KITEEN KAUPUNKI. Asemakaavan muutos. Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö)

KITEEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus koskee 31.5.2016 päivättyä asemakaavan muutosehdotusta Vireilletulo: 7.12.2011 Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 24.10.2016 51

Sisällysluettelo Liitteet:... 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1. Tunnistetiedot... 4 1.2. Suunnittelualueen sijainti... 4 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija... 4 1.5. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö... 6 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1.1. Nykytila... 7 3.1.2. Liikenne... 7 3.1.3. Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen ja kaavan muutosalueen liittyminen kaupunkirakenteeseen... 8 3.1.4. Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoria...10 3.1.5. Luonnonympäristö ja topografia...13 3.1.6. Palvelut...14 3.1.7. Yhdyskuntatekninen huolto...15 3.1.8. Pohjavesialueet...15 3.1.9. Maanomistus...15 3.2. Suunnittelutilanne...16 3.2.1. Maakuntakaava...16 3.2.2. Yleiskaava...17 3.2.3. Asemakaava...19 3.2.4. Rakennusjärjestys...19 3.2.5. Pohjakartta...19 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...19 4.1. Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen...19 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö...20 4.2.1. Vireilletulo...20 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...20 4.2.3. Viranomaisyhteistyö...21 4.2.4. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet...21 4.2.5. Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet...21 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET...21 5.1. Kiteen kaupungin tavoitteet...21 5.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...22 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...22 6.1. Asemakaavamuutoksen rakenne...22 6.2. Aluevaraukset ja mitoitus...23 6.3. Liikenne...25 6.4. Kulttuurihistoria ja kaupunkikuva...26 6.5. Virkistysalueet ja suojaviheralueet...26 6.6. Luonnonympäristö...26 6.7. Palvelut...26 6.8. Kunnallistekniikka...27 7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET...27 7.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan...27 7.2. Vaikutukset kulttuurihistoriaan...27 Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 2(33)

7.3. Liikenteelliset vaikutukset...27 7.4. Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen...28 7.5. Taloudelliset vaikutukset...28 8. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...29 8.1. Toteuttaminen ja ajoitus...29 8.2. Toteutuksen seuranta...29 Liitteet: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Asemakaavan muutosalueen nykytila Liite 3. Voimassa oleva asemakaava Liite 4. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet Liite 5. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä kaavoittajan vastineet Liite 6. Koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelma (Sito Oy, 31.5.2016) Liite 7. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 3(33)

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KAUPUNKI Kitee (260) KAUPUNGINOSA Olkonkallio (2) Sepänniemi (5) Asemakaavan muutos koskee Olkonkallion (2) kaupunginosan asemakaavan kortteleita 8, 9, 10, 2002, 2006, 2007, 2011 ja 2012 sekä osaa Sepänniemen (5) kaupunginosan korttelista 5118 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2002, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, korttelin 5118 tontti 1 sekä niihin liittyvät erityis-, virkistys-, katu- ja liikennealueet. 1.2. Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustassa Tohmajärventien, Kiteentien ja Hovintien rajaamalla alueella. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö), asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää koulukeskuksen asemakaava Arppen koulun uudisrakentamisen osalta sekä ratkaista koulukeskuksen ongelmallinen saattoliikenne Opintien uusin liikennejärjestelyin. Asemakaavamuutoksessa päivitetään myös Kiteentien ja Hovintien varren kortteleiden asemakaava vastaamaan paremmin nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita. 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija Kaavamuutoksen laatija Kiteen kaupungin toimeksiannosta on REJLERS OY Laserkatu 8 53850 Lappeenranta Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 4(33)

1.5. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit Asemakaavamuutosta laadittaessa on käytetty hyväksi seuraavia selvityksiä ja lähdemateriaaleja: - Voimassa oleva asemakaava (Kiteen kaupunki; 1975, 1978, 1980, 1984 ja 1989) - Osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki selvitysmateriaaleineen (Kiteen kaupunki, 1987) - Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava; Kiteen kaupunki 22.11.2005 - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) - Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) - Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, 9.5.2005) - Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003, julkaisu n:o 83) - Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, 2009) - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma (Marianne Rautiainen, 30.7.2003) - Kiteen keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointilomakkeet (Veikko Väyrynen, 2002) - Kiteen koulukeskuksen ja ympäristön asemakaava-alueen liikenteen toimivuus, Kitee (Ramboll, 19.6.2013) - Kiteen koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelma (Sito Oy, 31.5.2016) - Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2012-2014 (Pohjois-Savon ELYkeskus, 2012) - Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunitelma / Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 2015) Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 5(33)

