Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017
Talousarvioesitys 2018 Panostukset liikenneväyliin Vuosibudjetti noin Liikenneviraston henkilöstömäärä noin 2,2 mrd 640 htv Liikenneviraston väyläomaisuus 20 mrd Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,0 mrd arvosta 21.9.2017 Kristiina Tikkala 2
Liikenneviraston talousarviorahoituksen jakautuminen 2018 Perusväylänpito 65 % Väyläverkon kehittäminen 16 % Länsimetron avustus ja raideliikennehankkeet 2 % Elinkaarirahoitus 6 % Muut noin 11 % 2,2 MILJARDIA
4 Tiet, radat ja vesiväylät Suomen rataverkon pituus on 6000 kilometriä, josta 90 % yksiraiteista
Haasteet ja odotukset vaihtelevat Länsi Kuljetusketjujen toimivuus keskeisiin liikenteen solmupisteisiin ja satamiin. Etelä Riittävä kapasiteetti elinkeinoelämän valtakunnallisille ja kansainvälisille kuljetuksille. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka takaavat työvoiman liikkuvuuden. Kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeet. Pohjoinen Itä Yhteydet Venäjälle. Matkailun, kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden tarpeet. Saimaan kanavan toiminta. 27.11.2017 Liikennevirasto 5
27.11.2017 6
7
Rautatieliikenteen kilpailu Päästövähennystavoitteet Parlamentaarinen liikenneverkkoryhmä Liikennehallinnon virastouudistus Keskushallinto uudistus
27.11.2017 9
Hallituskaudella painotetaan perusväylänpitoa Korjausvelkaohjelman 2016-2018 kohteet Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016-2018 (600 M ) http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus (334 M ) 2017-2019 http://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/lisarahoituskohteet Tavoitteet: Asiakastarpeet (elinkeinoelämä, työmatkaliikenne, kaupunkiseutujen kasvu, liikenneturvallisuus), korjausvelan hallinta, digitalisaation ja uusien palvelujen edistäminen Yht. n. 300 kohdetta Toteutusaikataulua pidetään yllä sivustoilla Hankinta: Liikennevirasto ja ELY-keskukset Huom. Myös koko vuoden tietyöt: http://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/tietyot 10
MILJ. EUROA Perusväylänpidon rahoituksen kehitys 2015-2022 1600 1400 981 1398 1200 1000 800 600 966 291 925 95 86 94 104 314 331 337 453 1012 1024 1017 1017 90 110 110 110 106 103 319 311 359 352 352 400 200 525 541 540 520 508 555 555 555 0 2015 2016 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Tiet Radat Vesiväylät Korjausvelan vähentäminen
Hallituksen väylähankkeet RATAHANKKEET Luumäki - Imatra - Venäjän raja Pori Mäntyluoto radan sähköistys Turku Uusikaupunki -radan sähköistys Suunnitteluhanke Helsinki Turku nopea ratayhteys TIEHANKKEET Valtatie 4 Kirri Tikkakoski 139 M Valtatie 4 Oulu Kemi Valtatie 5 Mikkeli - Juva Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 12 Tillola - Keltti Länsimetron jatkon liityntäliikennejärjestelyt Kehä I Laajalahden kohta Hailuodon kiinteä yhteys VESIVÄYLÄHANKKEET Vuosaaren meriväylä Oulun meriväylä Kokkolan meriväylä AVUSTUKSET Raidejokeri Tampereen raitiotie 12
Käynnissä olevat kehittämishankkeet 2017 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 TIEHANKKEET Mt 101, Kehä I parantaminen Vt 8 Turku-Pori Vt 12 Lahden eteläinen kehätie E 18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke) Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Vt 5 Mikkelin kohta Vt 5 Mikkeli-Juva Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt 3 Tampere-Vaasa, Laihian kohta 1. vaihe Kt 77 Viitasaari-Keitele Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan tieinvestoinnit Vt 4 Oulu-Kemi Vt 22 Oulu-Kajaani-Vartius Perusväylänpidon tiehankkeet 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 RATAHANKKEET Helsingin ratapiha Keski-Pasilan länsiraide Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe Riihimäen kolmioraide Luumäki-Imatra Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Pori-Mäntyluoto sähköistys Pohjanmaan rata VESIVÄYLÄHANKKEET Rauman meriväylä Savonlinnan syväväylän siirto 15 16 17 18 19 20 Vt 1 Kirkkojärvi Mt 132 Klaukkalan ohikulku E18 Turun kehätie Mt 438 Vekaransalmen lossi Vt 9 Jännevirta Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi (Aurora) AVUSTUKSET - Länsimetro - Raidejokeri - Tampereen raitiotie
MILJ. EUROA Talousarvioesitys 2018 Kehittämishankkeet 700 600 500 400 300 200 100 0 639 98 561 552 530 517 22 106 474 107 123 114 409 56 54 109 367,2 340 109 108 273 278 324 215 343 215 35 216 35 55 35 35 35 65 35 35 89 35 83 16 21 32 55 50 31 34 19 09 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 35. Valtionavustus länsimetro 36. Valtionavustus raideliikennehankkeet 70. Jäänmurtaja 76. Maa- ja vesialueet 77. Väyläverkon kehittäminen 78. Eräät väylähankkeet 79. Elinkaarirahoitushankkeet 14
