2 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma

2 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 3 ESIPUHE Joukkoliikennesuunnitelma sisältää yksityiskohtaisen linjastosuunnitelman sekä linjaukset seudullisen lippujärjestelmän täydentämisestä. Linjastoesityksissä on otettu huomioon seutuvaltuuston syksyllä 2005 hyväksymät palvelutasotavoitteet. Linjaston kehittämistoimenpiteet on aikataulutettu. Suunnitelman tavoitevuosi on vuosi 2010. Suunnitelman yhdeksi lähtökohdaksi on selvitetty kuntien näkemykset maankäytön kehittymisestä vuoteen 2010. Suunnittelualue käsittää Oulun seutulippualueen (Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki) ja Hailuodon. Suunnitelmaa varten seudun joukkoliikennetyöryhmä on nimennyt erillisen työrukkasen, joka on valmistellut suunnitelmaa yhdessä konsultin ja liikennöitsijöiden kanssa. Työrukkaseen ovat kuuluneet, puheenjohtajana Jaakko Ylinampa Oulun kaupunki, Markku Karppinen Haukiputaan kunta, Pekka Salmela Kempeleen kunta, Mikko Ukkola Kiimingin kunta, Jukka Haavikko Linja-autoliitto ja Ari Hoppania Oulun lääninhallitus. Työrukkanen on kokoontunut työn aikana kuusi kertaa. Työn aikana on käyty tiiviitä neuvotteluja ja näkemysten vaihtoa myös joukkoliikenneyrittäjien kanssa sekä huomioitu heidän mielipiteensä soveltuvin osin suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman etenemistä on esitelty seutuliikennetyöryhmän kokouksissa, jossa myös muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta. Suunnittelua on ohjannut seudun joukkoliikennetyöryhmä, johon ovat kuuluneet Kuntaedustajat: Jaakko Ylinampa Markku Karppinen Markku Maikkola Pekka Salmela Mikko Ukkola Antero Niva Liisa Jokela Kyösti Honkala Juhani Jäälinoja Jouko Leskinen Pekka Tolonen Asiantuntijajäsenet: Pekka Aalto Jukka Rajala Jukka Haavikko Ari Hoppania Marjo Paavola Jorma Viitala Raija Pynnönen Olli Veijola Mauri Puolakanaho Sinikka Vehkalahti Oulun kaupunki, puheenjohtaja Haukiputaan kunta Hailuodon kunta Kempeleen kunta Kiimingin kunta Limingan kunta Lumijoen kunta Muhoksen kunta (ed. Utajärveä) Tyrnävän kunta Oulunsalon kunta Yli-Ii (ed. Ylikiiminkiä ja Iitä) Koskilinjat Oy A. Mörö Oy Linja-autoliitto Oulun lääninhallitus Oulun tiepiiri Kela Matkahuolto Oy Taksiliitto Oulun aluetaksi Oy Oulun seutu Työryhmän sihteerinä ja konsulttina on toiminut insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins Vesa Verronen, ins. Toni Joensuu

4 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 5 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHTIA... 6 1.1 Oulun seudun liikenne 2020... 6 1.11 Joukkoliikennetavoitteet... 6 1.12 Aiesopimus... 6 1.2 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat... 7 1.3 Palvelutasotavoitesuunnitelma... 7 1.4 Seudun maankäytön ennustettu kehitys... 9 1.5 EU palvelusopimusasetus... 10 1.6 Matkojenyhdistely... 10 2 SUUNNITELMA... 12 2.1 Linjasto... 12 2.11 Alueellinen liikenneverkko... 12 2.12 Paikallisliikenteen alue... 14 2.13 Kuntien sisäinen liikenne... 19 2.14 Yhteyksien nopeuttaminen... 19 2.15 Oulun keskustan saavutettavuuden parantaminen... 21 2.16 Lentoasemayhteydet... 21 2.17 Yhteydet junille... 22 2.18 Joukkoliikenne-etuisuudet... 22 2.2 Lippujärjestelmä... 24 2.21 Esitys uusista lipputyypeistä ja niiden vaikutuksista... 24 2.22 Joukkoliikennetyöryhmän suositus... 26 3 TOTEUTTAMINEN... 28 3.1 Toimenpideohjelma... 28 3.11 Alueellinen liikenneverkko... 28 3.12 Paikallisliikenteen linjasto... 28 3.13 Lippujärjestelmä... 31 3.2 Seuranta... 31 Liite 1: Paikallisliikenteen linjakuvat 32

6 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 1 LÄHTÖKOHTIA 1.1 Oulun seudun liikenne 2020 1.11 Joukkoliikennetavoitteet Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelma laadittiin osana Oulun seudun kuntien yhteistä yleiskaavaprosessia. Suunnittelualue oli liikenteen osalta yleiskaava-aluetta laajempi. Alueeseen ovat kuuluneet yleiskaavassa mukana olevat kunnat (Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos ja Oulunsalo) ja suunnitteluprosessin aikana Oulun seutukuntaan liittyneet kunnat (Liminka, Lumijoki, Tyrnävä) sekä Iin, Ylikiimingin ja Yli-Iin kunnat. Suunnitelma käynnistettiin keväällä 1999 ja se valmistui kesäkuussa 2003. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettiin Oulun seudun liikennestrategia ja sen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Joukkoliikenteen osalta suunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Erityisesti esitetään panostettavaksi joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen palvelutasoa parantamalla. Työmatkayhteyksiä nopeutetaan, matkaketjujen sujuvuutta parannetaan ja vuorotarjontaa lisätään. Matkalippujen hinnat pidetään matkustajille edullisina. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan väylien kehittämisellä ja ylläpidolla. Joukkoliikennepalvelujen hoitoa seudullisena yhteistyönä vahvistetaan ja vakiinnutetaan sekä suunnittelu- ja seurantaprosesseja yhtenäistetään. 1.12 Aiesopimus Joukkoliikenne aiesopimuksessa Oulun seudun liikenne 2020 -suunnitelman toteuttamiseksi on laadittu aiesopimus. Aiesopimuksessa esitetään yksilöidysti joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi aiesopimuskaudella toteutettavat toimenpiteet. Toimenpiteet koskevat seuraavia teemoja: - joukkoliikenteen hoitomalli - kuntien kuljetustyöryhmät ja kuljetusvastaavat - seudullinen joukkoliikennesuunnitelma - joukkoliikenteen vuorotarjonta: nopeita työmatkavuoroja, cityliikenne, palveluliikenteet - terminaali- ja pysäkkijärjestelmä: kuntakeskusten terminaalit, keskeiset pysäkit - joukkoliikenteen kehittämiskäytävät/laatukäytävät: joukkoliikennekatu, joukkoliikennekaistat, liikennevaloetuisuudet, pysäkkivarustelu, yhteydet pysäkeille - informaatiojärjestelmä. Joukkoliikenteen terminaaliverkkoa kehitetään perustamalla jokaiseen kuntaan liikenteellinen solmupiste, jossa seudullisen ja paikallisen liikkumisen eri muodot tai ainakin tieto liikennepalveluista kohtaavat. Painopiste on informaation ja terminaalien toimintojen kehittämisessä. Perinteistä linja-autoilla hoidettavaa joukkoliikennettä täydennetään Oulun keskustassa ja sen lähialueella cityliikenteellä ja muualla seudulla erilaisilla palveluliikennejärjestelmillä. Oulussa cityliikenteen merkittävimpiä kohteita ovat Matkakeskus, Torikadun joukkoliikenneterminaali ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Cityliikenne esitetään otettavaksi käyttöön Oulun keskustassa ja sen lähialueilla, kun Torikatu otetaan käyttöön joukkoliikennekatuna.