Henkilöstökertomus 2014. Huittisten kaupunki

Henkilöstökertomus 2014 Huittisten kaupunki

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTOMUKSELLE... 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1 Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne 31.12.2014... 3 2.2 Virat ja toimet... 4 2.3 Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät... 4 2.4 Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain... 5 2.5 Osa-aikatyö... 6 2.6 Työllistäminen, oppisopimus ja kesätyö... 6 3. HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET... 8 3.1 Henkilöstön ikärakenne... 8 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet... 9 3.3. Henkilöstön poissaolot... 10 3.4 Henkilöstön eläköityminen... 14 4. HENKILÖSTÖMENOT... 15 5. KOULUTUS... 17 6. TYÖTERVEYSHUOLTO... 18 7. HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA... 19 8. HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTUMIA... 21 9. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA... 24 ~ 1 ~

1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTO- MUKSELLE Vuoden 2014 henkilöstökertomuksen rakenne noudattaa pääosin KT:n suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen suositus antaa pohjan kehittää kunnan omaa henkilöstöraportointia. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä voidakseen pienenevillä resursseilla turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Tässä henkilöstöraportin merkitys korostuu erityisesti tietojen antajana, kehittämisen perustana ja päätöksenteon tukena. Talous- ja henkilöstöpalvelut sekä erityisesti palkkasihteerit kokoavat vuosittain tässä henkilöstökertomuksessa esitettyjä henkilöstömääriä ja -rakennetta koskevia tietoja. Tiedot on koottu Pegasos -henkilöstösekä Raindance -taloushallinnon ohjelmistosta. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tilastokeskuksen julkaisuja. Suomessa on 320 kuntaa ja 127 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on noin 432 000 palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä 414 000:een. Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli Tilastokeskuksen mukaan 3 005 euroa lokakuussa 2014. Kokonaisansio, johon lasketaan mukaan myös epäsäännölliset ja kertaluonteiset lisät ja korvaukset, oli keskimäärin 3 094 euroa kuukaudessa. Vuonna 2014 kuntasektorin kuukausipalkkaisilla lisien osuus kokonaisansioista oli 19 prosenttia. Sopimusaloittain kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskiansiot olivat lokakuussa 2013 seuraavat: KVTES 2 714 /kk, opetusala 3 795 /kk, tekniset 3 166 /kk ja lääkärit 7 282 /kk. Kuntasektorin tuntipalkkaisten säännöllisen työajan tuntiansio oli keskimäärin 14,55 euroa. Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Kuntasektorin koko henkilöstöstä noin 79 % on naisia. Kuukausipalkkaisista naisia on 81 % ja tuntipalkkaisista 14 %. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannukset ovat arviolta 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,3 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,9 miljardia euroa. ~ 2 ~

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne 31.12.2014 Työyksikkönimi Vakinaiset virat ja toimet Määräaikaiset virat ja toimet Työllistämistuki Oppisopimus Yhteensä HALLINTOPALVELUKESKUS KAUPUNGINHALLITUS 1 1 KAUPUNGINKANSLIA 5 5 ELINKEINOTOIMI 1 2 3 TYÖSUOJELU 1 1 RAHATOIMISTO/TALOUS 11 1 12 TIETOHALLINTO 4 4 RUOKAPALVELUYKSIKKÖ 32 1 33 MAASEUTUPALVELUT 4 4 LOMITUSTOIMINTA 75 16 91 Hallintopalvelukeskus yhteensä 133 21 0 0 154 PERUSTURVAKESKUS TERVEYSKESKUS 97 15 112 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1 1 SOSIAALITYÖ 16 2 1 19 TOIMINTAKESKUS 9 1 10 VANHUSTENHUOLTO 87 28 115 KOTIHOITO 54 13 67 Perusturva yhteensä 264 59 1 0 324 SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTOIMEN HALLINTO 3 3 PERUSOPETUS 93 17 110 LUKIO 12 2 14 HUITTISTEN SEUDUN KANSALAISOPISTO 7 59 66 KIRJASTOTOIMI 6 1 7 MUSIIKKIOPISTO 20 10 30 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT 5 5 NUORTEN TYÖPAJA 3 1 4 VARHAISKASVATUS 63 27 2 92 Sivistyspalvelukeskus yhteensä 212 116 1 2 331 TEKNINEN PALVELUKESKUS RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUO- JELU 3 3 SUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖPALVELUT 8 8 TEKNINEN TOIMI HALLINTO 4 4 YLEISET ALUEET 16 1 17 TILAPALVELUT 13 1 14 VESIHUOLTOLAITOS 8 1 9 SIIVOUSHENKILÖSTÖ 35 4 39 Tekninen palvelukeskus yhteensä 87 6 1 0 94 YHTEENSÄ 696 202 3 2 903 Taulukossa ei ole mukana luottamustoimia, perhehoitajia, tukihenkilöitä eikä omaishoitajia, koska he eivät ole palvelussuhteessa Huittisten kaupunkiin. ~ 3 ~

