Sivistystoimen varautuminen Oulu

Transkriptio

1 Sivistystoimen varautuminen Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pelastustoimi ja varautuminen vastuualue, PSAVI

2 Mitä varautuminen tarkoittaa ja varautumisen lähtökohtia, sisäisen turvallisuuden strategia, yhteiskunnan turvallisuus strategia, Suomen kansallinen uhka arvio ja alueellinen uhka-arvio

3

4

5

6

7

8

9

10

11 OKM hallinnonalan strateginen tehtävä (50, 51, 52)

12 Keskeistä kansallisesta riskiarvioista Kansalliseen riskinarvioon on yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Skenaariot on jaettu kahteen luokkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset on arvioitu niin laajoiksi, että yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille tai kriittiselle infrastruktuurille mahdollisesti aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen. Vakavia alueellisia tapahtumaskenaarioita on 15 ja niiden vaikutukset rajoittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Tapahtumat ovat sellaisia, että ne aiheuttavat vahinkoja ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle ja saattavat aiheuttaa rajattuja häiriöitä kriittiselle infrastruktuurille tai elintärkeille toiminnoille tai ne saattavat aiheuttaa tarpeen pyytää kansainvälistä pelastustoimen apua. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumaskenaariot on katsottu mahdollisilta vaikutuksiltaan niin laajoiksi, että niihin on varauduttava joka tapauksessa riippumatta niiden todennäköisyydestä. Vakavat alueelliset tapahtumaskenaariot on puolestaan koottu riskimatriisiin ja niiden tapahtumistodennäköisyys ja vaikutukset on arvioitu yhteisellä kriteeristöllä

13 Laajalti yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumat Energiansaannin vakavat häiriöt Kybertoimintaympäristön riskit Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit ihmisiin Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi Vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueilla Aurinkomyrskyn 100-vuoden riskiskenaario

14 Vakavat alueelliset riskit Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuksessa tai sen läheisyydessä Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa Suuri merellinen onnettomuus Vakava lentoliikenteen onnettomuus Vakava raideliikenteen onnettomuus Vakava maantieliikenteen onnettomuus Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso Ukkosmyrsky (rajuilma) Suomeen kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä Laajamittainen maahantulo

15 Suomen kansallinen riskiarvio ( ) Pohjois-Suomen alueellinen riskikartoitus

16 Hyvä elämä turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta

17

18 2. Turvallisuus muuttuvassa maailmassa

19 3. Toimenpideohjelma (7 toimenpidettä) TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4: TURVALLISUUSOSAAMINEN JA KRIISINKESTOKYKY TAVOITE: Yhteiskunta koostuu kriisinkestävistä yksiloista, joilla on monipuoliset turvallisuustiedot ja taidot ja jotka ovat varautuneita erilaisiin arjen häiriötilanteisiin. Kriisinkestokyvyllä tarkoitetaan sitä, että yksilöillä on valmiudet kohdata erilaisia häiriötilanteita, joita ei hyvälläkään viranomaistoiminnalla voida ennalta estää tai ennakoida, sekä toipua niistä nopeasti. Kehitetään yhteiskunnan ja yksilöiden kriisinkestokykyä verkostomaisella yhteistyöllä valtio neuvoston, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän kanssa. Kolmas sektori on keskeinen toimija yksilöiden kriisinkestokyvyn parantamisessa. Järjestöt toimivat lähellä kansalaisia ja tarjoavat monenlaisia oppimisen, osallistumisen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tuetaan ja vahvistetaan erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien tahojen turvallisuusosaamista eri kohderyhmien tarpeet ja vahvuudet huomioiden. Edistetään varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vahvistetaan varhaiskasvatuksen, opetustoimen oppilaitosten henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa turvallisuusosaamista. TUKEE SEURAAVIEN STRATEGISTEN PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTTAMISTA: Tehokkaat turvallisuusrakenteet ja prosessit Kriisinkestävä yksilö ja yhteiskunta

