1 (13) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS HILLON KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 704 (UUSI PALOASEMA) SELOSTUS NRO 546
2 (13) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Kaavan keskeinen sisältö... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.2.1 Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet... 5 3.3 Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön luonto ja maisema... 5 3.3.1 Luontokohteet... 5 3.4 Maanomistus... 5 3.5 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 11 6.1 Ekologiset vaikutukset... 12 6.2 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 12 6.3 Sosiaaliset vaikutukset... 13 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 13
3 (13) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 19.9.2017 Piirrosnumero: 546 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Hillon kaupunginosassa korttelissa 704 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 15.9.2017 2 Kaupunkikehitysvaliokunta: 23.11.2017 51 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee noin 3 km Haminan keskustassa lounaaseen Hillon kaupunginosan korttelissa 704, jota rajaavat Satamantie, Syväsatamantie ja Poitzintie (vanha Hillontie). Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti Hillon kaupunginosassa. asemakaavasta
4 (13) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupungin omasta aloitteesta. Haminan uuden paloaseman tarveselvityksen hyväksymisen yhteydessä (kaupunginhallitus 5.6.2017 169) valittiin vaihtoehto 1, eli uuden paloaseman rakentaminen nyt kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden paloaseman rakentaminen. Uudelle paloasemalle valittu sijainti perustuu 5 vaihtoehtoisen rakennuspaikan vertailuun. Satamassa sijaitsee useita suuronnettomuusvaarallisia kohteita. Valitun paikan myötä pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika satamaan ja myös muihin, kuten Haminan keskustan kohteisiin lyhenee. Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu kaupunginhallituksen 5.6.2017 hyväksymään Haminan paloaseman tarveselvitykseen sekä kaupunginarkkitehdin 15.9.2017 päivättyyn vireilletulopäätökseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 15.9.2017. Kaavamuutosluonnos on päivätty 19.9.2017. Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa, julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 20.9.2017 sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 20.9. - 19.10.2017. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että noin 7000 m2:n kokoinen alue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) korttelissa 704 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), joka sallii julkisen palvelun rakennuksen rakentamisen tontille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue on rakentamaton, metsäinen teollisuus- ja varastoalueeksi kaavoitettu alue, joka rajautuu yleiseen tiehen, Satamantiehen lännessä, sekä katualueisiin, Syväsatamantiehen pohjoisessa ja Poitzintiehen (vanha Hillontie) idässä. Alue sijaitsee Haminan sataman välittömässä läheisyydessä, sataman sisääntulotien varrella.
5 (13) HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama, josta on säännölliset yhteydet kaikkiin merkittäviin eurooppalaisiin satamiin ja sitä kautta maailmalle. Se sijaitsee EU:n ja Venäjän rajapinnassa, E18- moottoritien ja rautatieyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Etäisyyttä Venäjän rajalle on n. 35 km ja Helsinkiin n. 150 km. EU:n itäisimpänä satamana sekä hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta Haminan satama on merkittävä kauttakulkureitti ja kaikkien kuljetusmuotojen keskipiste. Se on myös merkittävä logistiikan ja teollisuuden keskus. Sataman tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi KotkaHamina Satama Oy suunnittelee sataman toiminnan laajentamista. Haminassa laajenemisalueet ovat keskittyneet erityisesti sataman länsipuolelle Paksuniemeen ja Hillon alueelle. 3.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Noin 100 metrin päässä on muutamia pääosin kaupungin vuokratontteja, joissa yhdessä on majoitusta komennusmiehille. Lähimmät kaavoitetut asuintontit ovat noin 250-300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Etäisyyttä Haminan sataman portille ja Haminan (rautatie)asemalle on noin 1 km. 3.2.1 Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Kaava-alueella ei ole tiedossa arkeologisia kohteita. 3.3 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue on puuston peittämää ja osin kallioista aluetta. Tontti rajautuu kolmelta sivultaan katualueisiin ja etelässä on rakentamatonta teollisuusaluetta. Suunnittelualueen maisemaa hallitsee liikenneympäristö, tien piennaralueet, enemmän ja vähemmän luonnontilaiset tietä reunustavat viheralueet nurmialueineen, kallioineen ja metsikköineen, sekä isot teollisuus- ja varastohallit ja niiden asfaltoidut piha-alueet. 3.3.1 Luontokohteet Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin. 3.4 MAANOMISTUS Suunnittelualue on Haminan kaupungin omistuksessa.