2.2 Virat ja toimet Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Näitä virkoja ovat esim. sosiaalityöntekijät, johtavat viranhaltijat, opettajat jne. Nimike sinänsä ei ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää onko kyseessä virka vai toimi. Vakinaisia työntekijöitä Huittisten kaupungissa oli 31.12.2014 yhteensä 696 ja niistä - virkoja 167 - toimia 529 Vuonna 2013 kunnissa henkilöstöstä oli virkasuhteisia 28 % ja työsuhteisia 72 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 20,7 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77,8 prosenttia ja työllistettyjä 1,5 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä oli 85,55 prosenttia kuukausipalkkaisista ja osa-aikaisia oli 14,45 prosenttia. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) 2.3 Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Huittisten kaupungin henkilöstön määrä oli 31.12.2014 seuraava: - vakinaisia palvelussuhteita 696 (685 31.12.2013) - määräaikaisia 202 (232) - työllistettyjä ja oppisopimuksia 5 (10) Määräaikaisiin luetaan määräajaksi palkatut työntekijät kuten myös varsinaiset sijaiset. Palvelussuhde 31.12.2014 Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 106 590 696 1,61 Määräaikaiset 39 168 207-14,46 - joista työllistettyjä 3 0 3 0,00 Yhteensä 145 758 903-12,86 Vuoden 2014 aikana alkoi uusia vakinaisia palvelussuhteita 48 henkilöllä. Palvelussuhteita puolestaan päättyi irtisanoutumisten ja eläköitymisten johdosta 37 henkilöllä. ~ 4 ~

Kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli vuoden 2013 lokakuussa 432 000 palkansaajaa. Palkkaa saavista oli kuukausipalkkaisia 422 000 ja tuntipalkkaisia 10 000 henkeä. Kokoaikaisia kuukausipalkkaisia palkansaajia oli 361 000 ja osa-aikaisia 60 000. Edellisestä vuodesta henkilöstömäärä laski 5000 henkilöllä. Naisia on henkilöstöstä 79 %. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Palvelukeskustasolla vakinaisen henkilöstön määrä muutamana vertailuvuonna: 2011 2012 2013 2014 HALLINTOPALVELUKESKUS 142 141 135 133 PERUSTURVAKESKUS 256 254 260 264 SIVISTYSPALVELUKESKUS 201 205 203 212 TEKNINEN PALVELUKESKUS 86 86 87 87 Yht: 685 686 685 696 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. KT:n ohjeistuksen mukaan henkilötyövuoden laskennassa on käytetty palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärää kalenteripäivinä kaikista vuoden aikana palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Suluissa vuoden 2013 vastaavat luvut. Henkilötyövuodet 2014 (2013) Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 146,69 (146,3) 682,54 (688,2) 829,23 (834,5) 2.4 Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa koko Huittisten kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES), teknisen henkilöstön (TS) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimusten piiriin. KVTES 72,09 % OVTES 20,82 % TTES 3,32 % TS 2,10 % LS 1,66 % ~ 5 ~

2.5 Osa-aikatyö Vakinaisten osa-aikatyöntekijöiden määrä Huittisten kaupungilla vuonna 2014 oli 73 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osa-aikatyön tekijöitä löytyy lähes joka ammattikunnasta. Osaaikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiohjaajissa, maatalouslomittajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Uusia KuEL-osa-aikaeläkkeitä alkoi vuonna 2014 yhdellä henkilöllä. Alla on esitetty tarkemmin vakinaiset osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikaeläkeläiset vuosilta 2012-2014. 2012 2013 2014 osa-aikaiset 73 62 61 osa-aikaeläkeläiset 13 15 12 yhteensä 86 77 73 2.6 Työllistäminen, oppisopimus ja kesätyö Palkkatukia (työllistämistukia) maksetaan viideltä päivältä viikossa ja vuonna 2014 niiden suuruudet vaihtelivat 32,66 eurosta 62,05 euroon. Työnantaja saa palkanmaksuun TEtoimiston myöntämää tukea, jotta pystyisi palkkaamaan työttömän työnhakijan. Vuonna 2014 oli kaikkiaan 15 henkilöä työssä palkkatuella. Palkkatuella palkattuja oli määrällisesti eniten nuorten työpajalla. Työpajan lisäksi Huittisten kaupunki työllisti henkilöitä ruokapalvelussa, perusturvakeskuksessa, kansalaisopistolla ja teknisen toimen alaisuudessa. ~ 6 ~

Palkkatuella palkatuista henkilöistä kuusi oli ns. velvoitetyöllistettyä. Velvoitetyöllistäminen perustuu Julkisesta yritys- ja työvoimapalvelusta säädettyyn lakiin (916/2012). Tämän perusteella työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta tai kuntoutusta, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kahdeksan kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Oppisopimuskoulutustuella palkattuja vuonna 2014 oli 7 eri henkilöä, näistä kaksi oli oikeutettuja myös palkkatukeen. Vuonna 2011 viisi kaupunkia, Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa, käynnistivät Uusien mahdollisuuksien tori (umt) pilotin, jossa tartuttiin 17 24 vuotiaiden nuorten työttömyyteen. Hanke jatkui myös vuonna 2012-2014. Umt-hankkeen kautta Huittisten kaupunki työllisti vuonna 2014 yhteensä 17 nuorta kahdeksi kuukaudeksi kaupunginkansliaan, ruokapalveluun, varhaiskasvatukseen, vanhustenhuoltoon, nuorten työpajalle ja tekniseen toimeen. Kesätyöntekijöitä Huittisten kaupungilla oli 29 henkilöä vuonna 2014. Matkailuoppaina oli kaksi henkilöä ja muita kesätyöntekijöitä työllistivät tietohallinto, maaseutuelinkeinot, perusturva, kirjasto sekä puisto- ja urheilualueet. ~ 7 ~

3. HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET 3.1 Henkilöstön ikärakenne Huittisten kaupungin vakinaisen henkilöstön ikärakenne sijoittuu 21-66 ikävuoden välille. Suurin osa, 64 prosenttia, henkilöstöstä sijoittuu 40-59 ikävuoden välille. Alle 40-vuotiaita on 25 prosenttia kaupungin vakituisista työntekijöistä. Työntekijöistä 60 vuotta täyttäneitä on 80 henkilöä, 11 prosenttia. Alla oleva taulukko on laskettu 31.12.2014 Huittisten kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olleista henkilöistä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 naiset 47,45 v miehet 46,85 v yhteinen 47,15 v Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut verrattuna vuoteen 2013, jolloin yhteinen keski-ikä oli 47,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,52 vuotta. Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Naiset olivat keskiiältään 45,7 vuotta ja miehet olivat 45,5 vuotta vuoden 2013 tilaston mukaan. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta ja määräaikaisten 38,2 vuotta. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) ~ 8 ~

3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Huittisten kaupungin henkilöstörakenne on hyvin naisvaltainen, myös palvelukeskustasolla tarkasteltuna. Kaupungin henkilöstöstä on naisia 84,77 prosenttia ja miehiä 15,23 prosenttia. Perinteisiä naisvaltaisia palvelualoja kaupungilla ovat perusturva- ja sivistyspalvelukeskukset. Sivistyspalvelukeskuksessa naisten osuus on 84,43 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja perusturvakeskuksessa peräti 95,45 prosenttia. Teknisessä palvelukeskuksessa naisten ja miesten osuus jakautuu selvästi tasaisemmin. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Huittisten kaupungin yleisimmät vakinaisen henkilöstön ammattinimikkeet ovat lähihoitaja, maatalouslomittaja, laitoshuoltaja, sairaanhoitaja, luokanopettaja, palvelusihteeri, lastenhoitaja, koulunkäyntiohjaaja, lehtori, perhepäivähoitaja ja perushoitaja. Vuoden 2013 tilaston mukaan kuntien yleisimmät työnimikkeet ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, peruskoulun luokanopettaja, lastentarhanopettaja, koulunkäyntiavustaja/koulunkäynninohjaaja, perushoitaja, lehtori ja perhepäivähoitaja. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) ~ 9 ~

3.3. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuvien poissaolojen määrä ajalla 1.1.-31.12.2014 oli 11618 kalenteripäivää (604 henkilöä). Näistä poissaoloista omalla ilmoituksella oltiin 841 kalenteripäivää. Kaikkien vuoden 2014 aikana palveluksessa olleiden henkilöiden terveysperusteisten poissaolojen jakautuminen keston mukaan on nähtävissä alla olevasta taulukosta. Koko henkilöstön sairauslomien määrä oli 14,01 (vuonna 2013 12,37) kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Huomattava nousu vuoteen 2013 on tapahtunut työtapaturmista johtuvissa poissaoloissa. Vuonna 2013 näitä oli 252 kalenteripäivää, kun vuonna 2014 vastaavat päivät ovat 626. Terveysperusteiset poissaolot (vakituiset + määräaikaiset) Kalenteripäivät 2014 (2013) Lyhyet poissaolot; alle 4 päivää 1910 (2089) 4-29 päivää 6003 (5524) 30-60 päivää 2280 (1695) 61-90 päivää 969 (610) 91-180 päivää 456 (401) Yli 180 päivää 0 (0) Yhteensä 11618 (10319) Keskimäärin/henkilötyövuosi 14,01 (12,37) Em. poissaoloista erikseen Kalenteripäivät 2014 (2013) * sairauspoissaolot 10992 (10067) * työtapaturmat 626 (252) Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 sairauslomien määrä laski keskimäärin 16,7 (17,2 vuonna 2012) kalenteripäivään/henkilötyövuosi. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Lähde: Työterveyslaitos Kunta10 tutkimus + Helsinki) ~ 10 ~

