Yhteiskehittämisen keinoin kohti vaikuttavampaa tukea elämäntapamuutokseen. Outi Hietala, erikoistutkijakehittäjä,

Transkriptio

1 Yhteiskehittämisen keinoin kohti vaikuttavampaa tukea elämäntapamuutokseen Outi Hietala, erikoistutkijakehittäjä, VTT

2 Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää sosiaalista luottamusta Erojen vähentämistä ja elämäntapojen muutosta on yritetty toteuttaa terveyspolitiikassa vallitsevan ajattelutavan pohjalta: toimintaa suuntaa käsitys yksilön valinnanvapaudesta sekä siihen liittyvistä riippumattomuuden ja itsekontrollin ihanteista (Honkasalo, 2013) Erot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet huolimatta em. lähtökohdasta tehdyistä panostuksista (Maunu, 2014). Haasteet voivat syntyä esim. siitä, että erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten palveluissa kokema epäoikeudenmukainen kohtelu heikentää heidän ammattiauttajiin kohdistuvaa luottamustaan (trust & confidence/luhman) Esim. päihdelähtöisissä alakulttuureissa luottamus on usein toissijaista tiukkojen sosiaalisten normien noudattamisen, niihin liittyvien uhkien ja pakkojen rinnalla (Perälä 2011). Myös pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsivät, heikossa asemassa olevat voivat olla pakkotoimien kohteeksi joutumisen vuoksi epäluuloisia ammattiavun vaikuttimien suhteen. Pitkittynyt avun tarvitseminen (asiakkuus) heikentää luottamusta omaan pystyvyyteen Hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien sosiaalista luottamusta sekä sitä tukevia sosiaalisia taitoja ja yhteisöllistä voimaantumista (Maunu 2014; Rimpelä 2013). Uudenlaiset toimintatavt haastavat myös ammatillisuuden perusoletuksia Toimijuuden sosiokulttuuriset ainekset elämäntapamuutoksen perustana: yksilölähtöisyys versus sosiaaliset sidokset, kieli/puhe versus toiminta, sosiaalisen kentän laajuus versus tiiviys.

3 Elämäntapa ja muutosvalmius: yksilöllisiä ja yhteisöllisiä lähtökohtia Elämäntapamuutos edellyttää muutosvalmiutta, jonka viriäminen edellyttää paitsi yksilöllisten myös yhteisöllisten, arjessa rakentuvien lähtökohtien huomioimista IYhteistyön kohteena eivät ole vain ongelmat, vaan pyrkimyksenä on vahvistaa ja saada käyttöön ihmisen voimavaroja sekä löytää tarkoituksenmukaisempia toimintamuotoja. Muutoksen mahdollistajan avaintaitoja: 1. Muutospuheen tukeminen ja vahvistaminen tunnistamalla ja nimeämällä asiakkaan vahvuuksia, pyytämällä esimerkkejä ja tarkennuksia, vastaamalla, kysymällä, harkiten kyseenalaistamalla, pohtimalla asiakkaan kanssa hänen arvojaan, tavoitteitaan ja tulevaisuutta. 2. Avoimet kysymykset kutsuvat asiakasta kertomaan tilanteestaan, ajatuksista ja tunteistaan. 3. Heijastava kuuntelu tarkoittaa, että työntekijä reagoi asiakkaan kertomaan (esim. toistaa, arvailee ääneen, mitä toinen tarkoittaa ja tarkistaa, onko ymmärtänyt oikein). 4. Yhteenvetojen tekeminen ja tiivistäminen aika ajoin todentaa asiakkaalle, että häntä kuunnellaan. Samalla asiakkaalla on tilaisuus korjata mahdollisia väärinkäsityksiä. 5. Myönteinen palaute toiminnasta todentaa ja vahvistaa ihmisen omanarvontuntoa ja pystyvyyttä

4 MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Elämäntapamuutos riippuu viimekädessä aina asiakkaasta sekä hänen sille (omassa arjessaan ja sosiaalisessa todellisuudessaan) antamista merkityksistä Miten tämä voidaan ottaa palveluiden kehittämisessä huomioon? Perinteiset tavat koota palautetta esim. tupakoinnin lopettamisryhmien tai yksilöllisen ohjauksen onnistumisesta asiakkaiden osallistumiseen perustuvat kehittämistavat (palvelumuotoilu, yhteiskehittely, asiakasraadit) Asiakkaita kutsutaan paitsi vertaisuuteen perustuviin rooleihin, myös ammattilaisten yhteistyökumppaneiksi: kokemusasiantuntijoiksi, kehittäjäasiakkaiksi, kokemuskouluttajiksi, palvelumuotoilijoiksi. Yhteiskehittäminen on eräs keino löytää yhdessä toimimisen tapoja sekä luoda toimivia palvelukäytäntöjä niin, että se mahdollistaa kaikille uuden oppimista, toimijuutta, roolien muutosta Siirtymä yksisuuntaisesta toiseen vaikuttamisesta kohti vastavuoroista vaikuttumista > osallistamisesta osallisuuteen (tyylilaji >< menetelmä) Yhteiskehittämisen lupaus & haaste: asiakkaiden osallistumisen ja ammatillisen toiminnan yhteensovittaminen

5 MIKSI KOKEMUSASIANTUNTIJOITA? Kokemusasiantuntija on koulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta eri sairauksista (psyykkisistä tai somaattisista, myös päihdesairauksista) joko niistä itse kärsivänä, toipuneena tai sairastuneen omaisena/läheisenä. Kokemusasiantuntijat tietävät mikä heitä on muutoksessa auttanut, mitkä palvelut tai tuki on ollut hyödyksi ja miksi Kokemusasiantuntija yhteiskehittämisessä ammattilaisten ja asiakkaiden välissä, vuorovaikutustyylin rakentamisessa, vertaisena, tulkkina (ehdot)

6 Yhteiskehittäminen on elämän- ja palvelukokemusten, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien, niistä toipumisen ja kuntoutumisen sekä niihin liittyvien kokemusten yhteistä tutkimista > muutos? vahvistaminen? palveluissa tai niiden ja (asiakkaiden) arjen yhdyspinnalla toteutettavia kokeiluja, jotka ideoidaan ja toteutetaan yhdessä jo olemassa olevien palveluiden edelleen kehittämistä tai uusien käytäntöjen luomista, yhteistä oppimista (dialogisuus) kehittämistilanteiden, kokeilujen ja niiden tulosten yhteistä arviointia jatkuva toimintatapa míkrotasolta (asiakastyö) päätöksentekoon

7 Yhteiskehittäminen prosessina: lähtökohtana mahdollisimman puhdas pöytä kukaan ei etukäteen tai yksipuolisesti määrittele yhteiskehittämisen/toiminnan tavoitetta tai toimintatapoja jokainen osallistuja voi osaltaan muodostaa oman suhteensa toiminnan tarkoitukseen sekä olla luomassa siitä yhteistä käsitystä alusta asti kiireetöntä tilaa ja aikaa vuorovaikutukselle > eri näkökulmat ja äänet alkavat vähitellen tulla kuulluksi paikka & tilat: kenen mukavuusalueella toimintaan? asiakasluokittelut & tehtäväjaot taustalle painopiste vaikuttamisesta vaikuttumiseen (ei-tietäminen, pystyvyyserot >) alkuvaiheessa keskeistä kutsua esiin osallistujien tulkintoja, kokemuksia ja havaintoja kehittämisaiheesta (omakohtaisuus) niitä tutkitaan yhdessä keskustellen, eri näkökulmia rinnakkain kuljettaen (ei tiukkoja päätöksiä, miten edetä; epävarmuuden ja ei-tietämisen hedelmällisyys)

8 Hyvinvointiryhmä: yhteiskehittämisen tulos ja toteutumisen alusta Järvenpään sosiaalinen kuntoutus (SOSKU-hanke) Kutsuttiin koolle asiakkaita, työntekijöitä, esimiehiä ja kokemusasiantuntijoita eri yksiköistä ja yli sektorirajojen(sosiaalinen kuntoutus, työllisyyspalvelut, liikuntapalvelut, klubitalot) ajatuksella: mitä voisimme tehdä yhdessä niin, että kaikki voisivat löytää jotain mielenkiintoista, ja hyvää oloa lisäävää tekemistä (kielen keskeisyys/kokemusasiantuntijat) Ensimmäisessä kokouksessa tutustuttiin yli tuttuus-rajojen (pariporinat, yhteiset pohdinnat, jarruttelu ) Kokemusasiantuntijat tulkkeina & epämuodollisen suunnittelun osaajina Asiakkaat/kokemusasiantuntijat ja työntekijät muodostivat oman kiinnostuksen pohjalta työpareja tai tiimejä, jotka valmistelivat oman tapaamiskerran sekä ohjasivat toimintaa Liikuntatoimi mukana (mm. puistojumppa) Osallistujat jatkoivat omatoimisesti toimintoja omassa arjessaan Tapaamisissa arvioitiin ja nautittiin aikaansaannoksista

9 Yhteiskehittämisen prosessi Luottamus KOKEILUJEN YHTEINEN ARVIOINTI, OPPIMINNEN (moka on lahja) YHTEINEN IDEOINTI JA KOKEILUT (menetelmät osa kokonaisuutta) KEINOJEN, TIEDON JA RATKAISUJEN PIDÄTTELY (ei-tietäminen) TOISIA KOSKEVIEN ASENTEIDEN SIVUUN LAITTAMINEN AIKAA JA TILAA, AVOIN KOMMUNIKAATIO > TUTTUUS, LUOTTAMUS PALVELUIDEN YHTEINEN TUTKIMINEN (MONIÄÄNISYYS) Aika

10 Yhteiskehittäminen EDELLYTTÄÄ KAIKILTA epävarmuuden, ei-tietämisen ja keskeneräisyyden sietämistä aikaa, vuorovaikutusta; vaikuttamisesta vaikuttumiseen tuttuutta, luottamusta, sitoutumista (perusta) kaikkien kuulluksi ja näkyväksi tulemista tuoreutta, tilanteiden ainutkertaisuudesta nauttimista halua ja kykyä ristiriitojen käsittelyyn vastavuoroisuutta; myös asiakkaat voivat olla antamassa, ammattilaiset tarvitsemassa suostumista yhä uudelleen käynnistyviin, omalla painollaan kehkeytyviin prosesseihin (>< valmiit mallit, rutiinit) avoimuutta, halua kutsua uusia toimijoita mukaan (uusi prosessi)

11 Ammattilaisen kannalta YHTEISKEHITTÄMISESSÄ ON kyse: työroolissa tapahtuvasta muutoksesta (ei: lisää menetelmiä, vaatimuksia tai tehokkuutta) > uudenlaisesta tavasta ajatella ja toimia siirtymästä asiakaslähtöisyydestä yhteistoimijuuteen (molemmat/kaikki ovat osallisia) vapaudesta, inspiroitumisesta mahdollisuudesta yhdistää tilannekohtainen improvisointi ja ammatillinen tieto verkostoissa ja suhteissa syntyvästä, henkilökohtaisesti merkityksellisestä tavoitteellisuudesta uudenlaisesta, ei-ongelmakeskeisestä suhteesta asiakkaisiin elävämmästä suhteesta perustehtävään >> myös ammattilaiset kuntoutuvat

12 YHTEISKEHITTÄMISESSÄ OSAAMINEN ON KYKYÄ olla ottamatta tilanteita ja toimintaa perinteisellä tavalla haltuun tunnistaa ja panna sivuun toisia osapuolia koskevat asenteita sekä oletuksia luopua tilannetta sekä tavoitetta/tarkoitusta koskevista perusoletuksista & rutiineista > uudenlainen hallinta/prosessin ja suhteiden rakentuminen pidätellä omia selityksiä, luokitteluja sekä ratkaisuja (viipyily ja eteneminen, konteksti-osaaminen ) tunnistaa eri toimijoiden intressejä & toimijuutta: mikä heitä kiinnostaa, inspiroi, mitä kaipaavat, tavoittelevat, mistä unelmoivat > yhteiset unelmat, tavoitteet toimia vastavuoroisesti, tarvita aidosti toisten tietoa, kokemusta ja osaamista: niin kokemusasiantuntijan, asiakkaan kuin toisten ammattilaisten päästää asiakas/ammattilainen lähemmäs (oma inhimillisyys, ei kahta minää, yhteisöllisyys/suhde)

13 yhteiskehittäminen palveluiden uudistajana? Ammattilaisen osaaminen, asiantuntijatieto, strategisuus Kokemusasiantuntijan kokemukset YHTEISTOIMIJUUS keinottomuudesta, Vastavuoroisuus/pystyvyys arvottomuudesta, & toipumisesta & oman arvokkuuden palautumisesta Uudenlainen näkemys/ perustehtävä - jaksaminen/toivo Pystyvyysepäsuhta Vertaisuus: samastumi-nen > toivo InspirO Asiakkaan heikentynyt käsitys omasta selviytymisestään, kyvyistään, arvostaan

14 KIITOS