SOSIAALITYÖN ASIAKASRAADIN KÄSIKIRJA

SOSIAALITYÖN ASIAKASRAADIN KÄSIKIRJA Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä SOS II -HANKE 2015

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Sosiaalityön asiakasraadin toimintamallin perustiedot... 3 3 Sosiaalityön asiakasraadin toiminta... 3 4 Sosiaalityön asiakasraadin perustaminen... 4 4.1 Asiakasraadin prosessikuvaus... 4 4.2 Asiakasraadin suunnittelu ja tavoitteet... 5 4.3 Asiakkaiden rekrytointi ja markkinointi... 6 4.4 Aloitustilaisuus... 7 4.5 Haastattelut ja valinta... 8 4.6 Aloitus ja toiminnan suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa... 9 4.7 Säännöllinen kokoontuminen... 10 5 Toiminnassa huomioitavaa... 12 5.1 Aiheet ja vieraat... 12 5.2 Avoimuus... 13 5.3 Facebook ja sosiaalinen media... 13 5.4 Kirjeet... 13 5.5 Matkakulut... 14 5.6 Palautekysely... 14 5.7 Ryhmätyöt ja parityöskentely... 14 5.8 Ryhmäytyminen... 15 5.9 Selkeä työnjako... 15 5.10 Suunnittelupalaveri ennen raatia... 16 5.11 Tarjoilut... 16 5.12 Vapaaehtoisuus... 16 5.13 Yhteydenpito... 16 LIITE 1... 18 2

1 Johdanto Tämä on Sosiaalityön asiakasraadin käsikirja, joka on tehty Tampereen Sarviksen sosiaaliaseman sosiaalityön asiakasraadin hyvien kokemusten pohjalta. Sosiaalityön asiakasraadin toimintamallia kehitettiin SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä aikuissosiaalityön kehittämishankkeen (2013-2015) aikana. Kehittämistyö on jatkoa SOS I -hankkeelle (2011-2013). Käsikirja on kirjoitettu, jotta työntekijät voivat sitä hyödyntää jatkossa sosiaaliasemalla asiakasraatitoimintaa jatkaessaan sekä uusia asiakasraateja perustettaessa. Käsikirjaa voi myös hyödyntää muualla ja toimintamallin hyviä käytäntöjä levittää, soveltaa ja jalostaa omaan käyttötarkoitukseensa. Käsikirjan ovat kirjoittaneet SOS II -hankkeen projektityöntekijät Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä. 2 Sosiaalityön asiakasraadin toimintamallin perustiedot Sosiaalityön asiakasraati on tarkoitettu sosiaalityön asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämisestä ja joilla on halua vaikuttaa asioihin. Asiakasraadissa käsitellään asiakasraatilaisilta ja sosiaaliasemilta nousevia kehityskohteita, joihin raatilaiset syventyvät ja kertovat oman mielipiteensä. Asiakasraati ottaa aktiivisesti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja toteuttaa näin rakenteellista sosiaalityötä kunnallisella sekä valtakunnallisella tasolla. Sosiaalityön asiakasraati on ryhmämuotoista sosiaalityötä, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaiden osallisuutta. Raati toimii osallistujilleen myös sosiaalisena kuntoutuksena. 3 Sosiaalityön asiakasraadin toiminta Sosiaalityön asiakasraadissa käsitellään sosiaalityön ajankohtaisia asioita. Raati perustuu yhteiseen dialogiin käsiteltävistä aiheista. Raadin vetäjät toimivat raadissa puheenjohtajana ja sihteerinä. Jokaisessa raadissa keskitytään yhteen tai kahteen suureen aiheeseen. Asiakasraadin vetäjät vievät raadissa kerätyn tiedon ja kehittämisideat eteenpäin sosiaalityön ammattilaisille sekä johdolle. Laajemmat kannanotot välitetään myös päättäjille sekä tarvittaessa medialle. Sosiaalityön asiakasraati toimii vaikuttamisen kanavana sekä voimaannuttavana toimintana osallistujille. Sen tarkoituksena on kehittää palveluita asiakaslähtöisempään suuntaan sekä kannustaa pal- 3