2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet - Vireilletulo: 7.12.2011 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä: 30.1. - 28.2.2012 - Kaavaluonnos nähtävillä: 18.11. 17.12.2013 - Kaavaehdotus nähtävillä: 13.6. 11.8.2016 - Hyväksymispäätös: 24.10.2016 51 Kiteen koulukeskuksen Arppen koulun (yläkoulu) peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuivat syksyllä 2015. Arppen koulun peruskorjauskelvottomat osat purettiin ja uusi koulu rakennettiin kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus riitti uudisrakentamisen toimenpiteisiin, mutta kerrosluku II ei vastaa uuden ja osittain peruskorjatun 3-kerroksisen koulurakennuksen toteutumista. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on myös ratkaista koulukeskuksen tällä hetkellä ongelmallinen liikenne uusine katujärjestelyineen ja kevyenliikenteen väylineen. Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2011 ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden (ns. koulukeskuksen alue) asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Koulukeskuksen asemakaavamuutoksen ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui tammikuussa 2012 ja se oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 mukaisesti nähtävillä Kiteen kaupungin teknisessä keskuksessa 30.1. - 28.2.2012. OAS:n riittävyydestä 1.2.2012 antamassaan lausunnossa Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) totesi, että Kiteen kaupungin tulee pohtia mahdollisuutta laatia keskusta-alueelle ensin uusi osayleiskaava, jossa alueen maankäytön linjaukset tutkittaisiin ja vasta tämän jälkeen lähdettäisiin laatimaan uutta asemakaavaa alueelle. ELY-keskus edellytti myös, että jos oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ei lähdetä laatimaan niin kaavaselostukseen tulee vähintäänkin liittää yleiskaavallinen tarkastelu alueen maankäytöstä. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.6.2013 ( 230) laajentaa asemakaavan muutosalueen koskemaan koulukeskuksen alueen lisäksi Kiteentien, Hovintien ja Tohmajärventien rajaamat alueet koulukeskuksen ympäriltä. Laajennetun asemakaavan muutosalueen OAS valmistui lokakuussa 2013 ja se oli yhtä aikaa nähtävillä vireilletuloilmoituksen ja asemakaavaluonnoksen kanssa 18.11. 17.12.2013. 2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää koulukeskuksen asemakaava koulun uudisrakentamisen osalta sekä ratkaista koulukeskuksen ongelmallinen saattoliikenne Opintien uusin liikennejärjestelyin. Asemakaavamuutoksessa päivitetään myös Kiteentien ja Hovintien varren kortteleiden asemakaava vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttamisesta vastaavat Kiteen kaupunki sekä yksityiset tontinomistajat. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 6(33)

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1.1. Nykytila Asemakaavan muutos koskee Kiteen koulukeskuksen sekä sen ympäristön aluetta Kiteen kaupungin keskustassa. Kaavamuutosalue rajoittuu lounaassa Kiteentiehen ja kaakossa Hovintiehen. Pohjoisessa Tohmajärventien (seututie nro 486) tiealuetta on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta uudet jo toteutuneet tie- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja tiealueen rajaus saadaan päivitettyä asemakaavaan. Asuin- ja liikekorttelin 5118 tontti on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta Tohmajärventien tiealueen ja korttelin 5118 jäänyt kapea, hankalasti hoidettavissa oleva puistosuikale voidaan merkitä suojaviheralueeksi. Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen ja lukio, Arppen ala- ja yläkoulu, kirjasto sekä lämpökeskus. Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi. Korttelissa 9 sijaitsee rivitalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus. Korttelissa 10 Hovintien varrella on omakotitalo, rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Kiteentien varren kortteleissa 2002 ja 2006 sijaitsee 1940-50 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Korttelissa 2006 sijaitsee lisäksi vuonna 1987 rakennettu 3-kerroksinen kerrostalo. Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti omakotitalo, kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo sekä huonekaluliike. Korttelissa 2011 on hotelli Kiteenhovi, joka on pitkään toiminut ainoa hotelli keskusta-alueella ravintolapalveluineen. Tohmajärventien molemmin puolin on rakennettu kevyen liikenteen väylät. Väyliä yhdistää kolme erillistä alikulkua. Katualueista kaavamuutosalueeseen sisältyvät Koulutie, Pallotie, Opintie, Lepolantie, Raippalantie, Välttimäentie ja osa Päätyentietä. Asemakaavan muutokseen sisältyy myös koulukeskuksen koillispuolella sijaitseva Rantalanpuisto, lounaispuolella sijaitseva liikennepuisto sekä Tohmajärventien pohjoispuolella sijaitsevat lähivirkistysalueet. 3.1.2. Liikenne Koulukeskuksessa käy arkipäivisin n. 800 oppilasta. Ala- ja yläkoulussa Arppen koululla on n. 600 oppilasta ja lukiossa n. 200 oppilasta. Henkilökuntaa koulun alueella on yhteensä n. 110. Tällä hetkellä kaikki koulukuljetukset ja osa henkilökunnan ja oppilaiden henkilöauto-, mopo- ja polkupyöräliikenteestä kulkee Opintietä pitkin. Arppen koulun henkilökunnan pysäköintialue sijaitsee Opintien varressa sen lounaispuolella päiväkoti Kiepin ja jääkiekkokaukalon välissä. Osa koulukeskuksen henkilöauto- ja mopoliikenteestä suuntautuu Kiteentieltä Hovintielle ja edelleen Koulutielle, jonka varressa sijaitsee pysäköintialue ja lukiolaisten mopoparkki. Yläkoululaisten mopoparkki on Opintien ja Tohmajärventien risteyksen tuntumassa kaukalon pohjoispuolella. Opintietä ei ole suunniteltu mittavan ajoneuvoliikenteen väyläksi ja kevyen liikenteen turvallisuuden edellytykset eivät täyty Opintiellä. Koulujen oppilaat tulevat eri osista laajaa Kiteen kaupunkia, myös haja-asutusalueilta. Kauempaa tulevia oppilaita kuljettaa koululle ja koululta päivittäin yhteensä n. 10 linjaautoa ja pikkubussia sekä lisäksi koululaisten vanhempien henkilöautot. Tällä hetkellä bussit ja saattoliikenne tulevat koulukeskukseen Opintietä Kiteentien liittymästä ja poistuvat koulukeskuksesta Opintien ja Tohmajärventien liittymästä. Bussien pysäkki on Opintiellä nykyisen kirjaston edessä. Bussi- ja henkilöautoliikenne ruuhkauttaa aamuisin ja iltapäivisin Kiteentietä Opintien liittymän molemmin puolin. Opintietä ruuhkauttavat siis keskustasta päin tuleva Arppen koulun henkilökunnan ajoneuvoliikenteen sekä mopojen lisäksi bussit ja vanhempien henkilöautot, joilla merkittävä osa oppilaista kulkee koulussa. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 7(33)

