SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

Transkriptio

1 SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

2 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta lähtien ajassa liikkuu viljalti hyvin tuoreita termejä: verkostotyö, aikuissosiaalityö, työelämäosallisuus, sosiaalinen työllistäminen

3 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? verkostotyö ei taivu yksiselitteiseksi ja tarkoin ohjeistetuksi työskentely- tai toimintatavaksi, vaan kyse on enemmänkin työntekijää ohjaavasta ajatusmaailmasta, tietynlaisesta toimintamenetelmästä toimintatapana haastaa sekä perinteisen työntekijäkeskeisen työtavan että työntekijän ja asiakkaan työskentelysuhteen tavoitteena eri palvelusektoreiden työntekijöiden sekä asiakkaan ja hänen läheisverkostojensa voimavarojen yhdistäminen (Isosaari, Arja 2011: Verkostotyö kuntoutuksen kentällä)

4 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? verkostotyön juuri Suomessa löytyy sosiaalityön dialogisten menetelmien ja asiakkaan osallisuutta lisäävien menetelmien kehittämisestä menetelmät ovat asiakaslähtöisiä, voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä myönteiseen vuoropuheluun kannustavia - asiakkaan kuulluksi tulemista varmistavia - asiakkaan osallisuutta edistäviä ( (Isosaari, Arja 2011: Verkostotyö kuntoutuksen kentällä)

5 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? verkostotyön ideologiset näkemykset ovat vahvasti yhteneväiset sosiaalityön kanssa kummankin tarkastellessa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, yksilöä laajemmin kuitenkin, verkostotyön tavoitteiden rakentumisen on todettu tapahtuvan pitkälti viranomaisten asiantuntijuudesta käsin viranomaisyhteistyön kautta tavoiteltu asioita, jotka työntekijä on kokenut asiakkaan auttamisen ja työnsä tekemisen kannalta tarpeelliseksi (Isosaari, Arja 2011: Verkostotyö kuntoutuksen kentällä)

6 Mistä puhutaan, kun puhutaan sosiaalisesta työllistämisestä? sosiaalisen työllistämisen juuri Sosiaalihuoltolaissa ja laissa kehitysvammaisten erityishuollosta järjestetty työllisyyttä tukevaa toimintaa sekä työtoimintaa aktivointipolitiikka ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta vuodelta 2001 muuttaneet asetelmaa ja siten myös määritelmä vuotaa

7 Mistä puhutaan, kun puhutaan sosiaalisesta työllistämisestä? Sosiaalisen työllistämisen toimiala on eräänlainen verkostojen, toimijoiden ja järjestöjen kudelma, jonka yhdistävänä lankana toimii erilaisiin asiakasryhmiin liittyvien työllistämisen, valmennuksen ja ohjauksen menetelmien kehittäminen. (Vates säätiön ja Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n määritelmä,

8 Ketkä, mitkä tahot ovat sosiaalisen työllistämisen toimijoita? Sarka, Tampereen kaupunki Sosiaaliset yritykset Työllisyyspalvelut, yksiköt kunnalliset Yhdistykset Seurakunnat Työpajat Säätiöt Oppilaitokset Yksityiset yritykset

9 Mistä puhutaan, kun puhutaan sosiaalisesta työllistämisestä? sosiaalisen työllistämisen verkostot eivät lähtökohtaisesti pidä sisällään tai toimi yhteistyössä välittömästi asiakkaan luomuverkostojen kanssa > luonteeltaan lähinnä viranomaisverkostoja sosiaalisen työllistämisen kentällä toimijoita on usealta sektorilta, sektoreillakin omia verkostoja (palveluohjaus)verkoston luominen kuntien omien sosiaalipalveluidenkin kesken on haaste (lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja työllisyyspalvelut, maahanmuuttajapalvelut, nuorten jälkihuolto, vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut) (Askelia kohti työelämää loppuraportti,

10 Verkostotyö on toimivaa, kun verkostojen jäsenyys/jäsenyydet on sovittu työntekijöillä/verkoston jäsenillä on uskoa ja luottamusta verkoston kykyyn asioiden hoitamisen/ratkaisemisen suhteen verkoston jäsenillä on aikaa ja resursseja tehdä verkostotyötä - verkostoituminen vaatii ryhmäytymistä verkoston jäsenet ovat keskenään tasavertaisia ja kullakin on yhtäläinen ääni käytettävänään verkostossa on sovittu työn- ja vastuunjaosta

11 Sosiaalisen työllistämisen verkostot Mitä sosiaalisen työllistämisen verkostotyö edellyttää verkostoon liittyvältä 1. Työntekijältä (mm. työn- ja vastuunjako, osaaminen, motiivi) Hyvät verkostotaidot, verkoston ja toimijoiden tuntemus Osaa jakaa oma osaamistaan ja mielipiteitään verkostossa Työntekijöiden keskinäinen tutustuminen Työntekijän sitoutuminen 2. Työn/Organisaation johdolta (mm. resurssien ja vastuunjako, motiivi) Tuntemus kentän tilanteesta Tunnistetaan, että verkostoituminen vie aikaa Johto tunnistaa verkoston merkityksen ja tärkeyden ja hyödyntää verkoston osaamista kehittämisessä ja päätöksenteossa Esimies tekee verkoston toiminnan läpinäkyväksi pesäorganisaatiolle Johto tuntee verkoston toimintatavat 3. Toimintaympäristöltä (mm. tieto-/asiakasjärjestelmät, seuranta, kahdensuuntainen informaatio verkoston jäsenen välityksellä, otetaanko verkoston tieto osaksi toimintaa) Eri asiakastieto-ohjelmat ongelmana, tilastot yms eivät keskustele keskenään, jaetaanko tietoa tasapuolisesti verkoston kesken Tiedonkulun tärkeys kaikkien osapuolien välillä Verkoston toiminnan seuranta esim. kerran vuoteen turvaa toiminnan kehittymisen 4. Muuta huomioitavaa Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Sosiaalisen työllistämisen verkostot Rakentuuko toimiva sosiaalisen työllistämisen verkosto 1. Henkilökohtaisesti, työntekijän mukaisesti EI henkilökohtaisesti/työntekijäkohtaisesti, asiakkaat eriarvoisessa asemassa 2. Tehtävän- ja työnkuvien mukaisesti Työntekijän tehtäväkuva tarpeiden mukaan 3. Asiakastapausten/asiakasryhmien mukaisesti Ideaalitapauksessa verkosto rakentuu asiakastapausten kautta - asiakkaan tarpeen kuuleminen keskiössä 4. Muutoin, miten Verkostoissa voisi olla ihmisiä yli sektorirajojen, lähtökohtaisesti eri ammattiryhmien edustajat mukaan 5. Muuta huomioitavaa Verkostorakenteen olisi pystyttävä muuttumaan, toiminnan säännöllinen tarkastelu ja arviointi työvälineenä ja kurssin muutos tarvittaessa Verkostotyön oltava vastavuoroista, kaikki antaa kaikki saa

13 Sosiaalisen työllistämisen verkostot Sosiaalisen työllistämisen verkoston ääni 1. Millainen ääni verkostolla on (mm. hierarkinen vai horisontaalinen verkosto, miten rakennetaan tasaarvoinen verkosto) Verkoston yhtenäinen ääni tavoitteena, taustamuuttujana johdon yhteistyö- ja tiimitaidot, jotka turvaa verkoston työtä 2. Miten verkosto käyttää ääntään (mm. kenelle/keille puhuu) Yhteinen keskustelu verkoston jäsenten kesken, sitten yhteinen ulostulo kannanottoja Pureskellaanko yhdessä vai tuodaanko verkostoon valmiiksi pureskeltuja? 3. Miksi verkosto käyttää ääntä (mm. millaisista asioista, mihin suuntaan, missä tilanteissa) Äänenkäyttö päätöksenteon tueksi, yhteinen sanansaattaja tehokkain viestijä päättäjille 4. Muuta huomioitavaa Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen verkostoissa Kehittämisehdotuksena sosiaalisen työllistämisen verkostot, ja emo-organisaatioiden johto mukaan kuuleviksi jäseniksi verkostoon kuuluu: kaikista sosiaalisen työllistämisen parissa toimivista yksiköistä yhteyshenkilö, tieto verkoston toiminnasta kulkee Verkostossa ajankohtaisia aiheita juuri nyt: työttömien terveystarkastukset, sosiaaliset yritykset, ylläpitävä ja/vai kuntouttava toiminta, asiakaspolkujen kehittäminen