veluiden käyttäjiä osallistumaan palveluiden suunnitteluun. Ammattilaisille asiakasraati antaa uudenlaista lähestymiskulmaa asiakastyöhön ja palveluihin sekä toimii parhaimmillaan voimavarana. Asiakasraati toimii myös tiedotuskanavana asiakasraatilaisille. 4 Sosiaalityön asiakasraadin perustaminen 4.1 Asiakasraadin prosessikuvaus - Asiakasraadin suunnittelu ja tavoitteet - Asiakkaiden rekrytointi ja markkinointi - Aloitustilaisuus - Haastattelut ja valinta - Aloitus ja toiminnan suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa - Säännöllinen kokoontuminen 4

4.2 Asiakasraadin suunnittelu ja tavoitteet Sosiaalityön asiakasraati on suunnitelmallista sosiaalityötä ja toiminta on vuorovaikutteista. Asiakasraati on sosiaalista kuntoutusta ja lisää asiakkaiden osallisuutta. Raatilaiset kokevat sen voimaannuttavana. Organisaation näkökulmasta asiakasraati toimii palvelun käyttäjien palautteen keruun ja kehittämisen foorumina. Asiakasraatia suunniteltaessa on tärkeää, että johto sitoutuu aidosti ottamaan huomioon raatilaisilta kerättävän tiedon sekä tuomaan asiakasraatiin aiheita, joihin kantaa ottamalla raatilaiset pääsevät vaikuttamaan palveluiden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta raati toimii sosiaalipalveluiden käyttäjien äänitorvena ja tuo yleiseen tietoon heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ongelmia ja ratkaisuehdotuksia heidän tilanteensa parantamiseksi. 5

4.3 Asiakkaiden rekrytointi ja markkinointi Sosiaalityön asiakasraatilaisten rekrytointiin tulee panostaa. Rekrytointi tapahtuu asiakastyötä tekevien työntekijöiden kautta. Sosiaalityön asiakasraadista tulee tehdä valmiita mainoksia, joiden avulla työntekijät voivat mainostaa raatia ja keskustella potentiaalisille asiakkaille asiasta sekä kannustaa osallistumaan toimintaan. Ammattilaisten on osattava arvioida, onko asiakkaan oma elämäntilanne sen kaltainen, että tämä pystyy osallistumaan toimintaan. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat myös tehokas tapa rekrytoida raatilaisia. Toimiva tapa on kysyä vastaajilta heidän kiinnostustaan sosiaalityön kehittämiseen ja pyytää heitä jättämään yhteystietonsa. Kaikki yhteystietonsa jättäneet ja omalle työntekijälleen kiinnostuksensa ilmoittaneet kutsutaan aloitustilaisuuteen. Edellä mainittujen lisäksi markkinointia tulee tehdä jakamalla esitteitä sosiaaliasemille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä mainostaa asiaa sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa. Myös kirjallisten toimeentulotukipäätösten mukana voidaan lähettää mainos asiakasraadista ja pyytää kiinnostuneita ja ottamaan yhteyttä raadin vetäjiin haastattelua varten. 6

