Opetus- ja sivistystoimen varautuminen ajankohtaisia asioita Valmiuspäällikkö, hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen Sivistystoimen johdon varautumis- ja valmiuspäivä 9.11.2017 Oulu
Esityksen rakenne: Sivistystoimen näkyvyys uusissa turvallisuusstrategioissa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2.11.2017 Sisäisen turvallisuuden strategia 5.10.2017 Sivistystoimen varautumis- ja suunnitteluvelvoitteista Tilannekuvan muodostaminen OKM:n toimialalla 2
I Sivistystoimen näkyvyys uusissa turvallisuusstrategioissa 3
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (VNP 2.11.2017) Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja OKM:n toimialan rooli: lähtökohta varautumisen suunnittelulle kaikilla toimintatasoilla Johtaminen Kansainvälinen ja EU-toiminta HENKINEN KRIISINKESTÄVYYS Puolustuskyky TALOUS, INFRASTRUKTUURI JA HUOLTOVARMUUS Sisäinen turvallisuus VÄESTÖN TOIMINTAKYKY JA PALVELUT 4
Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus OKM:n strateginen tehtävä: Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän ylläpitäminen Koulutus- ja tutkimustoiminnan ylläpitämisellä varmistetaan osaamisen laajuus ja monipuolisuus sekä riittävän ammattitaitoisen työvoiman saanti. Mahdollisuus siirtyä koulutusasteelta toiselle pyritään turvaamaan. Esim. ylioppilaskirjoitukset ja valintakokeet pyritään järjestämään kaikissa turvallisuustilanteissa. Tutkimusrahoituksen kohdentamisella sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulosohjauksella huolehditaan tiedon riittävästä saannista. 5
Väestön toimintakyky ja palvelut OKM:n strateginen tehtävä: Osaamisen ylläpitäminen (ennen: opetustoimen ylläpitäminen) Tavoitteena varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden häiriötön jatkuminen Edistää tasa-arvoa ja sosiaalista koheesiota Valmius opetustoimen hyödyntämiseen kansalaistiedottamisen ja - vaikutuksen kanavana Koulutuksen ylläpitämisellä tuetaan väestön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia edistämällä yksilöiden kykyä käsitellä ja kohdata häiriötilanteita. 6
Henkinen kriisinkestävyys 9.11.2017 Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää erilaisten turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja kykyä selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys nopeuttaa kriiseistä toipumista. Henkisen kriisinkestävyyden luominen ja ylläpitäminen on eri hallinnonalat läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä työtä. Henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään huolehtimalla sivistyksen peruspalveluista.... Koulutuksella ja kulttuuripalveluilla vahvistetaan kansalaisten tietoja ja taitoja toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Samalla luodaan henkisen kriisinkestävyyden edellytykset. Koulutus sekä järjestö- ja kansalaistoiminta kuten liikunta-, kulttuuri ja nuorisotoiminta tukevat myös osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 7
Perusta henkiselle kriisinkestävyydelle luodaan normaalioloissa NORMAALIAJAN TOIMINTA KRIISINAIKAINEN TOIMINTAKYKY TOIPUMISEN TOIMINTAKYKY - henkisen kriisinkestävyyden perustan luominen normaaliajan toiminnalla - tasa-arvoinen, turvallinen, demokraattinen yhteiskunta - toimiva yhteiskuntajärjestelmä ja varautuminen - eri toimijoiden yhteistyö korostuu - toimijoiden selkeät vastuut - arjen rakenteiden ylläpitäminen - perustarpeiden täyttymisen varmistaminen - eri toimijoiden yhteistyö korostuu - toipumista edesauttavien toimenpiteiden järjestäminen kriisin jälkeen 8
Henkinen kriisinkestävyys 9.11.2017 OKM:n strateginen tehtävä: Kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu (ennen: kulttuuri-identiteetin vahvistaminen) Kulttuuri on keskeinen ihmisen identiteettiä ja omanarvontuntoa muovaava tekijä. Vahva identiteetti lisää yhteisöllisyyttä ja kykyä sitoutua yhteisiin päämääriin. Taiteellisen ja luovan työn ja toiminnan, kulttuurisen osallisuuden ja osallistumisen sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja välittymisen edellytykset turvataan. Kansallisesti merkittävä kulttuuriomaisuus pitää sisällään merkittäviä kulttuuriperintöarvoja, jotka on turvattava. Kulttuuriperinnöllä on suuri merkitys yksilöiden ja yhteisöjen identiteetin ja itsetunnon säilyttämiselle. 9
OKM:n strateginen tehtävä: Henkinen kriisinkestävyys Nuorisotyön ja toiminnan sekä liikunnan kansalaistoiminnan ylläpitäminen (uusi tehtävä) Nuorisotyö ja nuorisotoiminta ovat erityisesti nuoria koskevissa kriiseissä merkittävä voimavara. Nuorisotyön metodit, kuten tehostettu nuorisotyö ja nuorille suunnatut palvelut, tukevat nuoria kriisitilanteiden käsittelyssä ja niistä selviämisessä. Fyysinen toimintakykyisyys sekä muutos- ja stressitilanteiden hallintakyky ovat kriisiaikoina tärkeitä. Liikunnan kansalaisjärjestöjen muodostamien sosiaalisten verkostojen ylläpito ja hyödyntäminen on yhteiskunnan luottamuksen, toimintakyvyn ja viestinnän kannalta keskeistä kriisivalmiutta. 10
