LIITE 2 1 KERIMÄEN KUNTA HERTTUAN-VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pöyry Environment Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 5 541 8300 Fax +358 5 541 8351 maajavesi.poyry.fi Päiväys 02.01.2007 Viite 67060262.BR Sivu 1 (8) Aloite, hakija Healthlake Oy, Kerimäen kunta. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kerimäen keskustaajaman koillisosassa Puruveden rannalla. Asemakaavoitettava alue käsittää Herttuan kuntoutuskeskuksen - Hotelli Herttuan kiinteistön Veneenniemessä (tila 4:559), hotellille johtavan katualueen sekä kaksi Veneenniemen kärjessä sijaitsevaa kesämökkikiinteistöä (tilat 4:631 ja 4:568). Alue rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Puruveteen sekä lounaassa Herttualan - Ropeensalmen asemakaava-alueeseen. Alueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 10 ha. Alkuvaiheen tarkastelualueeseen kuuluu Veneenniemen lisäksi niemen länsipuolelta kunnan omistama Kokkomäen alue. 1. vaiheen tarkastelualue Asemakaavoitettava alue (alustava rajaus) Mitä on tekeillä Hotellin ja kuntoutuskeskuksen toiminnasta vastaava Healthlake Oy on esittänyt Kerimäen kunnalle, että Veneenniemen alueelle laadittaisiin asemakaava. Perusteena esitykselle on todettu mm., että alue sijaitsee jo olemassa olevan asemakaavan vieressä ja kunnallistekniikan piirissä. Kerimäen kunta suhtautuu alueen kaavoituspyyntöön myönteisesti edellyttäen, että maanomistajat vastaavat pääosin kaavoitustyöhön liittyvistä kustannuksista. Kuva 1. Suunnittelu alueen sijainti ja alustava rajaus.
Myös niemessä sijaitsevien kesämökkien omistajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä asemakaavaan. Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Hotelli & Ravintola Kuntoutuskeskus Herttuan pitkän tähtäimen kehittäminen ja rakennushankkeet. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Asemakaavalla alueen käytön lainvoimaisuus on parhaiten turvattu eikä rakennushankkeisiin tarvita poikkeuslupia. Alueelle on alustavasti kaavailtu mm. seuraavia toimintoja ja tarpeita niin kunnan kuin Hotelli Herttuankin osalta: - Hotelli-, kuntoutus-, kylpylä- ja kokoustiloja. - Lomarivitaloja ja yksittäisiä loma-asuntoja. - Yhdistettyjä työ- ja asuintiloja. - Monitoimihalli kokous- ja liikuntakäyttöön. - Pallokenttiä, kuntopolkuja ja ulko-oleskelupaikkoja - Veneilypalveluja - Kevyen liikenteen väylä - Sotahistoriallisen näyttelyn tilatarpeiden ratkaisu ja siirto uuteen paikkaan - Pohjavedenottamon turvaaminen ja suoja-alueen päivitys - Ulkoilu- ja liikuntapaikkareitistön kaavallinen päivittäminen ja liittäminen Kirkonkylän kaavaan. Suunnittelutyö suoritetaan kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan yleissuunnitelmatasoisesti tulevien toimintojen tilatarpeet ja sijoittuminen alueelle. Tarkastelualueena on koko Veneenniemen alue ja alueita niemen länsipuolella. Kaavaratkaisussa kiinnitetään erityistä huomiota laadukkaan taajamaympäristön luomiseen sekä luonnon ja maiseman huomioon ottamiseen erityisesti Puruveden ja siihen liittyvien rantakosteikkojen osalta. Alueella sijaitsevat salpalinjan juoksuhaudat pyritään säilyneiltä osiltaan huomioimaan. Alueen sisällä pyritään rakennukset ja kadut sovittamaan mahdollisimman huolellisesti maastoon siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Nykytilanne Suunnittelualueen keskeisen osan muodostaa Veneenniemi, joka on n. 800 m pitkä Puruveteen työntyvä itä-länsisuuntainen niemi. Luonnonympäristöltään niemi on harjualuetta, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Metsät ovat kuivahkoa kangasta (VT), pääpuulajina mänty. Suunnittelualueen länsiosassa Veneenniemen harjuselänteeseen liittyy Kokkomäki, jonka keskiosa on nuorta puustoa kasvavaa entistä soranottoaluetta. Kokkomäen lounaispuolella on maan- ja lumenkaatopaikkana käytetty alue. Kokkomäen eteläreunalla, suunnittelualueen ulkopuolella, on Jouhenniemen kivikautinen asuinpaikka. Suunnittelualue kuuluu Kokkomäen I luokan pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 1,01 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,31 k-m 2. Herttuan rakennusryhmä käsittää päärakennuksen, huoltorakennuksen, tennishallin, kaksi rantasaunaa ja vierasmajan. Päärakennuksessa on 90 2
kahden hengen huonetta ja 2 sviittiä, ravintola, kokoustiloja, kaksi saunaa, takkahuone, uima-allas ja kuntosali. Rakennuksen perusosa on valmistunut vuonna 1975, minkä jälkeen sitä on useaan otteeseen laajennettu. Viime sotien historiaan liittyen Herttuaan on koottu sotahistoriallinen näyttely sekä linnoitusja tykistökalustoa. Veneenniemen kärjessä on omilla tonteillaan kaksi kesäasuntoa. Veneenniemen alueella on säilynyt 1940-41 ja 1944 rakennettuja salpalinjaan kuuluvia taisteluhautoja. Suojelun kannalta salpalinja on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin. Liikenneverkon muodostavat alueen etelärajalla sijaitseva yhdystietasoinen Tavisalon- Hälvän paikallistie (pt 15370) sekä sisäistä liikennettä palveleva Veneenniementie (katu). Veneenniemen etelärannalla on hotellin venevalkama. Veneenniemen kärkeen johtaa 2,4 metrin viitoitettu veneväylä, joka muuttuu nykyiselle venevalkamalle mennessä matalammaksi ja viitoittamattomaksi. Alueella on lisäksi ulkoilureittejä/ hiihtolatuja ja polkuja sekä Veneenniemen kapeimmassa kohdassa moottorikelkkaura sekä epävirallinen jäätie. Kokkomäen itäpuolella sijaitsee kirkonkylän vedenottamo, jolta otetaan vettä tällä hetkellä noin 200 m 3 /d. Alueen etelärajalla olevan paikallistien pohjoislaitaa pitkin kulkee vesijohto ja viemäri, johon liittyvät pohjoisesta vedenottamolta tuleva kunnan päävesijohtosyöttöputki sekä Hotelli Herttualta tuleva viemäri ja vesijohto. Kesämökeillä on kiinteistökohtainen vedenhankinta ja jätevesien käsittely. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Ympäröivä vesialue on kunnan omistuksessa. Kaavoitustilanne Maakuntahallitus päätti 10.11.2003, että Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa Etelä-Savon maakuntakaavan laatimisen. Kaava laaditaan koko Etelä-Savon alueelle ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan. Maakuntahallitus on asettanut maakuntakaavan laadintaa varten ohjausryhmän. Maakuntakaava valmistuu arviolta vuonna 2007, minkä jälkeen kaava tarvitsee vielä ympäristöministeriön vahvistuksen. Siihen asti voimassa on Etelä-Savon seutukaava. Etelä-Savon seutukaava on vahvistettu kuutena eri vaihekaavana, joista 4a, 4b ja 4c ovat alueellisia vaihekaavoja seutukunnittain. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan matkailupalvelujen alueeksi (RM). Lisäksi on annettu seuraavia suosituksia: Alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen käyttösuunnitelma, jossa osoitetaan ulkoilu- ja rakentamisalueet sekä annetaan ohjeet maaston, vesien ja metsien käsittelystä. Pääosa virkistyskäyttöön soveltuvasta rannasta olisi jätettävä vapaaksi ulkoilukäyttöä varten. Ellei alueen pääasiallinen käyttö muuta vaadi, ei maanpintaa tulisi muuttaa olennaisesti. Metsänhoidossa tulisi noudattaa yleisiä maisemanhoidollisia periaatteita (metsäkeskus Tapion, metsähallituksen jne. ohjeet). Lisäksi ko. alueesta on annettu suojelumääräys: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä alueella sijaitsevan pohjavesiesiintymän suojeluun. Seutukaavassa on lisäksi varaus pohjavesialueesta (pv). 3
4 Ote Etelä-Savon seutukaavasta. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 11.4.1995 hyväksymä Kerimäen kirkonkylän osayleiskaava. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu Hotelli Herttuan osalta matkailupalvelujen alueena (RM) ja Veneenniemen kärjen osalta loma-asuntoalueena (RA). Kokkomäen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET/pv), joka varataan pohjavedenottamoa varten. ET/pv- alueen sisällä on osayleiskaavassa kohdemerkintä muinaismuistokohde tai alue (SM), joka on uhrikivi tai kivikautinen asuinpaikka, joka tarkoittaa Kokkomäen kivikautista asuinpaikkaa. ET/pv- aluetta ympäröi lähivirkistys- ja puistometsäalue (VL-1). Lisäksi Veneenniementien, Lakkimäentien ja Hälväntien liittymän tuntumassa on varaus keskustatoimintojen alueeksi (C). Koko suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen (pv1). Ote Kerimäen kirkonkylän osayleiskaavasta. Suunnittelualueen lounaisosassa on voimassa 30.9.2003 hyväksytty Herttualan- Ropeensalmen asemakaava, jossa on varauksia urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle, lähivirkistysalueille, kaduille ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle.
Osa Kokkomäestä kuuluu 23.1.1989 vahvistettuun asemakaavaan, jossa on varaus pohjaveden ottoalueeksi (ET 2 ). Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Muut suunnitelmat ja päätökset Kerimäen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2001 ja se on astunut voimaan vuoden 2002 alusta. Kerimäen kunnan ja Healthlake Oy:n välillä on tehty 4 080 m 2 :n suuruisen määräalan vaihto Läävälammen rannalla. Vaihdosta on päätetty Kerimäen kunnanvaltuustossa 19.12.2006. Laadittavat selvitykset: Vaikutusarviointia varten suunnittelualueelle on laadittu kevään ja alkukesän 2006 aikana luonto- ja maisemaselvitys asemakaavatyön edellyttämällä tarkkuudella. Mitä vaikutuksia kaavahankkeella on Asemakaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. rakennuskantaan, luontoon ja maisemaan, yhdyskuntatalouteen ja elinkeinojen kehitykseen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavatyössä seuraavan jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan hyvinkin erilaisia. 1. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset maisemaan - Vaikutukset maa- ja kallioperään - Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen. 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Vaikutukset palvelujen saatavuuteen - Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen - Vaikutukset kunnan elinkeinoelämän kehitykseen ja työllisyyteen. 4. Kulttuuriset vaikutukset - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin - Vaikutukset yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin (mm. salpalinja, muinaismuistot). - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. Osalliset Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: 5
Viranomaiset: Etelä-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri, Museovirasto/ arkeologian osasto, rakennushistorian osasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Etelä-Savon Pelastuslaitos, Kymen sotilasläänin esikunta (puolustusrakenteet). Kerimäen kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat: kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, vapaa-aika- ja kulttuurilautakunta, Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä. Maanomistajat: Yksityiset maanomistajat, Kerimäen kunta. Vesialueiden omistajat: Kerimäen kunta (vesialue 4:640) ja vesialueen 876:5 omistajat. Alueen yhdistykset: Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Kerimäki- seura. Muut: Sonera Carrier Networks Oyj, Savonlinnan puhelin Oy, Suur- Savon Sähkö Oy. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan virallisessa ilmoituslehdessä (Puruvesi ja Itä- Savo). Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja internet-sivulla. Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu 1. Työn käynnistysvaihe; toukokuu 2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen (MRL 63 ). 2. Perustietojen kokoaminen ja analysointi; touko- kesäkuu 2006. Aluetta koskevan aineiston kokoaminen ja tarvittavien täydennysten suorittaminen. Luontoselvitys. 3. Yleisinformaatio työn aloittamisesta; syyskuu 2006 (MRL 63 ). OAS:n toimittaminen viranomaisille kommentointia varten (informaatio työn alkamisesta ja lähtökohdista sekä keskustelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä). Tarvittaessa palaveri kunnan, ympäristökeskuksen ja konsultin kesken. (MRL 66, MRA 26 ). 4. Kuulutus suunnittelun alkamisesta ja OAS:n nähtävillä olosta (MRL 62 ja 63 ); tammikuu 2007. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta OAS:sta ja sen riittävyydestä sekä pyytää neuvottelua tarvittaessa Ympäristökeskuksen kanssa (MRL 64 ). 5. Alustavat luonnokset; syyskuu 2006. Yleissuunnitelmatasoisten vaihtoehtoluonnosten laadinta ja arviointi. 6
6. Asemakaavaluonnos; syksy 2006. Asemakaavaluonnoksen laadinta ja ympäristövaikutusten yleispiirteinen selvittäminen. Aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaispalaveri 27.9.2006. 7. Luonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville; tammikuu 2007. Luonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville kommentointia varten (MRA 30 ) ja lausunnot tärkeimmiltä viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta. 8. Kaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta, helmikuu 2007. 9. Asemakaavaehdotus; maaliskuu 2007. Kunnanhallituksen käsittely. Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Muistutukset. Lisäksi lausunnot tarvittaessa (MRA 28 ) mm. seuraavilta: Etelä-Savon Ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto. 10. Viranomaisneuvottelu tarvittaessa (MRA 26 ) lausuntojen saavuttua. 11. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen. Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). 12. Kaavan hyväksyminen. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsittely (MRL 52 ). Tiedottaminen kunnanvaltuuston päätöksestä. 13. Mahdollinen valitusprosessi Kuopion Hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 7 Yhteystiedot Pöyry Environment Oy Matti Veijovuori (kaavan laatija) Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA p. 040-514 4891 fax (05) 541 8351 e-mail matti.veijovuori@poyry.com KERIMÄEN KUNTA Kunnaninsinööri Jorma Mattinen Kunnanvirasto/ Tekninen osasto Kerimäentie 10 58200 KERIMÄKI puh. 015-5754 240, 044-5754 240 fax 015-575 4246 e-mail jorma.mattinen@kerimaki.fi
8 Liite: Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä
Muistio Pöyry Environment Oy Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 5 541 8300 Fax +358 5 541 8351 maajavesi.poyry.fi LIITE 3 KERIMÄEN KUNTA HERTTUAN - VENEENNIEMEN ASEMAKAAVA Päiväys 31.10.2006 Viite 67060262.BR Sivu 1 (2) ALOITUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU (MRL 66, MRA 26 ) Paikka: Hotelli Herttua, Kerimäki Aika: 27.9.2006 klo 10-12. Läsnä: Satu Karjalainen Etelä-Savon ympäristökeskus Sirpa Peltonen Etelä-Savon ympäristökeskus Kari Rannanpiha Kerimäen kunta Jorma Mattinen Kerimäen kunta Jouko Piiparinen Kerimäen kunta Visa Järvinen Healthlake Oy/ Hotelli Herttua Pekka Räinä, pj Healthlake Oy/ Hotelli Herttua Matti Veijovuori Pöyry Environment Oy Sanna Kokko Pöyry Environment Oy 1. Pekka Räinä avasi kokouksen. Sovittiin, että puheenjohtajana toimii Pekka Räinä ja sihteerinä konsultti. 