Henkilöstön sairauslomapoissaolot 01.01.2014-31.12.2014 Laskenta kalenteripäivinä. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Mukana vakituiset ja sijaiset kpvt/vuosi kpvt/vuosi näistä omalla ilmoituksella htv kpv/htv HALLINTOPALVELUKESKUS 2488 60 195 120,68 22,23 Kaupunginkanslia 6 3 0 6,41 0,94 Taloustoimi 88 11 0 12,02 7,32 Lomapalvelut 2070 32 189 71,44 31,62 Ruokapalvelu 324 14 6 30,81 10,71 PERUSTURVA 3568 325 129 286,48 12,90 Terveyskeskus 1147 142 96 100,27 12,40 Sosiaalitoimi 28 14 0 15,61 1,79 Toimintakeskus 276 5 3 8,15 34,25 Kuninkaisten vanhainkoti 496 58 13 35,01 14,54 Kaariranta/palveluasunnot 158 11 13 18,56 9,21 Kaariranta/ryhmäkodit 384 23 0 21,50 17,86 Palvelukeskus Annala 210 23 0 23,58 8,90 Kotihoito 869 49 4 63,79 13,68 SIVISTYSTOIMI 3230 325 35 302,71 10,79 Alakoulut 841 128 32 67,67 12,90 Yläkoulu 277 20 0 35,14 7,88 Varhaiskasvatus 1826 123 3 90,39 20,23 Lukio 40 11 0 15,92 2,51 Kansalaisopisto 22 0 0 51,27 0,43 Nuoriso- ja liikuntakeskus 97 10 0 6,64 14,61 Kirjasto 28 13 0 7,45 3,76 Musiikkiopisto 99 20 0 28,24 3,51 TEKNINEN TOIMI 1426 101 236 93,10 17,85 Suunnittelu ja maankäyttö 166 5 0 8,68 19,13 Tekninen toimi 546 25 22 23,66 24,01 Vesihuoltolaitos 61 18 2 9,21 6,84 Tilapalvelut 316 20 198 13,34 38,52 Siivous 337 33 14 38,20 9,19 Muut työyksiköt: 280 30 31 26,26 11,84 Tietohallinto 4,62 Maaseutupalvelut 4,72 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 3,30 Vanhustenhuollon hallinto 1,97 Perusturvan hallinto 1,08 Kasv. Ja opetustoimen hallinto 2,99 elinkeinotoimi 3,56 Nuorten työpaja 4,02 YHTEENSÄ: 10992 841 626 829,23 14,01 Edellinen vuosi (2013) 10067 252 834,50 12,37 ~ 11 ~

Tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä, 626 kalenteripäivää, nousi vuonna 2014 huomattavasti vuodesta 2013, jolloin sairauspäiviä kertyi 252 kalenteripäivää. Vahinkojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen samoissa. Vuonna 2014 määrä oli 47 vahinkoa ja 2013 vahinkotapahtumia kirjattiin 54. Vakuutusyhtiön ilmoittamat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairauspäivien ja vahinkojen lukumäärä vuosilta 2009 2014: ~ 12 ~

Vuoden 2014 aikana koko henkilöstön (mukana myös sijaiset) muita kuin sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia poissaoloja on listattu alla olevassa kaaviossa. Kuntoutuksessa on ollut 40 henkilöä, perhevapailla 52 henkilöä ja muulla vapaalla (mm. yksityisasiat, merkkipäivät) 384 henkilöä. 13 henkilöä on ollut opintovapaalla, 355 koulutuksessa ja tilapäisellä hoitovapaalla lapsen sairauden vuoksi on ollut 98 henkilöä. Vuorotteluvapailla on ollut 33 henkilöä vuoden 2014 aikana. ~ 13 ~

3.4 Henkilöstön eläköityminen KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyneet Huittisten kaupunki Henkilömäärä ja keski-ikä, v. Henk. KuEL-eläke VaEL-eläke Yhteensä Keski-ikä, v. 2011 15 2 17 60,8 2012 28 4 32 59,8 2013 22 2 24 61,8 2014 20 3 23 61,4 (Kuntien eläkevakuutus) Taulukossa on esitetty Kuntien Eläkevakuutuksen keräämää tilastotietoa eläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä vuosittain. Eläkkeelle siirtyneiden tilastoissa on mukana kaikki eläkelajit osaaikaeläkkeen aloittaneita lukuun ottamatta. KuEL-vanhuuseläkkeelle henkilöistä siirtyi 15 ja heidän keski-ikänsä oli 63,6 vuotta. Viisi henkilöä siirtyi KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keski-ikänsä oli 57,2 vuotta. Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin 292 000 henkeä vuosina 2012-2030. Se on 57,9 % nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Suurin poistuma ajoittuu kuluvalle vuosikymmenelle, vuosille 2013 2017. Eläkepoistuman jaksottuminen riippuu paljolti siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat oman eläkkeensä alkamishetken. Vuoteen 2021 mennessä jo noin kolmasosa kunta-alan työntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Alueelliset ja ammattialoittaiset erot eläkepoistumassa ovat suuret. Yleisesti ottaen teknisellä alalla on iäkkäimmät ja sivistysalalla nuorimmat työntekijät. Haasteena on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kasvu, eläkkeelle siirtyminen ja korvaavan työvoiman saatavuus. Yhdistettynä talouden niukkuuteen ja väestön vanhenemiseen yhtälö on monelle kunnalle vaikea. (Keva) Eläkepoistumaennuste Huittinen Verrokki (keskikokoinen kunta) 2012-2015 % 14,1 13,9 2012-2020 % 30,6 32,2 2012-2025 % 44,8 47,6 2012-2030 % 59,4 61,2 ~ 14 ~