Henkinen kriisinkestävyys 9.11.2017 Lisäksi henkisen kriisinkestävyyden strategisina tehtävinä: Hengellisen toiminnan edellytysten turvaaminen (vastuu: OKM) Viestintä (vastuu: kaikki hallinnonalat) Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen (vastuu: STM, OKM, TEM) Vapaaehtoistoiminnan edistäminen (vastuu: kaikki hallinnonalat ja järjestöt) Väestön toipuminen (vastuu: kaikki hallinnonalat ja järjestöt) -> tummennetut uusia tehtäviä 11
Henkinen kriisinkestävyys kriisin aikana Kriisitilanteessa henkisen kriisinkestävyyden säilymisen kannalta olennaista: viranomaiset pystyvät hoitamaan perustehtävänsä mahdollisimman hyvin (kansalaisten perustarpeiden tyydyttäminen) Perustehtävistä huolehtimisen lisäksi viestintä yksi harvoja viranomaisen käytössä olevia konkreettisia keinoja, jolla voidaan vaikuttaa henkiseen kriisinkestävyyteen kriisin aikana? henkisen tilan hallinta luottamuksen ja tulevaisuudenuskon säilyttäminen Kansalaisjärjestöt tukevat perustoiminnallaan yksilön henkistä kriisinkestävyyttä (sekä kriisiä ennen että kriisin aikana) 12
Sisäisen turvallisuuden strategia 9.11.2017 Tavoite: Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä Megatrendit ja muutosvoimat päämäärät - toimenpidekokonaisuudet 13
Toimenpidekokonaisuus 4: Turvallisuusosaaminen ja kriisinsietokyky Tavoitteena mm.: Tuetaan ja vahvistetaan erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien tahojen turvallisuusosaamista eri kohderyhmien tarpeet ja vahvuudet huomioiden. Edistetään varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vahvistetaan varhaiskasvatuksen, opetustoimen oppilaitosten henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa turvallisuusosaamista. Tavoitteen saavuttamisen keinona mm.: 9.11.2017 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen turvallisuusosaamisen vahvistamiseen suunnattua täydennyskoulutusta kohdennetaan erityisesti varhaiskasvatuksen johtajille sekä koulujen ja oppilaitosten rehtoreille. Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuustaitoja opetuksessa sekä vahvistetaan lasten ja nuorten monilukutaitoon liittyvää osaamista. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä ja se linkittyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian taitoihin. Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua arjen turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon. 14
II Opetus- ja sivistystoimen varautumis- ja suunnitteluvelvoitteista 15
Suunnitelmavelvoitteet, mm. 9.11.2017 Opetus-/sivistystoimen valmiussuunnitelma toiminnan jatkuvuuden turvaamisen toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Pelastussuunnitelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuustilanteiden varalta tiettyä kohdetta tai tapahtumaa varten laadittava toimintasuunnitelma Osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa: Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelma mm. kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Koulun järjestyssäännöt koulun sisäisen järjestyksen, opiskelun esteettömän sujumisen sekä kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden edistäminen 16
Kriisisähköpostiosoitteen perustaminen: Opetushallituksen määräys (Dnro 40/011/2011): Koulutuksenjärjestäjän tulee luoda kriisitiedotuksen sähköpostiosoite (määräaika 29.2.2012 mennessä) suositellaan ns. ryhmäsähköpostiosoitteen luomista osoitteeseen tullut viesti jakaantuu automaattisesti eri kouluihin ja oppilaitoksiin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa eri henkilöille tarkoituksena varmistaa tiedonkulku kriisitilanteissa 17
Huomioitavia kysymyksiä valmius- ja turvallisuussuunnittelun yhteydessä? Sivistystoimen johdon tulisi huolehtia seuraavista: suunnitelmien laadinta ja päivitys säännöllisesti, sivistystoimen eri suunnitelmien yhteensovittaminen sivistystoimen valmiussuunnitelman yhteensovittaminen kunnan yleiseen valmiussuunnitelmaan (mikäli erilliset) sijaisten osaaminen sisäiset ja ulkoiset uhat huomioitu kriisisähköpostiosoite luotu ja seuranta varmistettu 9.11.2017 Varhaiskasvatuksen sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen valmiussuunnitelma? 18
III Tilannekuvan muodostaminen OKM:n toimialalla 19
