SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA

SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA 1

Sivistystoimen toimialan tuloskortit vuodelle 2011 Toimialan visio Sivistystoimen toimialaan kuuluvat toiminnot sisältävät keskeisesti niitä kuntalaispalvelujen tuottamisen tehtäviä, joilla Savonlinna-brändiä, positiivista imagoa ja tulevaisuuden uskoa rakennetaan. Savonlinnan sivistystoimiala järjestää kaupunkilaisille korkeatasoisia peruspalveluita kolmen eri lautakunnan alaisuudessa: koulutuslautakunta (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus); vapaaaikalautakunta (liikunta- ja nuorisotyö); kulttuurilautakunta (kirjasto, museo ja yleinen kulttuuritoimi). Lisäksi lautakunnat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osallistuvat avustuksin ja ostopalvelusopimuksin kullekin lautakunnalle määriteltyjen toimintojen tukemiseen. Palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, henkilöstö korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista sekä vastuunsa tuntevaa. Peruspalveluja ohjaavat kaikkia sitovat kansalliset lait ja säädökset. Osa palveluista kunnan on pakko järjestää ja ne kuuluvat ns. subjektiivisten kansalaisoikeuksien piiriin, kuten päivähoito, perusopetus, kirjasto. Osa palveluista on kunnalle vapaaehtoista toimintaa, kuten museo- tai teatteritoiminta. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ja normaalikoulun kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. 1. Saimaan vesistön ja historiallisuuden avulla vahvistetaan Savonlinnan omaleimaisuutta yhtenä Suomen kauneimmista kaupungeista Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 1.1. Ihanteellinen ja tunnelmallinen sekä ympäristöystävällinen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa sydämenään historiallinen linna Kotiseutuun ja kotiseudun historiaan tutustuminen Vuosisuunnitelma Kestävän kehityksen teemavuosi vuosisuunnitelman mukaisesti sekä ympäristökasvatus Oman ympäristön ja lähialueen siistinä pitäminen Toteutunut varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Koulut ovat arvioineet vuosisuunnitelmansa toteutumisen lukuvuoden päättyessä. Siivouspäivät on pidetty toukokuussa. Lukuvuoden 2011-12 painotusalueena on edelleen kestävä kehitys ja se on otettu huomioon koulujen vuosisuunnitelmissa. Se toteutuminen arvioidaan kevätlukukauden 2012 päättyessä. 1.2. Ympärivuotinen kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen tarjonta Talvikauden tarjonnan pitäminen vähintään nykytasolla Koululaiskäyntien maakuntamuseossa ja Olavinlinnassa Kaupungin tukemien tapahtumien ja yleisö. Oppilaat tuntevat kotiseutu-historian ja hahmottavat kotiseutunsa rajaseutuluonteen. Kävijäanalyysi Olavinlinnassa koululaiskäyntejä oli 2 690 (v. 2010 2 843), Maakuntamuseossa koululaisia kävi yhteensä 3 099 (v. 2010 3 768). Kaupunki on myöntänyt tukea/järjestänyt tapahtumia tavoitteen mukaisesti. Vapaaaikapalvelujen nykytason säilyttäminen. Nykytaso on säilytetty. Oppilaille tarjot- Kulttuuripolku, Kulttuuripolku on käynnis- 2

1.3. Kaupunkikeskustan kehittämishanke, jossa painopisteenä Olavinkadun kehittäminen bulevardimaiseksi puistokaduksi sekä liikuntamahdollisuuksien parantaminen 1.6 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti sekä vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen kolmas sektori Olavinkadun toiminnallisten sisältöjen kehittäminen: kulttuuritapahtumayhteistyö yritysten ja 3. sektorin kanssa. Kevyen liikenteen väylät Monipuoliset peruspalvelut. Osallistumisen mahdollistava toiminta. tavien kulttuuritapahtumien Tehdyt markkinointitoimenpiteet Olavinkadun alueella Kevyen liikenteen väylien suunnitelma Erilaiset yhteistyötapahtumat perheiden kanssa vuosisuunnitelman mukaisesti. jolla tarjotaan vuosittaisia kulttuuritapahtumia 1-9 -luokkalaisille Olavinkadun toimijoiden yhteistyön vahvistaminen Mukana suunnittelemassa liikuntaa edistäviä hankkeita Vuosisuunnitelman toteuttaminen tynyt ja sitä on toteutettu rahojen puitteissa. Toteutuneita tapahtumia oli keväällä 8 ja syksyllä 7. Joulun ja vuodenvaihteen tapahtumien kehittämis- ja koordinointityö toteutui yrittäjien ja Lakeland Events -hankkeen kanssa. Mukana Active Cityhankkeessa, Talvisalon liikuntapuistosuunnitelma. Jokaisessa koulussa ja päiväkodissa on ollut vähintään yksi vanhempainilta lukuvuoden aikana. Tilaisuudet ovat olleet joko koko koulun yhteisiä tai luokka/ luokka-aste - kohtaisia. Huoltajien vanhempainillat sekä kuulemistilaisuuksien järjestäminen seurojen, järjestöjen ja vapaaaikatoimen välillä Tilaisuuksien 1-2 kertaa vuodessa Vanhempainillat ovat toteutuneet koulujen vuosisuunnitelman mukaisesti. Salivuorojen jakopalaverissa olivat mukana kaikkien suurimpien seurojen edustajat. Kulttuuriympäristömme tiedon ja tietoisuuden lisääminen. Panostaminen kulttuuriperintökasvatukseen. Eri asiakasryhmille suunnattujen teemaopastusten ja työpajojen 200 opastusta Työpajoja ja opastuksia tehty 191 kpl. Myönteisen suomalaisen aktiivisen kansalaisuuden ja kotiseutuidentiteetin vahvistaminen lasten ja nuorten kasvatuksessa Juhlien luku Kouluissa perinteiset juhlat vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi pyritään, että kouluissa järjestettävissä itsenäisyys- ja veteraanipäivän juhlassa veteraanijärjestöjen edustaja on juhlapuhujana Jokaisessa koulussa on ollut perinteisiä juhlia vähintään 2 lukuvuodessa. Pihlajaniemen, Talvisalon ja Mertalan kouluissa sekä Lyseon lukiolla ja Taidelukiolla on ollut tilaisuuksia, joissa on ollut mukana veteraaneja. Oppilaat ovat myös osallistuneet veteraanien jär- 3

Kerhotoimintaan osallistuvien oppilaiden Oppilaskuntien luku Tapakasvatuksen edistäminen Toteutuneiden tapahtumien Oppilaskuntien ja nuorisofoorumin kuulemisten ja aloitteiden Koulujen kerhotoiminta vakinaistetaan yhteistyössä 3. sektorin kanssa. Kouluissa on toimiva oppilaskunta. Perusasteen koulut ovat mm. mukana kiusaamisen vastustamisen (Kiva-koulu) hankkeessa Kulttuuripolku ohjelman käyttöönotto ja siihen tarvittavan rahoituksen varaaminen talousarvioon osana Lasten ja Nuorten ohjelmaa Lapset ja nuoret osallistuvat päätöksentekoon jestämiin juhliin. Tilaisuuksia on ollut yhteensä 9. Jokaisessa perusopetuksen koulussa on ollut kerhotoimintaa. Kerhoja oli kevätlukukauden 2011 aikana 60 ja niissä 691 oppilasta. Syyslukukaudella kerhoja oli yhteensä 40, joihin osallistui 507 oppilaasta Kerho-ohjaajista suurin osa oli opettajia, joten 3.sektorin vahva mukaan tulo ei ole toteutunut. Jokaisella koululla on toimiva oppilaskunta. Kaikki perusasteen koulut ovat mukana KiVa-koulu - hankkeessa. Kulttuuripolku käynnistyi vuoden alussa, tosin suunniteltua pienemmällä budjetilla. Toteutuneita tapahtumia oli keväällä 8 ja syksyllä 7. Nuorten kuulemistoimintamallia suunniteltiin yhteistyössä Lasten Foorumin kanssa. OKM:ltä ei kuitenkaan saatu avustusta nuorten kuulemiskyselyn toteuttamiseen. Lukion oppilaskunnilta on tullut yksi kannanotto koulutuslautakunnalle liittyen lukioiden jaksojärjestelmään. 2. Savonlinnassa tehdään strategista elinkeinopolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 2.1. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja yritysten liiketoimintaedellytysten kehittäminen Venäjän mark- Venäjän kielen opinnot Venäjän kielen opiskelijoiden yläkoulussa ja lukioissa 4 Venäjän kieliopinnot siten, että kielipolku Mertalasta ja Talvisalosta luki- Nojanmaan ja Nätkin kouluilla aloitti yhteinen A2-venäjän ryhmä, 14 oppilasta tammikuussa 2011 ja heistä 11 jatkoi

kinoille sekä venäläisten yritysten sijoittuminen Savonlinnaan osana EU:n pohjoista ulottuvuutta 2.2. Itä-Suomen yrittäjämyönteisin kunta, missä kaikki kaupungin toiminnot viritetään yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla. 2.3. Savonlinnasta tulee järvimatkailun pääkaupunki, jolloin Savonlinna on yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista, missä kaupunkikeskusta sekä siihen verkottuvat lomakylät muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskittymän. 2.4. Maailmalla merkittävä paperi- ja selluloosateollisuuden koneita ja laitteita suunnitteleva sekä valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, Savonlinnan teknologiapuisto Noheva Venäjä A2 -kieli Venäjä A2 - kielen opiskelusta kiinnostuneiden kartoitus Yrittäjyyskasvatus Suomen yrittäjien kyselytutkimus. Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena Luodaan edellytyksiä seuroille ja yhdistyksille järjestää vuosittaisia turnauksia ja tapahtumia Matemaattisluonnontieteellisten opintojen mahdollistaminen Koulujen kansainvälinen yhteistyö Matkailullisesti merkittävien turnausten ja tapahtumien Lähialueilla toteutuneiden leirikoulujen Scienceaineiden (ma, fy,ke, bg,ge) ylioppilaskirjoitusten arvosanat Ystävyyskoulukontaktien luku oon vakiintuu ja vahvistuu. Yläkoulujen ja lukioiden yrityskontaktien Matkailija Kartoitus valmis. Yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelman mukaisesti Nykytaso Riihisaaren kaavoittamisen käynnistäminen Sitra-hanke: Sivistysmaakunta Etelä-Savo alkaminen Nykytaso Leirikoulut pääosin omalla talousalueella Science-aineiden tulokset maan keskiarvojen yläpuolella Kansainvälisiä kontakteja varsinkin yläkouluilla ja lukioilla opintojaan syyslukukaudella. Kevätlukukaudella 7-9.- luokilla oli yhteensä 88 venäjän lukijaa ja syyslukukaudella 54. Lukioissa oli keväällä 76 opiskelijaa ja syksyllä 59. Lukioissa kurssit järjestetään yhteistyössä. Kartoitus on valmis. Jatkettu opetussuunnitelman mukaisesti. Lukioissa Yrittäjyystalo hanke laajuudeltaan 4 lukiokurssia alkoi 1.8.2011. Toteutunut lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Toimitilapalvelun vetämässä Linnankadun kehittämishankkeessa toteutettiin ostopalveluna Riihisaaren miljöösuunnitelma, joka toimii tulevan kaavoituksen pohjatyönä. Sitra-hanke kaatui Mikkelin kaupunginhallituksessa. Seurat ovat järjestäneet perinteiset tapahtumat. Toteutuneet vuosisuunnitelman mukaisesti. Tavoite on osittain toteutunut. Ystävyyskoulut Mertalan ja Talvisalon kouluilla Detmoldissa Saksassa. Nätkin alakoululla Comenius-hanke käynnissä ja oppilaat vierailivat Barcelonassa toukokuussa 5

2011. Lukioilla on ystävyyskoulut Venäjällä. Teknologiakasvatus Teknologiaselvitys Selvitetään yhteistyömahdollisuudet teknologiateollisuuden kanssa ENPI-hankkeen valmistelu yhdessä Pietarin ja Viipurin yhteistyökoulujen kanssa. 2.10. Maailman tunnetuimpiin kuuluvan Savonlinnan oopperajuhlien, luovan talouden, kulttuurimatkailun ja yrittäjyyden avulla syntyvä vahva elinkeinoala Perusopetuksen teknologiaopetuksen kehittäminen yhteistyössä OKL:n kanssa Kulttuurimatkailun talvisesongin vahvistaminen Täydennyskoulutettujen teknisen ja tekstiilityön opettajien Talvikauden kärkitapahtumat Jo alaluokkien teknisen ja tekstiilityön opettajilla teknologiaopetuksen sivuaineopinnot Sopivien uusien talvitapahtumien kehittäminen Teknologiakasvatuksen Lego-Logo -välineistöä on hankittu yhteistyössä paikallisten yritysten ja OKL:n kanssa. Sen jälkeen voitiin aloittaa täydennyskoulutuksen suunnittelu. Kaupunki tuki Jäälinnafestivaalia taloudellisesti ja kulttuuritoimi oli yhteistyökumppanina. Joulutapahtuma toteutui yhteistyössä yrittäjien ja Lakeland Events hankkeen kanssa. 3. Koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti ja korkeakoulutusta vahvistaen Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 3.1. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja; insinöörikoulutus. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Seudun koulutuksellinen aktiivisuus ja koulutuksen korkea laatutaso Opiskelija - OKL - AMK - Sami 6 Opiskelijamäärissä tavoitellaan vähintään nykytasoa Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet päiväkodeissa sekä yhteistyö lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa. Tuetaan yliopiston kampuksen taitoja taidepainotteista opettajankoulutusta nivellettynä kaupungin päivähoito- ja koulupalveluihin. Yhteistyötä kehitetään kaikkien koulusektoreiden välillä, samoin yhteistyötä Sa- Aloituspaikat ovat entiset. Toteutunut varhaiskasvatuksessa ja lisäksi museolla kummiluokka AMK:ssa. Oltu mukana yhteistyöhankkeissa. Yhteistyöstä on sovittu OKL:n ja Lyseon lukion välillä ensi lukuvuodeksi. ADUCATE:n kanssa tehdään yhteistyötä lukio

Pisa-tutkimus Ylioppilaaksi kirjoittaneiden ja kirjoitettujen aineiden sekä saadut arvosanat 2.asteen koulutuksen yhteistyön ( Paradigmahanke) Opintojen keskeyttäminen 2.asteella vonlinnan kesäyliopiston ja ADUCATE:n kanssa. Pisa-tutkimus maailman 1. Ylioppilaskirjoitusten taso ylittää maan puoltoäänien keskiarvon 2.asteen opiskelijoiden osallistuminen kursseille yhteistoimintajaksojen aikana Sami alle 10 % lukio alle 5 % TVT-kehittämishankkeen yhteydessä. Tavoitetta ei ole saavutettu ei kansainvälisesti eikä paikallisesti. Syksy 2010 ja kevät 2011 kumulatiivinen keskiarvo: lyseon lukio 3,89/maan keskiarvo 4,08, taidelukio 4,10/maan keskiarvo 4,08 2. asteen opiskelijoiden osallistuminen toisen koulun kursseille on kasvanut lv. 2010-2011 edellisestä lukuvuodesta 23 %. Tavoite on saavutettu. 3.4 Itä-Suomen yliopiston kolmannen kampuksen OKL:n toimintojen valtakunnallisen profilaation kehittäminen Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen Itä-Suomessa. Perusopetuksen teknologiaopetuksen kehittäminen yhteistyössä OKL:n kanssa Yliopiston ja Mamkin tarjoaman opettajien täydennyskoulutuksen Ensisijaisten hakijoiden Täydennyskoulutettujen teknisen ja tekstiilityön opettajien Opettajien täydennyskoulutuksen järjestävät kaupungissa toimivat korkeakoulu- ja yliopistoyksiköt Nykytaso ja mahdolliset lisäpaikat taito- ja taideaineisiin Jo alaluokkien teknisen ja tekstiilityön opettajilla teknologiaopetuksen 35 ov opinnot Tavoite on saavutettu. Tavoite on saavutettu. Tehty aktiivisesti töitä, että saadaan lisää aloituspaikkoja. Jatketaan yhteistyötä 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 5.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Monipuoliset ja houkuttelevat sivistystoimen palvelut Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt Riittävät kunnalliset päivähoitopaikat, avoin- ja kerhotoiminta. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen. Päivähoitopaikat riittävät juuri ja juuri, mutta valinnan mahdollisuuksia perheille ei ole riittävästi. Yksityistä hoitoa tuetaan. Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku. Riittävä henkilöstömitoitus. Tavoite on saavutettu. 7

Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö. Perustettu, mutta on päivähoitokäytössä. Ryhmäkoko Säilytetään syksyllä 2010 laaditut opetusryhmien koot keväällä Ministeriön erityisavustuksella ja syksyllä omalla rahoituksella. OPM rahoitus riitti keväälle 2011 ja syksyllä sen avulla voitiin ylläpitää vain yhden ryhmän jakaminen. Oma rahoitus ei riittänyt ylläpitämään erillisrahoituksella jaettuja ryhmiä, vaan ryhmien kokoa piti suurentaa. Kustannukset päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa/lapsi/oppilas Kustannustehokkaampi kuin maantieteeltään vastaavat vertailukaupungit (as. 20 000-40 000) Säilytetään vähintään nykyinen taso Vuoden 2011 vertailukaupunkien kustannukset saadaan syksyllä 2012. 5.2. Palvelut organisoidaan tehokkaasti johtamista, rakenteita ja toimintatapoja voimakkaasti uudistamalla Monipuolinen kielitarjonta Johtamiskoulutus, täydennyskoulutuksen hyödyntäminen. Opetettujen vieraiden kielten ja taso Euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin Koulutettavien Vähintään nykytason säilyttäminen OPH:n ja Tilastokeskuksen ja verrokkikaupunkien vertailut JET-koulutus jatkuu Koko henkilöstön koulutus ja sitouttaminen yht. tavoitteisiin. Keväällä 2011 aloitti alaluokilla uutena A2-kielen ryhmänä venäjä, muuten kielien opiskelu vähenee. Uudet tilastot saadaan syksyllä 2012. JET-koulutukseen osallistujia on 17 henkilöä. 5.3. Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan Palvelukokonaisuuden kehittäminen. Laatuhanke raportit Koulukuljetusten ja vammaispalveluiden kustannusten kehitys Perusopetuksen koulut ovat mukana OPM:n Laatuhankkeessa Tasapainoinen palvelurakenne itä- ja länsipuolella kaupunkia (varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, erityisopetus) Kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana. Toiminta jatkuu vuonna 2012. Työ on kesken. 5.4. Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyn- Sähköisten palvelujen kehittäminen sivistystoimessa Päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu Sähköisten prosessien Tilojen monikäytön suunnittelu Työ on kesken. Tietokoneiden ja Sähköisten järjes- Titania on käytössä, säh- 8

tämällä tarvittavien laitteiden sekä henkilöstön koulutukset. telmien käyttöönotto: työvuorosuunnittelu ja sähköinen päivähoitohakemus. köinen päivähoitohakemus on käytössä. Kotisivujen kehittäminen tiedotusja vuorovaikutusvälineenä. Uudet kotisivut ovat käytössä. Interaktiivisuus toimii osittain. Uuden viestintäteknologian avulla vahvistetaan monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia ja yhteydenpitoa oppilaiden huoltajien kanssa. Tietokoneiden kaupungin TVTstrategiassa kertoo koneiden lukun, ei niiden ajanmukaisuudesta eikä toimivuudesta. Yläkouluissa reaaliaikainen poissaoloseuranta. WILMA on käytössä lukioissa ja yläkouluissa. Verkkoopiskelumahdollisuuksien hyödyntäminen Verkkoopiskelumahdollisuudet ovat aktiivisessa käytössä. Koulujen kotisivujen päivittäminen osittain interaktiiviseksi. Toteutunut Paperin kulutuksen Pyrkimys paperittomaan toimistoon. Paperin kulutusta on vähennetty. Tavoite kokonaan paperittomaan toimistoon on epärealistinen. 5.5. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan 5.6. Terveyden edistäminen Ikäihmisille soveltuvien vapaaaikapalvelujen tuottaminen Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin. Henkilöstön tieto- ja viestintätaitojen taso Palvelujen Koulujen terveyskyselyjen tulosten analyysi Henkilöstön taitotaso on hyvä Päivitetään vapaa-ajanpalvelut ikäihmisten näkökulmasta. Terveyskyselyjen tulosten vuosittainen ostaminen Opetussuunnitelman mukainen terveyskasvatus (ruokavalio, päihteet, tupakka, liikunta). Koulut ovat selvittäneet opettajien taitotasoa ja järjestäneet tarvittaessa sisäistä koulutusta. Ei ole päivitetty. Valtakunnallista terveyskyselyä ei toteutettu syyslukukaudella 2011. Kaikissa perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on ollut lukuvuoden aikana oppituntien lisäksi terveyskasvatukseen liittyviä tapahtumia tai teemapäiviä. 9

Tehostetun ja /tai erityisen tuen suuntaaminen tarvittaessa nuorempiin lapsiin. Käytössä 4- vuotisneuvolalomake. Kodin ja koulun yhteistyö Toteutunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Lapsen kasvun ja oppimisen polku yhteistyön kehittäminen erityisesti nivelvaiheissa Toteutunut opetussuunnitelman mukaisesti Kulttuuripalveluiden käytön edistäminen tavoitteena työkyvyn ylläpitäminen. Osallistujien Kulttuurikuntopäivä tms. kaupungin henkilöstölle. Kulttuurikuntopäivä ei toteutunut. 5.7. Prioriteettina lapsiperheet Terveysliikuntaan houkuttelevia suorituspaikkoja monipuolisesti eri ikäryhmille (liikuntatoimen resurssit eivät tähän riitä vaan ollaan yksityisten yritysten tarjonnan varassa) Perheiden elämäntilanteisiin sopivat peruspalvelut. Lapsen ja nuoren näkökulman huomiointi päätöksenteossa. Hyvin hoidettujen liikuntapaikkojen. Kävijät -uimahalli -jäähalli /lapsi verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin, mitä pienempi panostus sitä huonommat palvelut lapsiperheille Piha-alueiden turvallisuus ja kehittäminen. Nykytaso Asiakaspalvelun sekä palvelurakenteen säilyttäminen nykytasolla Perheen ja lapsen ääni kuuluviin osallisuus. Vaihtoehtoisena lasten hoitomuotona otetaan käyttöön tarveharkintaan perustuva kunnallinen kotihoidontuki. Meneillään yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Tavoite on saavutettu. Kysyntä ja tarjonta ei täysin kohtaa, vaihtoehtoja ei ole tarpeeksi. Järjestelmä on vielä kehittymässä. Kunnallinen kotihoidon tuki ei käytössä. Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen Leikki- ja liikuntapaikkojen ja kunto Lasten ja nuorten ohjelman toteuttaminen. Leikki- ja liikuntapaikkojen tason ylläpito Vaatii lisää taloudellisia panostuksia toteutuakseen. Leikki- ja liikuntapaikkoja on kehitetty niukoista resursseista huolimatta yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Yksiköiden leikki- Toimitilapalve- Lapsille suunnat- Suunnitelma yhteistyössä 10

paikat lun, päiväkotien ja koulujen pihojen tarkastusraportit tujen toiminnallisten paikkojen pitäminen turvallisena, kuten päiväkotien ja koulujen pihat tilapalvelun kanssa. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 6.1. Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kehityskeskustelut Asetetut tavoitteet henkilöstön tietoon Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Taloudelliset mahdollisuudet. 6.5. Tulosvastuullisuus Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen. Työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen. Henkilöstökyselyn ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen. Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen Vertailu 20 000 40 000 asukaan kuntiin Kaikille asetetaan tavoitteet talousarviosta johdettuna Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Sairauspoissaolot Kehittämistoimenpiteet Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Kehityskeskustelujen toteuma 100 % Osallistuminen 100 % Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Vastausprosentti On tehty syksyllä 2011. 80 % ja kussakin Vastausprosentti oli 66 %. työyksikössä vähintään 60 % Hallinto 58 % ka 2,56. Keskiarvo oli 2,26. Keskiarvo 2,5 Varhaiskasvatus 68 % ka 2,3. Perusopetus 62 % ka 2,14. Lukiot 78 % ka 2,33. Vapaa-aikatoimi 15 % ka Toteuma 100 % Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Palkat kilpailukykyisiä Toteuma 100 % Tuloksellisuuskriteerit laadittu Sairauspoissaolot < vuonna 2009 (14,8 pv/htv). Sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 % 3,14. Tavoite on toteutunut. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat eivät ole toteutuneet rahojen vähäisyyden vuoksi. Tavoite on toteutunut. Sairauspoissaolot 21,70 pv/htv Sairauspoissaolot 12,94 kalpv/henkilö Seurattu kehittämistoimenpiteitä kehityskeskustelujen pohjalta. 11

7. Talous tasapainotetaan Strateginen pää Kriittinen menestystekijä 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus Lakisääteinen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku. Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 Eri toimialoilla vaadittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö Taloudellisuus ja tehokkuus palveluissa. Noudatetaan normeja ja kustannustehokkuutta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkilöstön suhteutettuna tuotettuihin palveluihin Hakijoiden / avoinna oleva virka/työsuhde Kuljetusten hintataso Hinta/ laatu -suhde Hintakehitys Tavoitellaan mahdollisimman tehokasta henkilöstöä normien puitteissa. Hyvän työnantajan imagon luominen Niin edullisesti kuin mahdollista Kilpailutettu tuote/ palvelu vastaa sitä mitä haluttiin Ks. ed. 11 opettajan virkaa avoinna keväällä 2011, hakijoita n. 190. Kuljetukset on kilpailutettu. Tavoite on saavutettu. 7.4. Hallintokunnissa toteutetaan tuottavuusja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehyksiin 7.5. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää Strateginen pää Kriittinen Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 menestystekijä 8.1 Joustava, nopea ja vastuuta korostava hallinto Asiakaslähtöisyys Käsittelyprosessien kesto ja läpinäkyvyys Nopea ja laadukas palvelu Tavoite on saavutettu. 8.2 Toimiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä ammattitaitoiset esimiehet Selkeät vastuu- ja johtosuhteet Tulosvastuun korostaminen Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Talousarvion ja investointisuunnitelman 100% toteutuminen, ei yli eikä ali Käyttötalouden toteuma 101,7 % netto ja investointien toteuma 65,2 %. 8.3 Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen 8.5 Poikkihallinnolliset ohjelmat (lapset ja nuoret sekä perheet, ikäihmiset, Venäjä, yrittäjyys, kestävä kehitys) Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten välillä Poikkihallinnollisen Lasten ja nuorten ohjelman (LNO) saama resurssi Ristiin opiskeltavien kurssien Ohjelmat kpl Toteutumisen seuranta. Toisen asteen vaihtokurssien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Ks. Lasten ja nuorten ohjelma Ristiin suoritetut opinnot eri toisen asteen oppilaitoksien kanssa olivat 68 opintoviikkoa/kurssia. Vaatii lisää taloudellisia panostuksia toteutuakseen. Yhteinen kysely odottaa toteuttamista mahdollisen kuntaliitoksen takia. 12