6 (13) 3.5 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa sitä koskevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Kaavamuutos edistää erityisesti tavoitteiden 1., 2. ja 4. toteutumista. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu satama-alueeksi (LS). Maakuntakaavassa maaseutu ja luonto on annettu koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin silloin, kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan periaatteiden kanssa.
7 (13) KAAVAMUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). KAAVAMUUTOSALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan periaatteiden kanssa.
8 (13) Asemakaava Muutosalueella on voimassa 17.9.2002 hyväksytty ja 29.3.2004 lainvoiman saanut asemakaava 309. Suunnittelualueelle on määritelty seuraava kaavavaraus: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, jatkuvaa raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. KAAVAMUUTOSALUE Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta asemakaavasta Suunnittelualueella tehdyt aikaisemmat selvitykset: 1) Haminan yleiskaavan luontoselvitykset 2003 ja 2004 2) Haminan liikennesuunnitelma 2004 3) Pilaantuneiden maiden rekisteri 4) Muinaismuistojen inventointi 2006, Museovirasto 5) Kulttuuriympäristöohjelma, inventointiluonnos Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset (20.7.2017).
9 (13) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden paloaseman rakentaminen. Paloaseman tarveselvityksen yhteydessä valittu paloaseman uusi sijaintipaikka on voimassa olevassa asemakaavassa TY- eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavamuutoksella käyttötarkoitus on tarpeen muuttaa Y- eli yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka mahdollistaa uuden paloaseman rakentamisen sille valitulle paikalle. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vireille kaavamuutos on tullut kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 15.9.2017 (2, Dnro 456/17). Kaupunginhallitus on 5.6.2017 169 lautakuntakäsittelyjen 16.2.2017 ja 27.4.2017 jälkeen hyväksynyt Haminan paloaseman tarveselvityksen 1. vaihtoehdon mukaisesti. Myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta on hyväksynyt Haminan paloaseman tarveselvityksen 8.2.2017. Hyväksytty tarveselvitys perustuu Eteläisen Kymenlaakson pelastustoimen palvelutasopäätökseen vuosille 2014-2017. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat, vuokralaiset ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 15.9.2017. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehdessä ja kaupungin internetsivuilla Kuulutukset -kohdassa 20.9.2017. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen).
10 (13) 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon asiakaspalvelun ilmoitustaululla 20.9. - 19.10.2017 sekä kaupungin internetsivuilla. Yksi kirjallinen mielipide jätettiin kaavaluonnoksesta. Siinä kaavamuutosalueen naapurissa tilapäistä komennusmiesten majoitusliiketoimintaa harjoittava yritys kyseenalaistaa kaavamuutosalueen soveltuvuutta uuden paloaseman tontiksi, ja kysyy voiko maakuntakaavan merkintä LS estää asemakaavan muutoksen TYalueesta Y-alueeksi ja näin paloaseman rakentamisen. Yritys vastustaa kaavamuutosluonnoksessa esitettyä rakennusten suurimman kerrosluvun nostamista kolmeen, ja arvioi paloaseman rakentamisen myötä liikenteen lisääntyvän alueella ja tämän aiheuttavan häiriötä omalle liiketoiminnalle sekä lähistön asukkaille. Palautekirjelmässä esitetään myös vaatimuksia hulevesien ohjaamiseksi tontin länsipuolelle, savusukellusrakennusten ja -rakennelmien rakentamisen estämiseksi, rakennuksen sijoittamiseksi tontin Satamantien viereiseen sivuun, sekä korvausvaatimuksia Haminan kaupungille kaavamuutoksen aiheuttamista liiketoiminnan taloudellisista ym. menetyksistä yritykselle. Jätettyyn mielipiteeseen kaupunki antoi vastineen 3.11.2017 lähetetyllä kirjeellä: Kymenlaakson pelastuslaitoksen tekemässä tarveselvityksessä on tutkittu useita