LAPSEN OIKEUDET JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsivaikutusten arvioinnilla parempaa toimintaa ja päätöksentekoa Mikkeli 16.11.201
SISÄLLÖT Keskeisiä aihealueita 1) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 2) Lapsivaikutusten arviointi: mitä ja miksi? 3) Lapsen oikeudet 4) Päätöksenteko ja arviointiprosessi 5) Esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista 2
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, yhteensovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita 4
LAPE-OHJELMAA OHJAAVAT PERIAATTEET Lapsen oikeudet ja lapsen etu Lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus Toimintakulttuurin muutos: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tavoitellaan lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria sekä nykyistä lapsi- ja perhelähtöisempää palvelukokonaisuutta. 5
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mitä ja miksi
Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla). Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lapsivaikutusten arviointi on myös väline lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen, sillä lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.
MITEN PÄÄTÖS VOITAISIIN TEHDÄ LASTEN KANNALTA PARHAALLA TAVALLA? Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös/toiminta voitaisiin toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) ja siinä turvatut oikeudet muodostavat perustan arvioinnille. Arvioinnissa huomioitava myös muu lainsäädäntö. Esim. perusopetusta arvioitaessa perusopetusta koskeva lainsäädäntö. 8
MIKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA? 1/5 Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena = Hyödyt ja haitat Taustalla perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsivaikutusten arviointi tuo päätöksentekoon myös läpinäkyvyyttä, LAVAa ei saa käyttää väärin ts. se tulee ottaa vakavasti. 9
MIKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA? 2/5 Tuo tietoa lapsia koskevan / lapsiin vaikuttavan päätöksenteon perustaksi. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset (hallintolain 31 ). Tuo tietoa lapsia koskevan / lapsiin vaikuttavan toiminnan kehittämisen perustaksi Esim. perusopetuslain 21 : Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. 10
MIKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA? 3/5 Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä (LOS:n 3 artikla lapsen edun ensisijaisuudesta). Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet (syrjimättömyys, eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeudenmukaisuus, LOS:n 2 artikla). Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (lapsen oikeus kehittymiseen, LOS:n 6 artikla). 11
MIKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA? 4/5 Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön (lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen, LOS:n 12 artikla) Arvioinnilla saadaan suosituksia päätöksentekoa / toiminnan kehittämistä varten ja siten parempia päätöksiä ja toimintaa. Lasten hyvinvoinnin kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti kestävämpiä (vaikuttavuus, tehokkuus ja kestävyys). Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. 12
MIKSI LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA? 5/5 Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 13
LAPSEN OIKEUDET
JULKISEN VALLAN EDISTETTÄVÄ PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA Julkisen vallan (valtion, kunnan ja maakunnan) on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 ). Perus- ja ihmisoikeuksina turvataan yksilön kannalta tärkeimmät oikeudet. Lasten ihmisoikeuksien kannalta keskeinen oikeuslähde on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. 15
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LASTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISE VÄLINEENÄ Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa joka päivä. https://www.lapsenoikeudet.fi/ 16
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSESSA TURVATTUJEN OIKEUKSIEN RYHMITTELY Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Terveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet 1
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN YLEISPERIAATTEET Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus tulla kuulluksi 12 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) 18
LAPSEN OIKEUS SYRJIMÄTTÖMYYTEEN Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä eriarvoisuuden korjaamiseksi. Tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi 19
LAPSEN OIKEUS KEHITTYMISEEN Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen kehityksen. 20
LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINEN LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI https://www.youtube.com/watch?v=xjomqv0mn00&feature =share&app=desktop Luo luottamusta - suojele lasta opas ja verkkokoulutus https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/luoluottamusta-suojele-lasta-opas-ja-verkkokoulutus-yhteistyosta 21
LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINEN LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. 22
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS Lapsen ja nuoren osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaikuttaa Osallisuus kunnan/maakunnan asukkaana Osallisuus kasvu- ja kehitysympäristön jäsenenä esim. varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, harrastuksissa tai sijaishuoltopaikassa Osallisuus palvelun käyttäjänä tai asiakkaana, esim. sote-palveluissa tai vapaa-ajan palveluissa 23
LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista. Komitea on mm. kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa. http://lapsiasia.fi/wpcontent/uploads/2014/12/suomenkielinen-los-esite.pdf
PÄÄTÖKSENTEKO JA ARVIOINTIPROSESSI
PÄÄTÖKSENTEKOON TARVITAAN RIITTÄVÄSTI TIETOA Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset (hallintolain 31 ) Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten (asianosaiskuulemisesta on oma säännöksensä) elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (hallintolain 41 ) 26
HYVINVOINTI- JA TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KUNNASSA Terveydenhuoltolain 11 : Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sote-järjestämislakiehdotuksen (HE 15/201): Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. 2
HYVINVOINTI- JA TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAAKUNNASSA Sote-järjestämislakiehdotuksen 8 (HE 15/201): Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen 28
VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN KAAVAA LAADITTAESSA, MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 9 Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 29
VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (varhaiskasvatuslain 9 b ). Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (perusopetuslain 21 ). Vastaava säännös lukioiden osalta on lukiolain 16 :ssä ja ammatillisen koulutuksen osalta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 126 :ssä. 30
VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (varhaiskasvatuslain 9 b ). Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (perusopetuslain 21 ). Vastaava säännös lukioiden osalta on lukiolain 16 :ssä ja ammatillisen koulutuksen osalta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 126 :ssä. 31
LAPSEN EDUN ENSISIJAISUUDEN PERIAATTEEN AKTIIVINEN SOVELTAMINEN Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla - valtio, maakunnat ja kunnat. Jokaisen hallintoelimen tulee soveltaa lapsen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat lasten oikeuksiin. Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. 32 3 2
VAIKUTUKSET LASTEN HYVINVOINTIIN JA OIKEUKSIIN Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan päätös-vaihtoehtojen, päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi arvioidaan päätösvaihtoehtojen vaikutuksia: lasten terveyteen ja lasten terveyspalveluihin lasten terveyttä ja terveyspalveluita koskevien oikeuksien toteutumiseen 33 3 3
MITEN PÄÄTÖS VAIKUTTAA LASTEN OIKEUKSIIN? Kuten lapsen oikeus kehitykseen syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi terveyteen ja terveyspalveluihin koulutukseen riittävään elintasoon vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa 34
MITÄ JA MITEN? Arviointia voidaan tehdä eri vaiheissa: Ennakkoarviointina Prosessiarviointina Seuranta-arviointina / toiminnan arviointina Kaikkia tarvitaan, LAPE:ssa kehitetään erityisesti ennakkovaikutusten arviointia päätöksenteon yhteyteen Vaikutuksia voidaan jakaa esim: Lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin vaikutukset Välittömät ja välilliset vaikutukset Tarkoitetut ja ei-tarkoitetut vaikutukset 35
ENNAKKOARVIOINTIPROSESSIN ETENEMINEN 36
ENNAKKOARVIOINNIN VAIHEET (1) Asiassa aloitetaan valmistelu. Tunnistetaan, onko asiassa tarve lapsivaikutusten arvioinnille (= koskeeko asia lapsia tai vaikuttaako asia lapsiin). Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Isossa asiassa tehdään laajempi arviointi. 3
ENNAKKOARVIOINNIN VAIHEET (2) Kartoitetaan olemassa oleva tieto (esim. Kouluterveyskyselyn tulokset, väestö- ja palvelutilastot) Määritellään arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arviointikysymykset. Tarkastellaan ainakin kahta vaihtoehtoa (= olemassa oleva tilanne (ns. nollavaihtoehto) ja vaihtoehto, jossa tehdään nykytilaan jonkin muutos). Usein tarkastelussa on mukana enemmän vaihtoehtoja. Tiedon kerääminen, myös lapsilta ja nuorilta. 38
ENNAKKOARVIOINNIN VAIHEET (3) Tiedon pohjalta tunnistetaan päätösvaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet tarkastelun lähtökohtana. Muu tarkastelussa mukana lainsäädäntö vaihtelee arvioitavan kohteen mukaan. Tunnistetaan eri vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset ovat merkittävyydestään erilaisia. 39
ENNAKKOARVIOINNIN VAIHEET (4) Tehdään kokonaisarvio vaikutuksista, jonka perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Kokonaisarviossa eri vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä punnitaan toisiinsa. Raportointi jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten, arvioinnin tulosten julkistaminen 40
ENNAKKOARVIOINNIN VAIHEET (5) Arvioinnin havaintojen ja suositusten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa Päätöksen tekeminen ja päätöksestä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi 41
LASTEN OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN TAPOJA 1/2 Mitä tietoa käytämme lapsivaikutusten arvioinnissa ja lapsilähtöisen toiminnan toteuttamisessa? Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (erityisesti ryhmätasolla) Lapset ja nuoret voivat joka päivä tuottaa tietoa ja kertoa eri tavoin näkemyksistään ja mielipiteissään omissa ympäristöissään Esim. yhteistyössä päivähoidon/koulun henkilöstö ja lapset voivat tuottaa lapsinäkökulmaista tietoa toiminnan suunnittelemiseksi tai päätöksenteon tueksi. Edustuksellinen osallistuminen Esim. lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta, asiakasraadit jne. 42
LASTEN OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN TAPOJA 2/2 Kokemusasiantuntijuus Esim. Lastensuojelun, mielenterveys- tai vammaispalvelun kokemusasiantuntijat erilaisissa asiantuntijaryhmissä Lasten tuottama ja lapsilta kerätty tieto Kyselyt (esim. kouluterveyskysely) ja lasten kanssa tuotettu tutkimustieto epäviralliset kanavat, esim. some Lasten vanhempien tuottama tieto Tutkimustieto, jossa vanhemmat informantteina Keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset Lasten kanssa työskentelevien aikuisten tuottama tieto Ammattilaisilta saatu kokemustieto mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja tarpeista Tilasto- ja indikaattoritieto lapset ja nuoret,(vanhemmat ja ammattilaiset) mukaan arvioimaan olemassa olevaa dataa 43
MITÄ EDELLYTTÄÄ AIKUISILTA? 1/2 Kykyä pysähtyä ja kuunnella lasta ja nuorta Lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä Lasten ja nuorten ottamista mukaan mm. arjen toimintojen suunnitteluun Lasten kuuleminen ei tarkoita yksittäisten lasten toiveiden täyttämistä vaan kaikkien ryhmään kuuluvien lasten erilaisten näkökulmien yhdessä kuuntelemista, huomioon ottamista ja pohdintaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. 44
MITÄ EDELLYTTÄÄ AIKUISILTA? 1/2 Lasten ja nuorten kanssa ratkotaan miten heidän näkemyksensä huomioidaan tai milloin niitä ei voida syystä tai toisesta toteuttaa Mukaan pohdintaan ne yhteisöt, joissa lapset ja nuoret arkensa viettävät Kysymys on sekä lasten että aikuisten osallisuudesta yhdessä: miten eri lapsiryhmät ja lasten parissa työskentelevät aikuiset voivat yhdessä tuottaa tietoa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelemisen tueksi? Me tiedämme, me osaamme ja me voimme yhdessä vaikuttaa! 45
ESIMERKKEJÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNEISTA, joissa lapset ja nuoret mukana
PALVELUVERKKOUUDISTUS, HUITTINEN Kohderyhmä Menetelmä Toteutus Ajankohta Piirtäminen ja kerronta kuvasta Hyvä hoitopäivä / eskaripäivä Varhaiskasvatuksen lapset (5 päiväkotia ja perhepäivähoitopaikat) Varhaiskasvatuksen henkilöstö Toteutus viikoilla 45-46, koonti viikolla 4 Lautta-oppilaat (vammaiset koululaiset, 4 ryhmää) Piirtäminen, keskustelu ja osittain käytössä mm. kuvakortit Lauttaoppilaiden opettajat Toteutus viikoilla 45-46, koonti viikolla 4 Alakoululaiset (5 alakoulua) Kootaan lapsiryhmät kouluittain, joissakin kouluissa toteutetaan kaikissa luokissa. Taidelähtöiset menetelmät Ulkopuolinen draamapedagogi toteuttaa Toteutus viikoilla 45-46, koonti 4 Yläkoululaiset (1 koulu) Oppilaskuntien hallitusten edustajat, lisäksi mahdollisesti muita oppilaita. Taidelähtöiset menetelmät. Ulkopuolinen draamapedagogi toteuttaa Toteutus viikoilla 45-46, koonti 4 4
PALVELUVERKKOUUDISTUS, HUITTINEN Kohderyhmä Menetelmä Toteutus Ajankohta Vanhemmat & Henkilöstö Sähköinen kysely Sivistysjohtaja valmistellut, hyödynnetty mm. aiempia kyselyitä 10. Yhteinen kuulemistilaisuus Kerrotaan sekä palveluverkkoesitykses tä että arvioinneista, myös toiminnallisia menetelmiä Mukana valmistelussa mm. sivistysjohtaja ja draamapedagogi 30.11.201 Menetelmien tarkoituksena ei ole ainoastaan kerätä tietoa kohderyhmiltä vaan lisäksi käydä vuoropuhelua, joka itsessään synnyttää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Lasten näkemyksiä voi hyödyntää laajasti paitsi palveluverkkoa suunniteltaessa ja toteutettaessa, mutta myös esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutettaessa. Prosessi dokumentoidaan ja kuvataan, mm. kaikki menetelmät avataan. Kuntalaisille suunnattu blogi, jossa kerrotaan arviointiprosessin etenemisestä ja tuloksista https://uusikouluhuittinen.blogspot.fi/?m=1 48
LEIKKIMISEN ASIANTUNTIJAT SUUNNITTELEMASSA PIKKU KAKKOS PUISTOA, TAMPERE Leikkipuiston suunnitteluun osallistaminen alkoi kaikille kaupunkilaisille tarkoitetulla Valmakyselyllä, jossa palautetta sai antaa vanhasta puistosta ja ehdottaa ideoita uudistettavaan puistoon. Lisäksi suunnittelusta vastaavalla maisema-arkkitehdilla oli tukenaan kaksi osallisuusryhmää, joissa oli lähialueen asukkaita, MLL ja lähipäiväkodin lapsia. Pikku Kakkosen puiston tapauksessa lapset osallistuivat suunnittelun useisiin vaiheisiin, suunnittelupiirustusten tekemisestä puiston testaamiseen, varauksettoman innostuneina. Jokainen vaihe oli lapsille elämys, josta he pyrkivät ottamaan kaiken irti leikkien. Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja Markus Laine: http://sateenvarjolla.blogspot.fi/2015/06/leikkimisen -asiantuntijat-puistoa.html 49
KOULUPIHAN SUUNNITTELU, KUOPIO Koululaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä muotoilun ammattilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ideoimassa olivat Vehmersalmen koulun oppilaskunnan edustajat sekä Haapaniemen koulun 4C-luokka. Nelosluokkalainen Iita Jauhiainen kuvailee millaisia muutoksia pihalle on suunnitteilla: Siirretään parkkipaikat parkourpaikan tieltä ja tuonne pihalle tulee areenoita, joissa voi pelata vaikkapa jalkapalloa. Tämä idea esitetään rehtorille, että sopiiko, jos teemme tällaisia muutoksia. http://yle.fi/uutiset/3-9213658
KOKEMUKSELLISEN PAIKKATIEDON HYÖDYNTÄMINEN, LAHTI Lähtökohta: strategian tavoite lapsiystävällisestä kaupungista Johanna Palomäki: http://prezi.com/i2d6tkegjemd/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share 51
LAPSET OSALLISINA TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Millaista on hyvä toiminta lapsen näkökulmasta? Osallisuus on kuulluksi tulemista ja mukaan kuulumista Kaikilla mahdollisuus tehdä aloitteita, valita toimintojaan, vaikuttaa (ikätason mukaisesti, ei liikaa vastuuta) Jokainen lapsi kokee olevansa osa ryhmää ja kaikilla on kerhossa mahdollisuus osallistua leikkeihin ja toimintaan. Osallistuminen on vapaaehtoista. Läsnä oleva ja kuunteleva aikuinen Turvallinen ilmapiiri 52
Lisätietoa (1) Lapsen oikeuksien sopimus http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 Lapsenoikeudet.fi-sivuilla lapsen oikeuksien sopimuksesta https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ Ks. erityisesti yleiskommentit nro 5 (yleiset täytäntöönpanotoimet), 14 (lapsen edun ensisijaisuus) ja 12 (lapsen oikeus tulla kuulluksi. Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen Lapeprojektisuunnitelma (2016) https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/12/cover 53 5 3
Lisätietoa (2) Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi hyvistä aikeista toiminnaksi (Nuorisotutkimus1/2016) https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/vaikuttaminen/nuorisotutkimus +1+2016+Lapsivaikutusten+arviointi+Cust%C3%B3dio.pdf Liisa Heinämäki Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Kati Honkanen: Lapsivaikutuksia arvioimassa (Lapsinäkökulma-blogi, 201) https://lapsinakokulma.wordpress.com/201/10/05/lapsivaikutuksiaarvioimassa/ Lapsivaikutusten arviointi kunnassa ja maakunnassa (MLL:n ohje, 201) https://www.mll.fi/kumppaneille/kuntayhteistyo/lapsivaikutustenarviointi-kunnassa-ja-maakunnassa/ 54 5 4
Lisätietoa (3) Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006) http://www.julkari.fi/handle/10024/521 Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89a630f5c5661fc225c5a00489e6d/$ FILE/LAVA_ohjeistus_2015_www.pdf Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinenkunta/lapsiystavallinen-materiaalipankki 55 5 5
Lisätietoa (4) Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:) http://lapsiasia.fi/wpcontent/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kuntajohtaminen/johtamisen_valineet/ vaikutusten-ennakkoarviointi/sivut/default.aspx Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016) http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeuksien-sopimukseenpohjautuva-ennakkoarvio-sote-uudistuksesta-on-valmistunut 56 5 6
Lisätietoa (5) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) https://www.julkari.fi/handle/10024/80038 Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta (STM:n julkaisuja 2016:2) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/5241 5 5
LAPSEN OIKEUDET JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KATI HONKANEN kati.honkanen@thl.fi ESA IIVONEN esa.iivonen@mll.fi