Asiakkaan osallisuus sosiaalisen kuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden ytimessä

Samankaltaiset tiedostot
Heikki Sipponen, kokemusasiantuntija, Järvenpää Outi Hietala, valmentaja ja yhteiskehittäjä-coach, VTT

KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN JA AMMATTILAISTEN YHTEISTYÖ

MITEN JA MIKSI ASIAKAS, AMMATTILAINEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJA HYÖTYVÄT SOTE- PALVELUIDEN YHTEISKEHITTÄMISESTÄ? Outi Hietala, VTT InspirO

Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittäminen osallisuutta asiakkaille, työntekijöille ja johtajille?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT

Yhteiskehittämisen keinoin kohti vaikuttavampaa tukea elämäntapamuutokseen. Outi Hietala, erikoistutkijakehittäjä,

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

KOKEMUSASIANTUNTIJAT SOTE- AMMATTILAISTEN KUMPPANEIKSI YHTEISKEHITTÄMINEN ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ JOHDON NÄKÖKULMASTA

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Muutokseen tähtäävä työote ja osallisuus

ASIAKKAAN NÄKÖKULMA JA KOKEMUKSEN ÄÄNI HYVINVOINTITYÖHÖN Outi Hietala, VTT erikoistutkija kehittäjä, InspirOu

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

Asumissosiaalinen työote

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto

Katja Berg, palvelupäällikkö JOHTAMISEN MUUTTUMINEN YHTEISKEHITTÄMISESSÄ

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Kokemusasiantuntijan työnkuvan mallintaminen aikuissosiaalityöhön

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä , Oulu ARI TERÄVÄ - projektikoordinaattori

Johtaminen laadun tuottajana

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL

Opettaja pedagogisena johtajana

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Cross-Border Move for Health Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

ASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Osallisuutta yhteiskehittämisellä sosiaalisessa kuntoutuksessa

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

OSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA

Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Transkriptio:

Asiakkaan osallisuus sosiaalisen kuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden ytimessä - miten asiakkaat saadaan mukaan? Heikki Sipponen, koulutettu kokemusasiantuntija Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Miten sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida asiakaslähtöisesti? Miten osoittaa palvelun vaikuttavuus? Miten osoittaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikutus asiakkaan tilanteeseen? Kuntoutus ja kuntoutuminen: miten saada selville vaikuttava tekijä? Kuntoutumisen prosessille ominaista huojunta, jonka takia vaikea osoittaa nousujohteista muutosta Tiedonintressi: on tarkoitus auttaa asiakasta jäsentämään omaa tilannettaan, tavoitteitaan, tarpeitaan (pystyvyys, sos.toimintakyky) vai järjestelmän/työntekijän tarve saada tietoa asiakkaasta, jotta voi vaikuttaa häneen, osoittaa saaneensa aikaan muutoksia & tuloksia? vaikuttavuus: iso mittakaava/väestötaso & pitkä aikaväli SOSKU-hankkeessa kehitetty toimintakyvyn arviointivälineitä, jotka sekä auttavat arvioimaan ja mittaamaan kuntoutuksen merkitystä/vaikutusta asiakkaan tilanteessa että auttavat asiakasta itseään ja työntekijään yhdessä hänen kanssaan hahmottamaan tilannetta & sitä mihin seuraavaksi suuntaudutaan & miten tilanne on muuttunut ja kenen/minkä ansiosta?

SOSKU-tutka ja tarinallinen arviointityökalu ajatuksena, että toimintakyvyn arviointi tulee nähdä osana yhteistyösuhteen rakentumista ja sen ehdoilla arvioinnin tulisi olla mukavaa, voimaannuttavaa, oikea-aikaista lähdettiin kehittelemään tästä lähtökohdasta yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa (Kuntoutussäätiö) lopputuloksena SOSKU-tutka (Graphing Life, matti.tuusa@kuntoutussaatio.fi) Aineiston avulla saadaan asiakkaalle & työntekijälle näkyviin huojuvatkin muutokset toimintakyvyssä ja kuntoutumisen prosessissa (vahvistaminen + ongelmien ratkominen prosessin ja asiakkaan ehdoilla) Aineisto myös pohjana kokonaisvaikuttavuuden osoittamiselle Tarinallinen arviointityökalu/järvenpään osahanke (susanna.hyypia@jarvenpaa.fi) tämän hetken merkitykselliset, voimaa antavat asiat tulevaisuuteen kohdistuva toiveikkuus, unelmat