Liikennettä Opintielle syntyy myös päiväkotiin lapsia viedessä ja haettaessa. Päiväkoti Kiepissä on n. 100 hoitopaikkaa ja henkilökuntaa n. 20. Kirjasto ja Opintien lounaispuolella sijaitseva lasten liikennepuisto aiheuttavat myös merkittävää ajoneuvoliikennettä Opintielle. Kapea Opintie on ruuhkainen ja vaaratilanteita sattuu usein aamu- ja iltapäivisin. Hotelli Kiteenhovin länsipuolelle johtaa kevyen liikenteen alikulku. Alikululle ei ole toistaiseksi rakennettu jatkoa Kiteentien vastakkaisella puolella. Kevyen liikenteen alikululta nousee yhteys Kiteenhovin piha-alueen kautta Kiteentien varren kevyenliikenteenväylälle. Ko. yhteyttä käyttävät mopot aiheuttavat häiriötä Kiteenhovin piha-alueelle. Asemakaavan muutosalue ilmakuvalla. 3.1.3. Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen ja kaavan muutosalueen liittyminen kaupunkirakenteeseen Kaavamuutosalue rajoittuu länsinurkastaan Tohmajärventien, Kiteentien ja Puhoksentien neljän tien kiertoliittymään. Kiteentie jatkuu kiertoliittymästä luoteeseen valtatielle 6 ja kaakkoon kohti Kiteen liikekeskustaa. Kiteen keskustan tiheimmin rakennettu alue sijoittuu kiertoliittymän ja Savikontien ja Kiteentien risteyksen väliselle alueelle. Savikontie jatkuu edelleen Kiteen kirkolle ja Kiteenjärven rannan asuinalueelle sekä teollisuusalueelle. Kiteentien varsi kaavamuutosalueella on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu tien molemmin puolin keskustatoimintojen alueeksi (C). Voimassa olevassa asemakaavassa Kiteentien varsi kaavamuutosalueella on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 8(33)

(AL) lukuun ottamatta kiertoliittymään rajoittuvaa erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kiteentien toiselle puolelle kaavamuutosalueen kohdalle kiertoliittymän tuntumaan on voimassa olevaan asemakaavaan merkitty erillispientalojen ja rivitalojen korttelialue (AOR) sekä asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialue (AKR) ja niiden jälkeen liikerakennusten korttelialueet (AL) sekä huoltoaseman korttelialue (LH) Kiteentien ja Hovintien risteystä vastapäätä. Voimassa oleva asemakaava on Kiteentien varressa jäänyt suurilta osin toteutumatta. Kaavamuutos-alueen AL-korttelialueilla sijaitsevat edelleen 1940 60 luvuilla rakennetut yksittäiset omakotitalot lukuun ottamatta Opintien ja Kiteentien risteyksessä sijaitsevaa yhtä asemakaavan mukaisesti rakennettua kerrostaloa sekä huonekaluliikettä ja kaksikerroksista asuin- ja liiketaloa. Huonekaluliike on rakennettu korttelialueen takaosaan ja korttelin etuosaan Kiteentien varteen on jäänyt ahtaasti 60-luvun omakotitalo ja vuonna 1975 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kiteentien ja Hovintien risteyksessä AL-korttelialueella sijaitsee hotelli Kiteenhovi. Kiteentien toisella puolella kerros- ja rivitalojen sekä asuin- ja liiketalojen alue on jäänyt samoin toteutumatta. Huoltoasema on rakennettu. Kiteentien varsi on kiertoliittymän ja Hotelli Kiteenhovin väliseltä osuudeltaan hajanainen, asemakaavan toteutuminen olisi merkittävästi eheyttänyt kaupunkikuvaa. Kiteentien varren rakennuksia kaavamuutosalueella. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kiteentietä liikekeskukseen päin, kaavamuutosaluetta vasemmalla. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kiteehovin jälkeen asemakaavan muutosalueen ulkopuolella Kiteentien varressa sijaitsevat kaupungin ja valtion virastorakennukset sekä toteutumatta jäänyt asemakaavan mukainen AL-tontti Kiteentien ja Hovintien risteyksessä Kiteehovia vastapäätä. Kiteen varsinainen liikekeskus alkaa virastorakennusten jälkeen sijoittuen Kiteentien molemmin puolin suhteellisen yhtenäiseksi rakenteeksi. Rakennetta rikkovat paikoitellen laajat Kiteentien reunaan asti ulottuvat pysäköintialueet. Liikekeskuksen alue päättyy Savikontien risteykseen ennen Kiteen kirkkoa. Päätteenä liikekeskuksen alueelle on liikerakennus, joka sijoitettu vinosti Kiteentietä kohden. Keskustan yhtenäiset asuinalueet sijoittuvat Kiteentien varren liiketonttien taakse. Merkittävän laaja koulukeskuksen alue ei näy Kiteentielle, se jää Kiteentien varren ALkortteleiden taakse näkymättömiin. Maasto laskeutuu Kiteentieltä koulukeskukselle päin ja estää koulukeskuksen näkymisen Kiteentielle. Koulukeskus on kuitenkin merkittävä Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 9(33)