4. HENKILÖSTÖMENOT Alla olevat palkkavertailutaulukot kertovat muutokset vuosilta 2013-2014. Ensimmäisessä taulukossa on palkkalajeittain sekä euromääräiset että prosentuaaliset muutokset. Toisessa taulukossa on palkkoja vertailtu toimielintasolla. Palkkamenot kasvoivat vuodesta 2013 vuoteen 2014 55.746,41 euroa. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Palkkoja tarkistettiin 1.7.2014 alkaen virka- ja työehtosopimusten mukaan maksamalla 20 euron suuruinen yleiskorotus tai tehtiin vastaavantasoisia muita sopimusmuutoksia. Näiden kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 % palkkasummasta. Sopimusten mukaiset työvuosista tulevat korotukset lisäävät myös palkkakustannuksia. PALKKOJEN VERTAILU ALAERITTELYITTÄIN 2013-2014 Palkat/alaerittelyt 2013 2014 Muutos 2013-2014 Muutos % PALKAT YHT. 27 796 298,14 27 852 044,55 55 746,41 0,20 Vakinaisten palkat 19 942 341,59 20 137 433,38 195 091,79 0,98 Määräaikaisten palkat 2 030 245,48 1 957 732,97-72 512,51-3,57 Erilliskorvaukset 1 783 981,10 1 743 317,67-40 663,43-2,28 Vuosiloma- ja muut sijaiset 2 875 297,29 2 814 636,42-60 660,87-2,11 Tunti- ja urakkapalkat 731 142,76 723 213,03-7 929,73-1,08 Muut palkkalajit Luottamushenkilöiden palkkiot 136 877,69 149 347,91 12 470,22 9,11 Muut palkat ja palkkiot 72 255,66 61 220,80-11 034,86-15,27 Kokouspalkkiot/henkilöstö 31 235,00 32 260,00 1 025,00 3,28 Sosiaalipalkkalisät -50 465,82-22 572,49 27 893,33-55,27 Työllisyyspalkat 55 640,12 112 470,10 56 829,98 102,14 Kesätyöntekijät 43 951,48 46 456,66 2 505,18 5,70 Jaksotetut palkat/ -varaus 111 740,23 96 467,77-15 272,46 13,67 Päivystävät lääkärit 32 055,56 60,33-31 995,23-99,81 ~ 15 ~

KÄYTTÖTALOUDEN PALKKAVERTAILU TOIMIELIMITTÄIN 2013-2014 Toimielin 2013 2014 Muutos euroina Muutos % 2012-2013 2013-2014 Kaupunginvaltuusto 34 500,88 39 165,00 4 664,12 13,5 Kaupunginhallitus 5 011 356,02 4 596 445,12-414 910,90-8,3 Keskusvaalilautakunta 195,00 8 340,86 8 145,86 4177,4 Tarkastuslautakunta 5 635,00 7 260,00 1 625,00 28,8 Perusturvalautakunta 10 777 776,27 10 937 772,68 159 996,41 1,5 Kasvatus- ja opetuslautakunta 8 549 671,84 8 774 046,65 224 374,81 2,6 Tekninen lautakunta 2 661 412,89 2 724 700,64 63 287,75 2,4 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 135 247,79 142 782,12 7 534,33 5,6 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 234 973,47 240 076,84 5 103,37 2,2 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 385 528,98 381 454,64-4 074,34-1,1 YHTEENSÄ 27 796 298,14 27 852 044,55 55 746,41 0,2 ~ 16 ~