Minä sain tiedon asiakasraadista sosiaalitoimen lähettämällä kutsulla, jossa tiedusteltiin olisiko minulla halukkuutta osallistua sosiaalitoimen kehittämiseen. Olin positiivisesti yllättynyt, että minua lähestytään näin tärkeässä asiassa! Nyt minulle tarjottiin mahdollisuus päästä oikeasti vaikuttamaan asioihin. 4.4 Aloitustilaisuus Sosiaalityön asiakasraadin aloitustilaisuutta tulee mainostaa laajasti. Aloitustilaisuuteen tulee varata kahvitarjoilu. Tilaisuudessa tarkennetaan osallistujille, mikä asiakasraati on ja mitä sillä tavoitellaan. On tärkeää luoda ilmapiiri, jossa asiakkaat kokevat voivansa aidosti vaikuttaa sosiaalipalveluiden sisältöön. Tilaisuudessa avataan miten raati toimii käytännössä, kuinka usein se kokoontuu sekä kerrotaan raadin kokouskäytännöistä. Heti alusta lähtien on syytä kuunnella mitä asiakkailla on kerrottavaa ja kysyttävää Sosiaalityön asiakasraadista tai sosiaalityön asioista muutenkin, keskustelua ei kannata tukahduttaa. Aloitustilaisuuteen kannattaa mahdollisuuksien mukaan kutsua vanhoja raatilaisia kertomaan kokemuksistaan. Tilaisuuden päätteeksi paikalla olijoille jaetaan lomake, johon raadista kiinnostuneet voivat jättää yhteystietonsa. 7

4.5 Haastattelut ja valinta Jokainen yhteystietonsa jättänyt haastatellaan ennen Sosiaalityön asiakasraatiin hyväksymistä. Haastattelussa selvitetään asiakkaan elämäntilanne sekä millainen kokemus hänellä on sosiaalipalveluista. On myös tärkeää keskustella siitä, mikä asiakasta kiinnostaa sosiaalipalveluiden kehittämisessä. Haastatteluissa nousevia aiheita voidaan myöhemmin käyttää asiakasraadissa käsiteltävinä aiheina. On muistettava, että haastattelu on monelle asiakkaalle hyvin merkittävä kokemus. Tutustumisen lisäksi haastattelussa tulee selvittää, onko asiakkaan oma elämäntilanne sen kaltainen, että tämä voi osallistua raadin toimintaan. Esimerkiksi akuutti päihde- tai mielenterveysongelma voi olla esteenä raatiin osallistumiselle. 8

4.6 Aloitus ja toiminnan suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa Tärkeintä ensimmäisessä Sosiaalityön asiakasraadissa on ryhmäytyminen. Raadin vetäjät tutustuttavat osallistujat toisilleen erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esittelykierrosta erilaisten fiiliskorttien avulla. Ensimmäisellä tapaamisella on syytä sopia kokouskäytännöistä ja pelisäännöistä, tarjoiluista, tilan antamisesta kaikille sekä muiden mielipiteiden kunnioittamisesta. Asiakasraatilaisten kanssa keskustellaan siitä, minkälaisia asioita he haluavat raadissa käsitellä. Raadin vetäjät pyrkivät hahmottamaan ehdotuksista suurempia kokonaisuuksia. Asiakasraatilaisille tulee myös kertoa, jos organisaation johto on valmiiksi hahmotellut teemoja raatiin käsiteltäväksi. Ensimmäisissä raadeissa asiakkailla on kova tarve kertoa ongelmistaan ja haasteistaan, joita he ovat kohdanneet sosiaalipalveluissa. Tähän tulee antaa tilaa. Ajan myötä ongelmakeskeinen keskustelu muotoutuu rakentavammaksi ja sitä kannattaa toki suunnata ratkaisukeskeiseksi. Ensimmäisellä tapaamisella on hyvä kerrata: Miksi asiakasraati on perustettu? Mitä asiakasraati tulee jatkossa tekemään? Minkälaisiin asioihin asiakasraadilta toivotaan kannanottoja? Suurin osa raatilaisista ei todennäköisesti vielä itsekään tiedä, mihin tarkalleen ottaen on lähtenyt mukaan. Tämä selviää vasta matkan varrella. Hiljalleen raatilaisten sosiaalityöntekijöitä kohtaan tuntema epäluulo ja kenties pelkokin alkoivat väistyä ja rakentava keskustelu sai yhä enemmän sijaa. Talvella kokoontumiset alkoivat jo olla työjärjestykseltään varsin sujuvia ja ryhmässä oli löydetty jonkinlaista yhteisymmärrystä siitä, mitä tavoitteita asiakasraadilla tulisi olla. Tapaamiset olivat myös melko rentoja ja ajoittain työskentely karkasi vitsailun puolelle. Tämä ei kuitenkaan ollut merkki siitä, että raatilaisilla olisi ollut kiinnostuksen puutetta itse asiaan, vaan huumori toimi enemmänkin ryhmäyttävänä ja yhdistävänä asiana. Hierarkkinen asetelma asiakkaiden ja työntekijöiden välillä alkoi murentua ja raatilaisista tuli koko ajan aloitteellisempia. 9