tonttivaihtoehtoja uuden paloaseman sijainniksi. Valinnan kriteereinä on ennen kaikkea tontin sijainti ja rakennettavuusolosuhteet. Kyseisellä sijainnilla parannetaan Haminan keskusta-alueen ja sataman toimintavalmiusaikaa. Valittu tontti sijaitsee lähellä satamaa ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia erityiskohteita. Se on liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmasuuntiin. Maakuntakaava ja yleiskaava ohjaavat asemakaavoitusta yleispiirteisellä tasolla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ei ollut lausunnossaan huomautettavaa asemakaavamuutoksen ja yleispiirteisempien kaavojen yhdenmukaisuudesta. Hulevedet tullaan ohjaamaan tontin länsi- ja pohjoispuolelle hulevesiverkostoon. Satamantiellä kulkee noin 1600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Satelliittipaloaseman tuoma liikenteen lisäys alueelle on arviolta noin muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Lisäys ei näin ollen ole merkittävä. Yleinen kokemus on, että julkinen, ympärivuorokautinen toiminta rauhoittaa lähiympäristöä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Paloaseman sijoittumisella naapuriin voidaan nähdä näin olevan myönteinen vaikutus. Voimassa olevissa asemakaavoissa (vuosilta 2004 ja 2006) suunnittelualue ja sen viereiset alueet ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan asutus poistuu alueelta jollakin aikataululla. Toki myös vallitseva tilanne huomioidaan. Tarveselvityksen jälkeen on ilmennyt, että paloasemarakennuksesta tulee kaksikerroksinen, joka on matalampi kuin tavanomaiset yksikerroksiset teollisuusrakennukset. Kerrosluku muutetaan kaavamuutokseen III:sta II:een. Rakennuksen sijoittelu tontilla tulee perustumaan pelastuslaitoksen toiminnallisiin vaatimuksiin.
11 (13) 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Saapuneissa lausunnoissa Kymenlaakson pelastuslaitokselta, ELY- keskukselta, HaminaKotka Satamalta, rakennusvalvonnalta ja ympäristötoimelta ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Haminan Veden kanssa on käyty keskustelua ja lausunto kaavaluonnoksesta on saatu suullisena. Haminan Vedellä ei ollut kaavaluonnokseen huomautettavaa. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä olon aikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 7500 m2. Kaavamuutos koskee osaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta korttelissa 704. Asemakaavaa muutetaan siten, että noin 7050 m2:n kokoinen alue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) korttelissa 704 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), joka sallii julkisen palvelun rakennuksen rakentamisen tontille. Noin 450 m2 TY-aluetta muutetaan samassa yhteydessä katualueeksi kaavarajoja tarkistettaessa. Suurin sallittu kerrosluku II säilyy. Luonnosvaiheessa ehdotettu suurin sallittu kerrosluku III on laskettu kaavaehdotuksessa II:een. Rakennusoikeus laskee suunnittelualueella tehokkuusluvun pienentyessä e=0.50:stä e=0.30:een. Y- tontin rakennusoikeudeksi tulee 2115 k-m2. Paloasemarakennus on suunniteltu sijoitettavan tontin keskelle itä- länsisuunnassa ja hälytysajoneuvojen kulku Syväsatamantien kautta. Kaavaan merkitään johtoa varten varattu alueen osa-merkintöjä, sillä kaavamuutosalueen kautta kulkee vesijohtoja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavojen vaikutukset arvioidaan osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavoitusmenettelyä. Menettelyä ohjaa ja valvoo ELY-keskus. Vaikutusten arviointia tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia eli läpi koko kaavaprosessin. Tietoa tuotetaan ja hyödynnetään pitkin valmistelua. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus MRL 9 sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset
12 (13) 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä. Voimassa olevassa kaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Suurimmat ilmaan kohdistuvien päästöjen lähteet satamassa ja sen lähialueilla ovat laivojen päästöt ja lastinkäsittelykaluston, kuljetusajoneuvojen, ja raideliikenteen vetureiden pakokaasut. Pakokaasupäästöt sisältävät, hiilivetyjä, häkää, hiilidioksidia, rikkioksidia, typen oksideja ja hiukkasia. Paikallisten päästöjen lisäksi alueen ilmanlaatua kuormittavat kaukokulkeumat Virosta ja Venäjältä sekä lounaistuulten mukana aina Keski-Euroopasta asti. Asemakaavamuutoksen vaikutukset ilman laatuun ovat nykytilaan verrattuna vähäisiä vaikka liikennemäärä paloaseman rakentuessa hieman kasvaakin. Satamantiellä kulkee noin 1600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uuden paloaseman tuoma liikenteen lisäys alueelle on arviolta noin muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Lisäys ei näin ollen ole merkittävä. Pääasiallisia melulähteitä sataman lähialueilla ovat lastinkäsittelyyn liittyvä toiminta ja harvemmin tapahtuva romun käsittely sekä liikenne. Satama-alueen koneista ja alueen liikenteestä aiheutuu tärinää. HaminaKotka Satama Oy:n toiminnan lisäksi alueen melutasoon vaikuttaa alueella toimiva teollisuus. Rakentamisen aikaiset mahdolliset täyttö- ja louhintatyöt aiheuttavat lisämelua. Kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää mm. hyvällä liikennesuunnittelulla, meluntorjuntatoimenpiteillä sekä riittävällä asukastiedotuksella. Suunnittelualue ei ulotu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue Ruissalo I sijaitsee noin kilometrin päässä kaavamuutosalueesta länteen. Alueiden välissä on kallioisia mäkiä, jotka estävät maakerrosten kautta tapahtuvan pohjaveden virtauksen Ruissalon pohjavesialueen suuntaan. Uuden paloaseman rakentamisella ei ole vaikutusta pohjavesiesiintymään eikä alueella sijaitsevien vedenottamoiden veden laadulle tai antoisuudelle. Vaikutukset pohjavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Lähin Natura 2000-alue, Suviranta sijaitsee suunnittelualueesta 2-3 km itään päin. Muut lähiseudun Natura-alueet ovat Salmilahti (n. 6 km länteen), Pappilansaari Lupinlahti ja Lupinlahti (n. 5 km itään) sekä Kirkkojärvi (n. 6 km koilliseen). Itäisen Suomenlahden Natura 2000 -alue sijaitsee n. 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueille ei ole odotettavissa. LSL:n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytöllä ei arvioida olevan vaikutusta alueiden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat edulliset, sillä alue on helposti liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei tarvitse rakentaa. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja kehittyy. Hyödyntämättömät maa-alueet ja yhdyskuntaverkostot saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Alue sijaitsee lähellä satamaa ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia erityiskohteita, sekä on liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen hälytysajoneuvojen nopeat
13 (13) lähdöt kaikkiin ilmansuuntiin. Sijoituksella parannetaan Haminan keskusta-alueen ja sataman toimintavalmiusaikaa. Vaikka paikka ei sijaitse meren rannalla, antaa se kuitenkin nykyistä paremman mahdollisuuden myös nopealle ja toimivalle venelähdölle. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä vähenee alueella, sillä kaavan sallima, tehokkuusluvulla osoitettu rakennusoikeus pienenee. Paloasemarakennuksesta on tulossa kaksikerroksinen, ollen kuitenkin matalampi kuin tavanomaiset yksikerroksiset teollisuusrakennukset. Yleinen kokemus on, että julkinen, ympärivuorokautinen toiminta rauhoittaa lähiympäristöä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Paloaseman sijoittumisella naapuriin voidaan nähdä näin olevan myönteinen vaikutus 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Suunnittelualue liittyy satama- ja teollisuusalueisiin. Asemakaavan toteutuessa ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakentaminen on suunniteltu aloitettavan vuonna 2018, jolloin paloasema olisi käyttöönotettavissa keväällä 2019. Haminassa 15.11.2017 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti