Kuntotutkimus, Linnukan koulu

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIMINGAN KUNTA Kuntotutkimus, Linnukan koulu Tutkimusselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29224a

Tutkimusselostus Tommi Riippa / Mauri Sakko Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen kohde... 1 1.1 Tutkimuksen tarkoitus... 1 1.2 Tehdyt tutkimukset ja tutkimuksen rajaus... 1 1.3 Tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 1 2 Yleistiedot... 3 2.1 Tutkimuskohde... 3 2.2 Tutkimuksen tekijät... 3 2.3 Tutkimuksen ajankohta... 3 2.4 Muut mahdolliset tahot... 4 3 Kohteen yleiskuvaus... 4 3.1 Paikannuskuvat... 4 3.2 Tiedossa olevat sisäilma- ja muut ongelmat... 6 4 Lähtötiedot... 6 4.1 Asiakirjat... 6 4.2 Rakennusten historiatiedot... 7 5 Tutkimusmenetelmät ja käytetty laitteisto... 7 6 Tutkimusten tulokset... 8 6.1 Linnukan koulu, B-osa... 8 6.1.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot... 8 6.1.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset... 9 6.1.2.1 Kellarikerros... 9 6.1.2.2 Ulkoseinät... 14 6.1.2.3 Väli- ja yläpohjat... 17 6.1.2.4 Ilmanvaihto... 21 6.2 Linnukan koulu, A-osa... 23 6.2.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot... 23 6.2.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset... 24 6.2.2.1 Alapohja... 24 6.2.2.2 Julkisivut, ulkoseinät ja sokkeli... 26 6.2.2.3 Välipohjat... 29 6.2.2.4 Yläpohjat... 30 6.2.2.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet... 32 6.3 Linnukan koulu, ruokalasiipi... 33 6.3.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot... 33 6.3.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset... 34 6.3.2.1 Alapohja... 34 Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

Tutkimusselostus Tommi Riippa / Mauri Sakko 6.3.2.2 Julkisivut, ulkoseinät ja sokkeli... 36 6.3.2.3 Kellarikerros... 40 6.3.2.4 Väli- ja yläpohjat... 41 6.3.2.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet... 41 6.4 Yhteenveto materiaalinäytteiden mikrobianalyysituloksista... 42 6.5 Toimenpide-ehdotukset... 43 7 Päiväys ja allekirjoitukset... 46 Liitteet:... 46 Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 1 (65) Kuntotutkimus, Linnukan koulu 1 Tutkimuksen kohde Kohteena oli Linnukan koulu osoitteessa Linnukkatie 5-7, 91900 Liminka. Tutkimusalueeseen kuuluu myös viereinen Limingan lukio, josta on kuitenkin erillinen tutkimusselostus (29224b). 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusten tarkoituksena oli arvioida kohteen rakennusteknistä kuntoa ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuutta. 1.2 Tehdyt tutkimukset ja tutkimuksen rajaus Tutkimukset koostuivat aistinvaraisista havainnoista, kosteusmittauksista, rakenneavauksista sekä näytteenotoista. Riskialttiiksi arvioiduista rakenteista otettiin materiaalinäytteitä, jotka lähetettiin mikrobiviljelyyn. Selvityksen aikana mitattiin myös pistokoemaisesti paine-eroa ulkoilmaan nähden. 1.3 Tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Koko rakennus Sokkelin vierustalle lammikoituu pintavesiä puutteellisten maanpinnan kallistusten sekä osaksi puuttuvien sadevesikaivojen/betonikourujen takia. Rakennuksen kellaritiloissa on seinien alaosissa ja lattiarakenteissa poikkeavaa kosteutta, mikä johtunee maaperän kosteuden nousemisesta rakenteisiin. Rakennusosissa on todennäköisesti alkuperäisiä salaojajärjestelmiä, joiden toiminta on kyseenalaista. Suositamme kaivamaan rakennuksen ympäriltä maanpinnan auki ja asentamaan perustuslinjan alapuolelle uudet salaojaputket. Perusmuuria vasten asennetaan tässä yhteydessä ulkopuolinen lämmöneristys (esim. EPS) sekä vedeneristys, ja maanpinta muotoillaan viettämään poispäin rakennuksesta. Sopiva maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (RakMk C2). Nykyistä sadevesijärjestelmää tulee parantaa siten, että kaikkien rakennuksen syöksytorvien alapuolella on sadevesikaivot. B-osa B-osaa palvelevat tuloilmakoneet sijaitsevat kellarin ilmanvaihtokonehuoneessa B048, jossa aistittiin ummehtunutta hajua ja todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteissa. Lisäksi tuloilmakoneisiin otetaan ulkoilmaa maanalaisen, betonipintaisen tunnelin kautta, jonka pohjalle oli kertynyt vettä. Ilmanvaihtokonehuoneesta ja tunnelista voi kulkeutua epäpuhtauksia tuloilman mukana koko B-osan sisäilmaan, joten suositamme vaihtoehtoisesti ilmanvaihtokoneiden siirtämistä tai uusimista ylempään kerrokseen (muutostyöt uudelle ilmanvaihtokonehuoneelle), tai kellarin ilmanvaihtokonehuoneen perusteellisia korjaustoimenpiteitä, joilla estetään kosteuden pääsy rakenteisiin ja korjataan jo aiheutuneet kosteus- ja mikrobivauriot. Korjaus- tai muutostöiden yhteydessä tulee varmistaa, että tuloilmakoneisiin johdetaan mahdollisimman puhdasta ulkoilmaa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (RakMK D2). Ilmanvaihtokoneet ja -kanavat tulee lopuksi puhdistaa. Kellarin maanvastaisissa ulkoseinissä sekä laajennuksen yhteydessä väliseiniksi jääneissä vanhoissa ulkoseinissä on eristeenä mikrobivaurioituneita lastuvillalevyjä. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 2 (65) Kaikki ko. seinien lastuvillalevyt tulee poistaa ja perusmuurin sisäpinnalle asennettu piki tulee jyrsiä pois. Maanvastaisiin ulkoseiniin asennetaan perusmuurin ulkopuolelle uusi lämmöneristys sokkelin yläreunaan asti sekä patolevytys. Suositamme poistamaan kellarin alapohjan mikrobivaurioituneet lastuvillalevyt, uusimaan lattian eristyksen esim. EPS-levyillä sekä valamaan uuden pintalaatan. Kellarin lattiaan ei ole suositeltavaa asentaa tiivistä päällystettä tai pinnoitetta. B-osan ensimmäisen ja toisen kerroksen levyverhoilluissa ulkoseinissä on betonikuoren ulkopuolella mikrobivaurioituneita lastuvillalevyn jäämiä, ja ikkunaliittymien tilkkeissä on runsasta mikrobikasvua. Suositamme jyrsimään lastuvillalevyt huolellisesti pois ulkoseinistä, sekä poistamaan tilkkeet ikkunoiden ympäriltä. Ikkunat käytetään irti ja kunnostetaan. Ikkunoiden uusimista tässä yhteydessä tulee harkita. Yläpohjan mineraalivillat tulee uusia vanhojen vuotokohtien sekä kaikkien viemärin tuuletusputkien ympärillä. Liikuntasalin pohjoispuolella on lämpövuotoon viittaavaa paannejäätä, joten suositamme parantamaan välikattotilassa kyseisen kohdan tuuletusta, tiivistämään mahdolliset vuotoilmareitit sekä tarvittaessa uusimaan eristeet. Yläpohjan palopermannon alapuolisesta lastuvillalevystä otettiin kolme materiaalinäytettä, joista yhdessä oli viite vauriosta. Lastuvillalevyjen poistaminen yläpohjasta on suositeltavaa. Länsipuolen sisäänkäynnin yläpuolisen parvekkeen betonilaatta tulee kunnostaa tai koko parveke poistaa. A-osa Ruokalan kaakkoisnurkassa valuu sadevesiä räystäältä ulkoseinälle, ja ulkoseinäeristeet olivat kyseisellä kohdalla mikrobivaurioituneet. Suositamme avaamaan ko. seinärakenteen ja uusimaan vaurioituneet eristeet. Räystään liitoskohta ja sadevesikouru tulee korjata siten, ettei sadevesiä kulkeudu seinälle. Myös muualla ulkoseinillä olevat vaurioituneet riskikohdat tulee korjata. Luokassa A214 on koettu sisäilmaongelmia, mikä voi johtua ruokalan vesikaton liitoskohdasta/yläpohjasta tulevista ilmavuodoista. Suositamme tiivistämään seinän sisäpuolisen halkeaman sekä ikkunaliittymät mahdollisten ilmavuotojen estämiseksi. Keittiön viereisessä astianpalautustilassa sekä linjastossa on suositeltavaa vaihtaa lattiapäällyste vinyylilaatoista paremmin kosteutta kestävään materiaaliin, esim. keraamisiin laattoihin, joiden saumoista pääsee haihtumaan kosteutta. Keittiön ovien kohdalle tulee asentaa yliajokynnykset. Ruokalasiipi Ruokalasiiven kellarissa on laaja-alaisia kosteusvaurioita ja lattialla oli tutkimusaikana vettä. Yläpuolisissa tiloissa on koettu aiemmin sisäilmaongelmia, mutta muovimattojen asennuksen jälkeen (2014 2015) tilanne on koettu paremmaksi. Matot ovat todennäköisesti tiivistäneet vuotoilmareittejä kellarista. Kellarin rakennetyyppejä ei selvitetty tässä yhteydessä, mutta ne ovat todennäköisesti vastaavat kuin B-osalla. Suositamme poistamaan kellarista kaikki mikrobivaurioituneet rakenteet sekä estämään kosteuden pääsyn rakenteisiin (kts. toimenpide-ehdotukset, koko rakennus). Kellarin tulee alipaineistaa yläpuolisiin tiloihin nähden. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 3 (65) 2 Yleistiedot 2.1 Tutkimuskohde Ruokalasiiven alapuolisesta putkikanaalista voi kulkeutua epäpuhtauksia rakennusosan sisäilmaan. Suositamme alipaineistamaan kanaalin ulos johtavan poistopuhaltimen avulla, sekä tiivistämään tarkastusluukun. Ikkunaliittymien alapuolisissa ulkoseinäeristeissä on mikrobivaurioita, mikä johtunee vesipeltien epätiiveyksistä. Suositamme uusimaan rakennusosan vesipellit ja tarkastamaan asennusten yhteydessä ulkoseinäeristeiden kunnon. Mikrobivaurioituneet eristeet tulee uusia. Ruokalasiiven laajennusosan ulkoseinissä sekä väliseinäksi jääneen ulkoseinälinjan eristeissä on pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja, joten muurattujen seinien sisäpinnalle on suositeltavaa asentaa tiivis, yhtenäinen pinnoite (rappaus/vesieriste tmv.) Tutkimusaikana oli ruokalasiivessä voimakas alipaine, mikä johtui tuloilmakoneen katkenneesta hihnasta. Ilmanvaihtokoneiden toiminta tulee varmistaa säännöllisesti. Luokan 42 lattian paikallisen kosteuspoikkeaman syy ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on suositeltavaa selvittää rakennetta avaamalla. Tiedot rakennuksesta perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Linnukan koulu on useassa osassa, vuosina 1959, 1961, 1990 ja 1995 1996 rakennettu koulurakennus, jossa on kaksi kerrosta sekä kellaritiloja. Alapohjarakenteena on maanvarainen laatta tai maanvastainen kantava laatta. Rakennusosat ovat betoni-/tiilirunkoisia, ja pääasiallisena julkisivumateriaalina on rappaus tai levyverhous. Rakennusosien vesikatot ovat harja- tai pulpettikattomuotoisia ja vesikatteena on peltikate. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty lämpöverkkoon ja lämmönjako on toteutettu vesikiertoisilla lämmityspattereilla sekä pieneltä osin lattialämmityksellä. 2.2 Tutkimuksen tekijät Tommi Riippa Mauri Sakko 2.3 Tutkimuksen ajankohta Tutkimuskäynnit suoritettiin 9.2. 17.3.2016 välisenä aikana. 9., 11., 16. ja 18.2.2016, rakennetutkimukset / B-osa (Riippa, Sakko) 25.2 ja 29.2.2016 kosteuskartoitus ja rakennetutkimukset / A-osa ja ruokalasiipi (Riippa, Sakko) 2.3.2016 rakennetutkimukset ja kosteusmittaukset / A-osa ja ruokalasiipi (Sakko) 10.3.2016 yläpohjan kuntotutkimus, kosteusmittaukset / A- ja B-osa sekä ruokalasiipi (Riippa, Sakko) 17.3.2016 rakennetutkimukset / A- osa ja ruokalasiipi sekä lukio (Riippa, Sakko) Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 4 (65) 2.4 Muut mahdolliset tahot Rakenneavaukset tutkimuskäyntien aikana toteutti Limingan kunnan tekninen toimi. 3 Kohteen yleiskuvaus 3.1 Paikannuskuvat Rakennusosat: B-osa A-osa Ruokalasiipi Lukio Linnukan koulu, B-osa ( ala-aste, 1959 + laajennusosa, 1995 1996): Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 5 (65) Linnukan rakennus, kellarikerros, osa B B034 B028 B048 Linnukan koulu, A-osa (1996): Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 6 (65) Linnukan koulu, ruokalasiipi ( yläaste 1961, laajennusosa 1990): 3.2 Tiedossa olevat sisäilma- ja muut ongelmat Lähtötietojen perusteella Linnukan koulun tiloissa on esiintynyt oireilua jo pitkään. Tammikuussa 2014 valmistuneen tilakohtaisen riskianalyysin (Inspector Sec Oy) yhteydessä tehtyyn käyttäjäkyselyyn vastanneista oli 81 % epäillyt rakennuksessa olevan sisäilmaongelmia, ja 63 % vastaajista oli kokenut rakennuksessa oleskeluun liittyvää oireilua (vastausprosentti 87 %). Vuosien 2014-2015 aikana on Linnukan koulussa tehty erinäisiä korjaustoimenpiteitä, ja mm. B-osan kellarin lattiarakenteet on kapseloitu. Saatujen tietojen perusteella oireilua kuitenkin esiintyi vielä korjausten jälkeen. Käyttäjäkyselyä ei ole uusittu eikä muuta sisäilmaan liittyvää kyselyä ollut tutkimusselostusta tehtäessä käytössä. 4 Lähtötiedot 4.1 Asiakirjat Rakennuksesta oli käytettävissä mm. seuraavat asiakirjat: - B-osan rakennepiirustuksia / Insinööritoimisto Matti Ojala, 1959 - Ruokalasiiven rakennepiirustuksia / Insinööritoimisto Reino Niemitalo Ky, 1990 - A- ja B-osan rakennepiirustuksia / Insinööritoimisto Taponen & Heiskari Oy,1995 - Tilakohtainen riskianalyysi, tutkimusraportti / Inspector Sec Oy, 13.1.2014 - Kuntotutkimus / Projektipalvelu Prodeco Oy, 1.4.2014 - Sisäilmatutkimus / Projektipalvelu Prodeco Oy, 17.2.2015 - Homekoiratutkimus / Inspecta Oy, 17.1.2016 Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 7 (65) 4.2 Rakennusten historiatiedot 1959 kansalaiskoulu ( ala-aste ) rakennetaan 1961 yläaste rakennetaan 1990 ns. ruokalasiiven laajennusosa rakennetaan 1995-1996 A-osa rakennetaan, B-osa saneerataan kokonaisuudessaan 2004 Limingan lukio rakennetaan 2009 yläaste puretaan 2014-2015 Linnukan koulun korjaustöitä 5 Tutkimusmenetelmät ja käytetty laitteisto Riskiarviointi rakennepiirustuksista Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Kosteusmittaukset (pintakosteus- ja viiltomittaus, kosteusmittaus rakenteista) - pintakosteudenosoitin GANN Hydrotest LG3, teleskooppipinta-anturi LB70 - kosteus- ja lämpötilamittari Vaisala, mittapää HM42 Rakenneavaukset Materiaalinäytteet rakenteista - näytteiden analysointi mikrobilaboratoriossa (Kiralab) Painesuhteiden mittaus - paine-eromittari Huato S150-DP, Diff-Pressure Data Logger Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 8 (65) 6 Tutkimusten tulokset 6.1 Linnukan koulu, B-osa Linnukan koulun länsipuolella sijaitseva B-rakennusosa on rakennettu vuonna 1959 ja se on saneerattu kokonaisuudessaan vuonna 1996. A-osan rakentamisen (1995-1996) yhteydessä on B-osaa laajennettu entisen sisäpihan puolelta (kuva 1). Rakennusosan kellarissa on mm. teknisen työn luokkia, kiinteistöhuollon tiloja, sosiaalitiloja ja ilmanvaihtokonehuone, joiden lisäksi laajennusosaan on tehty kirjasto. Ensimmäisessä/toisessa kerroksessa on mm. luokka-asteiden 1-6 opetustilat, opettajien tilat sekä liikuntasali. 1959 rakennettu osa 1995-1996 rakennettu osa Kuva 1. B-osaa on laajennettu entisen sisäpihan puolelta. 6.1.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot Kellarikerros B-osan kellarin sisäilmassa oli teknisen työn luokista tulevien hajujen (mm. puunkäsittely, metallityöt) lisäksi aistittavissa ummehtunutta hajua. Selkeimmät hajuhavainnot tehtiin ilmanvaihtokonehuoneessa B048 ja sen viereisellä käytävällä B034 sekä lukuhuoneessa B003. Liikuntasalin portaikon alustilassa oli voimakas homeen haju. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 9 (65) 1 ja 2. kerros B-osan ensimmäisen ja toisen kerroksen sisäilmassa ei aistittu tavanomaisesta poikkeavia hajuja, lukuun ottamatta käytävällä säilytettävistä ulkovaatteista tulleita hajuja. 6.1.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset 6.1.2.1 Kellarikerros Rakennetyypit Käytössä olleiden piirustusten perusteella B-osan kellarin alapohjarakenteena on pääosin: - lattiapäällyste (yl. muovimatto) (- kapselointi) - betonilaatta 50 mm - lastuvillalevy (toja) 50 mm / reuna-alueilla 100 mm - bitumiliuos+bitumisively - betonilaatta 60 mm - pohjatäyttö Kapselointia ei ole toteutettu laajennusosalla, jossa on alapohjarakenteena kantava betonilaatta ja polystyreenieristys, ja lattiapäällysteenä on mm. vinyylilaattaa. Maanvastaisten ulkoseinien rakenne on piirustusten perusteella: - rappaus, tasoite - tiilimuuraus 130 mm - lastuvillalevy (toja) 100 mm - bitumiliuos+bitumisively - betoni 200 mm Kuva 2. B-osan perustusleikkaus L8-L8 Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 10 (65) Havainnot B-osaa ympäröivä maanpinta on kuvan 2 mukaisesti hieman kellarikerroksen ikkunoiden alapuolella. Maanpinta viettää loivasti pohjoisen suuntaan, ja rakennusosan lounaisnurkassa havaittiin sulamisvesien lammikoituneen sokkelia vasten (kuva 3). Sokkelissa havaittiin pinnoitevaurioita. Metallityöluokan B028 ikkunan vesipelti on maanpinnan tasalla, mikä aiheuttaa riskin sade- ja sulamisvesien pääsylle rakenneliitokseen (kuva 4). Kuva 3. Sulamisvesiä on lammikoitunut Kuva 4. Luokan B028 ikkunan vesipelti sokkelia vasten lounaisnurkassa. on maanpinnan tasalla. Kellarin käytävällä B034 havaittiin väliseinän alaosassa merkkejä maaperästä nousevasta kosteudesta ja pintailmaisimella kosteuspoikkeamaa (kuva 5). Ilmanvaihtokonehuoneessa B048 havaittiin eteläpuolen maanvastaisen seinän alaosan olevan märkä (kuva 6). Kuva 5. Kellarin käytävän B034 väliseinän alaosassa kosteuspoikkeamaa. Kuva 6. Ilmanvaihtokonehuoneen B048 maanvastaisen seinän alaosa on märkä. Kosteuskartoitus ja mittaukset Rakenteiden kosteuseroja selvitettiin pintailmaisimen avulla pistokoemaisesti ja kalusteita siirtämättä, jonka jälkeen rakennekosteuksia mitattiin rakenteisiin tehdyistä porarei istä sekä ns. viiltomittausmenetelmällä lattiapäällysteiden alta. Tulokset on esitetty viitteellisesti kuvassa 7 sekä taulukoissa 1 ja 2. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 11 (65) = kosteuspoikkeamaa seinän/pilarin alaosassa PR4 VM3 VM1 = kosteuspoikkeamaa lattiarakenteessa VM4 PR3 B034 VM2 B028 PR1 B048 PR2 Kuva 7. Kosteuskartoituksen tulokset ja kosteusmittauskohdat, B-osa, kellari. Suuntaa antava kuva Taulukko 1. Viiltomittausten tulokset, Linnukan koulun B-osa Sijainti / mittauskohta Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus RH [%] Abs.kosteus [g/m 3 ] B-osa (1959), kellari VM1; kirjasto B004, pilarin vierestä 19,7 92,0 15,6 VM2; kirjasto B004, pilareiden väli 19,7 94,1 16,0 VM3; kirjasto B004, seinän vierestä 20,1 85,6 14,9 VM4; lukuhuone B003, keskeltä 20,1 81,6 14,2 < 75 % RH 75 80 % RH 80 85 % RH >85 % RH Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 12 (65) Taulukko 2. Rakenteiden kosteusmittausten tulokset, Linnukan koulun B-osa Sijainti / mittauskohta Lämpötila [ C] B-osa, kellari PR1 (M1); IV-konehuone B048, väliseinän alaosa, mineraalivillaeristeen keskeltä PR2 (M2); IV-konehuone B048, väliseinän alaosa, mineraalivillaeristeen keskeltä PR3 (M5); Metallityöluokka B028, maanvastainen ulkoseinä, ~2 cm betonipinnasta PR4 (M27); Käytävä B034, väliseinän (ent. ulkoseinän) alaosa, tojalevyeristeen keskeltä < 75 % RH 75 80 % RH 80 85 % RH >85 % RH Suhteellinen kosteus RH [%] Abs.kosteus [g/m 3 ] 14,7 87,4 11,1 8,7 81,7 7,1 5,0 96,0 6,6 19,1 82,9 13,6 Laajennusosan kirjastossa B004 ja lukuhuoneessa B003 todettiin vinyylilaattojen alapuolella korkea 80 % suhteellinen kosteus (VM1-VM4). Alkuperäisen rakennusosan seinien ja pilareiden alaosissa todettiin pintailmaisimella paikallisia kosteuspoikkeama-alueita, ja IV-konehuoneen väliseinän alaosassa todettiin eristetilassa korkea suhteellinen kosteus (PR1-PR2). IV-konehuoneen seinien alaosissa havaittiin kosteusjälkiä. Metallityöluokan B028 maanvastaisen ulkoseinän alaosassa oli eristekerroksen (tojalevy) ulkopinnalla korkea suhteellinen kosteus (PR3). Laajennuksen yhteydessä väliseinäksi jääneen entisen ulkoseinän alaosasta mitattiin eristetilassa (toja-levy) korkea suhteellinen kosteus (PR4). Rakenneavaukset ja mikrobianalyysit B-osan kellarin maanvastaisten seinien alaosiin tehtiin yhteensä 5 kpl rakenneavauksia, joiden lisäksi väliseiniksi jääneitä entisiä ulkoseiniä avattiin kahdesta kohdasta. Materiaalinäytteitä otettiin mikrobiviljelyyn ko. rakenneavauskohdista sekä ilmanvaihtokonehuoneen väliseinän ja korvausilmatunnelin mineraalivillaeristeistä. Rakenneavausten perusteella kellarin ulkoseinärakenteet ovat piirustusten mukaiset, eli sisäpuolisen tiilimuurauksen takana on eristeenä lastuvillalevy, ja betonimuuria vasten on pikisively (kuvat 8 ja 9). Kaikista kellarin ulkoseinien (nykyisten ja entisten) rakenneavauksista tuli voimakasta homeen hajua, ja lastuvillalevyjen todettiin laboratorioanalyysin perusteella mikrobivaurioituneen (materiaalinäytteet 3-8 ja 27). Ilmanvaihtokonehuoneen väliseinän alaosan (materiaalinäytteet 1 ja 2) sekä korvausilmatunnelin (materiaalinäyte 11) mineraalivillaeristeet ovat mikrobivaurioituneet. Rakenneavaus- ja näytteenottokohdat on esitetty kuvassa 10. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 13 (65) Kuva 8. Maanvastaisen ulkoseinän Kuva 9. Väliseinän / entisen ulkoseinän rakenneavaus, luokka B028. rakenneavaus, luokka B014. Materiaalinäyte 3, vvv Materiaalinäyte 4, vvv Materiaalinäyte 7, vvv Materiaalinäyte 8, vv Materiaalinäyte 27, vvv B034 B028 Materiaalinäyte 5, vvv B048 Materiaalinäyte 6, vvv Materiaalinäyte 2, vvv Materiaalinäyte 11, vv Materiaalinäyte 1, vvv Kuva 10. B-osan kellarista otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (vv = viite vauriosta, vvv = vahva viite vauriosta). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 14 (65) 6.1.2.2 Ulkoseinät Rakennetyypit Käytössä olleiden piirustusten ja tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella B- osassa on osaksi betoni-kevytbetoni ulkoseinärakenne, jonka ulkopuolelle on tehty vuoden 1996 saneerauksessa eristerappaus: - sisäpuolinen pinnoite - betoni ~200 mm - kevytbetoni ~200 mm - kova mineraalivilla ~50 mm - teräsverkko, rappaus ja maali Osaksi ulkoseinärakenteena on ulkopuolelta levyverhoiltu betonirunkoinen seinä, josta on vuoden 1996 saneerauksessa poistettu lastuvillalevyeriste ja korvattu se mineraalivillalla: - sisäpuolinen pinnoite - betoni ~200 mm - mineraalivilla ~150 mm (ent. toja-levy) + koolaus ja puurunko - ts-kipsilevy - pystykoolaus - vaakakoolaus - kuitusementtilevy Kuva 11. B-osan ulkoseinät ovat osin levyverhoiltuja ja osin eristerapattuja. Havainnot Liikuntasalin pohjoispuolella havaittiin räystäälle muodostuvan paannejäätä, mikä kastelee ulkoseinäpintaa (kuva 12). Liikuntasalin itäpuolen ulkoseinän alaosassa havaittiin rappauksen irtoavan alustastaan (kuva 13). Länsipuolen sisäänkäynnin yläpuolisen kattamattoman parvekkeen betonilaatta on huonokuntoinen ja näkyvissä olevat raudoitukset ovat korroosiovaurioituneet (kuva 14). B- ja A-osan liitoksessa havaittiin ulkoseinä- ja lattiarakenteen halkeamia (kuva 15). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 15 (65) Kuva 12. Liikuntasalin pohjoisseinustan räystäälle kertyy paannejäätä. Kuva 13. Liikuntasalin itäseinustan alaosassa irtoaa rappaus alustastaan. Kuva 14. Kattamattoman parvekkeen betonilaatta on huonokuntoinen. Kuva 15. Rakenteissa halkeamia B- ja A-osan liitoskohdassa. Rakenneavaukset ja mikrobianalyysit Eristerapattua ulkoseinärakennetta avattiin liikuntasalin pohjois- ja itäseinustalta (kuvat 16 ja 16a), ja kyseisistä kohdista otettiin mineraalivillaeristeestä materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn (M9, M10). Molemmissa näytteissä oli tavanomainen mikrobilajisto, mutta itäseinustalta otetussa näytteessä M10 esiintyi mikrobeja kohtalaisesti ( heikko viite vauriosta). Kuva 16. Liikuntasalin pohjoisseinustan rakenneavaus (M9). Kuva 16a. Liikuntasalin itäseinustan rakenneavaus (M10). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 16 (65) B-osan levyverhoiltuihin ulkoseinärakenteisiin tehtiin 6 kpl rakenneavauksia. Rakenneavauksista havaittiin tuulensuojakipsilevyjen ulkopinnalla valumajälkiä, mikä johtunee vesipeltien reunoilta rakenteeseen päässeistä vesistä (kuva 17). Myös mineraalivillaeristeiden ulkopinnalla havaittiin paikallisia vesipeltien tiiveyspuutteista aiheutuneita tummumia (kuva 18). Mineraalivillaeristeen takana todettiin betonikuorta vasten jääneen kaikissa rakenneavauskohdissa vanhan lastuvillalevyeristeen (toja) jäämiä (kuva 19). Ikkunaliittymien alaosissa on sisäpuolen betonikuoren päälle asennettu paikoin tiilimuuraus. Liittymiä on tilkitty mineraalivillalla ja orgaanisilla materiaaleilla (pellava tms.) sekä tiivistetty polyuretaanivaahdolla (kuva 20). Kuva 17. Tuulensuojakipsilevyn ulkopinnalla valumajälkiä. Kuva 18. Mineraalivillaeristeen ulkopinnalla paikallisia tummumia. Kuva 19. Betonikuorta vasten on jäänyt Kuva 20. Ikkunaliittymien tilkkeenä on lastuvillalevyn jäämiä. mineraalivillaa ja pellavaa tms. Vanhoista rivemateriaaleista (pellava tms.) otetuissa näytteissä (M14, M16, M21, M24) oli yhtä lukuun ottamatta (M24) runsas mikrobikasvu. Ulkoseinien lastuvillalevyistä (toja) otetuissa näytteissä (M13, M17, M19, M22, M25) oli kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa, ja näytteissä M13, M22 ja M25 esiintyi myös runsasta sädesienikasvua (Streptomyces). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 17 (65) Ulkoseinien mineraalivillasta otetuissa näytteissä M12, M15 ja M20 esiintyi pieniä määriä vastaavaa kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa kuin lastuvillalevyissä kyseisissä näytteenottokohdissa ( heikko viite vauriosta). Mineraalivillanäytteissä M18, M23 ja M26 oli tavanomainen mikrobisto. Näytteenottokohdat on esitetty viitteellisesti kuvassa 21. Materiaalinäyte 9, evv Materiaalinäyte 10, hvv Materiaalinäyte 26, evv Materiaalinäyte 25, vvv Materiaalinäyte 22, vvv Materiaalinäyte 13, vvv Materiaalinäyte 17, hvv Materiaalinäyte 24, hvv Materiaalinäyte 19, hvv Materiaalinäyte 21, vvv Materiaalinäyte 14, vvv Materiaalinäyte 16, vv Materiaalinäyte 23, evv Materiaalinäyte 18, evv Materiaalinäyte 20, hvv Materiaalinäyte 12, hvv Materiaalinäyte 15, hvv Kuva 21. B-osan 2. ja 1. kerroksen ulkoseinistä otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (evv = ei viitettä vauriosta, hvv = heikko viite vauriosta, vv = viite vauriosta, vvv = vahva viite vauriosta). 6.1.2.3 Väli- ja yläpohjat Rakennetyypit B-osan alkuperäisen osan välipohjarakenteena on piirustusten perusteella: - lattiapäällyste - pintabetonilaatta ~50 mm - betonilaatta ~150 mm Tutkimusten yhteydessä porattiin 1. ja 2. kerroksessa (luokassa B116 ja varastossa B223) välipohjan pintabetonilaatan läpi ja varmistettiin, ettei laattojen välissä ole orgaanista materiaalia. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 18 (65) Laajennusosan välipohjarakenteena on piirustusten perusteella ontelolaatasto tai kantava teräsbetonilaatta, jonka päällä on yleensä 35 40 mm tasausbetoni. Liikuntasalin lattiassa on ollut aiemman tutkimuksen (Projektipalvelu Prodeco Oy, 1.4.2014) perusteella mikrobivaurioituneita mineraalivillaeristeitä. Salin lattiarakenne on korjattu ja mineraalivillaeristeet uusittu vuonna 2014. B-osan alkuperäistä kattorakennetta (kuva 22) on korotettu vuoden 1996 laajennuksen yhteydessä, jolloin se on myös lisäeristetty. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella 1950-luvun rakennusosan yläpohjarakenne on nykyisin periaatteeltaan: - konesaumattu peltikate - ruodelaudoitus - välikattotila, puiset kattotuolit/-kannattajat - mineraalivilla (puhallusvilla) - palopermanto - lastuvillalevy (toja) - betonilaatta Kuva 22. Alkuperäisen yläpohjarakenteen leikkaus. B-osan laajennusosan yläpohja on periaatteeltaan: - konesaumattu peltikate - ruodelaudoitus - välikattotila, puiset kattotuolit/-kannattajat - mineraalivilla (puhallusvilla) - (muovikelmu osassa rakennetta) - ontelolaatta Kuva 22a. Laajennusosan yläpohjarakenteen leikkaus Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 19 (65) Havainnot ja mikrobianalyysit B-osan vesikatolla ei havaittu puutteita tai vaurioita (kuvat 23 ja 24). Lumipeite esti vesikatteen kunnon tarkemman tarkastelun. Kuvat 23 ja 24. B-osan vesikatto. Vesikatolta on B-osan välikattotilaan kaksi kulkuluukkua. Välikattotilassa todettiin kattotuolien sekä katon ruodelaudoitusten olevan pääsääntöisesti hyväkuntoisia. Rakennusosan lounaispuolella havaittiin katon vuotaneen jiirirakenteen kohdalta viemärin tuuletusputken vieressä (kuva 26). Saatujen tietojen perusteella viemärin tuuletusputket ovat olleet eristämättä ja ne ovat vuotaneet vettä eristeisiin. Putket on eristetty vuonna 2015. Laajennusosan itäpuolella havaittiin reuna-alueelle asennettujen mineraalivillalevyjen pinnalla kosteusjälkiä. Alkuperäisen rakennusosan palopermantoa avattiin kolmesta kohdasta ja todettiin sen alla olevan piirustusten mukaisesti lastuvillalevyjä. Kuva 25. Yleiskuva B-osan välikattotilasta. Kuva 26. Kattovuodon jälkiä B-osan lounaispuolella. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 20 (65) Kuva 27. Levyvilloissa kosteusjälkiä laajennusosan itäpuolella. Kuva 28. Palopermannon alapuolella on lastuvillalevyeriste. Alkuperäisen rakennusosan yläpohjan mineraalivillaeristeestä otettiin kolme materiaalinäytettä; vuotokohdalta otetussa materiaalinäytteessa 35 oli kohtalaisesti mikrobeja ja siinä esiintyi vähän sädesieniä (aktinobakteereja) ( viite vauriosta). Vertailukohdasta otetussa materiaalinäytteessä 36 oli niukasti mikrobeja ja vain yksittäisiä kosteusvauriomikrobeja ( ei viitettä vauriosta). Luoteispuolen viemärin tuuletusputken ympäriltä otetussa materiaalinäytteessä 37 oli homekasvua ja kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa (Chaetomium, Ulocladium) sekä sädesieniä ( vahva viite vauriosta). Palopermannon alapuolisesta lastuvillalevystä otettiin kolme materiaalinäytettä; materiaalinäytteissä 40 ja 41 esiintyi enimmillään vain yksittäisiä kosteusvauriomikrobeja ( ei viitettä vauriosta). Piipun vierestä lastuvillalevystä otetussa materiaalinäytteessä 42 oli kohtalaisesti homeita ja sädesieniä ( viite vauriosta). Laajennusosan mineraalivillaeristeistä otettiin kaksi materiaalinäytettä; poistohormiston vierestä otetussa materiaalinäytteessä 38 esiintyi yksittäisinä Chaetomium- ja Phomakosteusvauriohomeita sekä sädesientä ( heikko viite vauriosta). Itäpäädyn mineraalivillaeristeessä (materiaalinäyte 39) oli niukasti mikrobeja ja vain yksittäinen kosteusvauriomikrobi ( ei viitettä vauriosta). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 21 (65) Materiaalinäyte 38, hvv Materiaalinäyte 40, evv Materiaalinäyte 39, evv Materiaalinäyte 37, vvv Materiaalinäyte 36, evv Materiaalinäyte 41, evv Materiaalinäyte 42, vv Materiaalinäyte 35, vv Kuva 29. B-osan yläpohjasta otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (evv = ei viitettä vauriosta, hvv = heikko viite vauriosta, vv = viite vauriosta, vvv = vahva viite vauriosta). 6.1.2.4 Ilmanvaihto B-osan ilmanvaihtokonehuone B048 on kellarikerroksen pohjoispuolella, ja konehuoneessa sijaitsevat seuraavat IV-koneet: - TF/PF 5: B-osan 1. ja 2. kerros (tulo/poisto). - TF 6: B-osan kellarikerros (tulo) Lisäksi B-osan liikuntasalia palvelee tulo- ja poistoilmakone TF/PF 3, joka sijaitsee toisessa kerroksessa liikuntasalin viereisessä ilmanvaihtokonehuoneessa B218. TF5- ja TF6 -tuloilmakoneisiin otetaan korvausilmaa rakennuksen ulkopuolisesta ilmanvaihtotornista ( kukko ) maanalaisen, betonipintaisen tunnelin kautta (kuva 30 ja 31). PF 5-koneen poistoilma johdetaan vastaavasti viereisen tunnelin kautta ilmanvaihtotornin toiselle puolelle. Korvausilmatunnelin päädyssä oli tutkimusten aikana noin 5 cm syvä vesilammikko (kuva 32). Tunnelin ja kellarin maanvastaisen seinän liittymään on asennettu mineraalivillakaistale (kuva 33), jonka todettiin laboratorioanalyysin perusteella mikrobivaurioituneen (kappale 6.1.2.1). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 22 (65) Kuva 30. Rakennuksen ulkopuolinen ilmanvaihtotorni ( kukko ). Kuva 31. TF5- ja TF6 -tuloilmakoneiden korvausilmatunneli. Kuva 32. Korvausilmatunnelin päädyssä Kuva 33. Korvausilmatunnelin liittymässä on vettä. mikrobivaurioitunut mineraalivillakaistale. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 23 (65) 6.2 Linnukan koulu, A-osa Linnukan koulun A-rakennusosa on valmistunut vuonna 1996. Rakennusosassa on kaksi kerrosta; ensimmäisessä kerroksessa on mm. ruokala ja keittiö, ja toisessa kerroksessa on luokkatiloja. Rakennusosa liittyy idänpuoleiselta sivultaan vuonna 1990 rakennettuun ns. ruokalasiipeen ja lännenpuoleiselta sivultaan B-osan laajennukseen. B- osa 1996 rakennettu osa 1990 rak. osa Kuva 34. Vuonna 1996 valmistunut A-rakennusosa. 6.2.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot A-osan keittiössä ja ruokalassa aistittiin ruoanvalmistukselle tyypillisiä hajuja. Toisen kerroksen tekstiilityöluokan A204 varaston sisäilmassa oli kemiallista hajua, jonka lähteenä ovat todennäköisesti tilassa varastoidut kankaat. Muissa luokkatiloissa ei aistittu poikkeavia hajuja. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 24 (65) 6.2.