osa kaupunkikuvaa ja kaupungin aktiivisen toiminnan keskus. Koulukeskus avautuu Tohmajärventielle päin. 3.1.4. Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoria Ensimmäiset tavoitteet Kiteen keskustan järjestelmälliselle kehittämiselle luotiin jo 1930-luvulla. Rakennushallitus esitti rakennussuunnitelmien laatimista Kiteen kirkonkylän n. 500 hehtaarin alueelle 1930-luvun loppupuolella, mutta koska kirkonkylässä ei ollut tapahtunut 1939 vuoden loppuun mennessä mitään merkittävää rakentamista, eikä sellaista ollut odotettavissa, kunnallislautakunta torjui esityksen keväällä 1941. Jatkosodan jälkeen uudisrakentamisessa alkoi vilkas kausi ja kunnanvaltuusto oli syksyllä 1947 halukas asettamaan kirkonkylän rakennuskieltoon ja hankkimaan kirkonkylää varten asemakaavan. Kirkonkylän asemakaavaa alettiin laatimaan vuonna 1951, mutta se valmistui vasta vuonna 1964 osin kunnan maanomistuksen lisääntymisen vuoksi. Pientalovaltainen kirkonkylä sai uutta ilmettä useista kerrostaloista, joita toteutettiin 1960-luvun jälkipuolelta alkaen. Asemakaavan muutosalueen nykytila ja rakennusten rakennusvuodet käyvät ilmi liitekartasta 2. Koulukeskuksen tontilla sijaitsi Kiteen ensimmäinen ja samalla suurin kirkonkylän kansakoulu, joka aloitti toimintansa v. 1863. Koulu toimi 1900 luvun alkupuolelta vuoteen 1954 puurakenteisessa rakennuksessa, joka purettiin 1970 80 luvulla. Vuonna 1954 valmistui nykyinen Rantalan koulurakennus ja se toimi kansakouluna peruskoulujärjestelmään siirtymiseen saakka, jonka jälkeen se on toiminut ensin ala-asteen kouluna ja erityiskouluna. Rantalan koulu edustaa tyypillistä 1950 luvun koulurakennusta. Alun perin koulurakennus käsitti yhdeksän luokkahuonetta, voimistelu- ja juhlasalin, kerhohuoneen, opettajainhuoneen, kantakirjaston, vahtimestarin asunnon ja koulukeittolan sekä tuolloin ajanmukaisen opetuskeittiön. Sisätiloihin on aikojen saatossa tehty muutoksia. Rakennuksen pääosin rapattu julkisivu on säilynyt alkuperäisenä. Rantalan koulu on inventoitu vuonna 2002 (Veikko Väyrynen). Inventoinnin mukaan koulurakennuksella on rakennushistoriallista arvoa iän, alkuperäisyyden ja rakenteensa (suuri tiili- ja betonirakennus) takia. Rantalan koulu. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen (lukio; peruskorjaus ja laajennus 2009 10), Arppen koulu (peruskorjattu 1997 98) ja kirjasto (rakennettu 1976) sekä lämpökeskus (rakennettu 1982). Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi (laajennus ja peruskorjaus 2008 09). Muutosalueeseen sisältyvät myös Hovintien varren korttelit 9 ja 10. Korttelissa 9 sijaitsee vuonna 1967 rakennettu kaksikerroksinen kerrostalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus vuodelta 1992. Hovintien puolella korttelissa 10 on omakotitalo, vuonna 1969 rakennettu rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Rakennukset ovat vuosilta 1964 1977. Kiteentien puolen kortteleissa 2002 ja 2006 sijaitsee 1940 50 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti 1960-luvun omakotitalo ja vuonna 1983 Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 10(33)

rakennettu huonekaluliike sekä vuonna 1975 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo. Korttelissa 2011 sijaitsee hotelli Kiteenhovi, joka on rakennettu vuonna 1968. Liike- ja elokuvateatterirakennus hovintien varressa sekä Huvikeskus. (Valokuvat: Kaija Maunula) Entinen Kiteen posti- ja asuinrakennus Heti kiertoliittymän kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 1914 rakennettu hyvin säilynyt hirsirakenteinen entinen posti- ja asuinrakennus, joka nykyisin toimii asuinrakennuksena. Rakennus on entinen pappila, joka siirrettiin Sepänniemestä nykyiselle paikalleen. Sisarukset Agatha ja Martta Vinter pitivät rakennuksessa postia 62 vuoden ajan. Kiteelle tuli posti vuonna 1887 ja posti toimi aluksi Tohmajärventien vastakkaisella puolella sijaitsevassa rakennuksessa. Agatha ja Martta Vinterin postirakennuksen sisätiloihin ei ole tehty juurikaan muutoksia ja rakennus on edelleen puulämmitteinen. Rakennus on vuorattu kahdesti, mutta julkisivujen peruskorjauksien yhteydessä on säilytetty alkuperäisen malliset T-ikkunat vuorilautoineen. Tontilla sijaitsee myös sauna saunakamareineen, halkoliiteri ja nykyisin varastona toimiva entinen heinälato ja käymälä. Tontilla sijaitseva autotalli on rakennettu vuonna 1970. Huolimatta siitä, että pihapiiri sijaitsee vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä, pihapiiri on rauhallinen runsaan puuston, mm. tammien ja lehmusten takia. Pihapiirin rakennukset on inventoitu vuonna 1989 (Sirpa Niinioja) ja inventointi on päivitetty vuonna 2003 (Aulikki Turunen). Pihapiiri on arvotettu rakennushistorialliseksi, maisemalliseksi ja historialliseksi. inventoinnin mukaan erityisesti ns. postitalo on kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen ja lisäksi rakennustyylinsä hyvin säilyttänyt. Vanha posti- ja asuinrakennus (Valokuvat: Kaija Maunula) Pienkerrostalo korttelissa 2009 Hovintien ja Koulutien risteyksessä korttelissa 2009 (Koulutie 1, As Oy Kiteen Järkelä) sijaitsee vuonna 1969 rakennettu kaksikerroksinen kolmirappuinen pienkerrostalo. Rakennus on aiemmin toiminut koulukeskuksen henkilökunnan asuntoina, kaupunki on myöhemmin myynyt rakennuksen asunto-osakeyhtiölle. Porrastetun rakennuksen runko on betonia ja ulkovuoraus on vaaleanharmaata tiiltä. Sokkeli on tummanharmaaksi maalattua betonia. Ikkunat sijoittuvat 1960-luvun kerrostaloille tyypillisen tapaan nauhaksi julkisivuun. Koulutien puolella asuinnoissa on ns. ranskalaiset parvekkeet, pihan puolelle avautuvat rappujen tuuletusparvekkeet. Rakennuksessa on loiva pulpettikatto, Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 11(33)