5. KOULUTUS Huittisten kaupunki käytti määrärahoja koulutukseen vuonna 2014 yhteensä 145.168,68 euroa. Koulutusmäärärahojen käyttö on ollut vuosiriippuvaista. Määrärahojen kohdentaminen koulutukseen on tärkeää henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi. Vuonna 2014 koulutus oli pääosin painottunut ulkoiseen koulutukseen, johon käytettiin määrärahoja yhteensä 144.863,65. Sisäiseen koulutukseen käytettiin määrärahoja 305,03 euroa. Toimialakohtaisesti eniten koulutusmäärärahoja käytti perusturvakeskus (65.837,02 ). Koulutusmäärärahojen käyttö toimi- ja vastuualueittain selviää tarkemmin alla olevasta taulukosta. HUITTISTEN KAUPUNGIN KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2014 Toimialoittain Ulkoinen koulutus Sisäinen koulutus YHTEENSÄ Kaupunginhallitus - Hallinto 2 527,04 2 527,04 Projektit 340,00 340,00 Keskushallinto 2 379,87 2 379,87 Elinkeinotoimi 230,00 230,00 Maatalouselinkeino 509,76 509,76 Henkilöstöhallinto/henkilöstön yhteistoiminta 3 947,21 35,00 3 982,21 Tietohallintoyksikkö 14 014,29 14 014,29 Ruokapalvelukeskus 253,73 253,73 Lomituspalvelu 18 742,74 18 742,74 Tarkastuslautakunta 773,22 773,22 Perusturvakeskus 65 837,02 Hallinto 732,05 732,05 Sosiaalityö ja toimeentuloturva 4 129,17 4 129,17 Vanhustenhuolto ja kotipalvelut 14 600,57 14 600,57 Terveyskeskus 46 325,20 50,03 46 375,23 Kasvatus- ja opetuslautakunta 14 802,29 Hallinto 2 868,07 2 868,07 Lasten päivähoito ja kotihoidon tukeminen 1 826,54 1 826,54 Perusopetus 3 287,10 100,00 3 387,10 Lukiokoulutus 3 347,73 3 347,73 Kansalaisopisto 1 488,12 80,00 1 568,12 Musiikkiopisto 1 804,73 1 804,73 Tekninen toimi 17 294,10 Hallinto 3 493,91 3 493,91 Vesihuoltolaitos 2 046,22 2 046,22 Tilapalvelut 1 944,35 1 944,35 Yleiset alueet 2 198,52 2 198,52 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 6 655,41 6 655,41 Rakennusvalvonta/Ympäristönsuojelu 955,69 955,69 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 1 121,31 Kulttuurikeskus - kirjasto 1 081,31 40,00 1 121,31 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 2 361,10 Nuoriso- ja urheilukeskus 2 361,10 2 361,10 KOULUTUKSEEN KÄYTETTY VUONNA 2013 144 863,65 305,03 145 168,68 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna 2013 156 654,91 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna 2012 173 535,81 ~ 17 ~

6. TYÖTERVEYSHUOLTO Huittisten kaupungin työpaikkaterveydenhuolto on hoidettu kaupungin omassa työterveyshuoltoyksikössä. Hyväksytyissä työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmissa on määritelty työympäristöön kohdistuva toiminta, työntekijään kohdistuva toiminta sekä työnantajan kustantama sairaanhoito. Työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa edelleen kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. Kansaneläkelaitos eli Kela korvaa työnantajalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Huittisten kaupungin työpaikkaterveyshuollon kustannusten ja toimintatietojen kehitys vuosilta 2012-2014 selviää alla olevasta taulukosta. Vuonna 2014 kustannukset olivat 188.837,03 euroa. Kustannuksissa nousua vuoteen 2013 on 3,57 %. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset ja toimintatiedot 2012-2014 (ei sisällä maatalouslomittajia) 2012 2013 2014 146 167,71 182 328,62 188 837,03 Työntekijään kohdistuva toiminta Työterveyshuolto: Terveystarkastukset (kpl) - Lääkäri 43 38 69 - Terveydenhoitaja 259 336 327 - Fysioterapeutti 293 429 331 - Psykologi 2xryhmä 17 28 - Erikoislääkäri 28 32 66 Tutkimukset (kpl) - Laboratorio 360 325 233 - Radiologia 26 6 2 Työpaikkaselvitykset (tuntia) - Lääkäri 2,5t 4,0t 4,5t - Terveydenhoitaja 31,5t 47,5t 27,5t - Fysioterapeutti 20,0t Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto: Sairaanhoitokäynnit (kpl): - Lääkäri 1113 1916 1965 - Terveydenhoitaja 1118 1028 1066 - Fysioterapeutti - Psykologi - Erikoislääkärit Tutkimukset (kpl) -Laboratorio 697 750 813 - Radiologia 245 244 263 ~ 18 ~

7. HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Kaupungin yhteistoimintaelimenä on toiminut vuonna 2014 henkilöstötoimikunta. Työnantajan edustajina henkilöstötoimikunnassa toimivat henkilöstöjaoston jäsenet, työsuojelupäällikkö, talous- ja henkilöstöpäällikkö ja hallintojohtaja. Myös työterveyshuollon edustaja on ollut mukana kokouksissa. Henkilöstön edustajana toimi työsuojeluvaltuutettu sekä palkansaajia edustavien järjestöjen nimeämät pääluottamusmiehet. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 15 kertaa. Alla on listattu käsiteltyjä asioita. Henkilöstötoimikunta käsitteli 9.1.2014 henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle 2014 sekä työsuojelun vuosien 2010 2013 toiminnan arviointia. Henkilöstötoimikunta käsitteli 9.4.2014 Huittisten kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli 9.6.2014 Huittisten kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2013, Huittisten kaupungin henkilöstökertomusta vuodelta 2013, Huittisten kaupungin työterveyshuollon korvaushakemusta vuodelta 2013, työsuojelun toimintaohjelmaa vuodelle 2014 ja Huittisten kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli 28.10.2014 talousarvion 2015 valmistelutilannetta. Henkilöstötoimikunta käsitteli 17.12.2014 työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa vuodelle 2015, työsuojelun toimintaohjelmaa vuodelle 2015 ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle 2015. Henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Kaupunginhallitus päätti 3.11.2014 256 käynnistää tarvittavien henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoite oli 800 000 euron säästö vuonna 2015. Ensisijaisena tavoitteena oli em. säästön saavuttaminen eläke- ja muun poistuman, määräaikaisen henkilöstön vähentämisen, työ- ja työaikajärjestelyjen sekä vapaaehtoisten keinojen, kuten lomarahat avulla. Jos säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona oli henkilöstön lomauttaminen. Viikoilla 46 49 /2014 käytiin henkilöstömenosäästöjä koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstötoimikunnassa. Työnantaja ehdotti ensisijaisesti lomarahojen leikkaamista ja vaihtamista vapaaseen työntekijäjärjestöt totesivat, etteivät ko. asiat ole neuvoteltavissa. Tämän jälkeen työnantaja pyysi työntekijäjärjestöjen ehdotuksia säästöistä. Neuvottelut kohdistuivat lomautuksiin, koska muilla esitetyillä keinoilla ei saatu riittävää säästöä. Työntekijäjärjestöt totesivat yksimielisesti yhteistoimintaneuvotteluissa, että lomauttaminen on työnantajan yksipuolinen toimenpide. Yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin läpi vastuualueiden arviot lomautusten vaikutuksista ja henkilöstötoimikunta käsitteli hallintokuntien valmistelun pohjalta, millä työntekijäryhmillä lomautuksen keston tulisi olla kolmea viikkoa lyhyempi ja mitkä pitäisi jättää lomautusten ulkopuolelle. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2014 303 lomauttaa Huittisten kaupungin henkilöstön kolmeksi viikoksi vuonna 2015. Tämä tarkoittaa kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta 21 kalenteripäivää ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 15 työpäivää. Osa työntekijäryhmistä päätet- ~ 19 ~

tiin lomauttaa kolmea viikkoa lyhyemmäksi ajaksi ja osa jäi kokonaan lomautusten ulkopuolelle. Työnantajan yksipuolisesti toteuttama henkilöstön lomauttaminen koskee: Vakituisia viranhaltijoita sekä niitä määräaikaisia viranhaltijoita, joiden virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta ennen lomautuksen alkamista Vakituisia työntekijöitä sekä heidän sijaisenaan olevia Kaupunginhallitus päätti 3.11.2014 269 käynnistää maatalouslomituksen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, koska harkitsi taloudellisista syistä johtuen Melan ja Huittisten kaupungin välisen lomituspalveluiden toimeksiantosopimuksen irtisanomista vuoden 2015 loppuun. Yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin läpi taustalla oleva taloudellinen tilanne ja kh:n päätös yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä sekä miten asia etenee jatkossa. Kaupunginhallitus päätti 29.12.2014 319 irtisanoa Melan ja Huittisten kaupungin välisen lomituspalveluiden toimeksiantosopimuksen päättymään 31.12.2015. Yhteistoimintaneuvotteluja jatketaan vuonna 2015. ~ 20 ~

8. HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTU- MIA Elokuvaillat Henkilökunnalle järjestettiin kaksi elokuvailtaa eli 25.11.2014 näytettiin Vadelmavenepakolainen ja 2.12.2014 Ruotsalainen hetki elokuvat. Elokuvissa kävi yhteensä 99 henkilöä. Liikuntailtapäivä Henkilökunnan liikuntailtapäivä järjestettiin kahtena iltapäivänä 11. ja 12.9.2014. Iltapäivään sai osallistua jompanakumpana päivänä työaikana. Mukana liikkumassa oli noin 180 henkilöä ja iltapäivä kului eri pisteissä kiertäen. Mahdollisuus oli osallistua Huhkolinnassa järjestettyyn hikijumppaan ja venyttelevään rentoutukseen, pyörä- tai kävelylenkille sekä uimahallissa ohjattuun vesijuoksuun ja -jumppaan tai kuntosalille. Huhkolinnassa olleessa terveyskahvilassa teemana oli terveyden edistäminen. Mukana oli mm. suuhygienisti, diabeteshoitaja sekä verenpaine- ja kehonkoostumismittausta. Uimahalli ja kuntosali Kaupungin vakituisella henkilökunnalla oli mahdollisuus Huittisten uimahallin ja kuntosalin käyttöön. Uintikäyntejä kertyi yhteensä vuoden aikana 4.639 kpl ja kuntosalin 1.513 kpl. Ensiapukurssit Sallilan koulun ja Vampulan päiväkodin ja ryhmiksen yhteinen hätäensiapukurssi (8 tuntia) järjestettiin 4.2.2014 ja 11.2.2014. Kurssilla 14 henkilöä saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Yleinen henkilökunnalle tarkoitettu EA1 kertauskurssi (8 tuntia) järjestettiin 31.3.2014 ja 2.4.2014. Kurssilla 9 työntekijää eri työpisteistä päivittivät EA-korttinsa. Päiväkotien henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (8 tuntia) järjestettiin 2.9.2014 ja 9.9.2014. Kurssilla 15 työntekijää saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Yleinen koulujen henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (4 tuntia) järjestettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen kurssi oli 2.10.2014 ja toinen 30.10.2014. Osallistujia kursseilla oli yhteensä 30 henkilöä. Uimahallin henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (4 tuntia) pidettiin 6.10.2014. Kurssilla 9 työntekijää saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Senioriklubi Senioriklubin tarkoituksena on tukea ja kannustaa 58 vuotta ja sitä vanhempia jaksamaan ja viihtymään työssä niin pitkään, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu terveenä ja mahdollisimman hyväkuntoisena. Kokoontumisia on kerran kuukaudessa torstaisin klo 14.00 16.00 ja kokoontumiset ovat työaikaa. ~ 21 ~

