Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Samankaltaiset tiedostot
Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, ) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä,

Alkoholi ja masennus Päihdelääketieteen päivät. Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Opioidit ja kipu. Päihdepsykiatrin vinkkejä

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Hakusessa-hanke

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Maahanmuuttajan mielenterveys

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Suomalaisten mielenterveys

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Päihteet ja mielenterveys

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Opiskeluhuolto ja ESH

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Mielenterveys. Mielenterveys ja päihde samanaikaishäiriöiden hoito

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa?

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia

PÄIJÄT-HÄMEEN AIKUISTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SUUNNITELMALUONNOS Projektipäällikkö Johanna Kinnunen

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja

Psykoositietoisuustapahtuma

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

SAV? Milloin CT riittää?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin

Transkriptio:

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk

Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat? Tk:n mielenterveys- ja päihdeyksikön lääkärille käyneet potilaat vuonna 2010. Vain 14 % asiakkaista kärsi pelkästä päihdehäiriöstä Kaikista päihdehäiriöstä kärsivillä 74 %:lla oli myös hoitoa vaativa psykiatrinen häiriö. Kaikista mielenterveydenhäiriöstä kärsivillä 44 %:lla oli myös hoitoa vaativa päihdehäiriö.

Kaksoisdiagnoosityö? Tarvitaanko tekijöitä?

Alkoholiongelmasta, masennuksesta ja sosiaalisesta fobiasta kärsivä 40-vuotias nainen ohjautui ensikäynnille psykiatrian pkl:lle. Ensikäynnin jälkeen potilas ohjattiin ottamaan yhteyttä päihdepalveluihin vaikean alkoholiriippuvuuden vuoksi. Sairauskertomusasiakirjoista ei löytynyt viitteitä, että potilaalle olisi tehty tarkempaa päihdediagnostiikkaa tai psykiatrista diagnostiikkaa. Kaksi vuotta myöhemmin potilas ohjautui eläkeselvitykseen jatkuvasti alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Selvityksen yhteydessä potilaalla todettiin bipolaarihäiriö, nuoruusiällä alkanut sosiaalinen fobia ja alkoholiriippuvuus (jaksoittainen käyttö)) Olisiko potilaan sairaudenkulkua voinut muuttaa päihdepsykiatrisella hoidolla ja arviolla?

18-vuotias (päihde?) ensipsykoosin sairastunut nuori kotiutetaan psyk.osastolta ohjeena ottaa itse yhteys päihdepalveluihin Kolmen vuoden kuluttua potilas palaa uuden psykoosin kanssa osastolle. Potilas on kärsinyt jatkuvista ääniharhoista ja hajanaisuudesta vuoden ajan. Kannabis on vaihtunut suonensisäiseen amfetamiiniin ja opioideihin. Kuuden viikon hoidon kuluttua potilas kärsii edelleen psykoosista ja osastolla myös selvinnyt että potilaan isä sairastaa skitsofreniaa. Olisiko potilaan sairaudenkulkua voinut muuttaa päihdepsykiatrisella hoidolla ja arviolla?

Päihde- ja mielenterveystyö on monialaista työtä = Yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityötä ja verkostoitumista

Mitä on kaksoisdiagnoosityö Päihdepsykiatria ESH Yliopistoklinikat Mielenterveystoimistot PTH Terveyskeskus Matalan kynnyksen palvelut

Kaarinan tk:n toimintamalli?

Vintti-tiimi 1 Lääkäri 1 Päihdeterapeutti (psykologi) 0,9 Psykologia 1 Sosiaalityöntekijä 1 Opioidikorvaushoitaja 1 Depressiohoitaja 2 Lähihoitajaa (ALMI-tiimi) 1 Asumisneuvoja 1 Toimintakeskusvastaava (Talo) 1 Toimintakeskusvastaava (Nappi & Plätty) 1 Sairaanhoitaja + 1 Sosiaaliohjaaja (Kiesi) [tiivis yhteistyökumppani]

Mitä laadukas ja kokonaisvaltainen kaksoisdiagnoosityö tarkoittaa käytännössä?

Toimintakeskus N & P Napin asiakas: Keski-iän ylittänyt lannistunet MATTI Mikä Matilla on pielessä? Entäpä mielessä? Talous Ihmissuhteet Masennus Alkoholi Viina mielessä, kaikki pielessä? Työ Nappi tarjoaa kodinomaisen ympäristön, jossa on mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja ihmissuhteiden luomiseen. Tarjotaan apua ongelmiin ohjataan palveluiden piiriin toimintakyvyn ylläpitämien ja kuntoutuminen.