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 7 Aiesopimuksen toteuttaminen Aiesopimuksen toteuttamisen edistämisestä ja toteutumisen seurannasta vastaa seudulle nimetty liikennejärjestelmätyöryhmä. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämisestä vastaa seudun joukkoliikennetyöryhmä tehden yhteistyötä liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa. Kussakin kunnassa toimii kuljetustyöryhmä, jonka toiminnasta vastaa kuntaan nimetty joukkoliikennevastaava. Joukkoliikennevastaava edustaa kuntaa joukkoliikennetyöryhmässä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on jatkuvaa sitoutumista edellyttävä prosessi, joka vaatii toimiakseen suunnittelun aikana käynnistetyltä toiminnalta jatkuvuutta. Sopijaosapuolet kokoontuvat kerran vuodessa käsittelemään aiesopimuksen toteutumista. Kokoonkutsujana toimii seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmä käsittelee edellisen vuoden aikana toteutetut hankkeet, käynnissä olevat hankkeet ja antaa selvityksen mahdollisesti viivästyneiden hankkeiden tilanteesta. 1.2 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat Kuntien sisäisen liikenneverkon palvelutasotavoitteet on määritelty kuntakohtaisissa henkilökuljetussuunnitelmissa (poislukien Oulun kaupunki). Kuntakohtaiset henkilökuljetussuunnitelmat ovat valmistuneet vuosien 2002-2005 välisenä aikana kaikkiin suunnittelualueen kuntiin. Pääperiaatteena on, että kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. 1.3 Palvelutasotavoitesuunnitelma Oulun seudun joukkoliikennetyöryhmä käynnisti elokuussa 2004 joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman laatimiseen. Suunnitelma valmistui seudun käsittelyyn keväällä 2005. Seutuvaltuusto hyväksyi suunnitelman linjastosuunnittelun lähtökohdaksi syyskuussa 2005. Palvelutasotavoitteiden mukaisen liikennetarjonnan ohjevuosi on vuosi 2010. Suunnitelmassa on täsmennetty seudun joukkoliikennejärjestelmän palvelutasotavoitteisto aikaisemmat suunnitelmat huomioon ottaen. Määrittelemällä Oulun seutulippualueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on sovittu yhdessä se tahtotila, mihin Oulun seutulippualueen joukkoliikennettä halutaan kehittää. Tärkein yksittäinen tavoite on työ- ja opiskelumatkaliikenteen kehittäminen. Lähtökohtana on, että mahdollisimman suuri osa liikenteestä hoidetaan itsekannattavana linjaliikenteenä. Liikennettä täydennetään tarpeen mukaan kuntien ja/tai lääninhallituksen ostoliikenteinä. Palvelutasotavoitteiden mukaisten uusien tai lisättävien vuorojen ostaminen vaatii seudun kunnilta lisärahoitusta avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä lääninhallituksen ostoliikennerahoituksen kohdentamista palvelutasotavoitteissa esitettyihin yhteystarpeisiin. Palvelutasotavoitteita sovellettiin jo keväällä 2005, kun seudun piti ottaa kantaa lääninhallituksen seudulla ostamien liikenteiden jatkumiseen. Varsinainen linjastosuunnittelu käynnistettiin tavoitteiston pohjalta syksyllä 2005 tavoitteiden hyväksymisen jälkeen. Seuraavassa kuvassa on esitetty palvelutasotavoitteiden määrittelyn pohjana käytetty aluejako. Palvelutasotavoitteiden asettelua varten Oulun seudun joukkoliikenne on jaettu karkeasti kolmeen ryhmään, jotka ovat paikallisliikenteen alue, alueellinen liikenneverkko ja kuntien sisäisen liikenteen verkko. Palvelutasosuunnitelmassa tavoitteet on asetettu alueelliselle liikenneverkolle sekä paikallisliikenteelle. Kuntien sisäisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritetty kuntakohtaisissa henkilökuljetussuunnitelmissa.

8 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Paikallisliikenteen alue Ii Yli-Ii Alueellinen liikenneverkko Kuntien sisäisen liikenteen verkko Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Ylikiiminki Oulunsalo Kempele Lumijoki Liminka Muhos Utajärvi Tyrnävä Kuva1. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn pohjana käytetty aluejako Palvelutasotavoitteiden määrittelyn jälkeen käynnistettiin yksityiskohtainen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma, jossa suunnitellaan palvelutasotavoitteiden mukaiset liikennetarpeet. Paikallisliikenteen osalta tavoitteena on arvioida myös palvelutasotavoitteiden mukaisen liikenteen kustannusvaikutuksia. Jatkossa yhteisesti sovittuna periaatteena on, että asetetut palvelutasotavoitteet toteutetaan. Liikenteen lakkautushakemuksia peilataan tavoitteisiin. Tarpeen mukaan lakkautusuhan alla oleva liikenne ostetaan kuntien ja/tai lääninhallituksen toimesta. Ostoprosessiin liittyy aina liikenteen kilpailutus. Linjastosuunnitelmassa esitetään seudullisen liikenteen osalta tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät pienet ja suuret, lyhyen ja pitkän aikavälin linjaston kehittämistoimenpiteet. Suunnittelu pitää sisällään myös seutulippujärjestelmän kehittämisesitykset. Suunnitelmassa esitetään linjaston kehittämistoimenpiteiden vaiheittain toteuttaminen. Tavoitteena on toteuttaa ensimmäiset muutokset jo vuonna 2006. Tarvittaessa kunnat voivat omilla alueillaan ja kustannuksillaan järjestää seudullista tasoa parempiakin joukkoliikennepalveluja yms. Olennaista on kuitenkin, että strategian mukaiset pääperiaatteet ohjaavat kehittämistyötä.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 9 1.4 Seudun maankäytön ennustettu kehitys Suunnittelun tueksi on kunnilta saatu vuoteen 2010 ulottuvat maankäytön kehittymistiedot. Tiedot kertovat, mihin suuntaan kehitys on menossa. Kerätty tieto on apuvälineenä joukkoliikennesuunnittelussa ja se kertoo kuntien omat näkemykset odotettavissa olevasta maankäytöstä. Seudun kuntien yhteen sovitettu näkemys esitetään myöhemmin seuturakennetiimin toimesta laadittavassa seudun yhteisen yleiskaavan toteuttamisohjelmassa, jossa toteuttamisjärjestystä mietitään esitettyä tarkemmin. Kuva 2. Maankäytön kehittyminen vuoteen 2010 mennessä.

10 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 1.5 EU palvelusopimusasetus EU:n komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (palvelusopimusasetus) sääntelee niitä toimivaltaisen viranomaisen toimia, jotka todennäköisimmin vaikuttavat julkisen henkilöliikenteen kilpailuun. Asetusehdotus vaikuttaa Suomessa bussiliikenteessä eniten linjaliikenteeseen, jossa tarkastelua vaativat tulkinta siitä katsotaanko linjaliikenne toimivaltaisen viranomaisen organisoimaksi liikenteeksi vai ei. Tulkinta vaikuttaa siihen, voidaanko lippujen hintojen alennuksiin käytettävää julkista rahoitusta myöntää kaupunki- ja seutulippujärjestelmään kuten nykyisin vai ei. Palvelusopimusasetus vahvistaa ehdot, joiden mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset voivat korvata liikenteenharjoittajille julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset ja myöntää yksinoikeuksia julkisen henkilöliikenteen harjoittamiseen. Yksinoikeudella tarkoitetaan oikeutta, joka antaa liikenteenharjoittajalle valtuudet tuottaa tietyntyyppisiä henkilöliikennepalveluja tietyllä reitillä tai tietyssä verkossa taikka tietyllä alueella ja jolla suljetaan pois muut mahdolliset liikenteenharjoittajat. Asetusehdotus jättää jossain määrin auki kysymyksen kuuluvatko linjaliikenneluvat asetuksen piiriin. Tulkintavaihtoehdot vaikuttavat siihen, miten kaupunki- ja seutulippuihin kohdennettua julkista rahoitusta voidaan jatkossa käsitellä. Tulkintavaihtoehtojen käsittely on vielä tässä vaiheessa keskeneräinen. Liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa 10.3.2006 kantanaan, että Suomen tulee rajata asian jatkokäsittelyssä ensisijaisesti seutu- ja kaupunkiliput asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tai muulla tavoin varmistaa se, että nykyisen kaltainen seutu- ja kaupunkilippujärjestelmä voidaan Suomessa säilyttää. että eduskuntaa tulee informoida asian jatkokäsittelystä ja että Suomea sitovia päätöksiä ei tule tehdä ennen kuin eduskunnalla on ollut mahdollisuus lausua kantansa asiasta, ja että valiokunta muilta osin yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi voi hyväksyä linjaliikennelupien kilpailuttamisen vakiovuoroliikenteessä ja kaupunkiliikenteessä edellyttäen, että siirtymäaika on riittävä. 1.6 Matkojenyhdistely Matkapalvelukeskuksen (MPK) avulla voidaan eri asiakkaiden samaan aikaan samaan suuntaan tekemiä matkoja yhdistellä tarkoituksenmukaisella tavalla joko ohjaamalla matkoja joukkoliikenteeseen tai järjestämällä yhdistettyjä kuljetuksia taksilla, invataksilla tai muulla kuljetuksella. Matkojenyhdistely on käytännössä paljon enemmän kuin asiakkaiden ohjaamista yhteiskyyteihin. Yhdistelytoiminta on matkojen kokonaisvaltaista järjestämistä eli asiakkaiden erityistarpeiden, aikataulujen ja käytettävissä olevien kuljetusmahdollisuuksien mahdollisimman järkevää yhdistämistä. Matkojenyhdistelyä kehitetään Oulun läänissä vaiheittain ja valtakunnallisen matkojenyhdistelytyöryhmän tavoitteiden mukaisesti. Valtakunnallisen yhteistoimintasopimuksen perusteella lääninhallitukset koordinoivat matkapalvelukeskusten (MPK) kehittämistä ja toimintaa alueellaan yhteistyökumppaneinaan kunnat, KELA, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät sekä maakuntaliitot. Oulun lääninhallitus on nimennyt yhteistyöryhmän, sille puheenjohtajan ja sihteerin toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2007 lopussa. Oulun läänin alueelle on laadittu matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvitys, joka on valmistunut keväällä 2006. Tarveselvityksen perusteella yhteistyöryhmä on esittänyt suosituksia matkojenyhdistelyn kehittämiselle Oulun läänin alueella.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 11 Tarveselvityksessä esitetään, että uuden matkapalvelukeskuksen toimintaan osallistuu alkuvaiheessa Kela ja mahdollisimman moni kunta - oman harkintansa mukaan. Toiminta voi käynnistyä vaiheittain ja kunnat voivat tulla mukaan vähitellen omien toiveittensa mukaisesti. Tavoitteena on laaja-alainen toiminta, jossa hyödynnetään olemassa oleva kaikille avoin joukkoliikenne ja sekä henkilökuljetusten että pientavarakuljetusten yhdistelymahdollisuudet. Alussa toimintaan tulisi saada mukaan potentiaaliset säästökohteet eli lähinnä kuntien sosiaalitoimen ja Kelan korvaamat lakisääteiset matkat. Myöhemmin yhdistelyyn voidaan liittää muita kuntien kuljetuksia sekä avata järjestelmä avoimeksi kaikille matkustajille. Tarveselvityksen perusteella Oulun kaupungille tulee tehtyjen laskelmien perusteella ainakin alkuvaiheessa edullisemmaksi jatkaa jo toimivan, kaupungin omana työnä hoidettavan matkapalvelukeskuksen ylläpitämistä. Uusi valtakunnallisen mallin mukainen matkapalvelukeskus kannattaa perustaa, vaikka Oulun kaupunki tai Oulun seutu ei olisikaan siinä alkuvaiheessa mukana. Jatkossa tavoitteena on saada koko läänin alue valtakunnallisen mallin mukaiseen matkojenyhdistelyn piiriin. Kun valtakunnallisen mallin mukaisen matkapalvelukeskuksen toiminnasta on saatu kokemuksia, tulee selvittää mahdollisuuksia sopeuttaa Oulun kaupungin MYK:n toimintaa valtakunnallisen mallin mukaiseksi. Tarveselvityksen mukaan selvitys- ja valmistelutyötä tulee jatkaa ja laskelmia tarkentaa. Tarkempia arvioita varten tarvitaan lisää tietoja sekä kuntien että Kelan korvaamista matkoista. Tarkempien tietojen pohjalta Oulun lääninhallitus laatii yhteistyössä kuntien, Kelan ja liikenteenharjoittajien kanssa matkapalvelukeskuksen perustamiseen tähtäävän toteuttamissuunnitelman vuoden 2006 loppuun mennessä. Seudullinen palveluliikenne Vuonna 2004 seudun joukkoliikennetyöryhmässä oli käsittelyssä esitys seudullisen palveluliikenteen järjestämisestä. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että seudullisen palveluliikenteen järjestäminen kuntien kustantamana ei ole tässä vaiheessa järkevää. Vuonna 2008 käynnistettävä MPK toiminta vastaa omalta osaltaan tähän tarpeeseen, mikäli kunnat lähtevät toimintaan mukaan. MPK:n avulla nykyisiä osittain epäsäännöllisiä erilliskuljetuksia voidaan mm. tiesuunnittain yhdistellä samaan kuljetukseen ja eikä varsinaista uutta liikennettä näin ollen tarvitse järjestää. Kunnat säästävät näin ollen myös kustannuksissa, mikäli kyydissä on samaan myös muita matkustajia (esim. toisen kunnan sos. toimen asiakkaita tai Kelan asiakkaita.). MPK -operaattori hoitaa kuljetusten yhdistelyn.

12 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 2 SUUNNITELMA 2.1 Linjasto 2.11 Alueellinen liikenneverkko Palvelutasotarkastelussa havaitut linjastopuutteet Lääninhallituksen rahoitusosuus keväällä 2005 katkolla olleiden sopimusten osalta oli vuositasolla noin 150 000 euroa. Keväällä järjestetyn kilpailun ja vanhojen ostoliikenteen karsimisten jälkeen lääninhallitus osti liikennettä noin 115 000 eurolla seudullisen joukkoliikennetyöryhmän esitysten mukaisesti. Kuntien edustajien kanssa pidettyjen työpalaverien sekä kuntien lausuntojen perusteella työmatkaliikenteen järjestämistä ja peruspalvelutason turvaamista pidetään tärkeimpänä tavoitteena. Linjaliikenteen toimintaedellytykset Oulun seudulla ovat kohtuullisen hyvät. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin todennäköistä, että osa nykyisin lipputuloperusteisena ajettavista linjaliikennevuoroista haetaan lakkautettavaksi. Jatkossa olisikin tärkeää, että rajalliset resurssit liikenteen ostoihin käytettäisiin yhdessä priorisoituihin vuoroihin. Lähtökohtana on, että suurin osa liikenteestä hoidetaan itsekannattavana linjaliikenteenä. Liikennettä täydennetään tarpeen mukaan kuntien ja/tai lääninhallituksen ostoliikenteinä. Palvelutasotavoitteiden mukaisten uusien tai lisättävien vuorojen ostaminen vaatii seudun kunnilta lisärahoitusta avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä lääninhallituksen ostoliikennerahoituksen kohdentamista palvelutasotavoitteissa esitettyihin yhteystarpeisiin. Jos peruspalvelutasoa toteuttavia vuoroja haetaan lakkautettavaksi, lääninhallituksen ostoliikennerahoitusta kohdennetaan niihin. Kunnat ja lääninhallitus voivat ostaa myös yhdessä tarpeelliseksi katsomaansa liikennettä. Palvelutasotarkastelussa havaittiin seuraavia puutteita peruspalvelutasoon nähden Oulu -yhteydet - Yli-Iistä Ouluun työpäivinä kahdeksaksi - Oulusta Yli-Iihin työpäivinä klo 16.00 jälkeen - Utajärveltä Ouluun työpäivinä kahdeksaksi - Lumijoelta Ouluun työpäivinä seitsemäksi - Oulunsalosta Ouluun lauantaisin kahdeksaksi Muiden kuntakeskusten väliset yhteydet työpäivinä kesäliikenteessä - Kempeleestä Oulunsaloon kahdeksaksi - Oulunsalosta Kempeleeseen klo 16.00 jälkeen - Oulunsalosta Kempeleeseen kahdeksaksi - Kempeleestä Oulunsaloon klo 16.00 jälkeen - Kiimingistä Haukiputaalle kahdeksaksi - Haukiputaalta Kiiminkiin klo 16.00 jälkeen.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 13 Toisen asteen opiskelijoita palvelevat yhteydet - Tyrnävältä Muhokselle kahdeksaksi - Muhokselta Tyrnävälle klo 16.00 jälkeen Asiointiyhteys - Iistä Yli-Iihin iltapäivällä kesällä Lisäksi suorat yhteydet Oys:iin - meno talviarkena ma-pe+ o Tyrnävältä, Utajärveltä, Ylikiimingistä ja Yli-Iistä - meno kesällä ma-pe++ o Ii, (Oulunsalo), Tyrnävä, Utajärvi, Ylikiiminki, Yli-Ii - paluu talvella iltapäivällä ma-pe+ o Ii, Liminka, Lumijoki,Tyrnävä, Ylikiiminki, Yli-Ii - paluu kesällä iltapäivällä ma-pe++ o Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki, Yli-Ii Edellä esitetyt palvelutasopuutteet etenkin kohdan muiden kuntakeskusten väliset yhteydet osalta pyritään ratkaisemaan paikallisliikenteen linjastosuunnitelman yhteydessä. Suorat yhteydet OYS:iin ratkaistaan tapauskohtaisesti hakemusten pohjalta. MPK:n kehittäminen Oulun lääniin tullee lisäämään suorien yhteyksien tarvetta alueen kuntakeskuksista OYS:iin. Peruspalvelutasoa täydentävien lisävuorojen ostamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti ja seudun joukkoliikennetyöryhmän esittämänä. Lopullinen päätös ja harkinta vuorojen ostamisesta on kuitenkin rahoittajataholla/ -tahoilla eli kunnilla ja lääninhallituksella. Terminaali- ja pysäkkijärjestelmä Oulun seudulla on jonkin verran matkustajien otto- ja jättörajoituksia pysäkeillä. Rajoitusten voidaan katsoa heikentävän Iin ja Oulun välisen joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja täysimääräisiä hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi matka Linnanmaalta edellyttää joissakin tapauksissa matkustamista Oulun paikallisliikenteellä Tuiraan ja vaihtoa Iihin menevään vuoroon, vaikka Linnanmaan kautta ajaisi suorempi ja nopeampi yhteys Iihin, joka ei kuitenkaan saa rajoitusten vuoksi jättää matkustajia Iihin. Vastaavia matkustajien kyytiin ottamisen estäviä rajoituksia on myös matkalla Iistä Linnanmaalle. Seudun joukkoliikennetyöryhmä on asettanut tavoitteeksi edellä kuvatunkaltaisten rajoitusten poistamisen. Joukkoliikennetyöryhmä tukee jatkossa pääsääntöisesti esityksiä rajoitusten poistamisesta. Esitykset käsitellään tapauskohtaisesti. Periaatteena on, että säännöllisellä, useampana päivänä viikossa ajettavalla, seutulippujärjestelmän piiriin kuuluvalla liikenteellä rajoituksia ei olisi. Tyrnävän kuntakeskuksessa on tällä hetkellä ongelmana selkeän päätepysäkin puuttuminen. Yrittäjän toimesta on esitetty, että Tyrnävän kunta ottaisi asian huomioon ja järjestäisi torialueen läheisyyteen seutuliikenteen pysäkin. Edellä kuvatut asiat ovat esimerkkejä ja koskevat myös muita kuntia. Joukkoliikennetyöryhmä käynnistääkin aiemmin sovitun mukaisesti keväällä 2006 joukkoliikennesuunnitelman kolmannen vaiheen, jossa tehdään esitys seudun terminaali- ja pysäkkijärjestelmän kehittämisestä.

14 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 2.12 Paikallisliikenteen alue Paikallisliikenteen linjaston tarkistamisen keskeisenä lähtökohtana ovat olleet Oulun seudulle laaditut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Seuraavassa on esitetty ratkaisuja nykyiseen linjastoon havaittujen puuteiden korjaamiseksi. Keskeisimpinä asioina seudun palvelutasotavoitteissa ovat työ- ja opiskelumatkaliikenteen turvaaminen ja liikenteen nopeuttaminen. Linjastoa koskevien kehittämisesitysten lähtökohtana on olemassa olevien tarjonnaltaan ja kysynnältään vahvojen linjojen vahvistaminen entisestään, linjojen selkiytys ja suoristaminen. Lisäksi on tarkasteltu yhdistävyyden parantamista suuriin työpaikka- ja opiskelukeskittymiin kuten Linnanmaa ja OYS. Linjaston tarkistamisen ohjevuotena on 2010. Tavoitteisiin edetään vaiheittain. Linja 1, Kaakkuri-Herukka Linja 1 on tulevaisuudessa yksi Kaakkurin runkolinjoista. Linja tarjoaa kohtuullisen nopean yhteyden Kaakkurin aluekeskuksen ja Oulun keskustan välillä. Linjan aikataulukenttää esitetään laajennettavaksi siten, että linja 1 liikennöi 30 minuutin vuorovälillä arkisin ja myös lauantaisin keskeisimpinä aikoina. Lisäksi linjan liikennöintiaikaa tulee jatkaa illasta. Iltaliikenteessä on keskusta - Kaakkuri välillä matkustustarvetta selvästi enemmän kuin keskusta - Kello välillä. Tämän vuoksi koko reitin liikennöinti puolen tunnin vuorovälillä ei ole iltaisin tarpeellista. Linjaa esitetään jatkettavan Kaakkurissa Metsokankaan suuntaan. Tällä muutoksella Metsokangas saadaan heti joukkoliikennepalvelujen piiriin. Metsokankaan rakentaminen aloitetaan vuonna 2007 ja alueelle tulee hieman yli 2000 asukasta. Tieyhteys rakentuu jo vuonna 2006. Tavoitteena on, että Kaakkurin tarjontaa lisätään samassa yhteydessä (vrt. linja 12). Linjan 1 esitetään kulkevan Kaakkurissa Metsokankaantietä pitkin. Pesätien lenkki esitetään jätettäväksi pois linjan 