20 TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEN KEINOT: 1. Laaditaan ja toimeenpannaan toimintaohjelma kansalaisten kriisinkestokyvyn parantamiseksi yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. 2. Tuotetaan ratkaisut ja suositukset yksilön ja yhteisöjen valmiuksiin, osaamiseen ja tietoihin varauduttaessa erilaisiin turvallisuustilanteisiin 72 tuntia varautumiskonseptin mukaisesti sekä hyödyntäen arjen turvallisuuteen liittyvien ohjelmien tuloksia. Keskitytään erityisesti henkiseen kriisinkestokyvyn edistämiseen ja ajankohtaisiin turvallisuusosaamisen haasteisiin, kuten informaatioja hybridivaikuttamiselta suojautumiseen. Työssä huomioidaan tarkoituksenmukaisilta osin yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kytkeytyvä valmius- ja varautumistyö. Toimenpiteen kohteena ovat erityisesti ryhmät, jotka aiemmin eivät ole olleet varautumistoiminnanytimessä kuten naiset ja nuoret. 3. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen turvallisuusosaamisen vahvistamiseen suunnattua täydennyskoulutusta kohdennetaan erityisesti varhaiskasvatuksen johtajille sekä koulujen ja oppilaitosten rehtoreille. Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuustaitoja opetuksessa sekä vahvistetaan lasten ja nuorten monilukutaitoon liittyvää osaamista. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä ja se linkittyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian taitoihin. Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua arjen turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon. Lisätään Suomen turvallisuuden kannalta merkityksellistä tutkimustietoa terrorismista ja vakivaltaisesta radikalisoitumisesta sekä hybridiuhkista. VASTUUTAHOT OKM, OH, SM, STM, OM,

21 72 tuntia, selviätkö? 72 tuntia -varautumiskoulutuskonsepti pureutuu urbaanin varautumisen ydinkysymykseen: tutkimusten (mm. Kekki & Mankkinen 2016) mukaan kaupunkilaiset arvelevat selviytyvänsä häiriötilanteista maaseudun asukkaita huonommin. Kaupungeissa asuvat eivät ole suunnitelleet toimintaansa häiriötilanteiden varalta yhtä useasti kuin maalla asuvat. Kaupunkilaisilla on maaseudun asukkaisiin verrattuna vähemmän muun muassa kotivaraa, mikä näkyy siinä, että suurimmalla osalla kaupunkilaisista olisi tarve päästä kauppaan jakeluhäiriön uhatessa, kun taas maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. -Kaupungeissa on totuttu hyvään palvelutasoon, ja sillä on saattanut olla vaikutusta kansalaisten varautumiskulttuuriin. Varautuminen on ikään kuin ulkoistettu viranomaisille, konseptia kehittämässä ollut SPEKin asiantuntija Leena Seitovirta kertoo. Seitovirran mukaan moni asia näyttäytyy arjessa itsestäänselvyytenä. Varautuminen helpottaa viranomaisten auttamispainetta 72 tuntia -varautumiskonseptin avulla pyritään tavoittamaan kohderyhmiä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kovin kiinnostuneita varautumisesta, erityisesti naisia ja nuoria. Kotitalouksien varautuminen Suomessa -tutkimuksen (Laurikainen 2016) mukaan naiset pitävät kaikkia kotitalouksiin kohdistuvia uhkia haitallisempina kuin miehet. Kuitenkin naiset ovat osallistuneet miehiä harvemmin erilaisiin turvallisuuskoulutuksiin. Naisten turvallisuustietojen ja -taitojen kehittäminen onkin hyvä keino edistää koko kotitalouden varautumista. Kansalaisten hyvä varautuminen arjen häiriötilanteisiin edistää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Silti sitäkin tärkeämpää on ymmärtää, että varautuminen helpottaa jokaisen omaa arkea, kun voi olla levollisin mielin, vaikka sairastuisi eikä pääsisi pariin päivään kauppaan

22 Mitä ja miten? Cyber INFO Hybridi 72 tuntia Henkinen kantti (tiedän, osaan ja kykenen) Fyysinen kestävyys ( mm hapenotokyky 2750m/12 min, voimaa, notkeutta ja kestävyyttä)