Asiakkaan osallisuus sosiaalisessa kuntoutuksessa - osallisuuden & osallistumisen haastavuus Asiakas: sairaus/vamma/ongelma + pitkittynyt avun tarvitseminen heikentää pystyvyyttä (+stigma) client Asiakkaan rooliin liittyy passiivinen suostuminen kohteeksi tai sen vastustaminen, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, rehellisyyden kielteiset seuraukset, laitostuminen Toivon menetys Kuntoutumisen ja osallistumisen ehtona omat kiinnostukset, keinot ja resurssit (jäävät havaitsematta itseltä ja ammattilaiselta) Ammattilainen: näköalan kyynistyminen, ongelmakeskeisyys, ei havaitse toipumista, onnistumisia > väsyminen, koska tilanteen hallinta ja ratkaisut vain itsellä Valmiit asiakasta koskevat luokittelut, rutinoidut toimenpiteet, motivoinnin paineisuus Asiakkaiden elämän moninaisuudesta etääntyminen, perustehtävän näivettyminen Johtaja: etääntyminen henkilöstön ja asiakkaiden maailmasta Henkilöstö odottaa ohjeita, ei ole aloitteellista > esimies/johtaja joutuu vetämään toimintaa & kontrolloimaan, Paine saada asioita tapahtumaan Yhteys organisaation/palvelun tarkoitukseen näivettyy

Asiakkaan osallisuus sosiaalisessa kuntoutuksessa hoidosta kuntoutukseen, miten potilaasta kuntoutujaksi, kohteesta toimijaksi ja osalliseksi? KOLME TASOA: Asiakkaan oma asia & tilanne > sosiaalinen kuntoutus (yksilötyö, ryhmätoiminnassa) Yhteisöllisyys (vertaistuki, asiakkaiden ja työntekijöiden yhdessä suunnittelema ja toteuttama toiminta, oleminen) Palveluiden yhteiskehittäminen Lähtökohdat: asiakkaan mukana kaikissa vaiheissa, etenemisen tahti ja ehdot, mielenkiinnon kohteet

Mitä yhteiskehittäminen on? Yhteiskehittäminen on esimerkiksi kuntoutumiseen & kuntoutukseen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien, palveluiden sekä niihin liittyvien kokemusten yhteistä tutkimista >> kokeiluja, jotka ideoidaan ja toteutetaan yhdessä Se voi olla jo olemassa olevien palveluiden edelleen kehittämistä tai uusien luomista, yhteistä oppimista sekä tulosten arviointia. Osallistujat voivat olla ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita, asiakkaita ja heidän omaisiaan kaikkien näkökulmat ja ajatukset arvokkaita, aineksia yhteiseen prosessiin Yhteiskehittäminen voi toteutua eri tasoilla: asiakastyön vuorovaikutuksessa, vanhojen palvelukäytäntöjen parantamisessa sekä uusien luomisessa, moniammatillisuudessa, johtamisessa ja strategiatyössä > tyylilaji (ei malli tai menetelmä) Lähtökohtana puhdas pöytä, johon kutsutaan osallistujia tuomaan kehittämisaiheesta omia havaintojaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan > niitä tutkitaan yhdessä, pyrkimättä ratkaisemaan heti

Yhteiskehittäminen virittää & mahdollistaa toimintakulttuurin muutosta Kokemusasiantuntijat & asiakkaat, omaiset sekä ammattilaiset & johtajat mukaan kehittämistyön alusta asti Yhdessä tekeminen erillisen suunnittelun tilalle > inspiroituminen Lähtökohtana jokaisen oma kiinnostus, aidot kysymykset > osallisuus Suunta alhaalta ylöspäin, vuorovaikutus sekä horisontaalia että vertikaalia Johtajien tehtävänä luoda rakenteita, edistää ja tukea prosesseja, jotta yhteiskehittäminen voisi tapahtua, juurtua ja edetä niin asiakastyön arjessa kuin strategiatasolla Yhteiskehittäminen on tyylilaji, ei menetelmä

Yhteiskehittäminen palveluiden uudistajana? Ammattilaisen osaaminen, asiantuntijatieto, strategisuus YHTEISTOIMIJUUS Vastavuoroisuus/pystyv yys Kokemusasiantuntijan kokemukset keinottomuudesta, arvottomuudesta, & toipumisesta & oman arvokkuuden palautumisesta Uudenlainen näkemys/ perustehtävä - jaksaminen/toivo Pystyvyysepäsuhta Vertaisuus: samastuminen> toivo Asiakkaan heikentynyt käsitys omasta selviytymisestään, kyvyistään, arvostaan

Yhteiskehittämisen prosessi Luottamus KOKEILUJEN YHTEINEN ARVIOINTI, OPPIMINNEN (moka on lahja) YHTEINEN IDEOINTI JA KOKEILUT (menetelmät osa kokonaisuutta) KEINOJEN, TIEDON JA RATKAISUJEN PIDÄTTELY KIELTEISTEN, TOISIA KOSKEVIEN ASENTEIDEN SIVUUN LAITTAMINEN AIKAA JA TILAA, AVOIN KOMMUNIKAATIO > TUTTUUS, LUOTTAMUS PALVELUIDEN YHTEINEN TUTKIMINEN (MONIÄÄNISYYS) Aika

YHTEISKEHITTÄMISEN ANTI ASIAKKAALLE Vertaisena samastuminen, häpeä pienenee, toivo viriää (tarinat, merkitykset infon/asiantuntijatiedon rinnalle) Avun vastaanottamisen kunniallistuminen, ongelman tavallistuminen > muutosvalmius (esim. päihdeongelma) Avun tarvitsija (& pitkittynyt asiakkuus): oman arvokkuuden, toimintakyvyn & pystyvyyden vahvistuminen, palautuminen > ero normaaleihin kaventuu

YHTEISKEHITTÄMISEN ANTI KOKEMUSASIANTUNTIJALLE -Osa omaa toipumista/kuntoutumista -Rooli välissä - Kärsimys ja mokat eivät olleet turhia -Avun vastaanottajasta vastavuoroisempaan rooliin > arvokkuus -Sydämen asialla: vapaaehtoisuus & vastikkeellisuus -Koulutus, työnohjauksellinen tuki, virkistys -Eteneminen muihin rooleihin

Ammattilaisen kannalta yhteiskehittämisessä on kyse uudenlaisesta tavasta ajatella ja toimia Työroolissa tapahtuvasta muutoksesta (ei: lisää menetelmiä tai tehokkuutta) Oman työroolin/aseman suhteellistuminen, elämänkokemus käyttöön Asiakkaaseen/kokemusasiantuntijaan samastumisen kautta voi hahmottaa oman roolinsa & palveluiden merkityksen apua tarvitsevalle Asiakaslähtöisyydestä yhteistoimijuuteen (molemmat/kaikki ovat osallisia) Vapaudesta, inspiroitumisesta: tärkeää ei ole (vain) lopputulos vaan matkan kiinnostavuus, antoisuus (yllätykset suola) Mahdollisuudesta yhdistää tilannekohtainen improvisointi & ammatillinen tieto Verkostoissa ja suhteissa syntyvästä tavoitteellisuudesta Elävämmästä, ei-ongelmakeskeisestä yhteydestä kokemusasiantuntijoihin/asiakkaisiin, heidän persooniinsa ja maailmoihinsa Perustehtävän/palvelun tarkoituksen kirkastuminen >> ammattilaisetkin kuntoutuvat

YHTEISKEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ UUDENLAISTA AMMATILLISTA OSAAMISTA, eli kykyä olla ottamatta tilannetta perinteisellä tavalla haltuun (panna asioita tapahtumaan) toisaalta ammatillinen autonomia voi vahvistua tunnistaa ja panna sivuun toisia osapuolia koskevat asenteet sekä oletukset luopua tilannetta sekä tavoitetta/tarkoitusta koskevista perusoletuksista & rutiineista, virkakielestä tunnistaa & tunnustaa asiakkaiden (ja muidenkin toimijoiden) intressejä: mikä heitä kiinnostaa, inspiroi, mitä kaipaavat, tavoittelevat, mistä unelmoivat -> muutos osana yhteistä unelmaa pidätellä omia selityksiä, luokitteluja sekä ratkaisuja (viipyily ja eteneminen) toimia vastavuoroisesti, tarvita aidosti toisten tietoa, kokemusta ja osaamista: niin kokemusasiantuntijan, asiakkaan kuin toisten ammattilaisten päästää asiakas lähemmäs (oma inhimillisyys, ei kahta minää )

YHTEISKEHITTÄMINEN UUDISTAA MYÖS JOHTAJUUTTA Kieli muuttuu: puhutaan arkikielellä ja oikeista, todellisista asioista Strategia-liplatus ja termeillä viisastelu jää pois Läsnäolo: Olen oppinut kuuntelemaan, asettumaan toisen asemaan Opin kuuntelemaan mitä tässä (keskustelussa) juuri nyt tapahtuu, en vain miettimään ratkaisuja, vastauksia Hallinnan tarve vähenee: Yhteiskehittäminen etenee omalla painollaan, sitä ei tarvitse vetää tai varmistaa Löydän jatkuvasti uusia keinoja toimia yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa (esim. vertaisneuvojat/fattaluuta-malli STOP Huumeille ry) Olen oppinut tuomaan asioita henkilöstölle ja kokemusasiantuntijoille keskusteluun jo alkuvaiheessa En enää suunnittele ja petaa valmiiksi mitä pitäisi tehdä (missio yhdessä) Jaettu, valmentava, dialoginen ja mahdollistava johtajuus/ainekset

KIITOS