Aluehallintovirastojen rooli OKM:n toimialan varautumisessa ja tilannekuvan muodostamisessa Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 : varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen OKM:n toimialalla aluehallintovirastot: toimivat OKM:n toimeksiannosta tarvittaessa toimialueensa tilannekuvan kerääjänä ja yhdistäjänä pitkäkestoisissa ja alueellisesti laajoissa häiriötilanteissa raportoivat OKM:n toimeksiannosta alueensa kuntien valmiussuunnittelun tilanteesta OKM:lle antavat informaatio-ohjausta (valmiussuunnittelun tukeminen) 9.11.2017 20
Valtion lupa- ja valvontavirasto 9.11.2017 Aluehallintovirastojen nykyisten opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tehtävien on tarkoitus siirtyä pääosin Valtion lupa- ja valvontavirastolle Luova-valmisteluryhmän lakiehdotus Valtion lupa- ja valvontavirastoa koskevaksi laiksi, 20 : Valtion lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri -toimialan tehtävänä on tehtäväalaansa kuuluvan varautumisen ja valmiussuunnittelun tukeminen. Luova-virasto aloittaa 2020? 21
Valtioneuvoston tilannekeskus (VNTIKE) VNTIKE:n päätehtävät: koota ja analysoida tietoa turvallisuustilanteesta ja sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja poikkihallinnollisen tilannekuvan kokoaminen, yhteensovittaminen ja välittäminen häiriötilanteissa jakaa yhteen sovitettua tietoa tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja muille viranomaisille Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta tullut voimaan 1.7.2017 9.11.2017 velvoittaa mm. ministeriötä ilmoittamaan tilannekeskukselle sellaisesta toimialaansa koskevasta onnettomuudesta, vaaratilanteesta, poikkeuksellisesta tapahtumasta tai muusta vastaavasta häiriöstä, jolla voi viranomaisen arvion mukaan olla merkitystä muodostettaessa tilannekuvaa (turvallisuustapahtuma) Valtioneuvoston tilannekeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tilannekuvan kokoamiseksi välttämättömät tiedot 22
Tilannekuvan kerääminen 9.11.2017 Ajantasainen tilannekuva on päätöksenteon perusta kaikilla hallinnon tasoilla sekä häiriötilanteissa että poikkeusoloissa: ymmärrys tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista ja tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista mahdollistaa oikeansuuntaisten päätösten tekemisen sekä operatiivisessa johtamisessa että tarvittavien jälkihoidollisten toimenpiteiden käynnistämisessä Tiedon kerääminen Tiedon käsittely ja luokittelu Tiedon analysointi Tiedon oikea-aikainen jakaminen Ennakoiva ja reaaliaikainen tilannekuva 23
Tilannekuva OKM:n toimialalla häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa: OKM OKM antaa aluehallintovirastoille toimeksiannon tilannekuvan keräämisestä AVI:t Opetuksen/koulutuksen järjestäjät Oppilaitos 1 OPH Koulu 1 Koulu 2 Pyyntö Tieto Aluehallintovirasto kerää tiedot alueensa kunnista ja välittää koostamansa tiedot OKM:lle (ja OPH:lle) Onko kunnissa mietitty, kuka välittää tietoa kunnan sivistystoimesta aluehallintovirastoihin ja miten tiedot kootaan kunnan sisällä? Oppilaitos 2 24
Sähköinen tilannetietojärjestelmä (webropol) OKM:n toimialalla on tarkoituksena kerätä tarvittaessa tilannetietoa sähköisesti ministeriön ja Opetushallituksen päätöksenteon pohjaksi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (esim. pandemia) Aluehallintovirastot toteuttavat kyselyn OKM:n toimeksiannosta ja jakavat omilla alueillansa oleville koulutuksen järjestäjille (perus- ja toinen aste) verkko-osoitteen, jossa vastaaminen tapahtuu. Kysely lähetetään kriisitilanteita varten luotuun koulutuksen järjestäjän kriisisähköpostiosoitteeseen (Opetushallituksen määräys, kts. dia 17). Koulutuksen järjestäjä huolehtii tarvittaessa jatkolähetyksestä kouluihin ja oppilaitoksiin. 25
Alueelliset oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot 9.11.2017 Aluehallintovirastot ovat käynnistäneet alueellisten oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostojen toiminnan. Kohderyhmänä verkostoissa ovat varhaiskasvatus, perusopetus sekä toisen asteen koulutus. Oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostojen tavoitteena on: edistää kuntien välistä ja kuntien sisäistä, monialaista yhteistyötä turvallisuusasioissa (fyysinen, henkinen, sosiaalinen, pedagoginen turvallisuus), välittää hyviä käytäntöjä ja ajankohtaista tietoa (täydennyskoulutus, verkostotapaamiset, koulutustarpeet), sekä ylläpitää paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tilannetietoisuutta kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien oppimisyhteisöjen turvallisuustilanteesta 26
Kysymyksiä? Valmiuspäällikkö, hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen juho-antti.jantunen@minedu.fi puh. 0295 330 121 Valmiussihteeri, opetusneuvos Heli Nederström heli.nederstrom@minedu.fi puh. 0295 330 122 Opetus- ja kulttuuriministeriön varalla olevan päivystäjän yhteystiedot: paivystaja@minedu.fi puh. 040 028 1133 27