räystäät ovat kapeat. Rakennuksen Hovintien puoleiset päätyhuoneistot sijoittuvat päämassasta erottuvaan matalampaan osaan. Rakennus on pääpirteissään alkuperäisessä asussaan. Matala kerrostalo korttelissa 2009. (Valokuvat: Pirkka Aula) Paritalo korttelissa 2010 Hovintien ja Koulutien risteyksessä korttelissa 2010 (Koulutie 2, As Oy Kiteen Koivunurkka) sijaitsee vuonna 1969 rakennettu paritalo. Rakennus sijoittuu osin rinteeseen, varastotilat ja autotalli sijoittuvat Hovintien puoleiseen päätyyn kellarikerrokseen. Rakennuksen asunto-osa on tiilirunkoinen, kellarikerroksessa on betonirunko. Rakennuksen päädyt ovat punaruskeaa tiiltä, julkisivuverhous on asbestisementtilevyä. Julkisivua koristavat pystysuuntaiset yhden tiilen levyiset punatiiliset muuraukset. Rakennuksessa on loiva harjakatto ja puinen vaakalaudoitettu päätykolmio on maalattu valkeaksi samoin kuin ikkunoiden puitteet. Rakennuksessa on tummaksi alapinnaltaan maalatut laudoitetut koteloräystäät. Rakennus pääpiirteissään alkuperäisessä asussaan. Paritalo korttelissa 2010. (Valokuvat: Pirkka Aula) Kiteenhovi Kiteentien ja hovintien risteyksessä Kiteenhovin hotelli- ja ravintolarakennuksen suunnitteli alun perin arkkitehti SAFA Esko Lehti hotelliksi vuonna 1968. Rakennus rakennettiin samana vuonna, kerrosala oli tuolloin 723 k-m2. Rakennukseen on tehty kaiken kaikkiaan seitsemän muutosta ja laajennusta vv. 1968, 1970, 1977, 1981, 1986, 1989 ja viimeisin vuonna 2004. Lisäksi toimenpideluvalla rakennusta on muutettu tai peruskorjattu yhteensä kuudesti, mm. ravintolan sisäpihan kattaminen, sisäänkäynnin katos, pyörätuoliramppi ym. L-muotoinen laajennusosa sijaitsee rakennuksen länsipuolella. Kiteenhovin n. 2150 k-m²:n suuruinen rakennus sijaitsee länteen viettävällä tontilla Kiteentien suuntaisesti. Osa hotellin huonetiloista sijaitsee laajennusosan betonisessa kivijalassa, toinen kerros on puuverhoiltu. Julkisivuväritys on kermanvaalea, ikkunanpuitteiden ja räystäiden tehostevärinä on punaruskea. Rakennuksessa on ajalleen tyypillisesti tasakatto ilman räystäitä. Ravintolaosan ikkunaruudut asettuvat nauhamaiseen riviin Kiteentien puolelle. Hotellihuoneiden ikkunat noudattavat samaa ikkunajakoa kolmiruutuisina. Alkuperäisissä suunnitelmapiirustuksissa julkisivujen väriksi ja materiaaliksi on määritelty tummaksi käsitelty puu. Julkisivuja on muutettu monien eri laajennusvaiheiden Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 12(33)

yhteydessä mm. rakentamalla ravintolan terassi, sisäänkäynnin pystykolmion muotoinen katos sekä pyörätuoliramppi. Kiteenhovin alkuperäiset suunnitelmapiirustukset vuodelta 1968. (Kiteen kaupungin arkisto) Hotelli Kiteenhovi. (Valokuvat: Pirkka Aula) 3.1.5. Luonnonympäristö ja topografia Asemakaavan muutosalueella ei sijaitse luonnontilaisia ympäristöjä. Kiteentien varren tonteilla on täysikasvuista komeaa lehtipuustoa, mm. lehmuksia ja tammia, jota tulisi säästää mahdollisimman paljon rakentamisen yhteydessä. Huvikeskuksen ja Koulutien välissä on vanha männikkö, joka tulee säästää. Asemakaavan muutosalue on topografialtaan vaihtelevaa. Maasto laskee Kiteentien ja Hovintien varren korttelialueilla koilliseen. Kiteentien varressa maasto laskee jyrkimmillään 7 metriä 60 metrin matkalla eli 6 %:n kaltevuudella. Välttimäentien lounaispuolella on Hovintien varresta koulukeskukseen päin kulkeva harjanne, joka sijoittuu pääosin Välttimäen puistoon. Tyhjillään olevan liiketalon tontti Hovintien varressa on rakentamisen yhteydessä tasoitettu, joka on aiheuttanut luonnontilaista harjannetta jyrkemmän maastonmuodon Välttimäentien varteen. Liikennepuiston ja koulukeskuksen alueet on rakentamisen yhteydessä muotoiltu suhteellisen tasaisiksi. Kiteentien korkeustaso on kiertoliittymässä 100,7 metriä ja Hovintien ja Kiteentien risteyksessä 99,1 metriä. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 13(33)

