Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikkö
TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT PSYYKKINEN ENSIAPU PSYYKKINEN Puhdas supportio SOKKI suojareaktio REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu vertaistuki
Psyykkinen sokki Tavoite Mielen suojaaminen sellaiselta tiedolta ja kokemukselta, jota se ei kestä Tehtävät Toimintakyvyn säilyttäminen Mielen kypsyttäminen järkyttävän tiedon/kokemuksen vastaanottamiselle
Miten sokissa toimitaan Pyrkimys päästä mahdollisimman nopeasti turvaan Tapahtumapaikalta hakeudutaan kotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan Kotona valtaa mielen levottomuus, mahdottomuus olla paikoillaan Hakeudutaan paikkaan, jossa muita, joita järkyttävä tapahtuma koskettaa Etsitään mahdollisimman paljon tietoa tapahtumasta
Psyykkisen prosessin eteneminen sokkivaiheessa Kun tilanne on ohi Aletaan kelata tapahtumaa läpi Edellyttää, että tapahtumasta on riittävästi tietoa Omasta kokemuksesta Viranomaisilta saatu Tiedotusvälineistä hankittu Pyritään käsittämään, mitä tapahtunut Todellisuuden kohtaaminen Taistelu tapahtuman hyväksymisen ja ei hyväksymisen kanssa Miksi kysymykset Jossitteluajatukset
Psyykkisen ensiavun tavoitteet Kiihtymystilan laskeminen, rauhoittaminen Lisäämällä turvallisuudentunnetta Opettamalla rauhoittumiskeinoja Hengittämisen säätely Kognitiivisen hallinnan lisääminen Tieto Ennakoitavuus
Tapahtuman käsittämisen auttaminen Annetaan henkilön kelata tapahtumaa uudestaan ja uudestaan Aktiivinen kuuntelu Kysymykset tapahtuman kulusta Mahdollisimman tarkka tieto tapahtumasta
Ennakoitavuuden ja valmistautumisen käyttäminen Järkyttävä kokemus tuli yllättäen, ei ennakoitavissa Ennakoitavuuden lisääminen käymällä läpi Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä pitää tehdä? Mistä pitää huolehtia? Miten selvitä seuraavaan päivään? Mitä minussa seuraavaksi tapahtuu? Psyykkisen prosessin ja sen vaiheiden kuvaus Valmistautuminen tuleviin vaikeisiin tilanteisiin Tuleva yö Läheisten ihmisten kohtaaminen Tapahtumapaikalle tulo uudelleen
Mistä huolehdittava psyykkisessä ensiavussa Uhria ei saa jättää yksin, ei edes yöksi Läsnä ainakin yksi henkilö, joka ei ollut mukana tapahtumassa/jota tapahtuma ei syvästi järkytä Huolehdittava normaaleista rutiineista Syöminen, juominen, suihkussa käynti, ulkoilu Lepäämisestä, ei välttämättä nukkumisesta Jos ensimmäisinä öinä ei saa unta, ei haittaa Uni vahvistaa negatiivisia muistikuvia
Sosiaalisen tuen merkitys Kaikissa tutkimuksissa kiistaton Me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme traumaattisessa kriisissä Antamaan turvaa pelkällä läsnäolollaan Huolehtimaan arkipäivän kulusta Tapahtuman käsittely tapahtuu konkreettisemmin puhumalla Pitämään järjissään, pelot kurissa Välittämisen ilmaisut tärkeitä
Aggressiivinen, vihamielinen suhtautuminen Äkillisen, järkyttävän kokemuksen kokeneilla vaikeus hyväksyä sitä, mitä tapahtunut Johtaa usein aggressioihin, vihamielisiin reaktioihin, jotka etsivät kohdetta Kohde voi olla kuka tahansa, viranomainen, kriisityöntekijä Vaatii todellista ammattitaitoa, jotta pystyy ottamaan vastaan aggression ilman puolustautumista, selittelyä ja vasta- aggressiota Jos aggressiota ei oteta vastaan, voi johtaa käsittelyn jumiutumiseen syyttämiseen
Välitön tuki järkyttävissä tilanteissa, puhdas supportio rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen anna uhrin puhua tapahtuneesta, älä itse täytä tilaa omilla kokemuksillasi varo tyhjiä sanoja ja liiallisia lupauksia levollinen läsnäolo ja välittävä kosketus auttaa eniten
Vaikeudet psyykkisessä ensiavussa Tasapainon löytäminen empaattisuuden, uhrin tunnetilaan mukaan menemisen ja oman levollisuuden säilyttämisen välillä Omien voimakkaiden tunteiden hallitseminen Sulkeminen versus auki pitäminen Lohduttaminen sulkee Älä itke itke vaan Mielipiteen, kannan ilmaisu, tulkinta sulkee
Varhainen interventio: kriisiistunnot opiskelijaryhmille Ryhmien tunnistaminen aloitettava heti Kriisi-keskuksessa Oppilaitoksissa Opiskelijajärjestöt Yhteys terveyspalveluyksikön kriisityöryhmän puhelimeen Kriisityöryhmä organisoi istunnot Sopii yhteyshenkilön kanssa osallistujat, ajan ja paikan Vetäjien istuntoihin Kriisityöryhmä toteuttaa kriisi-istunnot seuraavien päivien kuluessa Rajalliset resurssit Mistä lisäresursseja
Jatkohoidon tarpeen arviointi ja ohjaaminen Jatkohoitoa tarvitaan, jos Kriisi-istuntojen tarjoama apu ei riitä Aikaisempia käsittelemättömiä traumoja Hyvin voimakkaita reaktioita, jotka eivät lievene: mieleen tunkeutuminen, välttäminen, korkea vireystila Ei pysty käsittelemään kokemuksiaan ryhmässä Ei ole mahdollisuutta käsitellä kokemustaan kriisiistunnossa Ei löydy ryhmää Muita syitä yksilölliseen käsittelyyn Ryhmämuotoinen käsittely kriisi-istunnossa ja yksilöllinen hoito eivät korvaa toisia Molempia tarvitaan
Tutkimukseen pohjaavia kokemuksia Jokelan ja Kauhajoen jatkohoidosta Vaikeasti altistuneet tarvitsevat ehdottomasti traumafokusoitua ja traumoihin erikoitunutta hoitoa Lievemmin traumatisoituneet hyötyvät myös muun tyyppisestä psykoterapiasta (Laura Suomalainen, esitys 11.11.2011)