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset 6.2.2.1 Alapohja Rakennetyypit Käytössä olleiden piirustusten perusteella A-osassa on kantava alapohjarakenne: - lattiapäällyste/-pinnoite (keittiössä polymeeripinnoite, muualla yl. muovimatto tai -laatta) - pintabetoni 35 40 mm (keittiössä 35 60 mm) - teräsbetonilaatta 160 mm - polystyreenieriste 50 mm (1 m:n reuna-alueella 100 mm) - kevyesti tiivistetty sora >250 mm (/alemmassa täytössä mahd. hiekka) Havainnot Lattiarakenteissa ei havaittu viitteitä vaurioista. Keittiön polymeeripinnoitteessa havaittiin paikallista, pienimuotoista kulumaa alueilla, joissa vedenkäyttö on runsasta. Kuvat 35 ja 36. Keittiön polymeeripinnoite on paikoin kulunut. Kosteuskartoitus ja mittaukset Rakenteiden kosteuseroja selvitettiin pintailmaisimen avulla pistokoemaisesti ja kalusteita siirtämättä, ja rakennekosteuksia mitattiin ns. viiltomittausmenetelmällä lattiapäällysteiden alta. Tulokset on esitetty viitteellisesti kuvassa 37 sekä taulukossa 3. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 25 (65) 78 71 78 79 76 74 70 75 87 73 75 73 84 72 75 67 80 76 75 74 88 75 73 78 74 80 79 104 81 83 80 81 76 69 80 76 69 93 89 100 85 112 73 78 69 80 77 92 76 76 79 71 81 72 78 99 76 78 74 75 75 75 88 = kosteuseroa-/poikkeamaa lattiarakenteessa VM7 VM8 74 76 79 72 70 84 86 85 88 87 74 74 70 80 74 74 81 90 75 78 89 83 94 82 80 78 71 77 78 72 74 82 86 75 78 95 83 80 78 84 78 70 83 83 80 74 75 72 82 78 79 79 70 76 78 97 75 70 71 72 70 75 77 99 70 72 72 74 80 103 70 82 72 73 72 72 70 72 Kuva 37. Kosteuskartoituksen tulokset; pintailmaisimen lukemat ja kosteusmittauskohdat, A-osa, 1. krs. Suuntaa antava kuva Taulukko 3. Viiltomittausten tulokset, A-osa Sijainti / mittauskohta Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus RH [%] Abs.kosteus [g/m 3 ] A-osa (1996), 1. kerros VM7; VSS luokka A106, keskeltä 20,0 82,7 14,3 VM8; VSS luokka A106, nurkasta 19,4 73,0 12,2 < 75 % RH 75 80 % RH 80 85 % RH >85 % RH A-osan 1. kerroksen lattiarakenteissa todettiin paikallisia, pienehköjä kosteuspoikkeama-alueita väestönsuojaan sijoitetussa luokassa A106 sekä ruokalassa ulko-oven lähellä ja keittiön vieressä. Keittiössä käytetään runsaasti vettä, ja pesuvesiä on todennäköisesti päässyt mm. astianpalautustilan lattiapäällysteiden alle. Kuivien tilojen kosteuspoikkeama-alueet voivat johtua esim. maaperän kosteuden nousemisesta lattiarakenteisiin kapillaarikatkojen (alustäyttö, EPS-eriste) paikallisten puutteiden takia. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 26 (65) 6.2.2.2 Julkisivut, ulkoseinät ja sokkeli Rakennetyypit A-osan ulkoseinien rakenne on käytössä olleiden piirustusten ja tehtyjen rakenneavausten perusteella pääosin: - sisäpuolinen pintamateriaali tai -käsittely - teräsbetoniseinä (150/180/200 mm) - mineraalivilla 150 mm - tuuletusrako 20 mm - poltettu savitiili 85 mm - rappaus Väestönsuojan ulkoseinässä on piirustusten perusteella 300 mm teräsbetoniseinä. Levyverhoiltujen ulkoseinien kohdalla on piirustusten perusteella teräsbetoniseinän ulkopuolella 50x100 puurunko ja 100 mm mineraalivillaeristys sekä 50 mm TSmineraalivillalevy, pysty- ja vaakakoolaukset sekä julkisivulevy. Rakennusosan perustuksissa on sokkelihalkaisu ja ns. valesokkeli (kuvat 38 ja 39), jonka korkeus maanpinnasta vaihtelee n. 400 900 mm välillä (lattiapinta ~200 mm maanpinnan yläpuolella). Käytössä olleissa piirustuksissa ei ollut esitetty sokkelihalkaisun eristemateriaalia. Kuva 38. A-osan julkisivu. Kuva 39. A-osan perustusleikkaus. Havainnot A-osan luokan eteläseinustalla havaittiin syöksytorvesta tulevien sadevesien kastelevan sokkelia ja lammikoituvan seinän vierustalle (kuva 40). Rakennusosan sokkelin alaosassa havaittiin pienimuotoista ulkopinnan hilseilyä (kuva 41). Ulkoseinässä on pienikokoisten ikkunoiden ympärillä kapea uloke, jonka päälle sataneet vedet lisäävät seinien kosteusrasitusta (kuva 42). Pohjoispuolen seinäpinnalla havaittiin tummentuma, mikä on ilmeisesti tullut kyseisessä kohdassa olleen verstaan purkutyön yhteydessä uudelleenpinnoituksesta (kuva 43). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 27 (65) Ulkoseinäpinnalla havaittiin musiikkiluokan A208 kohdalla pinnoitevaurio / jälki, jonka aiheuttaja ei ole tiedossa (kuva 44). Ruokalan kaakkoisnurkassa havaittiin räystäältä valuneen sadevesiä ulkoseinää pitkin (kuva 45). Kuva 40. Syöksytorvesta tulevat sadevedet kastelevat sokkelia. Kuva 41. Sokkelin alaosassa pienimuotoista hilseilyä. Kuva 42. Seinän ulokkeiden päälle sata- Kuva 43. Pohjoispäädyn ulkoseinäpinneet vedet rasittavat seinärakennetta. nalla tummentumaa. Kuva 44. Ulkoseinäpinnalla pinnoitevaurio / jälki luokan A208 kohdalla. Kuva 45. Räystäältä on valunut sadevesiä ulkoseinäpinnalle. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 28 (65) Rakenneavaukset ja mikrobianalyysit A-osan sokkeliin poratusta reiästä todettiin valesokkelirakenteen olevan eristetty EPSlevyillä (styrox). Ulkoseinän tiiliverhouksen takana todettiin olevan piirustusten mukaisesti eristeenä mineraalivillaa. Ruokalan kaakkoiskulmassa havaitun valumajäljen (kuva 45) kohdalta otettiin ulkoseinän alaosasta mineraalivillanäyte mikrobiviljelyyn (materiaalinäyte 30). Näytteessä esiintyi home- ja sädesienikasvua (Streptomyces), eli ulkoseinäeriste on kyseisellä kohdalla mikrobivaurioitunut ( vahva viite vauriosta). Luokassa A214 oli koettu sisäilmaongelmia. Luokan ulkoseinän todettiin olevan ruokalan vesikaton liittymäkohdassa. Sisäpuolen betoniseinässä havaittiin opettajan työpisteen vieressä pystysuuntainen halkeama (kuva 46). Ikkunaliittymää avattiin kyseisestä kohdasta rakenteiden kunnon selvittämiseksi (kuva 47). Vesipellin alapuolisessa puurungossa havaittiin pienialaisia kosteusjälkiä (kuva 48a). Ikkunaliittymän todettiin myös toimivan tuuletusreittinä ruokalan eteläpäädyn yläpohjarakenteelle (kuva 48b). Ulkoseinän tuulensuojavillasta otetussa materiaalinäytteessä 54 oli niukasti mikrobeja ja siinä esiintyi vain yksittäiset A. fumigatus- ja Phoma kosteusvauriohomeet ( ei viitettä vauriosta). Ulkoseinäeristeen sisäpinnasta otetussa materiaalinäytteessä 55 oli niukasti mikrobeja ja siinä esiintyi vähän Cheatomium- kosteusvauriohometta sekä yksittäinen Phoma ( heikko viite vauriosta). Kuva 46. Halkeama luokan A214 ulkoseinässä. Kuva 47. Luokan A214 ikkunaliittymän rakenneavaus. Kuva 48a. Kosteusjälkiä vesipellin alapuolisessa puurungossa. Kuva 48b. Ikkunaliittymä toimii välikattotilan tuuletusreittinä. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 29 (65) Materiaalinäyte 55, hvv Materiaalinäyte 54, evv Materiaalinäyte 30, vvv 6.2.2.3 Välipohjat Kuva 49. A-osan ulkoseinärakenteista otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (evv = ei viitettä vauriosta, hvv = heikko viite vauriosta, vv = viite vauriosta, vvv = vahva viite vauriosta). Rakennetyypit A-osan välipohjarakenteena on piirustusten perusteella pääosin: - lattiapäällyste - tasausbetoni 35 40 mm - ontelolaatta 200 265 mm - pintamateriaali-/käsittely Piirustusten perusteella ilmanvaihtokonehuoneessa A203 sekä musiikkiluokassa A208 on lattiarakenteessa pintalaatan alapuolella eristekerros. Rakenneavaukset ja mikrobianalyysit Musiikkiluokan varaston A207 lattiaan poratusta reiästä todettiin pintalaatan alapuolella olevan mineraalivillaeriste. Eristeestä otetussa materiaalinäytteessä 45 oli niukasti mikrobeja, mutta siinä esiintyi yksittäisinä A. versicolor- ja Chaetomium kosteusvauriohomeita sekä sädesieniä ( heikko viite vauriosta). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 30 (65) Materiaalinäyte 45, hvv Kuva 50. A-osan välipohjarakenteesta otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (hvv = heikko viite vauriosta). 