Senioriklubi kokoontui keväällä 2014 viisi kertaa ja syksyllä neljä kertaa. Työntekijät voivat osallistua joko kaikkiin tai vain haluamaansa kokoontumiseen. Ohjelmassa on ollut liikuntaa, kulttuuria ja erilaisia luentoja. Osallistujia on keskimäärin ollut 25-30 henkilöä/kokoontuminen. Senioriklubin ja sen ohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat työterveyshoitaja Helena Saarinen ja tyhy-asioista vastaava hallintosihteeri Leena Hakanen. Henkilöstöjuhla Perinteistä henkilöstöjuhlaa vietettiin 12.12.2014 kaupungintalolla. Juhlaan osallistui noin 250 työntekijää eri työyksiköistä. Virallisessa osuudessa jaettiin seuraavat ansiomerkit henkilökunnalle: Kultainen ansiomerkki 40-vuotta kunnallista palvelua (5 hlöä) Terveyskeskusavustaja Eila Haavisto Kiinteistönhoitaja Veijo Laitala Kartoittaja Markku Rantanen Toimistonhoitaja Laila Reunanen Terveyskeskusavustaja Henna Stenfors Kultainen ansiomerkki 30-vuotta kunnallista palvelua (15 hlöä) Työkaarimalli Lähihoitaja Päivi Haakana Hammashoitaja Armi Kaunisto Laitoshuoltaja Anna-Maija Koivisto Lastentarhanopettaja Ritva Laamanen Luokanopettaja Teija Lax Kokki Sirpa Lehtonen Kodinhoitaja Marja-Liisa Mahlamäki Sairaanhoitaja Irja Miika Tekninen johtaja Ulla Ojala Perhepäivähoitaja Elina Peltola Terveyskeskusavustaja Ritva Saha Laitoshuoltaja Leena Sakari Lastentarhanopettaja Riitta Stenroth Kuntohoitaja Tarja Tapiola Koulusihteeri Maarit Törmälä Työkaarimallin eteenpäin kehittämistä ja viemistä jatkettiin vuonna 2014. Työkaarimalli kuvaa työntekijöiden ikään ja eri elämänvaiheisiin liittyviä tarpeita. Eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottaminen työpaikan kehittämistoimissa hyödyntää sekä työnantajaa että työntekijää. Työkaarimallissa on useita eri osa-alueita mm. ikäjohtaminen, työura ja työssä jatkamisen suunnittelu, osaaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset sekä terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. ~ 22 ~

Savuton työpaikka Huittisten kaupunki on savuton työpaikka, jossa Tupakointi on kielletty kaikilla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla. Ko. kielto koskee myös työpaikan piha-alueita. Myöskään työkoneissa tai - autoissa ei tupakoida; Työpaikan sisätiloissa ja piha-alueella ei ole tupakointitiloja. Mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin; Tupakointi on kielletty työaikana. Tupakkatauot ovat sallittuja lakisääteisillä ruoka- ja kahvitauoilla; Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi; Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia; Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein; Työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan savuttomasta työpaikasta. Vartiointipalvelu Huittisten kaupungin työpisteiden turvallisuutta tehostettiin vuonna 2014 uudella henkilövartiointimenetelmällä. Kaikkiin Huittisten kaupungin Lauttakylän ydinkeskustan alueella sijaitseviin kaupungin työpisteisiin on saatavissa uhkaavissa tilanteissa vartija paikalle viiden minuutin tavoiteajalla hälytyksestä. Muihin työpisteisiin (esim. Vampulassa) vartija tulee niin pian kuin mahdollista. Vartijapalvelu on käytössä arkisin klo 7-22 ja lauantaisin 10-16. Palvelu on käytettävissä myös kaikkina muina aikoina, mutta tuolloin tavoiteaika on vähän pidempi. Vartijan voi tilata myös etukäteen kohteisiin sovituksi ajaksi, jos työntekijä kokee aavistavansa mahdollista tulevaa uhkaa. ~ 23 ~

9. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) tuli voimaan 1.2.2004 ja sen tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia muutettiin 1.6.2005 (232/2005). Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Huittisten kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuosille 2007-2009. Päivitetyn suunnitelman vuosille 2013-2015 hyväksyi kaupunginhallitus 3.6.2013. Kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2012 sisälsi tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvänä Huittisten kaupungin henkilöstön palkkakartoituksen 31.12.2012. Palkkakartoitus tehdään vähintään kolmen vuoden välein. Palkkakartoituksessa verrataan sopimusaloittain naisten ja miesten tehtäväkohtaisia ja kokonaispalkkoja sekä niissä olevia palkkaeroja. ~ 24 ~