1 reitiltä. Kävelyetäisyydet Kaakkurin alueella ovat tavoitteiden mukaiset, vaikka liikenne pidetäänkin pääkokoojakaduilla. Kaupungin pohjoisosassa linjalle tulee löytää uusi rooli. Tavoite on, että linja 1 liikennöi jatkossa Kellon Kiviniemeen saakka ja korvaa siellä linjan 10. Lisäksi esitetään, että reitti kulkee Haukiputaantietä pitkin ja Länsi-Patelan sekä Länsi-Herukan lenkit jätetään pois linjan 1 reitiltä. Nämä alueet hoidetaan jatkossa linjan 24 avulla. Linja 10 täydentää jatkossa Herukan ja Kaakkurin välistä liikennetarjontaa. Linja 2, Saarela-keskusta-Saarela Tällä hetkellä linja 2 palvelee lähinnä vain koululaiskuljetuksia muutamilla aamu- ja iltapäivän vuoroilla. Saarelan ja Hiukkavaaran alueet kasvavat tulevaisuudessa. Maankäyttö kehittyy siten, että Saarelan täydennysrakentaminen aloitetaan vuonna 2009 ja alueelle tulee yli 300 uutta asukasta. Hiukkavaaran rakentaminen näyttäisi tällä hetkellä olevan ajankohtaista vasta vuoden 2010 jälkeen. Linjan 2 reittiä ja profiilia on syytä tarkastella perusteellisesti myöhemmässä vaiheessa uudelleen. Poikkimaantien sillan rakentaminen ja Hiukkavaaran laajemman rakentamisen käynnistyminen vaikuttaa myös linjojen 2 ja 6 reitteihin.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 15 Linja 3, Herukka-Sanginsuu Linja on runkolinja, johon ei esitetä muutoksia. Linja 4, Iinatti-Oinaansuo Linja on runkolinja. Linjan päätepysäkki esitetään siirrettäväksi Jylkynkankaalle nykyiselle linjan 5 päätepysäkille ja vastaavasti linjan 5 päätepysäkki Oinaansuolle nykyiselle linjan 4 päätepysäkille. Jatkossa linja 4 ajaa em. alueella aina samaa reittiä eikä tee hiljaisena aikana pistoa Oinaantien päähän. Tämä edellyttää pysäkkijärjestelyjä Kuovitien ja Oinaantien liittymän alueella. Linja 5 tarjoaa joukkoliikennepalveluja tärkeimpinä työssäkäyntiaikoina (klo 7.15-17.45) Oinaantielle. Hiljaisen ajan liikenteessä ja viikonloppuisin Oinaantienvarren asukkaat voivat hyödyntää linjaa 4. Tällöin kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille hieman kasvavat. Muutosesityksenä on myös, että Kangaskontiontien pisto Maikkulassa jätetään pois linjan 4 reitiltä. Linja 5, Jylkynkangas-Heikkilänkangas Linja 5 on runkolinja, johon esitetään merkittäviä muutoksia välille Heikkilänkangas-keskusta. Oinaansuon ja Jylkynkankaan alueella tehtävät muutokset on esitetty linjan 4 kohdassa. Esityksenä on, että linja 5 kääntyy Kastellin häkin liittymästä Oulunsuuntielle ja edelleen Joutsentien kautta Kainuuntielle ja Saaristonkatua Torikadulle. Tämä monipuolistaa Maikkulan ja Kuivasjärven alueen yhteyksiä Oulun keskustan ja sen lähialueiden suuntaan ja luo suoran yhteyden mm. Kaukovainion ammattioppilaitokselle. Myöhemmässä vaiheessa, mikäli Limingantielle tehdään joukkoliikennettä helpottavia kaistajärjestelyjä, voidaan harkita linjan ajamista Joutsensillan yli Limingantielle, josta reitti kulkisi Puistokadulle ja siitä edelleen Torikadulle. Tämän reitin käyttäminen monipuolistaisi huomattavasti yhteyksiä sekä Kuivasjärveltä että Maikkulasta ja toisi kauan kaivatun joukkoliikenteen kehäyhteyden. Linja 6, Kuivasjärvi-Kumpulankangas Linja 6 tarjoaa Myllyojalta suoran yhteyden OYSiin ja Linnanmaalle. Kuivasrannan ja Ritaharjun kehittyminen tulevaisuudessa mahdollistaa linjan reittimuutoksia kaupungin pohjoisosassa. Linjan osalta on tutkittu myös vaihtoehtoa, että se ajaisi Kaijonharjussa suoraan Alakyläntietä pitkin ja tarjoaisi nopeamman yhteyden keskustaan. Sangintien läpiajo välillä Kirkkokangas-Kumpulankangas tullee loppumaan viimeistään silloin, kun Poikkimaantien silta katkaisee Sangintien. Tämä merkitsee sitä, että linjan 6 reittiä pitää muuttaa. Linjan 6 päätepysäkki esitetään siirrettäväksi Saarelaan nykyiselle linjan 2 päätepysäkille. Uusi reitti kulkee Nissiläntien ja Yrjö Saarelan tien kautta Vaalantielle ja Pappilantien kautta nykyiselle reitille. Tämä muutos vaatii pysäkkiparin rakentamista Nissiläntien, Sangintien ja Yrjö Saarelan tien risteykseen. Samassa yhteydessä linjan 6 ajaminen Haapalehdon Korpitien kautta lopetetaan ja linja ajetaan Haapalehdon kohdalla Vaalantietä, jolle on Haapalehdon alueelta hyvät yhteydet. Saarelan ja Hiukkavaaran alueet kasvavat tulevaisuudessa. Maankäyttö kehittyy siten, että Saarelan täydennysrakentaminen aloitetaan vuonna 2009 ja alueelle tulee yli 300 uutta asukasta. Hiukkavaaran rakentaminen näyttäisi tällä hetkellä olevan ajankohtaista vasta vuoden 2010 jälkeen. Linjan 6 reittiä ja profiilia on syytä tarkastella perusteellisesti myöhemmässä vaiheessa uudelleen yhdessä muiden alueen joukkoliikennereittien kanssa. Poikkimaantien sillan ja Hiukkavaaran alueen rakentaminen vaikuttavat merkittävästi alueen joukkoliikennejärjestelyihin.

16 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma Linja 7, Kaakkuri-Kuivasranta Linja 7 liikennöi nykyisin Kaakkurista Kuivasrannalle. Mahdollinen cityliikenteen käynnistyminen Värtönrannan alueella voi aiheuttaa tarvetta tarkistaa linjan reittiä. Pohjoisosassa linja esitetään ajettavaksi Linnanmaalta Kuivasrannalle lähitulevaisuudessa valmistuvaa uutta Kuivasjärven länsipuolelle tulevaa katuyhteyttä pitkin. Mikäli linjan 7 reittiä ei jostain syystä nähdä mahdolliseksi muuttaa näin, tulee Ritaharjusta ja Kuivasrannalta tarjota uutta katuyhteyttä hyödyntävä joukkoliikennepalvelu Oulun keskustaan jollain uudella linjalla. Olennaista on tarjota uudelta, koko ajan kasvavalle alueelle hyvä joukkoliikennepalvelu mahdollisimman pian. Linja 8, Mäntylä-Kiiminki Linja säilyy Kiimingin runkolinjana Ouluun myös jatkossa. Reittimuutoksia ei tässä vaiheessa esitetä. Linjan roolia Kiimingin kuntakeskuksen ja Alakylän välisessä liikenteessä tulee kuitenkin tarkastella, kun Kiimingin ja Haukiputaan liikennetarjontaa tarkistetaan. Linja 9, Hönttämäki-Kempele-Murto Linja 9 esitetään muutettavaksi Korvensuoran alueen runkolinjaksi, joka tarjoaa nykyistä nopeammat yhteydet OYS:iin ja keskustaan. Linja esitetään ajettavaksi jatkossa Ruskonselästä Hönttämäen kautta Talvikankaalle ja sieltä edelleen Parkkisenkankaantietä Erkkolan sillan yli keskustaan. Linjan päätepysäkki esitetään siirrettäväksi Ruskonselän alueelle Johdinkujalle. Linjan 9 reitiltä jäävät pois ajo Haapalehdon ja Myllyojan kautta sekä Laanilan, Hintan ja Tuiran alueet, jotka korvataan linjan 29 tarjontaa kehittämällä. Talvikankaan maankäyttö kehittyy siten, että lisää asutusta tulee jo vuoteen 2007 mennessä yhteensä 600 henkilöä. Linja 10, Oulu, Oulunsuu- Kellon Kiviniemi Linjan 10 reittiä esitetään muutettavaksi, koska linja 1 on esitetty ajettavaksi jatkossa runkolinjana Kellon Kiviniemeen saakka. Linja 10 päätepysäkki on jatkossa Herukassa nykyisellä linjan 1 päätepysäkillä ja toinen päätepysäkki Kaakkurin keskuksessa. Linjan 17 vuorotarjontaa