Asemakaavan muutosalueen topografia käy ilmi liitekartasta 2. Opintie Hovintielle päin. Opintie Tohmajärventielle. Päiväkoti Kieppi vasemmalla. (Valokuvat: Kaija Maunula) 3.1.6. Palvelut Asemakaavan muutosalueella sijaitsee päiväkoti, ylä- ja alakoulu sekä lukio. Kiteen kaupungin Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen on monitoimitalo, jossa lukion ohella toimii Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, Kiteen Ruokapalvelut, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Keski-Karjalan kansalaisopisto ja Monttu-studio. Hovintien varressa sijaitsee elokuvateatteri Kino-Hovi. Alueella sijaitsee myös Kiteen Nuorisoseuran järjestötalo Huvikeskus. Kaavamuutosalueella sijaitsee myös lasten liikennepuisto sekä jääkiekkokaukalo. Kaupallisista palveluista kaavamuutosalueella sijaitsevat hotelli Kiteenhovi, huonekaluliike V. Hurskainen Ky ja sisustusliike Kiteentien varressa. Muut lähimmät yksityiset ja julkiset palvelut sijaitsevat Kiteen liikekeskuksen alueella. Lukio sekä sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen. (Valokuvat: Kaija Maunula) Arppen koulu. (Valokuvat: Kaija Maunula) Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 14(33)

3.1.7. Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki asemakaavan muutosalueen kiinteistöt on liitetty Kiteen kaupungin omistamiin ja Kiteen Vesikunnan hoitamiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Sähkönjakelusta muutosalueella vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. 3.1.8. Pohjavesialueet Asemakaavan muutosalueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita 3.1.9. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on osin Kiteen kaupungin ja osin yksityisen omistuksessa. Asemakaavan muutosalue opaskartalla. (Kiteen kaupunki) Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 15(33)

3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Ote voimassa olevasta Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta. Maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakartassa asemakaavan muutosalue on merkitty osittain keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osittain taajama-toimintojen alueeksi (A). Keskustatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajama-rakenteeseen. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia koulukeskuksen alueelle. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 16(33)

Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä käsitellään myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarvittaessa selvitetään ja tarkistetaan maakuntakaavan 1. vaihe yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015 ja se on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen: - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti 21.12.2015 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 25.1. 11.3.2016. 3.2.2. Yleiskaava Asemakaavan muutosalueella on osin voimassa Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaava 1985-2000. Se on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa 29.6.1987. Siinä kaavamuutoksen alueeseen sisältyvä Kiteentien varsi on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja koulukeskuksen alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Muutoin kaavamuutoksen alue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysalueetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Tohmajärventie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi ja sen molemmin puolin on osoitettu kevyen liikenteen väylät. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.3.2006. Se kumoaa Keskustaajama-Tolosenmäki -osayleiskaavan kortteleiden 2002, 2006, 2011 ja 2012 osalta. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa kortteli 2002 on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (AP/s-1). AP/s-1- alueella uudisrakennusten on osayleiskaavan mukaan sopeuduttava ulkoasultaan ja volyymiltaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Kortteli 2006 on merkitty osayleiskaavaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi, jolla kerrosluku on III. Korttelit 2011 Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 17(33)

ja 2012 on merkitty AL-alueiksi, joilla kerrosluku on II. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006, 2011 ja 2012 kerrosluku kadun puoleisella korttelin osalla tulee olla II. Ote Kesustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavasta. (Kiteen kaupunki) Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta. (Kiteen kaupunki) Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 18(33)

3.2.3. Asemakaava Voimassa oleva eli nyt muutettava asemakaava on vahvistettu 9.7.1975, 9.6.1978, 24.3.1980, 13.9.1984 ja 24.5.1989. Voimassa olevan kaavan pohjakartta vastaa kaavan vahvistamisen ajankohtaa, joten siinä ei vielä näy sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen uudisrakennusta eikä päiväkoti Kiepin rakennusta. Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavan muutosalue on joko opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO; koulukeskus), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL; päiväkoti Kieppi), asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK), rivitalojen korttelialuetta (AR), rivi- ja erillispientalojen korttelialuetta (AOR), erillispientalojen korttelialuetta (AO), virkistysaluetta (PL; Rantalanpuisto, Sepänniemenpuisto), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä liikennealuetta (LT) tai katualuetta. Koulukeskuksen alueella (YO) kerrosluku on II ja tehokkuus e=0.5. Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 kerrosluku on I ja rakennusoikeus 2 200 k-m². Kiteentien varren ALkortteleissa kerrosluku on on joko ½ II tai II ja rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusaloittain ollen joko 700, 800, 1600 tai 2 000 k-m². Hovintien varressa sijaitsevan ALK-korttelin (asuinliiketalo ja elokuvateatteri) kerrosluku on II ja tehokkuus e=0.4. Hotelli Kiteenhovin kerrosluku korttelissa 2011 on II ja rakennusoikeus 3 600 k-m². AR- ja AOR-kortteleissa kerrosluku on joko I tai II ja tehokkuus e=0.4. Erillispientalojen korttelialueilla kerrosluku on joko 1/2I tai I ja tehokkuus e=0.25. Voimassa olevan asemakaavan mukaan koulukeskukselle ohjautuu liikenne Opintietä pitkin ja sen lounaispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. Opintie jatkuu Tohmajärventielle kevyen liikenteen väylänä. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut Kiteentien varren asuin- ja liiketalojen korttelialueilla, joilla edelleen pääosin sijaitsee omakotitaloja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on liitteenä 3. 3.2.4. Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.2.2014 (3 ) ja se on tullut voimaan 13.3.2014. 3.2.5. Pohjakartta Asemakaavan muutosalueen pohjakartta on hyväksytty 27.8.2008. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen Arppen koulussa oli sisäilmaongelmia ja tämän vuoksi koulun osalta aloitettiin peruskorjauksen ja osin uudisrakentamisen suunnittelu. Suunnittelijana toimi Rakennussuunnittelu Alhainen Ky. Koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2015. Koulukeskuksessa tehty rakentaminen sekä uudet suunnitellut liikennejärjestelyt eivät vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. Ajoneuvoliikenne koulukeskukselle kulkee Opintietä ja Koulutietä pitkin. Linjaautoliikenne koulukeskukselle on ongelmallista, sillä se kulkee Opintietä päiväkodin ohit- Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 19(33)

se aiheuttaen vaaratilanteita ruuhka-aikoina. Koulukeskuksen linja-autoliikenne ruuhkauttaa myös Opintien ja Kiteentien risteystä. Asemakaavaa on tarve päivittää myös Kiteentien ja Hovintien varren kortteleiden osalta vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.12.2011 ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus päätti 11.6.2013 ( 230) laajentaa kaavan muutosaluetta koskemaan laajemmin koulukeskuksen ympäristöä Kiteentien, Hovintien ja Tohmajärventien välisellä alueella. Suunnittelu käynnistyi tammikuussa 2012. 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Vireilletulo Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui marraskuussa 2013 ja se oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 mukaisesti yhtä aikaa kaavamuutosluonnoksen kanssa 18.11. 17.12.2013. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuulutuksella sekä kaupungin www-sivuilla. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä on selostettu OAS:ssa: Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: - Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa - Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa - Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävilläpidolla - Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä ja muistutuksilla sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat - alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset - alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat - kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunta - kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset - Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Museovirasto Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 20(33)

Muut osalliset - Kiteen Lämpö Oy - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy - Kiteen Vesikunta - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan ympäristöterveys - Kiteen kaupungin kuntatekniikka - Kiteen vanhempainyhdistys ry - Kiteen Rantalan koulun vanhempainyhdistys ry - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys ry - Nuorisovaltuusto 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa 15.1.2014. Koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelmasta on pidetty työneuvottelut 5.6.2013, 11.9.2013, 24.10.2013, 12.2.2014, 14.1.2015, 14.4.2015, 21.5.2015 ja 25.11.2015. 4.2.4. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet Asemakaavan muutosluonnos oli yleisesti nähtävillä 18.11. 17.12.2013. Luonnoksesta saatiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Kooste luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet ovat liitteenä 4. 4.2.5. Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet Asemakaavan muutosehdotus on yleisesti nähtävillä 13.6. 11.8.2016. Ehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa ja 2 muistutusta. Kooste ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet ovat liitteenä 5. 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 5.1. Kiteen kaupungin tavoitteet Arppen koulun peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuivat syksyllä 2015. Peruskorjauskelvottomat osat purettiin ja uusi koulu rakennettiin kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Koulukeskuksen alueen koillisnurkassa sijaitsevan lämpökeskuksen yhteydessä olevat asunto-osa ja pajarakennus tullaan purkamaan ja lämpökeskus uudenaikaistetaan. Rantalan kouluun ja ns. Ruoritaloon tehdään muutoksia vain rakennusten sisäosiin. Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen säilyy nykyisellään. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää asemakaava em. rakennushankkeiden osalta. Kerrosluku muutetaan koulukeskuksen alueella kaavaan II:sta III:ksi toteutunutta rakennusta vastaavaksi. Kaavamuutokseen sisältyvillä Kiteentien ja Hovintien varren alueilla sekä Tohmajärventien liikennealueella on tavoitteena ajantasaistaa osa asemakaavasta sekä tutkia kaavalla kerroskorkeudet ja rakennusoikeudet sekä rakennusten sijainti siten, että kaavan toteuttaminen parantaa Kiteen keskustan kaupunkikuvaa. Kaavamuutoksen tärkeänä tavoitteena on myös ratkaista koulukeskuksen ongelmallinen liikenne suunnittelemalla Opintien katualueen linjaus ja toiminnot siten, Opintie varattaisiin koulun ja kirjaston kohdalla pääasiallisesti vain kevyelle liikenteelle, paikoitukselle ja päiväkodin huoltoliikenteelle. Paikoitukselle varataan tilaa myös lukion ja Rantalan alakoulun koillispuolelle korttelin alueelle. Asemakaavamuutokseen on sisällytetty kou- Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 21(33)

lukeskuksen liikenteen yleissuunnitelman (Sito Oy, 31.5.2016) katulinjaukset sekä liikenteen ja pysäköinnin tilavaraukset. 5.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Kiteen koulukeskuksen asemakaavan muutoksessa korostuu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja erityistavoitteista henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävien sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien liikennejärjestelyjen suunnitteleminen. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 6.1. Asemakaavamuutoksen rakenne Asemakaavamuutoksessa korttelialueiden, katujen ja puistojen rajaukset säilyvät pääosin voimassa olevan kaavan mukaisina, joten kokonaisrakenne kaavamuutosalueella ei merkittävästi tule poikkeamaan nykyisestä. Koulukeskuksen tonttia on laajennettu koilliseen. Tohmajärventien liikennealue on levennetty vastaamaan toteutunutta tilannetta. Tieverkko säilyy pääosin ennallaan. Opintien rajausta, kevytliikennekadun linjausta sekä Opintien pysäköintialueen rajausta on muutettu päiväkodin ja kirjaston kohdalla.kiteentien varren AL-kortteleissa rakennusoikeutta on korotettu noin kolmasosalla nykyisestä, jolloin saadaan tiivis kaupunkirakenne myös Kiteentien varteen. Rakennusaloille on merkitty nuoli Kiteentien puoleiselle rajalle, joka velvoittaa rakennuksen rakentamisen kiinni rakennusalan rajaan. Tämä eheyttää Kiteentien katutilaa, joka tällä hetkellä on epämääräinen pienien omakotitalojen sijaitessa puuston katveessa kauempana Kiteentiestä. Hotelli Kiteenhoville on esitetty myös lisää rakennusoikeutta hotellilaajennuksen tarpeita vastaavasti. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 22(33)