6.2.2.4 Yläpohjat Rakennetyypit A-osan yläpohjarakenne on piirustusten ja tehtyjen havaintojen perusteella: - konesaumattu peltikate - ruodelaudoitus - välikattotila, puiset kattotuolit/-kannattajat - mineraalivilla (puhallusvilla) - (muovikelmu osassa rakennetta) - ontelolaatta tai paikalla valettu teräsbetoni Kuva 51. A-osan yläpohjarakenteen leikkaus Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 31 (65) Havainnot A-osan vesikatolla ei havaittu puutteita tai vaurioita (kuvat 52 ja 52a). Lumipeite esti vesikatteen kunnon tarkemman tarkastelun. Kuvat 52 ja 52a. A-osan vesikatto. Vesikatolla on kaksi kulkuluukkua A-osan toisen kerroksen yläpuoliseen välikattotilaan. Yläpohjarakenteet olivat välikattotilasta aistinvaraisesti havainnoituna hyväkuntoiset (kuvat 53 ja 53a). Kattoluukun vieressä oli ruodelaudoitus sen läpäisevän naulan ympärillä pieneltä alueelta märkä. Ruokalan yläpuoliseen välikattotilaan ei ole kulkuluukkua, joten ko. aluetta ei tässä tutkimuksessa päästy tarkastamaan. Kuvat 53 ja 53a. A-osan välikattotila. Materiaalinäytteet A-osan yläpohjaeristeistä otettiin pistokoemaisesti kaksi näytettä mikrobiviljelyyn (materiaalinäytteet 43 ja 44). Molemmissa näytteissä oli tavanomainen mikrobisto ( ei viitettä vauriosta). Näytteenottokohdat on esitetty kuvassa 54. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 32 (65) Materiaalinäyte 43, evv Materiaalinäyte 44, evv Kuva 54. A-osan yläpohjarakenteesta otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat ja vaurioviitteet (evv = ei viitettä vauriosta). 6.2.2.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet Ilmanvaihtojärjestelmä A-osaa palvelevat tuloilmakoneet (ruokala/keittiö/luokat) sijaitsevat toisen kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa A203. Ilman poisto on toteutettu vesikatolle sijoitetuilla huippuimureilla. Paine-ero ulkoilmaan nähden Luokassa A214 mitattiin 17.3.2016 paine-eroa ulkoilmaan nähden, ja todettiin paineeron vaihtelevan pienen ali- ja ylipaineen välillä (-1 +1,5 Pa). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 33 (65) 6.3 Linnukan koulu, ruokalasiipi Linnukan koulun yläaste sekä nykyisen ns. ruokalasiiven itäpuoli on rakennettu vuonna 1961, ja vuonna 1990 rakennusosaa on laajennettu. Yläasteen tilat on purettu vuonna 2009. Nykyisin ruokalasiiven alkuperäisellä osalla on kerhotiloja sekä terveydenhoitajien tilat. Vuonna 1990 rakennetun laajennusosan ensimmäisessä kerroksessa on alakoulun luokkatiloja ja toisessa kerroksessa on varastotiloja sekä ilmanvaihtokonehuone. Alkuperäisen rakennusosan alapuolella on kellaritiloja, jotka eivät ole käytössä. 2009 purettu osa 1961 rak. osa 2009 purettu käytävä 1996 rak. osa 1990 rakennettu osa 2009 purettu osa Kuva 55. Ruokalasiiven rakentamisajankohdat ja muutostyöt. 6.3.1 Sisäilma, aistinvaraiset havainnot Ruokalasiiven ensimmäisen kerroksen sisäilmassa ei aistittu poikkeavia hajuja. Toisen kerroksen varastohuoneessa oli ummehtunutta hajua, mikä johtunee tilaan varastoiduista vanhoista puutavaroista. Kellarikerroksessa oli voimakas homeen haju. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 34 (65) 6.3.2 Rakennustekniset havainnot ja mittaustulokset 6.3.2.1 Alapohja Rakennetyypit Ruokalasiiven alkuperäisen osan rakenteista ei ollut käytettävissä piirustuksia. 1990-luvulla tehdyn laajennusosan alapohjassa on piirustusten perusteella kantavan teräsbetonilaatan päällä eriste ja pintalaatta: - pintamateriaali (yl. muovimatto) - teräsbetonilaatta 70 mm - sitkeä huokoinen paperi tai vastaava - solupolystyreenilevy R 100 mm - kantava teräsbetonilaatta - tiivistetty sora 250 mm Kosteuskartoitus ja -mittaukset Rakenteiden kosteuseroja selvitettiin pintailmaisimen avulla pistokoemaisesti ja kalusteita siirtämättä, ja rakennekosteuksia mitattiin ns. viiltomittausmenetelmällä lattiapäällysteiden alta. Tulokset on esitetty viitteellisesti kuvassa 56 sekä taulukossa 4. 58 82 58 74 58 58 56 53 58 53 57 58 VM5 VM6 60 58 60 65 60 56 70 70 65 62 58 70 58 60 65 60 57 58 58 55 55 70 65 60 63 70 70 100 75 64 62 53 68 90 73 64 64 95 58 62 62 73 60 60 53 62 62 60 53 62 58 53 53 62 54 57 58 56 70 82 57 58 65 70 57.60 64 72 = kosteuseroa-/poikkeamaa lattiarakenteessa Kuva 56. Kosteuskartoituksen tulokset ja kosteusmittauskohdat, ruokalasiipi, 1. krs. Suuntaa antava kuva. Taulukko 4. Viiltomittausten tulokset, ruokalasiipi Sijainti / mittauskohta Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus RH [%] Abs.kosteus [g/m 3 ] Ruokalasiipi (1990), 1. kerros VM5; luokka 42, väliseinän vierestä 19,7 92,3 15,7 VM6; luokka 42, nurkasta 20,3 30,3 5,3 < 75 % RH 75 80 % RH 80 85 % RH >85 % RH Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 35 (65) Ruokalasiiven 1. kerroksen lattiarakenteissa todettiin paikallisia, pienehköjä kosteuspoikkeama-alueita luokassa 42 sekä kerhotiloissa. Kuivien tilojen kosteuspoikkeama-alueet voivat johtua esim. maaperän kosteuden nousemisesta lattiarakenteisiin kapillaarikatkojen (alustäyttö, EPS-eriste) paikallisten puutteiden takia. Taustatietojen perusteella luokkien 41-44 lattiapinnoitteet on vaihdettu vinyylilaatasta muovimattoon vuoden 2013 aikana, ja muissa tiloissa muovimatot on uusittu 2014-2015. Havainnot ja materiaalinäytteet Luokassa 41 havaittiin aiemmassa tutkimuksessa lattialaattaan tehty porareikä, joka oli jäänyt paikkaamatta. Ko. kohdasta todettiin pintalaatan alapuolella olevan piirustusten mukaisesti polystyreenieriste (EPS). Rakennusosan ensimmäisen kerroksen aulan alapuolella kulkee putkikanaali (kuva 58), johon on kulkuluukku poikien wc:stä. Kulkuluukkua ei ole tiivistetty, ja luukun reunoilta todettiin tulevan ilmavirtausta sisätiloihin päin. Putkikanaalissa oli ummehtunut haju. Kanaalin maanvastaisten seinien pinnoille on muodostunut valkoista kalkkihärmää maaperän kosteuden vaikutuksesta (kuva 59). Kanaalin pohjalla on mm. puista rakennusjätettä (kuva 60), jonka todettiin mikrobivaurioituneen (materiaalinäyte 32) ( vahva viite vauriosta). Kuva 57. Kulkuluukku putkikanaaliin. Kuva 58. Putkikanaali, yleiskuva. Kuva 59. Kanaalin seinille muodostunut Kuva 60. Kanaalin pohjalla rakennus- kalkkihärmää jätettä. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 36 (65) Materiaalinäyte 32, vvv Kuva 61. Ruokalasiiven putkikanaalin sijainti sekä materiaalinäytteen näytteenottokohta (vvv = vahva viite vauriosta). 6.3.2.2 Julkisivut, ulkoseinät ja sokkeli Rakennetyypit Ruokalasiiven alkuperäisen osan rakenteista ei ollut käytettävissä piirustuksia. 1990-luvulla tehdyn laajennusosan ulkoseinien rakenne on käytössä olleiden piirustusten perusteella pääosin: - sisäpuolinen pintakäsittely - tiilimuuraus 130 mm - mineraalivilla 125 mm - mineraalivilla 50 mm - tuuletusväli 20 mm - tiilimuuraus 85 mm - ulkopuolinen pintakäsittely Toisen kerroksen levyverhoilluissa ulkoseinissä (sivuseinät) on sisäpuolisen kantavan tiilimuurauksen ulkopuolella 125 mm pystyrunko, 50 mm vaakakoolaus sekä mineraalivillaeristys, 9 mm tuulensuojakipsilevy, 50 mm rimoitus sekä verhouslevyt. Toisen kerroksen päätyseinät ovat puurunkoisia. Rakennusosan perustuksissa on sokkelihalkaisu ja ns. valesokkeli (kuvat 62 ja 63). Käytössä olleissa piirustuksissa oli esitetty ulkoseinän alaosan ja sokkelihalkaisun eristemateriaaliksi styrox- eli EPS-eriste. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 37 (65) Kuva 62. Ruokalasiivessä on ns. valesokkelirakenne. Kuva 63. Ruokalasiiven laajennusosan perustusleikkaus. Havainnot Ruokalasiiven sokkelin maalipinta on laajalti kulunut. Rakennusosan pohjoispuolella havaittiin syöksytorvien päiden puuttuvan ja niistä tulevien sadevesien kastelevan sokkelia (kuvat 64 ja 65). Terveydenhoitajan huoneen kohdalla havaittiin ulkoseinän rappauksessa pintavauriota ja tummentumaa (kuva 66). Alkuperäisellä osalla on ulkoverhouksena osaksi kuitusementtilevyä. Levyjen ulkopinnalla havaittiin paikallisia valumajälkiä (kuva 67). Kerhohuoneessa 115 on työntekijöiden kertoman mukaan tullut ikkunaliittymästä vettä sisään, ja sisäpinnoitteen havaittiin kyseisellä alueella vaurioituneen (kuva 68). Seinän alaosassa havaittiin myös pystysuuntainen halkeama (kuva 69). Kuva 64 ja 65. Syöksytorvista tulevat sadevedet kastelevat sokkelia. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 38 (65) Kuva 66. Ulkoseinän rappauksessa pintavaurioita ja tummentumaa. Kuva 67. Julkisivulevyjen pinnalla valumajälkiä. Kuva 68. Huoneen 115 sisäpinnoitteessa Kuva 69. Huoneen 115 ulkoseinän vaurio ikkunan alapuolella. alaosassa halkeama. Rakenneavaukset ja mikrobianalyysit Kerhohuoneissa 109 ja 115 avattiin ikkunoiden alapuolisia ulkoseinärakenteita rakennetyyppien ja rakenteiden mikrobiologisen kunnon selvittämiseksi. Rakenneavausten perusteella kerhohuoneiden ulkoseinien alaosassa on betoni EPS - betoni rakenne, ja ikkunalaudasta ylöspäin seinässä on kipsilevyverhous, höyrynsulkumuovi, mineraalivillaeristetty puurankarakenne (150+50 mm), tuulensuojalevy, rimoitus ja ulkoverhouslevyt. Puurunkoisen seinärakenteen höyrynsulkumuovi on käännetty alaosastaan ikkunalaudan alapuolelle. Ulkoseinien mineraalivillaeristeessä todettiin molemmissa näytteenottokohdissa (materiaalinäytteet 28 ja 29) pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (Streptomyces) ( heikko viite vauriosta). Luokissa 41-44 avattiin ulkoseinien alaosaa, ja todettiin rakenteen alaosassa olevan piirustusten mukaisesti EPS-eriste (kuva 70). Rakenneavauskohdissa ei aistittu poikkeavia hajuja. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 39 (65) Kuva 70. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus, luokka 44. Laajennusosan ulkoseinissä on sokkelitason yläpuolella eristeenä mineraalivillaa. Luokista 41 ja 43 otettiin ikkunaliittymien alapuolelta mineraalivillaeristeestä materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn. Molemmissa näytteissä (materiaalinäytteet 31 ja 33) oli runsasta mikrobikasvua ja pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa ( viite vauriosta). Luokan 42 ulkoseinänurkan mineraalivillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä 34 oli pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia homeita (A. versicolor, Geomyces, Phoma) ja sädesieniä (Streptomyces) ( heikko viite vauriosta). Väliseinäksi jääneen A-osan entisen ulkoseinän alaosassa todettiin olevan EPS-eriste (luokasta 42 avattuna). Kyseisestä väliseinästä otettiin noin 60 cm korkeudelta mineraalivillaeristeestä materiaalinäyte 56. Näytteessä oli niukasti mikrobeja mutta siinä esiintyi yksittäiset A. versicolor- ja Chaetomium kosteusvauriohomeet sekä sädesieni ( heikko viite vauriosta). Materiaalinäyte 31, vv Materiaalinäyte 28, hvv Materiaalinäyte 56, hvv Materiaalinäyte 29, hvv Materiaalinäyte 34, hvv Materiaalinäyte 33, vv Kuva 71. Ruokalasiiven seinärakenteista otettujen materiaalinäytteiden näytteenottokohdat (hvv = heikko viite vauriosta, vv = viite vauriosta). Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 40 (65) 6.3.2.3 Kellarikerros Havainnot Ruokalasiivessä on terveydenhoitajien tilojen alapuolella kellarikerros, johon on kulkureitti ulkopuolisesta portaikosta. Kellarissa oli tutkimusten aikana vettä lattialla (kuva 73), ja tiloissa oli voimakas homeen haju. Rakenteissa havaittiin laaja-alaisia kosteusvaurioita (kuva 74). Sisäkatossa havaittiin kosteusjälkiä läpivientien ympärillä (kuva 75). Osassa kellaritiloja oli sisäkattoon asennettu XPS-eristelevyjä ja läpivientejä yläpuolisiin tiloihin oli tiivistetty (kuva 76). Kellariin on asennettu poistoilmapuhallin. Kuva 72. Ruokalasiiven kellari sijaitsee terveydenhoitajien tilojen alapuolella. Kuva 73. Kellarin lattialla on vettä. Kuva 74. Kellarissa on laaja-alaisia kosteusvaurioita. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 41 (65) Kuva 75. Kellarin sisäkatossa kosteusjälkiä. Kuva 76. Kellarin sisäkattoon asennettu XPS-eristelevyjä. 6.3.2.4 Väli- ja yläpohjat Rakennetyypit Ruokalasiiven alkuperäisen osan rakenteista ei ollut käytettävissä piirustuksia. 1990-luvulla tehdyn laajennusosan välipohjarakenteena on piirustusten perusteella pääosin teräsbetonilaatta, jonka päällä on 40 mm tasausbetoni ja pintamateriaali. Laajennusosan yläpohjarakenne on käytössä olleiden piirustusten perusteella: - peltikate ruodelaudoitus 22 mm aluskate tuuletettu ilmatila kattotuolirakenteet + mineraalivilla 250 mm kantava teräsbetonilaatta pintakäsittely / alaslaskurakenne Rakennusosan välikattotilaan ei ole kulkuluukkua, joten ko. aluetta ei tässä tutkimuksessa päästy tarkastamaan. 6.3.2.5 Ilmanvaihto ja painesuhteet Ilmanvaihtojärjestelmä Ruokalasiipeä palveleva tuloilmakone sijaitsee rakennusosan toisen kerroksen ilmanvaihtokonehuoneessa. Ilman poisto on toteutettu vesikatolle sijoitetulla huippuimurilla. Paine-ero ulkoilmaan nähden Tutkimusten yhteydessä havaittiin, ettei ruokalasiiven tuloilmajakajista tullut ilmaa, ja rakennusosan tilat olivat aistinvaraisesti arvioiden voimakkaasti alipaineisia. Kiinteistöhuolto totesi tuloilmakoneen hihnan katkenneen. Hihnan uusimisen jälkeen paine-eroksi ulkoilmaan nähden mitattiin 0...-0,5 Pa, eli tulo- ja poistoilmamäärät olivat tasapainossa. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 42 (65) 6.4 Yhteenveto materiaalinäytteiden mikrobianalyysituloksista Yhteenveto rakennuksesta otettujen materiaalinäytteiden mikrobianalyysituloksista on esitetty taulukossa 5. Taulukossa esitetyt vaurioviitteet ovat laboratorion analyysivastausten tulkinnan mukaisia. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Taulukko 5. Yhteenveto materiaalinäytteiden mikrobianalyysituloksista. näyte näytteenottotila rakennusosmateriaali rakennus- tuloksen tulkinta -nro 1 IV-konehuone B048 (kellari) väliseinä min.villa vahva viite vauriosta 2 IV-konehuone B048 (kellari) väliseinä min.villa vahva viite vauriosta 3 Tekn. työn luokka B019 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 4 Tekn. työn op.huone B015 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 5 Puu- ja metallityö B025/B078 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 6 Käytävä B044 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 7 Metallityön luokka B014 väliseinä toja-levy vahva viite vauriosta 8 Portaikon B153 alustila ulkoseinä toja-levy viite vauriosta 9 Liikuntasali B119 ulkoseinä min.villa ei viitettä vauriosta 10 Porraskäytävä B153 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 11 IV-konehuone B048 (kellari) ulkoseinä min.villa viite vauriosta 12 Luokka B115 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 13 Luokka B115 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 14 Luokka B115 ulkoseinä rive vahva viite vauriosta 15 Luokka B111 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 16 Luokka B111 ulkoseinä rive viite vauriosta 17 Luokka B111 ulkoseinä toja-levy heikko viite vauriosta 18 Luokka B225 ulkoseinä min.villa ei viitettä vauriosta 19 Luokka B225 ulkoseinä toja-levy heikko viite vauriosta 20 Luokka B116 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 21 Luokka B116 ulkoseinä rive vahva viite vauriosta 22 Luokka B116 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 23 Luokka B221 ulkoseinä min.villa ei viitettä vauriosta 24 Luokka B221 ulkoseinä rive heikko viite vauriosta 25 Luokka B221 ulkoseinä toja-levy vahva viite vauriosta 26 Luokka B219 ulkoseinä min.villa ei viitettä vauriosta 27 Luokka B034 väliseinä toja-levy vahva viite vauriosta 28 Huone 115 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 29 Huone 109 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 30 Ruokasali 112 ulkoseinä min.villa vahva viite vauriosta 31 Luokka 43 ulkoseinä min.villa viite vauriosta 32 Ruokalasiipi / putkikanaali rak.jäte puu vahva viite vauriosta 33 Luokka 41 ulkoseinä min.villa viite vauriosta 34 Luokka 42 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 35 Luokka B220 yläpohja min.villa viite vauriosta 36 Luokka B220 yläpohja min.villa ei viitettä vauriosta 37 Luokka B219 yläpohja min.villa vahva viite vauriosta Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 43 (65) 38 B-osa, op.huone yläpohja min.villa heikko viite vauriosta 39 Luokka B205 yläpohja min.villa ei viitettä vauriosta 40 Käytävä B217 yläpohja toja-levy ei viitettä vauriosta 41 Luokka B220 yläpohja toja-levy ei viitettä vauriosta 42 Luokka B226 yläpohja toja-levy viite vauriosta 43 Varasto A206 yläpohja min.villa ei viitettä vauriosta 44 Pienryhmätila A210 yläpohja min.villa ei viitettä vauriosta 45 Varasto A207 välipohja min.villa heikko viite vauriosta 54* Luokka A214 ulkoseinä min.villa ei viitettä vauriosta 55 Luokka A214 ulkoseinä min.villa heikko viite vauriosta 56 Luokka 42 väliseinä min.villa heikko viite vauriosta *näytteet 46-53 on otettu Limingan lukiosta; tuloksista erillinen tutkimusselostus 6.5 Toimenpide-ehdotukset Koko rakennus B-osa Sokkelin vierustalle lammikoituu pintavesiä puutteellisten maanpinnan kallistusten sekä osaksi puuttuvien sadevesikaivojen/betonikourujen takia. Rakennuksen kellaritiloissa on seinien alaosissa ja lattiarakenteissa poikkeavaa kosteutta, mikä johtunee maaperän kosteuden nousemisesta rakenteisiin. Rakennusosissa on todennäköisesti alkuperäisiä salaojajärjestelmiä, joiden toiminta on kyseenalaista. Suositamme kaivamaan rakennuksen ympäriltä maanpinnan auki ja asentamaan perustuslinjan alapuolelle uudet salaojaputket. Perusmuuria vasten asennetaan tässä yhteydessä ulkopuolinen lämmöneristys (esim. EPS) sekä patolevytys, ja maanpinta muotoillaan viettämään poispäin rakennuksesta. Sopiva maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (RakMk C2). Nykyistä sadevesijärjestelmää tulee jatkaa siten, että kaikkien rakennuksen syöksytorvien alapuolella on sadevesikaivot. Rakennuksen kaikissa osissa ei ole lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää, joten ilmanvaihto tuhlaa paljon energiaa. Rakennuksen ilmanvaihdon tehokkuudessa on myös havaittu ongelmia, eivätkä alkuperäiset kanavistot välttämättä riitä nykynäkemysten mukaisten ilmamäärien kuljettamiseen. Koko rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien uusimiseen tulee varautua. B-osaa palvelevat tuloilmakoneet sijaitsevat kellarin ilmanvaihtokonehuoneessa B048, jossa aistittiin ummehtunutta hajua ja todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteissa. Lisäksi tuloilmakoneisiin otetaan ulkoilmaa maanalaisen, betonipintaisen tunnelin kautta, jonka pohjalle oli kertynyt vettä. Ilmanvaihtokonehuoneesta ja tunnelista voi kulkeutua epäpuhtauksia tuloilman mukana koko B-osan sisäilmaan, joten suositamme vaihtoehtoisesti - ilmanvaihtokoneiden siirtämistä tai uusimista ylempään kerrokseen (muutostyöt uudelle ilmanvaihtokonehuoneelle) tai Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 44 (65) A-osa - kellarin ilmanvaihtokonehuoneen perusteellisia korjaustoimenpiteitä, joilla estetään kosteuden pääsy rakenteisiin ja korjataan jo aiheutuneet kosteus- ja mikrobivauriot. Korjaus- tai muutostöiden yhteydessä tulee varmistaa, että tuloilmakoneisiin johdetaan mahdollisimman puhdasta ulkoilmaa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (RakMK D2). Ilmanvaihtokoneet ja -kanavat tulee lopuksi puhdistaa. Kellarin maanvastaisissa ulkoseinissä sekä laajennuksen yhteydessä väliseiniksi jääneissä vanhoissa ulkoseinissä on eristeenä mikrobivaurioituneita lastuvillalevyjä. Kaikki ko. seinien lastuvillalevyt tulee poistaa ja perusmuurin sisäpinnalle asennettu piki tulee jyrsiä pois. Maanvastaisiin ulkoseiniin asennetaan perusmuurin ulkopuolelle uusi lämmöneristys sokkelin yläreunaan asti sekä vedeneristys. Kellarin alapohjan mikrobivaurioituneet lastuvillalevyt tulee poistaa, uusia lattian eristys esim. EPS-levyillä sekä valaa uusi pintalaatta. Kellarin lattiaan ei tule asentaa höyrytiivistä päällystettä tai pinnoitetta. B-osan ensimmäisen ja toisen kerroksen levyverhoilluissa ulkoseinissä on betonikuoren ulkopuolella mikrobivaurioituneita lastuvillalevyn jäämiä, ja ikkunaliittymien tilkkeissä on runsasta mikrobikasvua. Lastuvillalevyt tulee jyrsiä huolellisesti pois ulkoseinistä, sekä poistaa tilkkeet ikkunoiden ympäriltä. Ikkunat joudutaan käyttämään irti ja kunnostamaan. Ikkunoiden uusimista tässä yhteydessä tulee harkita. Yläpohjan mineraalivillat tulee uusia vanhojen vuotokohtien sekä kaikkien viemärin tuuletusputkien ympärillä. Liikuntasalin pohjoispuolella on lämpövuotoon viittaavaa paannejäätä, joten suositamme parantamaan välikattotilassa kyseisen kohdan tuuletusta, tiivistämään mahdolliset vuotoilmareitit sekä tarvittaessa uusimaan eristeet. Yläpohjan palopermannon alapuolisesta lastuvillalevystä otettiin kolme materiaalinäytettä, joista yhdessä oli viite vauriosta. Lastuvillalevyjen poistaminen yläpohjasta on suositeltavaa. Länsipuolen sisäänkäynnin yläpuolisen parvekkeen betonilaatta tulee kunnostaa tai poistaa kokonaan. Ruokalan kaakkoisnurkassa valuu sadevesiä räystäältä ulkoseinälle, ja ulkoseinäeristeet olivat kyseisellä kohdalla mikrobivaurioituneet. Suositamme avaamaan ko. seinärakenteen ja uusimaan vaurioituneet eristeet. Räystään liitoskohta ja sadevesikouru tulee korjata siten, ettei sadevesiä kulkeudu seinälle. Myös muualla julkisivussa olevat yksityiskohdat, jotka kastelevat tiilijulkisivua suositellaan korjattaviksi. Luokassa A214 on koettu sisäilmaongelmia, mikä voi johtua ruokalan vesikaton liitoskohdasta/yläpohjasta tulevista ilmavuodoista. Suositamme tiivistämään seinän sisäpuolisen halkeaman sekä ikkunaliittymät mahdollisten ilmavuotojen estämiseksi. Keittiön viereisessä astianpalautustilassa sekä linjastossa on suositeltavaa vaihtaa lattiapäällyste vinyylilaatoista paremmin kosteutta kestäviin Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 45 (65) Ruokalasiipi materiaaleihin, esim. keraamisiin laattoihin, joiden saumoista pääsee kosteutta haihtumaan. Keittiön ovien kohdalle tulee asentaa yliajokynnykset tai muuten estää keittiön lattian pesuvesien pääsy ruokasalin puolelle. Ruokalasiiven kellarissa on laaja-alaisia kosteusvaurioita ja lattialla oli tutkimusaikana vettä. Yläpuolisissa tiloissa on koettu aiemmin sisäilmaongelmia, mutta muovimattojen asennuksen jälkeen (2014 2015) tilanne on koettu paremmaksi. Matot ovat todennäköisesti tiivistäneet vuotoilmareittejä kellarista. Kellarin rakennetyyppejä ei tutkittu tässä yhteydessä, mutta ne ovat todennäköisesti vastaavat kuin B-osalla. Kellarista tulee poistaa kaikki mikrobivaurioituneet rakenteet sekä estää kosteuden pääsyn rakenteisiin (kts. toimenpide-ehdotukset, koko rakennus). Kellarin tulee olla alipaineinen yläpuolisiin tiloihin nähden. Ruokalasiiven alapuolisesta putkikanaalista voi kulkeutua epäpuhtauksia rakennusosan sisäilmaan. Kaikki kellaritiloihin yhteydessä olevat kanaalit tulee alipaineistaa esim. ulos johtavien poistopuhaltimien avulla. Kaikki tarkastusluukut ym. joiden kautta on mahdollinen yhteys kellariin tulee tiivistää. Ikkunaliittymien alapuolisissa ulkoseinäeristeissä on mikrobivaurioita, mikä johtunee vesipeltien epätiiveyksistä. Suositamme uusimaan rakennusosan vesipellit ja tarkastamaan asennusten yhteydessä ulkoseinäeristeiden kunnon. Mikrobivaurioituneet eristeet tulee uusia. Ruokalasiiven laajennusosan ulkoseinissä sekä väliseinäksi jääneen ulkoseinälinjan eristeissä on pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja, joten muurattujen seinien sisäpinnalle on suositeltavaa asentaa tiivis, yhtenäinen pinnoite (rappaus/vesieriste tmv.) Tutkimusaikana oli ruokalasiivessä voimakas alipaine, mikä johtui tuloilmakoneen katkenneesta hihnasta. Ilmanvaihtokoneiden toiminta tulee varmistaa säännöllisesti. Luokan 42 lattian paikallisen kosteuspoikkeaman syy ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on suositeltavaa selvittää rakennetta avaamalla. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 46 (65) 7 Päiväys ja allekirjoitukset Oulussa Tutkimuksen johtaja Kuntotutkija Tommi Riippa tiimipäällikkö, RTA Mauri Sakko insinööri (AMK) Liitteet: 1. Analyysivastaus, materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (1-11) 2. Analyysivastaus, materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (12-27) 3. Analyysivastaus, materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (28-34) 4. Analyysivastaus, materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (35-48) 5. Analyysivastaus, materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (49-57) Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella