellisesti etelämmäksi kuin aiemmissa ohjelmissa. Metron kehityskäytävässä henkilöresursseja lisätään. Tilanne 31.10.2014 Kuluvana vuonna (3.11. mennessä) kaupunkisuunnittelulautakunta on itse hyväksynyt tai hyväksynyt edelleen kaupunginhallitukselle uutta asumisen kerrosalaa 378 744 k-m 2. Tavoite 350 000 k-m 2 siis toteutuu. Loppuvuonna hyväksymiskäsittelyyn tulevat asuinrakennusasemakaavat ovat Tonttumuori, Riihitonttu, Steniuksenkumpu, Ahertajankumpu ja Tillinmäki, joissa on asuinrakennusoikeutta yhteensä noin 145 000 k-m 2. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoille on 250 000 k-m 2. Marraskuun 3. päivään mennessä on hyväksytty 199 537 k-m 2. Marrasjoulukuussa on ennusteen mukaan tulossa hyväksyttäväksi joitain asemakaavoja, jolloin tavoite likimäärin toteutunee. Yhteenveto tulostavoitteiden toteutumisesta lokakuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta on oheismateriaalina. Tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavoituksen määrälliset tavoitteet tullaan saavuttamaan. Merkittävin riski tavoitteelle luoda edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle liittyy asemakaavojen lainvoimaisuuden saavuttamiseen ja maankäyttösopimusvaiheen pitkittymiseen etenkin pientalokaavoissa. Valitukset saattavat viivyttää asemakaavojen vahvistumista jopa kahdella vuodella. Toiminnan ja tavoitteiden kannalta riskinä on määrärahojen riittävyys. Asiantuntijapalveluihin, suunnittelu- ja selvitystöiden tilaamiseen, varattua määrärahaa on leikattu noin 400 000 euroa. Mikäli kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämä määrärahakorotus 700 000 vuodelle 2015 toteutuu, tullaan sen puitteissa lisäämään vuodelle 2015 uusia asemakaavoituskohteita. Määrärahaa käytetään lisäksi toiminnan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 62 / 85 kehittämiseen ja erillisiin kehittämisprojektien yhteydessä ostopalveluina tehtäviin töihin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina ennallaan. Kaavoituskohteiden määrän kasvu sekä ajoittaiset pätevän henkilökunnan rekrytointivaikeudet tuovat haasteita tulevina vuosina. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintaa tehostetaan määrärahatilanteen mukaisesti. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan jatkossa entistä enemmän, jolloin kaavatalouden merkitys korostuu. Kaavatalouden kehittämiseen ja seurantaan on saatu vuoden 2015 alusta uusi henkilöresurssi. TATU -tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kesäkuussa TATU -tavoitteiden tilannekatsauksen käsittelyn yhteydessä, että kokouksessa käsitellyistä tavoitteista ja toimenpiteistä tehtyä koostetta tarkastellaan lautakunnassa seurantaraporttien tai kaavoituksen työohjelman yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt koostetta syyskuussa seurantaraportin I/2014 yhteydessä. TATU-tavoitteiden tilannekatsaus sisältyy oheismateriaaliin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja -menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta 31.10.2014. Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta TP MTA Ennuste Toteuma Toteuma-% 1 000 euroa 2013 2014 2014 10/2014 2014 Toimintatulot 274 247 357 327 132,7 Toimintamenot 10 617 10 568 10 638 8 857 83,8 Toimintakate -10 343-10 321-10 282-8 530 82,6 Tulot Tuloja on budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 0,247 milj. euroa. Tuloja on kertynyt 0,327 milj. euroa, toteuma 132,7 %. Lupien käsittely on nopeutunut tehostuneen lupavalmistelun johdosta. Tekesiltä on saatu tukia ja avustuksia 11 097,45 euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 110 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Maksutuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 0,2 milj. euroa, toteuma 99,7 %.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 63 / 85 Menot Menoja on budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 10,568 milj. euroa. Toteuma on 8,857 milj. euroa, 83,8 %. Menojen arvioidaan ylittyvän 70 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Ylitys aiheutuu lähinnä henkilöstömenoista. Menokehitystä pyritään vielä loppuvuonna tasaamaan muihin menoihin varatuista määrärahoista. Henkilöstömenoihin on varattu 7,415 milj. euroa. Menoja on kertynyt 6,250 milj. euroa, 84,3 %. Johdon kustannuspaikalta on siirretty henkilöstöä muihin yksiköihin toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä. Henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa 128 työntekijää. Vakituisia työntekijöitä oli 123 ja määräaikaisia 5. Harjoittelijoiden ja muiden määräaikaisten työntekijöiden suuri määrä vaikuttaa henkilöstömenojen toteumaprosenttiin. Menojen arvioidaan ylittyvän 51 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Ulkoisten palveluiden ostoon on varattu 1,801 milj. euroa. Palveluita on ostettu 1,488 milj. eurolla, toteuma 82,6 %. Asiantuntijapalveluihin on käytetty määrärahaa 1,150 milj. euroa, toteuma 94 %. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin, lähiöiden kehittämiseen ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tiloja on remontoitu syksyllä. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 60 000 euroa. Kalustoa on hankittu 59 000 eurolla. Menoihin ei ole kaikilta osin varauduttu käyttösuunnitelmassa. Menoja pyritään kattamaan muista palveluiden ostoon varatuista määrärahoista. Muihin kuluihin on kirjattu maksetut lunastusmaksut, joihin ei talousarviossa ole ollut määrärahavarausta. Sisäisiin toimintamenoihin on varattu 1,226 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 0,980 milj. euroa, 79,9 %. Sisäisiä toimitilavuokria on maksettu 0,440 milj. euroa, toteuma 85,1 %. Kaupunkisuunnittelukeskus on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut turhista toimitiloista. Investoinnit Kaupunkisuunnittelukeskuksella on talousarvion investointiosassa määrärahavaraus koneiden ja kaluston hankintaan 46 000 euroa. Määrärahaa on käytetty 12 000 euroa liikennesuunnitteluyksikön tulostimen hankintaan. Määrärahaa säästyy arviolta 26 000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 10/2014 ja ennuste 31.12.2014 on oheismateriaalina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 64 / 85 Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Samuli Skyttä, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 65 / 85 4801/00.01.02/2014 151 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen kevätkaudelle 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Marita Forsberg, puh. 043 825 2910 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukset pidetään kevätkaudella 2015 keskiviikkoisin klo 17.30 alkaen seuraavasti: 21.1., 4.2., 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5., 20.5., 27.5. ja 10.6. Kokousta edeltää pääsääntöisesti kello 15.30 alkava infotilaisuus. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouspaikkana on kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, 5. kerros, Espoon keskus. Kokouksissa noudatetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 23.1.2013 päättämiä kokouskäytäntöjä vaalikaudelle 2013-2016. Kevään matka- tai seminaariajankohdat päätetään erikseen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kevät 2015 Espoon kaupungin hallintosäännön 3 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja päättämässään paikassa. Saman pykälän mukaan kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskäytännöissään lautakunta päätti 23.1.2013 12. Kokousta edeltää pääsääntöisesti klo 15.30 alkava infotilaisuus, jonka ohjelma lähetetään kokouskutsun mukana. Lautakuntatyöskentelyyn kuluu joitakin asiakokonaisuuksia syventäviä seminaareja, joista ilmoitetaan erikseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 151 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 66 / 85 Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 67 / 85 4827/08.00.00/2014 152 Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje (osittain Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Petri Suominen, puh. 046 877 1840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, kohdan 4. Asuntojen pysäköintiohje, paikkojen laskentaohje, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsee muilta osin raportin tiedoksi, 2 ehdottaa elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin toimenpideohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki kiirehtii tämän asian saamista 6AIKA-rahoituksen tai merkittävän Tekes-rahoituksen kohteeksi. Asialla on suuri kaupunkisuunnittelullinen ja taloudellinen merkitys kaupungille ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävät ratkaisut ovat olennainen osa tässä esitettyjen muiden ratkaisujen edellytyksiä. 2 Muilta osin kaupunkisuunnittelulautakunta päättää lähettää asian valtuustoryhmille tutustuttavaksi/lausunnolle siten, että a) kaupunkisuunnittelukeskus tarkistaa asiakirjaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käydyn keskustelun perusteella ja b) kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä asiasta tarpeellisia päätöksiä kokouksessaan 4.2.2015. Keskustelun kuluessa jäsen Klar teki jäsen Lahden kannattamana ehdotuksen että asia jätetään pöydälle,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 68 / 85 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Klarin tekemä ehdotus asian pöydällepanosta yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Liite Selostus 8 Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, päivätty 26.11.2014 Pysäköinnin järjestäminen on osa kestävää yhdyskuntasuunnittelua ja liikennejärjestelmää. Pysäköinti on palvelu, jonka avulla työ-, asiointi-, ja vapaa-ajan liikkuminen sujuu ja pysäköintijärjestelmä tukee kestävää kehitystä. Tässä työssä on koottu yhteen pysäköinnin suunnitteluun liittyviä periaatteita. Raportissa esitetään toimenpideohjelma, jonka avulla pysäköinti tukee entistä paremmin koko liikennejärjestelmää ja muuta kaupunkirakenteellista tavoitteistoa. Raportin keskeinen osa on kaavoitukseen liittyvä pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohje, jota esitetään hyväksyttäväksi käyttöön maankäytön suunnittelussa. Työn sisältö Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje -työssä laadittiin pysäköintiin liittyvä laaja toimenpideohjelma ja uudistettiin nykyisin käytössä olevat kaupunkisuunnittelupäällikön vuonna 2010 hyväksymät ohjeelliset asuntoalueiden autopaikkamääräykset. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellisen kerran käsitellyt ja hyväksynyt ohjeelliset autopaikkamääräykset asuntoalueilla kokouksessaan 30.11.1998. Pysäköinnin periaatteista ja ohjeista pyrittiin tekemään entistä joustavammat, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon alueiden erityispiirteet, käyttäjäryhmien tarpeet sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen hyväksytyt kehitystavoitteet. Espoon kaupunkikeskukset ovat joukkoliikenteen ja palvelujen solmukohtia, jolloin korostuu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus. Lisäksi monipuoliset keskukset houkuttelevat enemmän autottomia asukkaita. Työtä ohjaamassa on ollut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaupunkisuunnittelukeskuksesta, rakennusvalvonnasta ja teknisestä keskuksesta. Työn aikana pidettiin laaja sidosryhmäseminaari marraskuussa 2013. Maaliskuussa 2014 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämiseen liittyvät tarkemmat periaatteet sekä pysäköintipaikkojen laskentaohjeet. Toukokuussa 2014 pidettiin yhteisseminaari kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän kanssa. Lisäksi toukokuussa työtä esiteltiin Espoon kaupungin projektinjohtajille ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 69 / 85 aluearkkitehdeille. Työn aikana haastateltiin rakennusliikkeitä, rakennuttajia, pysäköintipalvelujen tuottajia ja Espoon seurakuntayhtymää. Pysäköinti osana liikennejärjestelmää maankäytön suunnittelua Eri puolilla maailmaa pysäköinti on tunnistettu keskeiseksi liikennejärjestelmän osaksi ja kaupungit ovat tehneet kattavia pysäköintistrategioita, joiden tavoitteina ovat olleet esimerkiksi elävöittää liikekeskustaa, lisätä kestävien liikennemuotojen käyttöä, tehostaa olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä, kerätä varoja keskustan tai liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja muuttaa pysäköintiin varattuja alueita rakentamiseen tai virkistykseen. Pysäköinti on keskeinen osa liikennejärjestelmää ja eri kaupungit ovat tehneet kattavia pysäköintistrategioita, joiden tavoitteina ovat olleet esimerkiksi elävöittää liikekeskustaa, lisätä kestävien liikennemuotojen käyttöä, tehostaa olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöä, kerätä varoja keskustan tai liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja muuttaa pysäköintiin varattuja alueita rakentamiseen tai virkistykseen. Pysäköinnin kustannusvaikutus Keskeinen todettu ongelma on se, että pysäköimisen todelliset kustannukset eivät yleensä näy käyttäjille, eikä niitä osata myöskään huomioida riittävästi kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Pysäköintipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon hinta on piilotettu asuntojen, päivittäistavaroiden ja muiden hyödykkeiden hintoihin, veroihin, kadunpitoon ja jopa palkkakuluihin. Tästä kustannusten näkymättömyydestä seuraa, että kysyntä kasvaa normaalia markkinahintaista huomattavasti enemmän ja he, jotka eivät pysäköintipalvelua tarvitse, joutuvat maksamaan siitä kalliimpina tuotteina, veroina ja asuntoina ja pienempänä palkkana. Lisäksi muiden kulkutapojen houkuttelevuus kärsii. Pysäköinnin sääntelyllä ja hinnoittelulla voidaan Espoossakin jatkossa pyrkiä ohjaamaan liikkumista etenkin kaupunkikeskustoissa. Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa tulee tavoitella niiden tiivistymisen myötä entistä keskustamaisempaa ympäristöä, jossa korostuvat jalankulku ja sille varatut alueet autoliikenteen sijasta. Tällöin kadunvarsipaikkojen hinnoittelu ja keskitettyjen laitosten rakentaminen ovat keskeisiä keinoja keskustan viihtyisämmän liikkumisympäristön toteuttamisessa. Pysäköinti kadunvarressa, maa-alueilla ja laitoksissa aiheuttaa investointi-, operointi-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Lisäksi usein unohdetaan, että maaalan käyttö muuhun kuin pysäköintiin olisi usein tuottoisampaa ja viihtyvyyttä parantavaa. Jos pysäköintimarkkinat toimisi tehokkaasti ja hinnoittelu perustuisi yhteiskuntataloudellisiin periaatteisiin, laitospysäköinti olisi halvempaa kuin maanpinnan pysäköinti. Pysäköinti nykyisin Työssä selvitettiin Espoon kaupungin saamat pysäköintiin liittyvät yhteydenotot ja aloitteet, valvontapyynnöt sekä annetut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 70 / 85 pysäköintivirhemaksut. Näiden avulla on pyritty muodostamaan kuva pysäköinnin nykytilasta ja erityisesti kipupisteistä, jotka kuvaavat pysäköinnin nykytilan ongelmia Espoossa. Nykytilan ongelmat liittyvät hyvin usein pysäköintipaikkojen määrään. Kuntalaiset kokevat, että pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi käytettävissä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Espoossa on myös pysäköinnin hintaan liittyviä ongelmia. Espoossa on useita erilaisia näkemyksiä pysäköintipaikkojen hintojen suhteen, eivätkä hinnat ole läpinäkyviä. Lisäksi ilmaiset paikat vähentävät yleistä maksuhalukkuutta ja vievät pohjaa maksullisen pysäköinnin järjestämiseltä. Espoon kaduilla ja yleisillä alueilla pysäköinti on maksutonta. Pysäköintipaikkojen oikeasta määrästä erilaisilla alueilla on hyvin erilaisia mielipiteitä paitsi asukkaiden, myös luottamushenkilöiden, virkamiesten, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden keskuudessa. Siksi kaikkia täysin tyydyttäviä periaatteita ja ohjeita on mahdoton laatia. Lähtökohtana tulee siis olla pysäköinnin joustavuus erilaisilla alueilla ja erilaisissa elämäntilanteissa. Pysäköinnin oikealla suunnittelulla ja sääntelyllä voidaan vaikuttaa siihen, minkälaista ympäristöä ja kaupunkirakennetta luodaan kaupunkilaisille. Periaate, että antaa markkinoiden hoitaa oikea määrä pysäköintipaikkoja ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua. Pysäköinnin tehostaminen ja ohjaaminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos mahdollistaa vuorottaiskäytön, jota tehostetaan nimeämättömyydellä. Täysin vapaata pysäköintiä ei kaupunkikeskustoissa juurikaan ole. Aikarajoitukset ja maksut mahdollistavat saman pysäköintipaikan tehokkaan käytön usealle saman päivän aikana. Pysäköinti nähdään työkaluna laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi liikennepolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa. Voidaan valita käyttäjäryhmiä, joita priorisoidaan: esimerkiksi kadunvarsipysäköinti varataan vierailijoille ja asioijille eikä pitkäaikaiseen pysäköintiin sekä suositaan vähäpäästöisiä autoja maksualennuksin. Sähköautoilu tulee kasvamaan voimakkaasti 2020-luvulla ja sähköautoille on tarjottava yleisiä latauspaikkoja. EU-direktiivi asettaa minimivaatimuksia latauspaikoille. Muita ohjaavia keinoja ovat pysäköintipaikkojen säilyttäminen keskustojen kehittymisestä huolimatta nykyisellään tai jopa vähentäminen. Askeleita otetaan jo markkinalähtöiseen malliin, jossa annetaan markkinamekanismien hoitaa suunnittelu. Työpaikkapysäköintiä pyritään ohjaamaan maksulliseksi eri keinoin ja pikkuhiljaa korottamaan hintaa vastaamaan pysäköinnistä aiheutuvia kuluja. Autojen määrän muutostrendejä Autojen yhteiskäyttö voi tulevaisuudessa vähentää autojen määrän noin puoleen, automaattiajaminen vähentää sen edelleen kolmannekseen. Toisaalta automaattiajaminen voi mahdollistaa lasten liikkumisen yksin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 71 / 85 autolla. Jolloin autojen määrä lisääntyisi oleellisesti. Tekniikka mahdollistaa auton paikantamisen ja käyttöönoton esimerkiksi tekstiviestillä. Mikäli autot vähentyisivät, niin pysäköintipaikkojen määrä putoaisi. Pysäköinnin periaatteet (elinkeino- ja kilpailukykyjaos 10.3.2014) 1. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan maankäyttöä ja luodaan viihtyisää jalankulkuympäristöä keskusta-alueilla. 2. Pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeesta tehdään joustava erilaisten alueiden ominaispiirteiden ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. 3. Vierailijat ja erityisryhmät löytävät pysäköintipaikan helposti. 4. Pysäköintiratkaisut ovat osa toimivaa, kestävää ja turvallista liikennejärjestelmää. 5. Pysäköinnin kustannukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti. Pysäköinnin maksullisuutta tiiviillä keskusta-alueilla voidaan tutkia osana pysäköintijärjestelmää. 6. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostetaan ja paikat ovat monipuolisessa käytössä. 7. Kaupunki edistää pysäköinnin periaatteilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvua työmatkoilla. 8. Kaupunki osallistuu liityntäpysäköinnin kehittämiseen osana kestävää kaupunkiliikennettä. 9. Kaupunki toteuttaa riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja yleisillä alueilla ja ohjaa yksityiskiinteistöjä samaan tavoitteeseen. 10. Kaupunki vaatii pysäköintiratkaisuilta kaupunkikuvaan sopivaa laatua. 11. Kaupunki kerää ja pitää yllä tietoja pysäköintipaikkamääristä sekä seuraa pysäköintiolojen kehittymistä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 72 / 85 Pysäköinnin toimenpideohjelma 1. Pysäköinnin maksullisuuden kehittäminen Kadunvarsipysäköinnin maksujen tavoitteena on estää asukkaita käyttämästä kadunvartta jatkuvaan pysäköintiin ja ohjata asukkaat pysäköimään talonyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin. Samalla kadunvarren paikat vapautuvat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille. Jos kadunvarressa on paljon ilmaista pysäköintitilaa, eivät asukkaat helposti ota maksullista paikkaa heille tarkoitetusta laitoksesta. Jos puolestaan alueen asuntoyhtiöiden paikat ovat täynnä, niin kaupunki saa tuloja ja mahdollisesti ohjaa yhtiöitä rakentamaan puuttuvat paikat. Tämä on myös tasapuolista kaikkia espoolaisia kohtaan. 2. Pysäköinnin tehostaminen ja keskittäminen Usean kiinteistön yhteinen pysäköintilaitos säästää maa-alaa asumiseen, virkistykseen ja muihin toimintoihin ja tekee alueista viihtyisämpiä. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa asiointipysäköinnin, asukaspysäköinnin ja työpaikkapysäköinnin vuorottaisen käytön ja vähentää kokonaispaikkatarvetta ja siten pysäköinnin kustannuksia monipuolisen maankäytön alueella. 3. Pysäköinnin kaupunkiyhtiömallin kehittäminen Kaupungin pysäköintiomistusten hallinnan keskittäminen tuo mittakaavaetuja muun muassa julkisissa hankinnoissa sekä hallintoon liittyvissä asioissa. Lisäksi keskitetty toimintamalli mahdollistaa pysäköinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen koko Espoon alueella siihen erikoistuneen organisaation toimesta. Tällöin myös osaaminen keskittyy selkeästi yhteen paikkaan ja resurssien käyttö on mahdollisimman tehokasta. 4. Valvonnan kehittäminen ja lisääminen Väärin pysäköity ajoneuvo voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita pysäköitäessä liian lähelle suojatietä tai pysäköitäessä pelastusalueelle. Väärinpysäköinti voi myös aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia estäessään esimerkiksi joukkoliikenteen kulun. Rikkeistä tulevien seuraamusten tulee olla uskottava pelote autoilijoille, jotta rikkeisiin ei tahallisesti syyllistytä. Näkyvä valvonta ehkäisee virheellistä pysäköintiä jo etukäteen. 5. Opastuksen ja ohjauksen kehittäminen Hyvin opastettu pysäköinti ja selkeät rajoitukset tekevät pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi pysäköintipaikan löytyessä helpommin liikennesuorite pienenee ja päästöt vähenevät.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 73 / 85 6. Espoon pysäköinnin älykkyyden edistäminen Pysäköintipaikkoja voidaan paremmin ja tehokkaammin hyödyntää parempien tietopalvelujen avulla. Kaavoitus ja suunnittelu helpottuvat ja vapaita pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa tarvitsijoille, kun pysäköintipaikoista on kattavasti tietoa. Kehittämistoimien seuranta mahdollistuu. Robottiparkki voi olla tilaa säästävä ratkaisu niin autoille kuin pyörille. 7. Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinti on usein puutteellisesti hoidettu työpaikoilla sekä joukkoliikenneterminaaleissa ja -pysäkeillä. Myös julkisten ja kaupallisten palveluiden kohdalla on parannettavaa. Huonosti järjestetty pyöräpysäköinti on valitettavan usein matkaketjun heikoin lenkki. Tarvitaan lisää laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja (sääsuojaus, turvallisuus), jotta yhä useampi valitsee liikkumistavakseen pyörän. 8. Liityntäpysäköinnin laajentaminen ja kehittäminen Liityntäpysäköinnillä tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön niille, jotka eivät muuten tavoita riittävän helposti joukkoliikenteen terminaaleja tai pysäkkejä. Liityntäpysäköinnillä houkutellaan asukkaita käyttämään pyörää tai tekemään lyhyt automatka kotoa joukkoliikennevälineeseen. 9. Työntekijöiden kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen tarjoamat ilmaiset pysäköintipaikat ja edulliset työsuhdeautot lisäävät autoliikennettä työmatkoilla. Työnantajat ja työntekijät tarvitsevat enemmän tietoa viisaan liikkumisen mahdollisuuksista ja hyödyistä niin työmatkoilla kuin työasiointimatkoilla. Lisäksi tarvitaan tietoa autoilun kustannuksista ja kohdentumisesta. Työpaikan autopaikan kustannuksiin osallistuvat lähes aina kaikki työntekijät. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa oikea määrä auto- ja pyöräpaikkoja eri kaupunkirakenteille niin nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden tilanteeseen. Ohjeen tarkoitus on joustavasti huomioida keskeiset toimintaympäristön muutokset. Pysäköinti ei saa aiheuttaa epäviihtyisää kaupunkiympäristöä. Espoossa on viisi kaupunkikeskusta (Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Matinkylä-Olari, Espoonlahti) ja useita pienempiä keskuksia, joissa toteutuvat monet autoilun riippuvuutta vähentävät seikat, kuten monipuolinen palvelutarjonta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Laskentaohjeen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa näiden kohdalla kaupunkirakenteen tiivistäminen ja viihtyisä ympäristö. Auto- ja pyöräpaikkojen määräyksellä asemakaavassa ilmoitetaan, kuinka monta auto- ja pyöräpaikkaa kaavaan liittyen pitää vähintään toteuttaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 152 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 74 / 85 Määräyksessä ilmoitetaan paikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään (esimerkiksi 1 autopaikka/asunto) tai suhteessa kerrosalaan (esimerkiksi yksi polkupyöräpaikka 30 kerrosalaneliömetriä kohden). Autopaikkojen laskentaohje kerrostaloille ja pienkerrostaloille Taulukko: Autopaikkojen laskentaohjeen alueluokitus ja mitoitusarvot 1. Mitoitusarvo saadaan rakennuskohteen alueluokan ja alueen ominaispiirteen (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, muu alue) perusteella. Mitoitusarvon avulla laskettu paikkamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. 2. Autopaikkoja mitoitetaan kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto pyöristäen lähimpään kokonaislukuun. Käytännössä luku tulee käyttöön, jos toteutetaan hyvin paljon pieniä asuntoja. 3. Vieraspaikat sisältyvät mitoitusarvoihin. Rakennuttajat, kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöt määrittävät itse kuinka suuri osa paikoista on vieraspaikkoja. 4. Täydennysrakentamisen yhteydessä vanhan, toteuttamattoman vanhan ja uuden kerrosalan yhteensä aiheuttama pysäköintipaikkatarve mitoitetaan siten, että alueluokitus, alueen ominaispiirteet (ydinkeskusta, ydinkeskustan välitön ympäristö, muu alue) vaikuttavat mitoitusarvoon samalla tavalla kuin uusissa kohteissa. 5. Jos kyseessä on niin suuri kaavahanke, että se itsessään vaikuttaa alueluokkaan, on vaikutus huomioitava kyseisen hankkeen mitoitusarvoa valittaessa. 6. Lähelle asuntoja on osoitettava vähintään yksi liikkumisesteisten autopaikka alkavaa 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. 7. Lisäksi jokaista alkavaa 25 autopaikkaa kohden on osoitettava paikka vähintään yhdelle moottoripyörälle tontilla, keskitetyssä