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta 300 Hallintopalvelut Sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen Toiminnalliset tavoitteet 2011 Lasten ja nuorten palveluohjelman käytännön toteutus jatkuu ensimmäistä täyttä vuotta. Sivistystoimen yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen ja mahdollisen toimenpideohjelman työstäminen Etelä-Savon sivistysmaakuntahankkeen avulla vuosille 2011-2015. Päivähoidon vertailukaupunkien (Hollola, Iisalmi) kustannustarkastelujen tulosten perusteella kehitetään mahdollisimman tulostehokas palvelujen tuottamistapa. Turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien päivittäminen valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Pihlaja + Pääterveysasema + Hernemäki + opiskelija-asuntojen käyttötarkoituksen muutos ja toiminnallistaloudellinen tilatarkastelu yhteistyössä toimitilapalvelun ja perusturvan toimialan kanssa jatkuu. Vuorohoitopäiväkodin rakentaminen alkuun. Toiminnalliset tavoitteet 2012-2014 Tutkitaan mahdollisuus aloittaa alueellinen yksisarjainen science-luokka 7-9 kuitenkin niin, että asia etenee kouluremonttien kanssa (2012-2014). Pyritään hallinnon keinoin saamaan avustus- ja projektirahoitusta, jolla voidaan tukea sivistystoimen henkilökunnan täydennyskoulutusta ja sisällöllistä kehittämistyötä (2012-2014). Tuetaan paikallista Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen profiloitumista ja tehdään opettajayhteistyötä normaalikoulun luokilla 7 9 (2012-2014). Ennaltaehkäisevän päihdetyön laajapohjainen yhteistyö ja suunnitelman laatimiseen osallistuminen (päävastuu perusturvan toimiala) Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit - opetustoimen henkilöstölle tehtävä kysely joka 4. vuosi (seudullinen) - opetustoimen huoltajille tehtävä kysely joka 4. vuosi (seudullinen) - perusopetuksen oppilaille/ lukio-opiskelijoille tehtävä kysely joka 4. vuosi (seudullinen) - huolikartoitus esi- ja perusopetuksen oppilaille joka 3. vuosi (seudullinen) - perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden sijoittuminen seuraavana syksynä joka vuosi (seudullinen) - kouluterveyskyselyt joka 2. vuosi - säännölliset valtakunnalliset arviointikokeet keskeisissä oppiaineissa 1-2 vuoden välein - tilastokeskuksen vertailut perus- ja lukio-opetuksen kuluista joka vuosi - vertailukaupungit perus- ja lukio-opetuksen kuluista joka vuosi - säännölliset kehityskeskustelut opetussuunnitelman mukaisesti - varhaiskasvatuksen toiminnan laatua seurataan lasten vanhemmille suoritettavalla kyselytutkimuksella 3-4 vuoden välein Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Kysyntä ja laajuustiedot TP 2010 TA 2011 TP 2011 Asukas 27 685 27 600 27 585 Nettomenot/asukas 23,08 25,59 25,58 Koulutusltk:n kokoukset 13 15 11 13

Talous TP 2010 TA 2011 Ta-muutos TA 2011 + TP 2011 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot 220 039 218 639 0 218 639 220 160-1 521 Muutosprosentti 0,1 % Toimintamenot 858 953 925 042-13 797 911 245 925 749 14 504 Muutosprosentti 7,8 % Toimintakate -638 914-706 403 13 797-692 606-705 589 12 983 Muutosprosentti 10,4 % Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 Muutosprosentti Yli-/alijäämä -638 914-706 403 13 797-692 606-705 589 12 983 Muutosprosentti 10,4 % Poikkeama Toimintakulujen ylitys 14 504,28 euroa - Sisäinen osto monipalvelukeskukselta ylittyi 27 494,04 euroa Muilta menokohdilta jäi käyttämättä 12 989,76 euroa Toimintatuotot ylittyivät 1.521,16 euroa Tavoitteiden toteutuminen Lasten ja nuorten ohjelman toteuttamista jatkettu yhteistyössä Lasten ja Nuorten Parlamentin edustajien kanssa; tavoitteena on lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Yhteistä lapsille ja nuorille tehtävää kyselyä on lykätty keväälle 2012, koska odotetaan mahdollista kuntaliitosta. Päiväkoti- ja kouluverkkotarkasteluun saatiin lisäaikaa, kunnes on selvillä normaalikoulun remontti ja yliopistokampuksen tulevaisuus. Sivistysmaakuntahanke kaatui Mikkelin kaupunginhallituksessa, vaikka Sitra oli valmis miljoonaluokan hankkeen rahoittamiseen 50 %:lla. Päivähoidon kustannusvertailujen ja tilaratkaisujen pohjalta pyritään suurempiin yksiköihin kustannusten vähentämiseksi. Turvallisuussuunnitelmat on päivitetty. Uusi vuorohoitopäiväkoti tulee Asematielle. 14

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta 301 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspäällikkö Seija Pesonen Vs. Varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen 10.1.2011 alkaen Toiminnalliset tavoitteet 2011 Varhaiskasvatuksen palveluverkon linjaaminen Esiopetussuunnitelman päivittäminen. Tietoverkon hyödyntäminen palveluissa: työvuoro-ohjelman käyttöönotto päiväkodeissa sekä sähköinen päivähoitohakemus asiakkaiden käyttöön. Kestävän kehityksen teemavuosi varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaisen puuttumisen toimintamalli yhteistyössä perusturvan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet 2012-2014 Arviointi- ja dokumentointikäytäntöjen päivittäminen osaksi laadunhallintasuunnitelmaa (2012-2014) Varhaiskasvatuksen palveluverkon linjaaminen; palvelujen keskittäminen alueellisesti saman katon alle päiväkotiin. Varhaiskasvatuksen hallintomallin tarkastelu (2012 2014). => asiakaspalvelu, sisäinen työnjako. Vuorohoidon toiminnan arviointi (2012-2014) => ympärivuorokautisen hoidon mahdollinen keskittäminen. Erityisvarhaiskasvatustoiminnan jatkuva arviointi (2012-2014). Esiopetus järjestetään yhä enemmän kouluissa päivähoitohenkilöstön voimin asianmukaisissa tiloissa (2012-2014) Lapsen kasvun ja oppimisen polku etenee joustavasti varhaiskasvatuksesta kouluun. Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyön kehittäminen ja nivelvaiheiden huomiointi. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Kustannusvertailu yhteistyökaupunkien kanssa (Iisalmi, Hollola) Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku (noin 4,2) Hoitopäivän hinta eri hoitomuodoissa vertailtuna eri vuosina. Tilat neliömetriä/ lapsi. Kysyntä ja laajuustiedot TP 2010 TA 2011 TP 2011 Käytetty painotettua hoitopaikka- ja oppilasä Päivähoito/hoitopaikat 896 927 949 Nettomenot/hoitopaikka 10 749 10 696 10 868 Päiväh.esiop./oppilas 221 220 226 Nettomenot/oppilas 4 445 4 315 3 913 Päivähoitopalvelujen hinta Hoitopäivät/vuosi 140 988 140 000 147 625 Oman päivähoidon hoitopäivän hinta/netto 63,71 62,50 65,87 15

Talous TP 2010 TA 2011 Ta-muutos TA 2011 + TP 2011 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot 1 245 271 1 290 871 0 1 290 871 1 299 541-8 670 Muutosprosentti 4,4 % Toimintamenot 11 894 311 12 190 136-123 264 12 066 872 12 532 145 465 273 Muutosprosentti 5,4 % Toimintakate -10 649 040-10 899 265 123 264-10 776 001-11 232 604 456 603 Muutosprosentti 5,5 % Suunnitelmapoistot 261 0 0 0 730 730 Muutosprosentti 180,0 % Yli-/alijäämä -10 649 301-10 899 265 123 264-10 776 001-11 233 334 457 333 Muutosprosentti 5,5 % Poikkeama Toimintakulujen ylitys 465 272,51 euroa - Henkilöstökulut ylittyivät 464 642,12 euroa, josta jaksotettujen palkkojen osuus 253 949,03 euroa Muilta menokohdilta jäi käyttämättä 630,39 euroa Toimintatuotot ylittyivät 8 669,67 euroa Tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen palveluverkko 1.8.2011 alkaen on linjattu ja käsitelty koulutuslautakunnassa 24.5.2011. Esiopetussuunnitelma on päivitetty koulutuslautakunnassa 16.6.2011. Työvuoro-ohjelma on otettu käyttöön maaliskuussa, sähköinen päivähoitohakemus 1.8.2011. Kestävän kehityksen teemavuosi on toteutunut. Varhaisen puuttumisen toimintamalli ei valmistunut 31.12.2011, vaan valmistuu 31.3.2012. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2011 TP 2011 Päivähoitomaksujärjestelmän muutokset 30 000 30 000 Yhteensä 30 000 30 000 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Päivähoitomaksujärjestelmän muutokset ovat lisänneet päivähoidon tulokertymää sekä mahdollistaneet päivähoitopaikkojen tehokkaamman käytön. 16

Nettomenot/päivähoitopaikka 11 000 10 950 10 900 10 850 10 800 10 750 10 824 10 864 10 749 10 868 10 700 10 650 10 600 2008 2009 2010 2011 17

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta 310 Perusopetuspalvelut opetuspäällikkö Tuija Kauppinen Toiminnalliset tavoitteet 2011 - oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen kehittäminen perusopetuksen uusien perusteiden mukaisiksi - kestävän kehityksen ja energiansäästön teemavuosi - fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen (mm. TVT- välineet, koulujen piha-alueet) - tieto- ja viestintätekniikan (TVT) oppimiskäytön tehostaminen ja koulutoimen uuden TVT- suunnitelman toteuttaminen - tavoitteena 0-toleranssi koulukiusaamisessa - kulttuuripolkutyön loppuun saattaminen ja toiminnan aloittaminen - perusopetuksen laatuhankkeen käynnistäminen - varhaisen puuttumisen toimintamalli yhteistyössä perusturvan kanssa Toiminnalliset tavoitteet 2012-2014 - lasten ja nuorten seudullisen ohjelman toimenpiteiden jatkaminen ja vakiinnuttaminen (2012-2014) - fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen (Nojanmaan koulu, TVT- välineet) (2012-2014) - tieto- ja viestintätekniikan (TVT) oppimiskäytön tehostaminen ja koulutoimen TVT- suunnitelman toteuttaminen (2012-2014) - oppilaanohjauksen ja oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen muotojen vakiinnuttaminen (2012) - kielenopetuksen kehittäminen ja lisääminen, mm. venäjän kieli (2012-2014) - koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen kaupungin omalla rahoituksella (2012) - henkilöstön tehostettu täydennyskoulutus hankerahoituksen avulla (2012-2014) - monipuolisen kehittämisen varmistaminen lisärahoitushakujen avulla (2012-2014) - henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen - hyvän työnantaja imagon luominen Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit - valtakunnalliset kustannusvertailut - saadun hankerahoituksen (Käytetty: TP 2009/262.050, TP 2010/451.260, TP 2011/195.245 ) - venäjän kielen opiskelijoiden n kehitys (painotettuna keskiarvona v.2009/33, v.2010/46, v.2011/51) - erityisoppilaiden luku (20.9.2009/211/8,8 %, 20.9.2010/216/9,1 %, 20.9.2011/184/9,4 %) - hyötyneliömetriä/oppilas; tilat 14,1 hum 2 /oppilas (hum 2 =huoneala) Lisäksi perusopetuspalvelujen tulosalueeseen kuuluu aiemmin omana tulosalueena ollut aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminnalliset tavoitteet Kaikille toimintaan hakeneille pyritään järjestämään iltapäivähoidon toimintapaikka. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Toiminnan aikainen lapsi ja ohjaustunnit. Kysyntä ja laajuustiedot TP 2010 TA 2011 TP 2011 Käytetty painotettua lapsi- ja oppilasä Aamu- ja iltap.toim./lapsi 252 261 264 Nettomenot/lapsi 1 254 1 249 1 229 Perusop. esiopetus/oppilas 28 26 24 Nettomenot/oppilas 7 556 10 291 9 985 Perusopetus/oppilas 2 035 1 990 1 987 Nettomenot/oppilas 6 726 7 591 7 113 18