4.7 Säännöllinen kokoontuminen On tärkeää, että Sosiaalityön asiakasraati kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Tämä motivoi raatilaisia osallistumaan toimintaan. Raatilaisille postitetaan ennen raatia edellisen kerran muistio, kutsu seuraavaan raatiin sekä asialista. Mukaan voi liittää myös muuta materiaalia tarpeen mukaan. Jokaisessa kokoontumisessa käsitellään yhtä tai kahta suurempaa aihetta. Vieraita voi kutsua asiakasraatiin noin joka toinen kerta. Vieraat valitaan käsiteltävien aiheiden mukaan. Aiheita voidaan käsitellä yhdessä keskustellen, mutta suuremmissa raadeissa on syytä käyttää ryhmätöitä tai erilaisia muita menetelmiä aiheiden työstämiseen. Asiakasraadin vetäjien tulee varmistaa, että jokainen raatilainen pääsee osallistumaan keskusteluun. Tarpeen tullen vetäjät jakavat puheenvuoroja, jotta jokainen pääsee osallistumaan. Toki tilaisuuden ja keskustelun on hyvä antaa välillä vähän rönsyilläkin. Raadin vetäjien tulee etukäteen sopia, kuka heistä toimii raadin puheenjohtajana ja 10

kuka sihteerinä. Asiakasraatilaisille merkittävänä tekijänä on koettu olevan myös bussimatkojen korvaaminen raatiin osallistumisesta. Tämän ei kuitenkaan koeta olevan pää- syy osallistumiselle. Raadissa käsiteltyjä aiheita viedään rohkeasti eteenpäin sosiaalitoimen henkilökunnalle, kunnan päättäjille sekä osaksi julkista keskustelua. Raadin vetäjien tulee sitoutua tiedon eteenpäin saattamiseen. 11

5 Toiminnassa huomioitavaa 5.1 Aiheet ja vieraat Asiakasraadissa käsiteltävät aiheet tulevat useasta eri paikasta. Tärkein lähde aiheille on kuitenkin raatilaisilta itseltään. Heiltä tulee säännöllisesti kysyä, mitä aiheita he toivovat raadissa käsiteltävän. Tätä tietoa voidaan kerätä keskustelun lisäksi myös kirjallisesti esimerkiksi palautekyselyn yhteydessä. Myös aloitustilaisuuden, haastattelujen ja ensimmäisen tapaamisen aiheita tulee hyödyntää. Aiheet nousevat myös organisaation tarpeista. Asiakasraadin tarkoitus on auttaa organisaatiota kehittämään toimintaansa. Mikäli johto on sitoutunut asiakasraadin toimintaan, voi se lähettää raadille erilaisia pyyntöjä eri aiheiden käsittelyyn. Myös kunnan eri yksiköt ja muut yhteistyökumppanit voivat toimittaa raadille aiheita, joihin he toivovat raadin mielipidettä. Esimerkiksi Uusien ja nuorten asiakkaiden yksikön kanssa asiakasraati on miettinyt mitä asioita työntekijöiden on hyvä muistaa kohdatessa asiakas, joka tulee ensimmäistä kertaa sosiaalitoimen asiakkaaksi. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaspalautteet ovat myös tärkeitä lähteitä, joista voi nousta asioita asiakasraadin käsiteltäväksi. Asiakasraadin vetäjien tulee myös mahdollisuuksien mukaan seurata sosiaalityössä tapahtuvia ajankohtaisia asioita, joita voidaan raadissa käsitellä. Tämä voi tarkoittaa muutoksia kunnallisella tai valtakunnallisella sektorilla. Kaupungin sisäisiä asioita voi tarkkailla seuraamalla eri lautakuntien muistioita ja esityslistoja. Muun muassa terveys- ja sosiaalilautakuntien muistioista voi nousta asioita asiakasraadin käsiteltäväksi. Nämä muistiot ovat yleensä julkisia. Asiakasraadissa on hyvä käydä myös säännöllisesti noin joka toinen kerta vierailijoita. Raatilaisilta voi kysyä heidän toiveitaan vierailijoiden suhteen tai vierailija voi valikoitua käsiteltävän asian suhteen. Vierailijoihin on hyvä olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, noin kaksi kuukautta aiemmin, vierailuajankohdan tai tutustumiskäynnin sopimiseksi. Asiakasraatilaisille on hyvä alustaa vierailijan toimenkuvaa ennen hänen vierailuaan. Alustuksen jälkeen raatilaisten on helpompi miettiä kysymyksiä vierailijalle etukäteen. Asiakasraatilaisten kutsukirjeessä on vielä hyvä muistuttaa kysymysten miettimisestä etukäteen. 12

5.2 Avoimuus Yksi asiakasraadin tarkoituksista on sosiaalipalveluiden kehittäminen. Raatiin osallistuminen on vapaaehtoista ja raadin toiminnan on oltava raatilaisille mielekästä, jotta he osallistuvat toimintaan. Asiakasraatilaisia tulee kohdella kunnioittavasti ja heille tulee olla avoin. On tärkeää luoda me-henki raatiin, jossa raadinvetäjät ovat osa asiakasraatia raatilaisten kanssa. Olen myös alkanut ajattelemaan asioita sosiaalitoimen työntekijöiden kannalta. 5.3 Facebook ja sosiaalinen media Asiakasraadille voidaan perustaa oma suljettu facebook-ryhmä, johon kukin raatilainen voi halutessaan liittyä. Tämä on helppo tapa jakaa ryhmäläisille ajankohtaista tietoa sosiaalipalveluista muun muassa jakamalla uutislinkkejä sosiaalialaa koskevista aiheista. Näin raatilaiset pysyvät helposti mukana sosiaalialaa koskevissa ajankohtaisissa asioissa. Raatilaiset voivat myös itse jakaa ryhmässä heitä kiinnostavia asioita. Facebookin kautta voidaan myös muistutella raatilaisia tapaamista yms. 5.4 Kirjeet Asiakasraatilaisille tulee lähettää kutsu seuraavasta raadista niin, että kirje saapuu 1-2 viikkoa ennen raatia. Kirjeeseen on hyvä liittää mukaan edellisen raadin muistio sekä seuraavan raadin alustava asialista. Raatilaisille voi myös tarpeen mukaan lähettää materiaalia etukäteen tutustuttavaksi, jos sellainen on tarpeen. Raatilaisten kanssa on hyvä sopia, haluavatko he perinteisen kirjeen vai onko heille mahdollista lähettää materiaalit sähköisesti, joka on helpompi ja nopeampi tapa tavoittaa kaikki raatilaiset. 13

5.5 Matkakulut Jokaisen raadin aikana tulee kerätä nimilista osallistujista ja mahdollisuuksien mukaan asiakasraatilaisille on hyvä korvata matkakustannukset raatiin osallistumisesta. Matkakorvaukset voi maksaa raatilaisille esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Matkakorvaus voi olla julkisen liikenteen menopaluulipun arvoinen. 5.6 Palautekysely Asiakasraatilaisilta on hyvä kerätä kirjallista palautetta vähintään kerran vuodessa. Palautteen avulla on tarkoitus kehittää asiakasraadin toimintaa sekä löytää uusia aiheita asiakasraadin käsiteltäväksi. Palautelomake on syytä täyttää asiakasraadissa, jotta palautusprosentti saadaan korkeaksi. LIITE 1. Asiakasraadin palautekysely 2015. 5.7 Ryhmätyöt ja parityöskentely Erilaiset ryhmätyöt ja parityöskentely ovat hyvä tapa käsitellä asioita asiakasraadissa, jos osallistujia on paljon. Raati voidaan esimerkiksi jakaa kolmeen osaan ja jokainen ryhmä pohtii keskenään ennalta annettuja kysymyksiä. Raadinvetäjät voivat tarvittaessa itse jakaantua ryhmiin ylläpitämään keskustelua ja varmistamaan, että jokaisen mielipide tulee kuuluviin. Erilaisia ryhmätyöskentelymenetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti ja innovatiivisesti. 14