Kaksoisdiagnoosityön kohderyhmät! Tunnistamattomat Lievät Keskivaikeat Vaikeat Vaikeat moniongelmaiset Mitkä ryhmät kuuluvat peruspalveluiden kohderyhmään? Minkä ryhmien hoito on eniten laiminlyöty? Minkä ryhmän interventioihin panostamalla saadaan suurin panos-tuotos hyöty peruspalveluissa?

Kuvio 2. Perusterveydenhuollon painopistealueet m&p-ongelmien hoidossa. Tunnistamattomat Lievät Keskivaikeat Vaikeat Vaikeat moniongelmaiset Seulonta Seuranta Perusinterventiot (lääkehoidot ja lyhyet keskusteluhoidot) Kotikäynnit Toimintakeskukset Lääkehoidossa avustaminen Sosiaalityö

Missä ja kuka hoitaa? Vorma H, Aalto M: Duodecim 2013;129(19):2049-50

Kaksoisdiagnoosi ilmiönä

Itselääkintähypoteesi Khantzianin (1980) alkuperäinen idea Psyykkisen itse-säätelyn epäonnistuminen, joka lisää riskiä toistuviin negatiivisiin (sietämättömiin) tunnetiloihin (viha, häpeä, ahdistuneisuus, masennus, pitkästyminen,...) Päihteet poistavat tunnetilan negatiivinen vahvistaminen käytön muuttuminen pakonomaiseksi Negatiiviiviset tunnetilat ovat syy eivät seuraus päihteiden käytöllä

Masentunut lapsi/nuori tarttuu pulloon (Arch Gen Psychiatry 2008, Crum et al)

Miellyttävä, normaalista poikkeava positiivinen olotila Päihteiden aiheuttamat psykiatriset oireet Suorat neurobiologiset vaikutukset (5-HT, NA, DA) Psykososiaalinen kuormitus (krooninen stressi HPA-akseli) Positiivinen vahvistaminen Päihteen käyttö nautinnon tavoitteluna = päihdehakuisuus Eutymia, normaali olo Negatiivinen vahvistaminen Päihteen käyttö psyykkisen kärsimyksen vähentämiseksi = itselääkintä Epämiellyttävä, normaalista poikkeava negatiivinen olotila

Depressio ja alkoholihäiriö Depression ja alkoholiongelman saman aikainen esiintyminen on yleinen ilmiö. Alkoholiriippuvaisista 30-60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio ja masennuspotilaista 10-30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma (kliiniset otokset). Ilmiön yleisyydestä huolimatta tutkimustietoa eri hoitomuodoista on rajallisesti. Kliininen työ perustuu depression hoidon ja alkoholiongelman hoidon yksilölliseen integroimiseen.

Miksi komorbiditeetin tunnistaminen on tärkeää? Depressiopotilaan alkoholiongelma vaikeuttaa depressio-oireita lisää itsemurhakuolleisuutta heikentää depressiosta toipumisen ennustetta Alkoholiongelmaisella depressio lisää riskiä retkahtaa juomaan. Cornelius JR, Salloum IM, Mezzich J ym. Disproportionate suicidality in patients with comorbid major depression and alcoholism. Am J Psychiatry 1995;152:358-64 Greenfield SF, Weis RD, Muenz LR ym. The effect of depression on return to drinking: a prospective study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:259-65

HRSD-pisteet Abstinenssin vaikutus depressio-oireisiin 25 20 15 10 Primaarinen depressio Sekundaarinen depressio 5 0 1 2 3 4 Viikkoa abstinenssissa Hamiltonin depressioasteikon (HRSD) pistemäärä 4 viikon abstinenssin aikana alkoholiriippuvuudesta kärsivillä potilailla primaarissa ja sekundaarisessa depressioissa. Mukailtu artikkelista: Brown SA, Inaba RK, Gillin CJ, Schuckit MA, Stewart MA, Irwin MR. Alcoholism and affective disorder: Clinical course of depressive symptoms. Am J Psychiatry 1995;152:45-52

Päihde- ja mielenterveysasiaa Twitterissä: KIITOS! @addiktiopsyk https://twitter.com/addiktiopsyk