Havainnekuva kaavamuutoksen mukaisista Kiteentien varren kortteleista. 6.2. Aluevaraukset ja mitoitus Voimassa olevaan asemakaavaan verraten olennaisimmat muutokset mitoituksessa ovat koulukeskuksen korttelissa 2008, Kiteentien varren asuin- ja liiketalokorttelissa 2006 sekä hotelli Kiteenhovin korttelissa 2011. Koulukeskuksen alueella kerroslukua on nostettu II:sta III:een peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmien mukaisesti. Kiteentien varren korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta voimassa olevaa asemakaavaa enemmän, joka mahdollistaa tiiviin keskustarakenteen Kiteentien varrella ja tätä kautta edesauttaa kaupunkikuvan eheytymistä. Kiteentien varren AL-5- ja AK-kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta n. 3 500 k-m² enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Suurin muutos rakennusoikeudessa on hotelli Kiteenhovin tontilla KL-4 -korttelissa, jossa Kiteenhovin kerroslukua on nostettu kaavamuutoksessa II:sta IV:ään ja tehokkuudeksi on merkitty e = 1.00. Muilta osin mitoitus säilyy pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeudet on osoitettu osin kerrosalaneliömetreinä ja osin tehokkuuslukuina. Kaavamuutokseen rakennusoikeudet on merkitty yhtenäisyyden vuoksi ainoastaan tehokkuuslukuina (e). Kortteli 2002; AO Kortteli 2002 on erillispientalojen korttelialuetta AO. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin on merkitty kolme tonttia. Kaavamuutoksessa korttelissa on kaksi tonttia to- Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 23(33)

teutuneen tilanteen mukaisesti. Kerrosluvuksi on merkitty 1/2I1/2 ja tehokkuudeksi on merkitty e = 0.25. Voimassa olevassa kaavassa kerrosluku on 1/2I ja tehokkuus e = 0.25. Kortteli 2006; AK ja AL-5 Kortteli 2006 on asuinkerrostalojen sekä asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AK ja AL-5) Kiteentien varressa. AK-korttelialueelle (korttelin 2006 tontti 1) on merkitty kerrosluvuksi 1/2II ja tehokkuudeksi e = 0.40, joka vastaa 2 363 k-m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisen korttelinosan rakennusoikeus on 1 600 k-m² ja kerrosluku 1/2II. AL-5- korttelialueelle (korttelin 2006 tontit 2 ja 3) on kaavamuutokseen merkitty kerrosluvuksi III ja tehokkuudeksi e = 0.50, joka vastaa n. 5 300 k-m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa AL-korttelin rakennusoikeus on 3 900 k-m² ja kerrosluku 1/2II. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa suurin sallittu kerrosluku AK- ja AL-5 - kortteleiden alueella on III. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006 kerrosluku kadun (Kiteentien) puoleisella korttelin osalla tulee olla II. Maasto laskee Kiteentieltä koulukeskukselle päin jyrkimmillään 6 %:n kaltevuudella korttelissa 2006 tontilla 1, jonka kaavamuutokseen merkityllä kerrosluvulla 1/2II rakennukset saadaan soveltumaan maastoon ja pysäköintialueet ja kulku niille järjestettyä ilman tonttien sisäistä liikennettä hankaloittavia terassointeja. Korttelin 2006 kaikille tonteille on kaavamuutoksessa esitetty nuolimerkintä, jonka mukaan rakennus on rakennettava kiinni Kiteentien puoleiseen rakennusalan rajaan. Lisäksi kaavamuutoksessa on annettu korttelin 2006 kaikille tonteille määräys, jonka mukaan Kiteentien puoleisilla tontinosilla rakennusten kerrosluvun on oltava II. AL-5 -korttelialueille on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Kortteli 2007; YS Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 rakennusoikeus 2 200 k-m² ja kerrosluku I säilyvät ennallaan siten, että 2 200 k-m² muutetaan tehokkuusluvuksi e = 0.35. Kortteli 2008; YO Koulukeskuksen korttelissa 2008 tehokkuus e = 0.50 säilyy ennallaan, mutta kerrosluku nostetaan II:sta III:een vastaamaan Arppen koulun peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmia. Kortteli 2009; AR Korttelin tehokkuus e = 0.40 ja kerrosluku II säilyy kaavamuutoksessa ennallaan. Kortteli 2010; Y, AL-5 ja AR Korttelissa 2010 Huvikeskuksen tontilla (Y) tehokkuus e = 0.40 säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Kerrosluvuksi on kaavamuutokseen merkitty I. Myös elokuvateatterirakennuksen tontilla (AL-5) tehokkuus e = 0.40 ja kerrosluku II säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Samoin rivitalojen (AR) korttelissa tehokkuus e = 0.30 ja kerrosluku I säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. AL-5 -kortteliin on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 24(33)