Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Samankaltaiset tiedostot
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

gramnegatiiviset sauvat

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit yleistyvät

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Resistenttien bakteerien

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Sisältö. Taustaa Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

Antibioottiresistenssi eilen, tänään ja huomenna

Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Moniresistentit bakteerit

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Vanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

FiRe STANDARDI versio 6 Liite 5 Bakteeriryhmäkohtaiset kommentit Sivu 1(9)

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

C.difficile alueellisena haasteena

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)

Transkriptio:

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka Mikrobilääkeresistenssitilanne esimerkein ESBL MRSA Streptococcus pneumoniae

FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Maailman tasolla ainutkertainen maanlaajuinen mikrobilääkeresistenssin seurantaverkosto Perustettu vuonna 1991 FiRe:n muodostavat 24 suurinta suomalaista kliinisen mikrobiologian laboratoriota sekä THL:n bakteriologian yksiköt Harmonisoitu FiRe-herkkyysmääritysohjeistus Koordinaatiovastuu THL:n mikrobilääkeresistenssiyksiköllä

FiRe:n tavoitteet ja toiminta Luotettavat ja vertailukelpoiset herkkyystulokset FiRe-standardi (CLSI => EUCAST vuoden 2011 alusta) Resistenssin kartoitus ja seuranta Finres-raportti uuden resistenssin havaitseminen Mikrobilääkkeiden tehon säilyttäminen resistenssin torjunta Koulutus 2 tapahtumaa/vuosi WHONET-tuki laboratorioille Kansainvälinen yhteistyö EARSS > EARS-net EUCAST

Finres-raportti Vuosittainen Finres-raportti kattaa >95 % Suomessa tehdyistä bakteerien herkkyysmäärityksistä www.finres.fi Resistenssitiedot laboratoriokohtaisesti Tärkeimmät kliinisistä näytteistä eristetyt bakteerit 15 lajia Vuoden 2008 raportissa mukana 402 275 bakteerikantaa ja lähes kolme miljoonaa herkkyysmääritystulosta

Tartuntatautirekisteri Tartuntatautirekisteri (TTR) 1995- (www.ktl.fi/ttr) laboratorioiden ilmoitukset kaikista näytelaaduista: MRSA, VRSA/VISA, VRE, PIP/PRP, MDR-TB kaikki veren ja likvorin mikrobilöydökset 2008 alkaen ESBL eli 3. polven kefalosporiineille resistentit E. coli ja Klebsiella pneumoniae THL:n asiantuntijalaboratoriot täydentävät TTR:n tietoja (diagnostiikka, molekyyliepidemiologia) Bakteriologian yksikkö Helsingissä MRSA ja VRE Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Turussa ESBL, KPC, PIP/PRP ja MDR-TB

Siro Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) 1999- (www.ktl.fi/siro) Siro kehittää sairaalainfektioiden seurantaa ja kokoaa tietoa sairaalainfektioiden esiintymisestä Suomen sairaaloissa Tavoitteena on auttaa sairaaloita torjumaan sairaalainfektioita Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja leikkausalueen infektiot Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit ovat vain osa Siron keräämästä tiedosta Osaltaan auttaa ymmärtämään mikrobilääkeresistenssin merkitystä sairaalainfektioiden hoidossa

Kohdennettu seuranta ja tutkimus Täydennetään rekistereihin kerättävää tietoa Etsitään vastauksia kysymyksiin joihin ei kerätä tietoa rutiininomaisesti, esimerkiksi: ESBL:a tuottavien bakteerien geeniprofiilit ja tyypit salmonellan ja kampylobakteerien mikrobilääkeherkkyys ja resistenssin genetiikka Mahdollistaa nopean reagoimisen muuttuvaan tilanteeseen Karbapenemaaseja tuottavien bakteerien diagnostiikka esim. KPC ja NDM

2009 lokakuu 2010 4 K. pneumoniae KPC July 2009-October 2010 3 K. pneumoniae VIM October 2010 1 K. pneumoniae NDM September 2010 1 K. pneumoniae OXA-48 August 2010 1 E. coli OXA-48 September 2009 1 E. cloacae IMI September 2010 3 P. aeruginosa VIM December 2009-October 2010

MRSA:n osuus S. aureus - veriviljelylöydöksistä, 1995 2009 Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri

MRSA-tapaukset Suomessa sairaanhoitopiireittäin, 1995 2009 Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri

Escherichia coli F i n r e s 2 0 0 9 E. c o l i u r i n e i s o l a t e s (< 7 5 y) 30 % R 20 10 2005 2006 2007 2008 2009 0 M e c C e p C x m N o r / C i p N i t T m p F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e

ESBL-entsyymiä tuottavat kannat, koko maa E. coli 2007 veri 1,3 % (N = 2461) 2008 veri 1,7 % (N = 2305) 2009 veri 2,6 % (N = 2727) 2007 virtsa <75-v. 0,7 % (N = 67155) 2008 virtsa <75-v. 1,0 % (N = 75374) 2009 virtsa <75-v. 1,3 % (N = 76654) 2007 virtsa >75-v. 1,1 % (N = 42558) 2008 virtsa >75-v. 1,2 % (N = 46554) 2009 virtsa >75-v. 1,5 % (N = 49503) Lähde: Finres

ESBL-geenien ja sekvenssityyppien esiintyminen Suomessa 2002-2004 Escherichia coli (n=200) 92% CTX-M-group CTX-M-1: 72% CTX-M-2: 2% CTX-M-9: 24% CTX-M-?: 2% 7,5 % SHV-group SHV-2 SHV-2A SHV-5 SHV-12: 60% 0,5% TEM-group TEM-52 ST131 Nyberg et al. 2007 Scan J Infect Dis

E. colin resistenssi E. colin herkkyys ensilinjan VTI-lääkkeille on trimetopriimia lukuunottamatta hyvällä tasolla Suomen ESBL-tilanne on eurooppalaisittain alhaisella tasolla Kehityssuuna on kuitenkin huolestuttava Samat resistenssigeenit ja E. coli -kannat kuin maailmalla Voidaan ennustaa kehityksen jatkuvan samaan suuntaan kuin maailmalla on havaittu.

Streptococcus pneumoniae F i n r e s 2 0 0 9 S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e b l o o d i s o l a t e s 50 % R 40 30 20 10 2005 2006 2007 2008 2009 0 P e n (R) P e n (I + R) E r y T c y C l i S x T F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e

Streptococcus pneumoniae F i n r e s 2 0 0 9 S t r e p t o c o c c u s p n e u m o n i a e p u s i s o l a t e s (< 5 y) 50 40 30 % R 20 10 2005 2006 2007 2008 2009 0 P e n (R) P e n (I + R) E r y T c y C l i S x T F i R e - F i n n i s h S t u d y G r o u p f o r A n t i m i c r o b i a l R e s i s t a n c e

S. pneumoniaen resistenssi Pneumokokin makrolidiresistenssi on huolestuttavan korkealla tasolla Myös penisilliiniherkkyydeltään alentuneiden kantojen osuus on kasvussa Pneumonian ja otiitin ensilinjan hoidossa makrolidit eivät tule kyseeseen. Penisilliinejä on syytä annostella riittävän tiheään. Pitkittyneissä tilanteissa pitää harkita myös uusia fluorokinoloneja ja telitromysiiniä

Kiitos Suomalainen mikrobilääkeresistenssin seurantaverkosto (FiRe) www.finres.fi THL Piia Peltola Antti Hakanen Jari Jalava Monica Österblad Outi Lyytikäinen