lisätään, joten linjaa 10 ei tarvitse jatkossa ajaa Oulunsuuhun. Linja 11, Puolivälinkangas-Lintula Linjaan ei esitetä muutoksia Linja 12, Koskela Kaukovainio - Kaakkuri Linjan 12 päätepysäkki esitetään Kaakkurin keskuksen Metsokankaan alueelle. Linja poistuu siten Lapinrauniontieltä. Tien vaikutusalueelta säilyvät kävelymatkat kuitenkin palvelutasotavoitteiden mukaisina. Linjan aikataulukenttää esitetään laajennettavan Kaakkurissa, koska tällä hetkellä viimeinen vuoro Kaakkurista lähtee klo 18.15. Linja 12 on luonnollisin vaihtoehto varmistaa liikennöintiaikaa koskevien palvelutasotavoitteiden toteutuminen Kaakkurin aluekeskuksessa, vaikka yhteys eli ole kovin nopea. Linja on kuitenkin myös Kaukovainion ja Koskelan päälinja, joten liikennöintiajan jatkaminen ei ole näistä lähtökohdista ongelma. Karjasillan alueella linjan reitin tulee jatkossa olla aina sama. Kaikki vuorot voidaan ajaa esimerkiksi Nokelantietä Karjasillan läpi. Karjasillan läpiajosta aiheutuvat tärinähaitat poistuvat, kun Nokelantie saneerataan.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 17 Linja 13, Puolivälinkangas-Kaakkuri Linjan reittiä esitetään muutettavan Kaakkurissa siten, että linjan reitti kulkee Iinatintieltä Metsonkankaantielle. Linja 13 ajaa suoraan Metsokankaantietä käymättä Pesätien lenkkiä. Linja esitetään ajettavaksi jatkossa Kokkokankaalla reittiä Haukkakaarto-Linnakaarto- Kokkokankaantie. Näillä pienillä reittimuutoksilla saadaan linjan 13 ajoaikaa Oulun keskustaan/-sta vähennettyä kuitenkin vain muutamia minuutteja. Tästä syystä esitetään kokeiltavaksi hyvinkin nopealla aikataululla kokonaan uutta linjaa joka on kuvattu kohdassa Kempele nopea. Linja 14, Välivainio-Kaukovainio Välivainiolla esitetään reitin muuttamista siten, että linjan reitti kulkee Talvitieltä Ahmatien kautta Paulaharjuntielle. Paulaharjuntien varren maankäyttö kehittyy siten, että alueen täydennysrakentaminen alkaa vuonna 2009 ja alueelle tulee yhteensä noin 300 uutta asukasta. Karjasillalla voidaan harkita alueen läpiajoa nykyisen reitin sijasta. Linja 15, Rajakylä-Oritkari-Rajakylä Linjan 15 tarjonta on nykyisin muutaman vuoron varassa. Linja esitetään lakkautettavaksi. Linjan tarjonta Oritkarin ja Nuottasaaren alueella korvataan linjan 22 muutoksilla. Linja 17, Nallikari-Oulunsuu Joukkoliikennetarjontaa Nallikarista lisätään siten, että vuoroväliä muuttuu 60 minuutista 30 minuuttiin. Linjan 17 lisäksi tarjonnan parannus hoidetaan uudella linjalla 18. Linjan 17 päätepysäkit säilyvät nykyisinä. Linja 18, Oulunsalo-Nallikari Linja on uusi. Linjan lähtöpiste on Oulunsalon Pajuniemi. Linja ajetaan Oulunsalon Pitkäkankaan kautta Oulunsalon keskustaan ja edelleen Oulun Kaakkurin ja Maikkulan kautta OYS:aan, josta linja jatkaa Tuiran kautta Nallikariin. Linjan toiminta alkaa syksyllä 2006. Linja 19, Linnanmaa Oulunsalo, lentoasema Linjan 19 reittiä muutetaan sekä Oulunsalon että Linnanmaan alueella. Oulunsalossa linja ajetaan aina Pitkäkankaan kautta sekä lentoasemalle mentäessä että sieltä tultaessa. Linjan vuorovälinä säilyy talvikaudella 20 minuuttia. Kesäaikana vuoroja ajetaan vähäisestä kysynnästä johtuen kaksi tunnissa. Linjan reitti muutetaan Linnanmaan alueella kulkemaan Linnanmaantietä Kaitoväylälle ja edelleen teknologiakylään. Linja 20, Häyrysenniemi Oulu,OYS-Kaukovainio Haukiputaan Martinniemessä ns. Kurtinhaudan pisto esitetään jätettäväksi pois linjan 20 reitiltä. Kurtinhaudan alueen osalta on tärkeää kehittää toimivat kevyen liikenteen yhteydet runkoreitin varteen. Oulun päässä on tutkittu mahdollisuutta siirtää linjan 20 päätepysäkki Kaukovainiolla Maakotkantielle Tinatien alkuun. Tässä vaiheessa linjan jatkamiseen ei liene mahdollisuuksia.

18 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma Linja 21, Kiiminki-Jääli-Oulu, Heinäpää Esitetään, että ensimmäisessä vaiheessa linjan 21 reittiä nopeutetaan Oulun alueella ajamalla linja Kuusamontietä Raitotielle saakka. Tämän jälkeen reitti kulkisi Parkkisenkankaantielle ja siitä edelleen Erkkolan sillan kautta keskustaan. Ratkaisu nopeuttaisi Kiimingin suunnalta tulevien matkustajien pääsyä OYSiin ja keskustaan. Toisessa vaiheessa, kun Liitintien eritasoliittymä on rakennettu, voidaan harkita reitin muuttamista siten, että se kulkisi em. eritasoliittymän kautta Parkkisenkankaantielle. Tämä reitti on todennäköisesti hivenen hitaampi, mutta tarjoaa Huonesuon alueelle lisäpalvelua ja täten linjalle lisää kannattavuutta, joten reitti voisi olla perusteltu. Kuusamontien remontin toteuttaminen on käynnistymässä. Tärkeitä ovat pysäkkien sijoittamisen lisäksi yhteydet pysäkeille. Linja 22 Haukipudas, Santaholma-Oulu, Heinäpää Linjaa hyödynnetään jatkossa Oulun Nuottasaaren/sataman alueen joukkoliikenteessä. Tällöin linja 15 lakkautetaan. Linjan reittiä Haukiputaan Haapakankaalla esitetään muutettavaksi. Linja ajaa Oulussa suoraan Haukiputaantietä. Linnanmaalla linja esitetään ajettavaksi suoraan Linnanmaantietä. Linja 23, Oulunsalo, Pitkäkangas-Kempele-OYS-Linnanmaa-Toppila Linjojen 19 ja 18 avulla saadaan järjestettyä Oulunsalosta suorat yhteydet Oulun keskustaan, OYS:aan ja Linnamaalle. Kempeleen ja Oulunsalon välille tulisi kehittää nykyistä parempi tarjonta, vaikkapa ihan erilaisella liikennetyypillä. Nykyisenmuotoisena linjalle ei riitä kysyntää Kempeleen ja Oulunsalon välisessä liikenteessä. Linjan 23 tarvetta ja profiilia tulee vielä miettiä (kts. linja 25). Linja 24, Haukipudas, Kiviniemi-Oulu-Hiironen Linjan reittiä muutetaan Oulun alueella siten, että linjalla hoidetaan linjalta 1 poistuva Länsi-Patelan lenkki. Linnanmaalla linja ajaa jatkossakin myös Kaitoväylän lenkin. Hiirosessa reittiä jatketaan katuverkon kehittymisen mukana. Mahdollisuus ajaa linja OYSan kautta Hiiroseen tulee tutkia. Linjan 10 muutosesitysten vuoksi suora yhteys Kellon Kiviniemestä uhkaa poistua. Linjalla 24 tämä voitaisiin estää. Linja 25, Haukipudas, Jokela-Oulu, (OYS)-Kempele Linjojen 25 ja 51 työnjakoa tulisi selkeyttää Haukiputaan alueella. Linja 25 voitaisiin ajaa Kellon kautta siten, että linja tulisi Pohjantielle Kellon eritasoliittymästä. Tavoitteena on lisäksi liikenteen ajaminen Linnanmaan kautta. Linjan jatkaminen Kempeleeseen olisi yksi keino kehittää Kempeleestä nopea yhteys OYSaan ja Linnanmaalle. Järjestelyllä voitaisiin korvata linja 23 mainittujen yhteyksien korvaajana. Linja 27, Kiiminki Alakylä Oulu Linja 28 Haukipudas, Asemakylä Kiiminki Linja 27 voidaan lakkauttaa ja hyödyntää sen resurssit linjalla 28 Haukiputaan Alakylän ja Kiimingin välisen liikenteen kehittämisessä. Haukiputaan - Alakylän ja Kiimingin välinen linjaautoliikenne tulisi hoitaa kokonaisuutena. Linja 29 Talvikangas-Heinäpää-Talvikangas Esitetään, että linjan 29 roolia nostetaan Hintan ja Laanilan alueen päälinjaksi, koska linjan 9 reittiä muutetaan. Aikataulukenttää laajennetaan nykyisestä. Esitetään, että linja 29 ajaa jatkossa myös Haapalehdontien ja Koivumaantien kautta.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 19 Linja 30, Haukipudas, Asemakylä Kiiminki Linja 30 reittiä esitetään muutettavaksi. Linjan 30 uusi reitti olisi seuraavanlainen: Haukipudas, Asemakylä - Kellon eritasoliittymä - Pohjantie - Linnanmaa- Tuira- keskusta (Linnankatu/Kajaaninkatu) Oys - Oulunsuu. Linja korvataan Oulun keskustan ja Oulunsalon Pajuniemen välillä uudella linjalla18, joka ajetaan Oulunsalosta Kaakkurin ja Maikkulan kautta Oulun keskustaan ja edelleen Nallikariin. Linja 31: Haukipudas, Asemakylä (Jokela) Kellon Kiviniemi Linjaan ei esitetä muutoksia. Cityliikenne Oulun keskustassa kaikki pohjois-eteläsuuntainen paikallisliikenne ja osa seutuliikenteestäkin siirretään lähitulevaisuudessa Torikadulle. Kaksisuuntainen joukkoliikennekatu valmistuu vuonna 2007. Joukkoliikennekadun avaamisen yhteydessä käynnistetään keskustaa ja sen lähiympäristöä palveleva cityliikenne. Cityliikennettä ajetaan kolmella linjalla, jotka kulkevat lyhyellä matkaa kävelykatua ja osittain myös kevyenliikenteen väyliä pitkin. Linjat on suunniteltu seuraavanlaisiksi: Linja A; Keskusta-Matkakeskus-Myllytulli-Kasarmi Linja B; Keskusta-Matkakeskus-Raksila-Medipolis Linja C; Matkakeskus-keskusta- Etu-Lyötty-Limingantulli Cityliikenteen käynnistyminen voi vaikuttaa myös kaupungin muuhun joukkoliikenteeseen (kts. linja 7). 2.13 Kuntien sisäinen liikenne Kuntien sisäisen liikenneverkko on suunniteltu kuntakohtaisissa henkilökuljetussuunnitelmissa. Kuntakohtaiset henkilökuljetussuunnitelmat ovat valmistuneet vuosien 2002-2005 välisenä aikana kaikkiin Oulun seutulippualueen kuntiin. Oulun kaupungin sisäinen liikenne on esitetty tämän raportin kohdassa 3.1 Paikallisliikenteen alue. Pääperiaatteena on, että kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. 2.14 Yhteyksien nopeuttaminen Liikenteen nopeuttamistoimenpiteitä on käsitelty perusteellisesti vuonna 2001 valmistuneessa Oulun seudun joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa. Siinä esitetyt toimenpiteet ovat vielä ajankohtaisia ja odottavat monelta osin toteuttamistaan. Tässä suunnitelmassa on esille tullut muutamia liikenteen nopeuttamiseen liittyviä asioita linjaston osalta. Näitä kehittämistoimenpiteitä käsitellään seuraavissa kappaleissa tiesuunnittain. Haukiputaan ja Iin suunta Kemin suunnasta tulevia vuoroja voidaan hyödyntää Iin ja Oulun välisessä liikenteessä nykyistä paremmin, kun matkustamista koskevia rajoituksia poistetaan. Tällöin Iin kuntakeskuksesta ja Pohjois-Iistä on aikaisempaa laajempi vuorotarjonta ja joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuudet yhteyksissä Ouluun ja Oulusta. Erityisesti työ- ja opiskelumatkaliikenne Linnanmaalle hyötyy tästä.

20 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma Toinen keino nopeuttaa iiläisten yhteyksiä Ouluun on, että jatkossa Iin kuntakeskuksen ja Oulun välinen nopea liikenne hoidettaisiin siten, että vuorot eivät kävisi Haukiputaan kuntakeskuksessa vaan hyödyntäisivät mahdollisimman paljon moottoritietä ja palvelisivat näin ollen paremmin iiläisten tarpeita. Iin suunnalta tulevat nopeat vuorot, jotka kulkevat Haukiputaantietä voisivat kääntyä Keiskan liittymästä Asemakylän suuntaan ja sieltä edelleen moottoritielle. Keskusteluissa on tullut esille, että osa Haukiputaalta Ouluun suuntautuvasta liikenteestä voisi kulkea Haukiputaantietä Kellon eritasoliittymään, josta se jatkaisi edelleen moottoritielle. Liikennöitsijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nämä kaksi em. asiaa (Asemakylän reitti ja Kellon eritasoliittymän hyödyntäminen) eivät näyttäisi olevan tällä hetkellä mahdollisia toteuttaa. Tavoitteena ne tulee kuitenkin pitää ja tukea kaikin puolin esityksiä, joilla niiden toteuttamiseen pyritään vaikka pienin askelin edeten. Erityisesti reitille Haukiputaan kuntakeskus Kello Kellon eritasoliittymä Pohjantie Linnanmaa Oulun keskusta halutaan liikennetarjontaa. Yksi mahdollisuus hoitaa asia on linjan 25 tai linjan 50 siirtäminen ko. reitille. Työrukkasessa on ollut esillä myös Haukiputaan nopean liikenteen aloittaminen Martinniemestä Asemakylän/Jokelan sijaan. Tätä ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa nykyisellä kalustomäärällä. Kempeleen suunta Kempeleen kuntakeskuksen osalta liikenne hoidetaan jatkossakin nykyisiä reittejä pitkin. Liikenteen nopeuttaminen Oulun keskustan suuntaan ei ole reittimuutoksilla juurikaan mahdollista. Kempeleen itä-osan liikenteen nopeuttamiseksi voidaan edetä vaiheittain. Nykyinen ajoaika esim. Zeppelinistä Oulun keskustaan linjalla 13 on noin 45-50 minuuttia. Linjan 13 reittiä esitetään muutettavan Kaakkurissa uuden tieyhteyden rakentumisen myötä siten, että linjan reitti kulkee Iinatintieltä suoraan Metsonkankaantielle. Linja 13 ajaa Kaakkurin alueella suoraan Metsokankaantietä pitkin. Linjan 13 reitti Kokkokankaalla esitetään jatkossa kulkevan seuraavaa reittiä: Haukkakaarto - Linnakaarto- Kokkokankaantie. Näillä pienillä reittimuutoksilla saadaan linjan 13 ajoaikaa Oulun keskustaan/-sta vähennettyä kuitenkin vain muutamia minuutteja. Tästä syystä esitetään hyvinkin nopealla aikataululla kokonaan uutta linjaa, joka liikennöi aluksi tärkeimpinä työssäkäyntiaikoina. Linjan toimintaperiaate voi olla samankaltainen kuin nykyisin linjalla 25 välillä Haukipudas - Oulu. Tavoitteena on saada mahdollisimman pian bussiyrityksiltä esityksiä liikennepalvelun hoitamisesta. Uudelle linjalle on esitetty esimerkinomaisesti kaksi vaihtoehtoista reittiä. Vaihtoehto 1: Aamuisin reitti lähtisi esim. Kempeleen Honkasesta tai Zeppeliinistä ja kulkisi Kempeleen puolella (Honkasessa ja Kokkokankaalla) kuten linja 13, mutta Kaakkurin keskuksen jälkeen linjan reitti kulkisi Pohjatietä pitkin Oulun eritasoliittymään saakka ja siitä edelleen Professorintielle. Reitti jatkaisi Kajaanintietä pitkin keskustan kautta Linnanmaalle. Linnanmaalta reitti tulisi suoraan Pohjantietä pitkin Kempeleeseen. Iltapäivällä linja ajettaisiin Linnanmaalta keskustan kautta Pohjantielle ja edelleen Kaakkurin kautta Kempeleeseen. Vaihtoehto 2. Aamuisin reitti alkaisi esim. Kempeleen Honkasesta tai Zeppeliinistä ja kulkisi Kempeleen keskustan kautta Eteläsuomentietä pitkin Iinatintielle, josta se jatkaisi Kaakkuriin. Kaakkurista reitti kulkisi Pohjatietä pitkin Oulun eritasoliittymään saakka ja siitä edelleen Professorintielle. Reitti jatkaisi Kajaanintietä pitkin keskustan kautta Linnanmaalle. Linnanmaalta reitti tulisi suoraan Pohjantietä pitkin Kempeleeseen. Iltapäivällä linja ajettaisiin Linnanmaalta keskustan kautta Pohjantielle ja edelleen Kaakkurin kautta Kempeleeseen.

Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 21 Kiimingin suunta Kiimingin suunnan liikenteen nopeuttamiseksi on työryhmässä ollut esillä kaksi ratkaisumallia. Esitetään, että ensimmäisessä vaiheessa linjan 21 reittiä suoristetaan. Reitti ei jatkossa enää kulkisi Välikyläntien eikä Ruskonselän kautta, vaan ajaisi Kuusamontietä Raitotielle saakka. Tämän jälkeen reitti kulkisi Parkkisenkankaantielle ja siitä edelleen Erkkolan sillan kautta keskustaan. Tämä ratkaisu nopeuttaisi Kiimingin suunnalta tulevien matkustajien pääsyä OYSaan ja keskustaan. Toisessa vaiheessa, kun Liitintien eritasoliittymän on rakennettu, voidaan harkita reitin muuttamista siten, että se kulkisi em. eritasoliittymän kautta Parkkisenkankaantielle. Tämä reitti on todennäköisesti hivenen hitaampi, mutta tarjoaa Huonesuon alueelle lisäpalvelua ja täten linjalle lisää kannattavuutta, joten reitti voisi olla perusteltu. Kuusamontien remontin toteuttaminen on käynnistymässä. Tärkeitä ovat pysäkkien sijoittamisen lisäksi yhteydet pysäkeille. Tyrnävän ja Limingan suunta Tyrnävän ja Limingan kuntakeskuksista liikennöi tällä hetkellä yksi nopea moottoritietä hyödyntävä työmatkavuoro suuntaansa (meno Ouluun 8:ksi paluu klo 16 jälkeen). Jatkossa nopeaa liikennettä kehitetään liikennetarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että nopeaa yhteyttä voivat jatkossa hyödyntää myös kempeleläiset ja jopa Kaakkurin asukkaat. Tämä edellyttää pysäkkien tekemistä Zeppelinin ja Kaakkurin eritasoliittymien yhteyteen. Oulunsalon suunta Oulunsalon liikenteen nopeuttaminen edellyttää mm. entistä parempaa Pohjantien hyödyntämistä. Tavoitteena on toteuttaa nopea yhteys aina Linnanmaalle saakka. Linjan reitti olisi Oulunsalo Kaakkuri OYS Linnanmaa. Oulunsalolaisten nopeimmat työmatkayhteydet Oulun keskustaan tarjoaa tällä hetkellä linja 30. Linja 19, joka on Oulunsalon pääyhteys, on tällä hetkellä roolitettu kulkemaan aina lentoaseman kautta ja liikennetarjonta hoidetaan nimenomaan lentomatkustajan ehdoilla. Suunnitelmassa on sivulla 17 esitetty linjan 19 kehittämistä. Esitys toteutuu syksyllä 2006. Seudulla tulee varautua jatkossa edellä kuvatun kaltaisen Pohjantietä hyödyntävän liikenteen käynnistämiseen yhteiskunnan varoin. Lähtökohtana olisi liikennepalvelun rahoittaminen noin kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen viimeistään sen uskotaan toimivan lipputuloilla. 2.15 Oulun keskustan saavutettavuuden parantaminen Lähikunnista Ouluun saapuvat nopeat yhteydet voidaan tapauskohtaisesti ja erikseen tapahtuvan harkinnan mukaan ajaa joukkoliikennekadun kautta. Tämä monipuolistaa mahdollisuuksia vaihtaa paikallisliikenteeseen. 2.16 Lentoasemayhteydet Yhteydet lentoasemalle hoidetaan tällä hetkellä yhdellä linjalla, jonka vuoroväli on talvikaudella 20 minuuttia ja kesäkaudella kesästä 2006 alkaen 30 minuuttia. Jatkossa yhteys tulee säilyttää vuorotiheydeltään vähintään nykyisen tasoisena. Tavoite voi edellyttää liikenteen reitin tarkistamista Oulunsalon alueella. Tavoitteena on kehittää lentoaseman ja Oulun rautatie- ja linja-autoaseman välisiä yhteyksiä. Cityliikenne tulee parantamaan asiaan toimiessaan yhteytenä rautatieasemalta Torikadun joukkoliikenneterminaaliin. Muutakaan yhteyden kehittämistä ei pois suljeta. Bussiyrittäjiltä tuleviin, tätä tavoitetta tukeviin esityksiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Kyseeseen tulevat lähinnä olemassa olevien liikenteiden jatkamiset linja-autoasemalta lentoasemalle.

22 Oulun seudun joukkoliikennesuunnitelma 2.17 Yhteydet junille Oulun seudun kunnista on tällä hetkellä suhteellisen hyvät yhteydet Oulun keskustaan ja linjaautoasemalle. Torikadun joukkoliikenneterminaalista on hyvät yhteydet rautatieasemalle cityliikenteellä elokuusta 2007 alkaen. Kaikista kunnista kaikille Oulusta lähteville ja Ouluun tuleville junille ei ole käytännössä mahdollista järjestää ns. täsmäyhteyksiä. Yhteyksien kehittäminen otetaan kuitenkin huomioon jatkossa. Asiaa käytetään painavana perusteena arvioitaessa uusia mahdollisia liikennehakemuksia kunnista Ouluun. 2.18 Joukkoliikenne-etuisuudet Oulun seudun liikennevaloissa on käytössä kolmentyyppisiä etuuksia joukkoliikenteelle. Etuuksien määrää ollaan kasvattamassa merkittävästi lähivuosien aikana, erityisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytäville. Etuus tarkoittaa yksinkertaistettuna joko tulosuunnan jatkettua tai aiennettua vihreää opastinkuvaa. Liikennevalo-ohjauksen lainalaisuuksista johtuen etuuksia ei voida kuitenkaan aina toteuttaa siten, että bussi pääsisi pysähtymättä risteyksen läpi. Lisäksi hälytysajoneuvot ja tietyissä liikenenvaloissa raskas liikenne on priorisoitu yhtäaikaisissa etuuksissa korkeammalle liikenneturvallisuuden vuoksi. Joukkoliikenteen ajorytmin huomioiminen vihreissä aalloissa Usean, lähellä toisiaan olevan, risteyksen muodostamalla katu- tai tiejaksolla käytetään yleensä liikennevalojen ohjaustapana yhteenkytkentää. Tämä tarkoittaa sitä, että risteysten liikennevalokierto kestää yhtä kauan ja vihreät on ajoitettu siten, että pääsuunnalla ajoneuvoliikenne pääsee pysähtymättä mahdollisimman monen risteyksen läpi. Yhteenkytkennän ajoituksissa on pyritty sopivissa paikoissa ottamaan huomioon joukkoliikenteen muusta liikenteestä poikkeava ajorytmi (mm. pysäkillä käynti tai hitaampi kiihtyvyys). Kiinteä etuudet Joukkoliikenteelle annetaan etuuksia asfalttiin tai sen alle upotetuilla induktiosilmukoilla 23 risteyksessä. Etuudet koskevat myös muita samankokoisia tai isompia ajoneuvoja. Linja-autoliikenne saa etuudet myös ns. rekkailmaisimista, joita on usean 60 km/h nopeusrajoituksen alueella olevan risteyksen pääsuunnalla. Kun ilmaisin havaitsee riittävän suuren häiriön luomassaan sähkömagneettisessa kentässä, käynnistyy ohjauskojeelle välitetyn ilmaisun avulla liikennevalo-ohjelmaan suunniteltu etuus. Etuudet myöhässä aikataulustaan oleville linja-autoille. OULA-järjestelmän myötä Oulun seudun paikallisliikennettä paikannetaan satelliittien avulla. Paikannustiedon avulla ennustetaan linja-autojen etenemistä. Järjestelmän avulla liikennevalokeskuksesta on mahdollista lähettää etuuspyyntö myöhässä olevan bussin reitillä olevalle liikennevalokojeelle, joka käynnistää liikennevalokierron hetkestä riippuvan etuuden. Erilaisia etuustyyppejä ovat vihreän pidennyt ja aiennus, kierron nopeutus sekä ylimääräinen vaihe. Etuudet voivat olla voimakkaampia, koska niitä annetaan vain OULA-järjestelmään kuuluville noin 140 linja-autolle ja vain niiden ollessa aikataulustaan myöhässä. Tällä pyritään siihen, että muulle liikenteelle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Linja-auton kuljettajalle etuusviestin meno perille ohjauskojeelle ilmaistaan tulosuunnan pääopastimen punaisen opastimen viereen syttyvällä valopilkulla (valkoinen LED-valo). Pääsääntöisesti uudet joukkoliikenteen liikennevaloetuudet toteutetaan tällä tekniikalla. Etuuksia on vuoden 2006 loppuun mennessä käytössä noin 20-30 risteyksessä ja niitä laajennetaan lähivuosina kokemusten perusteella lähes kaikkiin kehittämiskäytävien liikennevaloristeyksiin, pois lukien Oulun ydinkeskusta.