2. Pekka Räinä esitteli Herttuan kuntoutuskeskuksen- Hotelli Herttuan toimintaa. Hotelli Herttua tarjoaa kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluita työllistäen 50 työntekijää. Hotellissa on 90 kahden hengen huonetta + 2 sviittiä ja ravintolassa 200 asiakaspaikkaa. Rakennuskanta on vuosilta 1975, -83, -89 ja -95. 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos: Matti Veijovuori esitteli OAS- luonnoksen. Museovirasto on jättänyt OAS:sta kirjallisen kommentin ennen palaveria: sivulla 4 mainitaan, että kyseessä on joko uhrikivi tai kivikautinen asuinpaikka. Museovirasto pyytää muuttamaan tekstiin, että kyseessä on kivikautinen asuinpaikka, sillä uhrikivi ja kivikautinen asuinpaikka ovat laajuudeltaan ja luonteeltaan täysin erilaisia muinaisjäännöksiä. Lisäksi kommentissa on esitys kaavamääräykseksi. Konsultti totesi, että kyseessä on suora lainaus Kerimäen kirkonkylän OYK:n määräyksistä, ja että alueen nykytilanteen kuvauksessa on mainittu, että Kokkomäellä on kivikautinen asuinpaikka. Asiaa täsmennetään kuitenkin vielä OAS:n sivulle 4. Satu Karjalainen kertoi museovirastolta terveiset, että he täydentävät vielä lausuntoaan Salpalinjan osalta. Etelä-Savon ympäristökeskuksen kantana oli, että OAS on harvinaisen kattava. Kerimäen kunnan mielestä OAS:ssa on perusteellinen pohjatyö tehtynä eikä kunnalla ollut huomautettavaa. Selvitykset ja niiden riittävyys: Luontotietojen pohjana ovat alueelta laaditut luontoselvitykset (Herttuan - Veneenniemen asemakaavan luontoselvitys 2006 sekä Herttualan - Ropeensalmen asemakaavan luontoselvitys 2002), jotka ovat asialliset ja riittävät. Maanomistuskarttaan lisätään kunnan pyynnöstä selityksenä yksityinen maanomistus valkealla. Todettiin, että selvitykset ovat riittävät kaavoituksen pohjaksi.
060262BR 2 Alustava asemakaavaluonnos: Konsultin edustajat esittelivät alustavan luonnoksen asemakaavaksi. Kokkomäen kivikautinen asuinpaikka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Juoksuhautojen turvallisuus askarrutti, samoin paritaloalueen tiiviys. Paritalot on havainnekuvassa esitetty yksikerroksisina massoina, jolloin todellisuudessa niiden porrastuessa maaston mukaan ja ollen osin kaksikerroksisia, saadaan alueelle lisää väljyyttä. Maastoon porrastuminen tullaan esittämään asemakaavaselostuksessa periaatteellisena maastoleikkauksena. Yksittäismökeistä siirretään kaksi pohjoisinta mökkiä lammen länsirannalle. Tällöin osa VL -alueesta muuttuu RM -alueeksi ja lammen pohjoispään niemi muutetaan VL alueeksi. Periaatteessa olemassa olevien matkailukeskusten vahvistamista pidettiin järkevänä. Seutukaavan määräyksissä on hyvin sanottu asemakaavoituksen tavoitteet, joiden toteutuminen on tarkistettava. Havainnepiirrokseen tai muuhun liiteasiakirjaan tullaan merkitsemään myös alueen toiminnot (hotellin majoitus-, hoito- ja monitoimihallisiivet). Nykyiset loma-asuntotontit Veneenniemen kärjessä säilytetään lomaasumisella ja merkitään RA:ksi. Näille merkitään rakennusoikeutta 200 k-m 2 /tontti. Etelä-Savon ympäristökeskus ei anna erillistä lausuntoa OAS:sta, vaan antaa seuraavan lausunnon kaavaluonnoksesta. 4. Kokous päättyi n. kello 12. Muistion laati Sanna Kokko Lopullisen muistion jakelu: Satu Karjalainen Sirpa Peltonen Kari Rannanpiha Jorma Mattinen Jouko Piiparinen Visa Järvinen Pekka Räinä, pj Matti Veijovuori Helena Taskinen Sirpa Leskinen Janne Nulpponen Martti Koponen Etelä-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Kerimäen kunta Kerimäen kunta Kerimäen kunta Healthlake Oy/ Hotelli Herttua Healthlake Oy/ Hotelli Herttua Pöyry Environment Oy Museovirasto Museovirasto Etelä-Savon maakuntaliitto Savonlinnan maakuntamuseo