Kysyntä- ja laajuustiedot 2008-2009 2009-2010 2010-2011 Perusopetus ja koulujen esiopetus lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi Oppilas lukuvuoden alussa 2 124 2 080 2 038 Tuntikehys/oppilas 1,78 1,78 1,80 Oppilas/opetusryhmä 20,66 20,10 19,27 Talous TP 2010 TA 2011 Ta-muutos TA 2011 + TP 2011 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot 1 075 753 908 316 0 908 316 965 370-57 054 Muutosprosentti -10,3 % Toimintamenot 17 918 578 18 620 211-72 975 18 547 236 18 636 514 89 278 Muutosprosentti 4,0 % Toimintakate -16 842 826-17 711 895 72 975-17 638 920-17 671 144 32 224 Muutosprosentti 4,9 % Suunnitelmapoistot 137 444 149 634 0 149 634 156 472 6 838 Muutosprosentti 13,8 % Yli-/alijäämä -16 980 269-17 861 529 72 975-17 788 554-17 827 616 39 062 Muutosprosentti 5,0 % Poikkeama Toimintakulujen ylitys 89 278,21 euroa - Henkilöstökulut ylittyivät 175 843,68 euroa, josta jaksotettujen palkkojen osuus 91 226,02 euroa - Palvelujen ostot ylittyivät 46 620,52 euroa - Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät 20 973,06 euroa Muilta menokohdilta jäi käyttämättä 3 425,05 euroa Käytettävissä oleva käyttösuunnitelmavaraus oli 150 734 euroa Toimintatuotot ylittyivät 57 053,80 euroa Tavoitteiden toteutuminen - oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen kehittäminen perusopetuksen uusien perusteiden mukaisiksi Opetussuunnitelma on päivitetty seudullisena (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Sulkava, Heinävesi) ja hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.6.2011. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2011. - kestävän kehityksen ja energiansäästön teemavuosi Koulut ovat toteuttaneet painotusaluetta omien suunnitelmiensa mukaan. Koulut ovat voineet seurata omaa energiankulutustaan vasta kevättalvesta lähtien. Kestävän kehityksen painotus jatkuu lukuvuoden 2011-2012 aikana. Tässä painottunee enemmän sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys. - fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen (mm. TVT- välineet, koulujen piha-alueet) TVT- välineitä on hankittu investointirahoituksella. Opetushallitus on myöntänyt Lukioiden MOBILES - hankkeeseen valtionavustusta. Koulujen piha- alueiden kunnostamisessa olemme yhteistyössä Tilapalvelun kanssa. - tieto- ja viestintätekniikan (TVT) oppimiskäytön tehostaminen ja koulutoimen uuden TVT- suunnitelman toteuttaminen Lukioiden hanke sai rahoitusta Opetushallitukselta. - tavoitteena 0-toleranssi koulukiusaamisessa Kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana KiVa- koulu- hankkeessa. Koulujen yhteenvedossa todetaan, että kiusaamisen kertomisen kynnys on madaltunut, koska aihe on jatkuvasti esillä kouluissa. Koulujen toimintamallit ovat selkiytyneet. - kulttuuripolkutyön loppuun saattaminen ja toiminnan aloittaminen Kulttuuripolun tapahtumat ovat toteutuneet kevät- ja syyslukukauden aikana. Suunnitelmaa joudutaan päivittämään jatkuvasti, koska talousarvioon varatut resurssit ovat vähäisiä. Koulut ovat tyytyväisiä suunnitelmaan ja sen toteutumiseen. 19

- perusopetuksen laatuhankkeen käynnistäminen Laatuhanke jatkuu edelleen. Syyslukukauden aikana laadittiin yhteistyössä Mikkelin ja Pieksämäen koulutoimien kanssa yhtenäinen lukuvuosisuunnitelma, joka otetaan osittain käyttöön lkv 2012-13 alkaessa. varhaisen puuttumisen toimintamalli yhteistyössä perusturvan kanssa Kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän suunnittelemaan toimintamallia. Perusopetuksen puolelta mukana ovat koulukuraattori ja yksi luokanopettaja. Työryhmän työ valmistuu vasta keväällä 2012. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2011 TP 2011 Hallintosäästö erityiskoulun siirtyessä Talvisaloon 5 000 19 000 Peruskoulun oppilasn (erit.7-9) lasku ja tuntikehyksen pieneneminen 70 000 80 000 Yhteensä 75 000 99 000 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Tasapainottamistoimenpiteet toteutuivat arvioitua paremmin. Perusopetuksen nettomenot/oppilas 8 000 7 500 7 000 6 500 6 932 6 838 6 726 7 113 6 000 5 500 5 617 6 073 5 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20