Pääteiden investoinnit 2007-2016 Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat 2007 esitti pääteiden investointitarpeiksi 6 500 M vuoteen 2030 mennessä, josta 3 800 M oli runkoteillä. Vuosina 2007 2016 pääteiden kehittämiseen myönnetyt sopimusvaltuudet ovat olleet yhteensä 3 490 M, josta E18-tien elinkaarihankkeisiin 2 240 M. Kehittämiskohteet ovat keskittyneet raskaan liikenteen runkoyhteyksille. 15
Tieliikenne
Miljoonaa matkustajaa Miljoonaa tonnia Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenne 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Rautateiden henkilöliikenne 2007-2016 2007 2009 2011 2013 2015 Yhteensä Lähiliikenne Kaukoliikenne 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vuonna 2016 Rautateiden tavara- ja 2007-2016 henkilöliikenne kasvussa Rautateiden tavaraliikenne Yhteensä Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne 2007 2009 2011 2013 2015 Rautatieliikenteen kilpailu Päästövähennystavoitteet ja kestävät kulkumuodot
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rataverkon tila Rataverkon ominaisuudet täyttää pääosin asetetut vaatimukset. Ratapihoilla kuitenkin suuria perusparantamistarpeita Km 1 000 Huonosta kunnosta johtuvat rajoitukset 800 600 400 200 0 Rataosat, joilla on huonon kunnon takia nopeusrajoitus (km) 18
Tulevat tarpeet Tavaraliikenne-ennuste 2025 (39,3 Mt.) Välityskykypuuteet Sähköistys 19
27.11.2017 20
27.11.2017 21
27.11.2017 22
23
24
25
Tieverkkoon liittyviä haasteita Laajan tieverkon ylläpito. Alemman tieverkon kunnon heikentyminen. Päätieverkon palvelutaso; nopeus, liittymät, turvallisuus, ohituspaikat Kaupunkiseutujen hankkeet; maankäytön kehittäminen edellyttää liikenneväylien kehittämistä. Akuutteja mm. Vaasa, Jyväskylä, Tampere, Raisio, Naantali. Onnettomuudet; suistumis- ja kohtaamisonnettomuudet Päästövähennystavoitteet. Melu. 26
Rataverkon kehittämisen haasteita Monien ratapihojen huono kunto. Suuria perusparannustarpeita mm. Joensuu, Kuopio, Oulu, Tampere. Välityskyky- ja kapasiteettiongelmat; Päärata, Jyväskylän rata, Rantarata, Oulu-Kontiomäki. Eteläisen Suomen rataverkon kapasiteettiongelmat; Espoon kaupunkirata, Pasila-Riihimäki II, Pisara. Nopean henkilöjunaliikenteen mahdollistaminen; välisuojastuspisteet, kohtaamispaikat. Raskaan tavaraliikenteen akselipainon nostot. Sähköistyksen puutteet, esim. Ylivieska-Iisalmi, Hanko-Hyvinkää. Sähkö- ja turvalaitteiden ikääntyminen. Vähäliikenteisten ratojen huono kunto. Tasoristeysten määrä. 27
Vesiväyliin liittyviä haasteita Jäänmurtopalveluiden saatavuus ja palvelutaso ankarina jäätalvina. Tarkoituksenmukainen väyläsyvyys. Toimivien maaväyläyhteyksien turvaaminen satamiin. Väylämaksut. Sisävesien rooli pitkään laskussa. Saimaan kanavan kehittäminen; sulkujen pidentäminen. 28
Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen Uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset Kaupungistuminen Kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos Kasvihuonepäästöjen vähennystarve 29
Tulevaisuuden verkot Kehittämistoimenpiteet VERKOT TIETO PALVELUT Viestintäverkkoja kehitetään tukemaan liikenteen palveluja ja automaatiota. Automaatio ja robotisaatio palvelevat tulevaisuuden liikennettä ja väylänpitoa Kestävien kulkumuotojen käyttöä lisätään palvelutasoa parantamalla ja maankäytön ja liikenteen yhteistyöllä Väyläverkon korjausvelkaa vähennetään pitkäjänteisen perusväylänpidon toimin Väyläverkkoa kehitetään palvelemaan paremmin tulevaisuuden liikennettä 30
Vaikka korjausvelan kasvu on nyt pysäytetty, rahoitusvaje on tosiasia. Päällysteiden tarve kunnon pitämiseksi ennallaan on noin 180 miljoonaa (rahoitus n. 130 milj. eur/v). Yhden miljoonan euron vähennys leikkaa päällystysohjelmaa 25 kilometriä. Siltoihin kohdistuvan rahoituksen tarve noin 60 miljoonaa (rahoitus n. 45 milj. eur/v). Olemassa olevan verkon kunnosta on pidettävä huolta. Korjausvelka on hoidettava pitkäjänteisesti! 31
Väyläverkkoa on myös kehitettävä. Suomi oli 10. Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) kilpailukykyvertailussa. 2000-luvun alussa kolmena vuonna vertailun ykkönen. Suomen yhtenä heikkoutena infrastruktuuri (26.sija). Esim. teiden laadussa Suomen sijoitus on pudonnut. Kilpailukykytekijöitä Saavutettavuus Vientiteollisuuden toimintaedellytykset Työvoiman liikkuvuus Maankäytön mahdollisuudet (asuntotuotanto) Meri- ja lentoliikenne Suuret tavoitteet suuret kehittämistoimet Digitalisaatio Pitkäjänteisyys 32
Julkaistuja tulevaisuudennäkymiä Pitkäjänteisyyttä tarvitaan liikennepolitiikkaan - yhteiskunnan kehittämisen suunta Liikenneratkaisut kiinteässä yhteydessä muuhun yhteiskunnan kehittämisen Asiakastarpeet, elinkeinoelämän kilpailukyky, matka- ja kuljetusketjut Suurimmat vaikutukset saman suuntaisista ratkaisuista Infrarakentamiseen käytettävät rahat suuria (25 v. liikenneinfraan 80 Mrd ), saadaanko suuria vaikutuksia? 24.3.2017 33
Suomikin tarvitsee pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan 34
Kiitos mielenkiinnosta! Rami Metsäpelto rami.metsapelto@liikennevirasto.fi