Ammatillisen koulutuksen reformi - tilannekatsaus Liikunta-alan tutkintojen kehittämispäivät 30.1.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohtia Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa Puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää: kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.
Aikatauluja Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen tukiohjelma 2017-2019 kolme osaa: 1) opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen verkostohanke, 2) osaamismerkkihanke ja 3) reformin toimeenpanoa tukeva opetustoimen henkilöstökoulutuksesta Koulutusvientikokeilu 2016 2020 (tutkintovienti) Valmisteilla reformin toimeenpanon tukiohjelma 2/2017 Reformi -HE eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Uudistetut järjestämisluvat koulutuksen järjestäjille 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 Reformin toimeenpanon tukitoimet jatkuvat
Ammatillisen koulutuksen säästöt 2016: Investointien takuukorotus poistui: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pieneni noin 64 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. 2017: Hallitusohjemassa sovittu 190 milj. euron säästö toteutetaan. 2018: Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen 8,7 milj. euron lisärahoitus poistuu. Kiky:n vaikutukset: Kaikkien koulutuksen järjestäjien rahoitus alenee rahoituslain perusteella arvioidun kustannustason -0,7 prosentin muutoksen johdosta (eli negat. indeksi) Kuntien ja kuntayhtymien rahoitus alenee lomarahan määräaikaisen alentamisen johdosta n. 10 milj. euroa Indeksien jäädytys 2016-2019 Säästöt yhteensä noin 270 miljoonaa (n. 15 % kokonaisrahoituksesta)
Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristössä tapahtuu nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio, robotisaatio, massadata, keinoäly ym. toimiala- ja tehtävärakenteiden muutokset toiminta- ja ansaintalogiikoiden muutokset: jakamistalous, alustatalous ym. koulutuksen on vastattava uusiin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet kasvavat ja muuttuvat dynamiikka lisääntyy, osaaminen vanhenee nopeammin monissa tehtävissä luku-, numero- ja tietotekniikkataitojen merkitys kasvaa asiakaskunnan tarpeet yksilöllistyvät ja eriytyvät massakoulutuksen aika on ohi osaamisen jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen tarve läpi työuran Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti
Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokasta aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista, osaamisen kehittämisen henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempi rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (1) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy useita väyliä osaamisen kehittämiseen - jatkuva haku ja yhteishaku hakeutumisen pääväylinä hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun tukee elinikäistä oppimista kehitetään kaikille hakijoille avoimia, matalan kynnyksen digitaalisia hakupalveluita Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin rinnakkaisen sääntelyn purkaminen työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (2) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelu/tulosohjaus Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (3) Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä
Uusi rahoitusjärjestelmä - tavoitteita tukee osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan tukee ja mahdollistaa yksilöllisten koulutuspolkujen rakentaminen (eri järjestämismuotojen yhdistely asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tutkintojen ja niiden osien suorittaminen, ei-tutkintotavoitteinen koulutus ym.) yhtenäinen ja nykyistä selkeämpi kokonaisuus ohjaa tehostamaan opiskeluprosesseja, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja lyhentämään koulutuspituuksia tunnistaa keskeiset kustannuksia aiheuttavat tekijät edistää oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämistä turvaa rahoituksen riittävän/tarkoituksenmukaisen ennakoitavuuden
Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuu neljästä peruselementistä: perusrahoitus (HE: 50 %), suoritusrahoitus (HE 35 %), vaikuttavuusrahoitus (HE 15 %) strategiarahoitus Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyy valtion talousarviossa, ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä. Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä yksi valtionosuusprosentti kaikessa ammatillisessa koulutuksessa.