5.8 Ryhmäytyminen Asiakasraatilaisilla on tyypillisesti alussa tarve kertoa omista kokemuksistaan sosiaalipalveluiden käyttäjänä. Osa on saattanut kokea huonoa palvelua ja tätä kautta lähtenyt mukaan kehittämään toimintaa. Osalla on myös hyviä kokemuksia ja he haluavat jakaa niitä muiden kanssa. On muistettava antaa kaikille tilaa puhua. Omien kokemusten jakamiselle on annettava paikka ja ensimmäisillä tapaamisilla raatilaisten on hyvä antaa puhua vapaammin kokemuksistaan. Tämä toimii myös ryhmäyttävänä toimintana, kun muut raatilaiset kuulevat muidenkin kokeneen samankaltaisia asioita. Asiakasraadissa olemisen olen kokenut hyvin tasa-arvoiseksi. Ei ole sellaista asetelmaa, että: asiakas-työntekijä, koko joukko ollaan toimittu tiiminä ja kaikki on saanut sanoa vapaasti sanottavansa ja esitettyihin kysymyksiin olemme saaneet rehellisen vastauksen. Tunnelma on ollut hyvin leppoisa. 5.9 Selkeä työnjako Asiakasraati vaatii kolmen työntekijän työpanoksen. Asiakasraadin aikana yksi toimii puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa keskustelua ja varmistaa, että keskustelu pysyy asiassa. Asiakasraadin vetäminen vaatii pelisilmää. Joskus keskustelun on hyvä antaa rönsyillä enemmän, mutta tarvittaessa puheenjohtajan on pystyttävä pitämään keskustelu asiassa. Raadissa ei tarvitse jakaa puheenvuoroja, ellei paikalla ole niin paljon raatilaisia tai vieraita, että se on tarpeenmukaista. Puheenjohtajan on myös tarkkailtava raatilaisia ja tarvittaessa kysyttävä hiljaisemmilta ja aremmilta raatilaisilta heidän mielipiteitään, jos huomaa heidän haluavan sanoa jotain, muttei löytävän siihen mahdollisuutta. Puheenjohtajan tehtävänä on myös huolehtia siitä, että raati pysyy aikataulussa ja kaikki tarvittavat asiat saadaan käytyä läpi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aina kaikki asialistassa olevat asiat tulee käydä läpi. Jos keskustelu on hedelmällistä, voi puheenjohtaja antaa sen jatkua ja jättää joitain asioita seuraavaan kertaan. Asiakasraadissa yhden vetäjistä tulee toimia sihteerinä. Hänen tehtävänsä on kirjoittaa muistio raadissa käsitellyistä asioista ja raadin aikana hän osallistuu keskusteluun sen mukaan, mitä muistiinpanojen tekemiseltä ehtii. Asiakasraadeista on tärkeää tehdä selkeät muistiot, joten sihteerille ei pidä asettaa liikaa tehtäviä raatiin. 15

Kolmas työntekijä toimii puheenjohtajan apuna. Hän voi esimerkiksi alustaa jonkin kohdan asialistasta ja toimia siinä asiantuntijana, joka on perehtynyt aiheeseen etukäteen. Tämä helpottaa puheenjohtajan roolia asiakasraadissa. 5.10 Suunnittelupalaveri ennen raatia Ennen jokaista asiakasraatia, on syytä pitää vetäjien kesken suunnittelupalaveri. Palaverissa sovitaan raadin työnjako, kuka on puheenjohtaja, sihteeri jne. sekä tehdään asialista seuraavaan raatiin. Lisäksi sovitaan, kuka lähettää raatilaisille informaation seuraavasta raadista. Suunnittelupalaverissa suunnitellaan tulevia raateja, niihin vierailijat ja aiheet jne. 5.11 Tarjoilut Asiakasraadissa on hyvä tarjota kahvia/teetä sekä jotain pientä purtavaa. Tarjoilu osoittaa, että raatilaisista välitetään ja että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Yhteyden saaminen raatilaisiin on helpompaa pienen tarjoilun yhteydessä. 5.12 Vapaaehtoisuus Asiakasraatiin osallistuminen on vapaaehtoista, joka on syytä muistaa asiakasraadin toimintoja suunniteltaessa. Häpeän tunteet omaan sosiaalityön asiakkuuteen liittyen ovat vähentyneet ja sen vuoksi olen alkanut myös raadin ulkopuolella toimia aktiivisemmin ja rohkeammin. 5.13 Yhteydenpito Asiakasraatilaisten kanssa tulee sopia, miten he voivat olla yhteydessä raadin vetäjiin. Asiakasraadin vetäjien tulee ilmoittaa raatilaisille, kuinka paljon heillä on realistisesti aikaa raadin asioihin. Asiakasraatilaisille tulee kertoa, onko vetäjillä mahdollisuutta auttaa ja tukea raatilaisia heidän henkilökohtaisissa asioissaan raadin ulkopuolella, vai ohjataanko heidät asioimaan muissa sosiaalipalveluissa. Asiakasraadin vetäjien on myös syytä varautua siihen, että monella raatilaisella on raadin 16

jälkeen jotain henkilökohtaista kysyttävää. Asiakasraatilaisia tulee kannustaa myös olemaan itse yhteydessä toisiinsa raadin ulkopuolella ja vetäjät voivatkin raatilaisten suostumuksella jakaa yhteystiedot kaikkien kesken. Uskon, että moni raatilainen on kokenut rohkaistumista kuten minäkin. Tämä on merkittävä asia, vaikka se ei heti ulospäin näkyiskään. Olen iloinen siitä, että on ymmärretty, ettei sosiaalityön asiakkuuden tarvitsekaan olla häpeällinen asia. Tätä viestiä me viemme raadin ulkopuolelle olemme tavallisia ihmisiä siinä missä muutkin. Kuulemieni kommenttien perusteella tässä asiassa riittää vielä valtavasti työsarkaa. Itse asiassa tämäkin on eräänlaista kaapista ulos tulemista. Inhimillisyyden havaitseminen puolin ja toisin on edellytys toimivammille palveluille (ja paremmalle yhteiskunnalle). 17

LIITE 1 Palautekysely asiakasraadille kesä 2015 1. Kuinka monta kertaa olet käynyt asiakasraadissa kuluneen vuoden aikana? 2. Yleistä järjestelyistä (tilat, tarjoilut, yhteydenpito). Mikä oli hyvää, mikä huonoa? 3. Mitä mielestäsi pitäisi kehittää asiakasraadin toiminnassa? 4. Kerro kolme aihetta, joita toivoisit käsiteltävän asiakasraadissa. 5. Mitä hyötyä koet saaneesi ollessasi mukana asiakasraadin toiminnassa? 18

6. Tuleeko asiakasraadin olla: Valitse yksi kohta laittamalla rasti Avoin aina uusille jäsenille Suljettu, jonne otetaan uusia jäseniä määräajoin? Jotain muuta, mitä? 7. Kuinka kauan mielestäsi asiakasraadissa voi olla jäsenenä? 8. Aiotko jatkaa mukana asiakasraadin toiminnassa jatkossa? Valitse yksi kohta laittamalla rasti Kyllä Ei En tiedä 9. Haluatko sanoa vielä jotain muuta? Kiitos vastauksestasi! 19