ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

ESIPUHE Pirkanmaan maakuntastrategia tähtää mittaviin, jissakin asiissa järjestelmätasisiin uudistuksiin. Näitä ei yhden strategiakauden aikana saada viedyksi läpi, mutta jstakin n alitettava. Kska pitkiä muutsplkuja ei vi etukäteen kknaisuudessaan nähdä ja ympäröivän maailman muutkset vaikuttavat niiden tteutumiseen, kattavien timenpidelistjen esittäminen ei le mielekästä. Tämän vuksi strategian timenpidesan esitykset kuvaavat muutksiin jhtavien plkujen alkupäätä, eivät kk tarvittavaa muutsketjua. Ne tulee ymmärtää avauksina järjestelmämuutsten käynnistämiseksi. Maakuntastrategialla n lennaista luda edellytyksiä tarttua avautuviin mahdllisuuksiin. Siinä ei lukkiuduta tiettyihin, tarkasteluhetkellä tärkeiltä tai lupaaviltakaan vaikuttaviin kehittämiskärkiin vaikka sellaisiakin strategiassa esitetään. Näillä kuitenkin alitetaan. Valintjen nnistuneisuutta arviidaan ja timia tarkennetaan strategiakauden edetessä. Vaihtehtjen suhteen justava, mutta uudistumistavitteiltaan vankkumatn maakuntastrategia tunnistaa tisaalta tarpeen tehdä timintaa kkavia ja suuntaavia valintja sekä tisaalta tarpeen säilyttää liikkumavara ja reagintiherkkyys. Pirkanmaan tulevaisuuden vaihtehtja kartittavien kehityskuvien kannalta leellisia tavitteita n sisällytetty strategian timenpidesaan. Luettavuuden vuksi kehityskuvia ei le erikseen tässä yhteydessä enää esitelty, mutta ne vat läsnä tavitteiden kirjssa. Niiden tarkitus n mahdllistaa eteneminen samanaikaisesti useissa taviteulttuvuuksissa, mikä niistä sitten sittautuukaan kantavimmaksi. 2

SISÄLLYS: Maakuntastrategia ja yllättävä tulevaisuus 4 Yhteismuuts 2040 5 Khti vahvjen valintjen Pirkanmaata 5 Maakunnan tavitteellinen aluerakenne vunna 2040 6 Pirkanmaan tarina 2040 miten erikistuimme älykkäästi 8 Tätä teemme - muutksen ensiaskeleet vusina 2014-2017 11 VÄLKKY: Älykäs erikistuminen ja elinkeinrakenteiden uudistuminen 11 EHYT: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla 13 KESTÄVÄ: Lunnnvarjen kestävä käyttö sekä hyvinvivat lunnn- ja asuinympäristöt 15 Kehittämistyön mustat hevset 16 3

MAAKUNTASTRATEGIA JA YLLÄTTÄVÄ TULEVAISUUS Maakuntataslla suunnittelu mudstuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntahjelmasta ja maakuntakaavasta. Maankäyttöä suuntaavaa maakuntakaavaa 2040 valmistellaan vurvaikutteisesti maakuntastrategian kanssa mana prsessinaan. Maakunnan suunnittelusta määrätään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (kuva 1). Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelma n strateginen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (20 vutta), jssa esitetään maakunnan taviteltu alueellinen kehitys ja kehittämistyön linjaukset. Se mudstaa phjan maakunnan kehittämistä kskeville hjelmille, maakuntakaavalle sekä julkisen rahituksen khdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan kunnallisvaalikausittain ja sen hyväksyy maakuntavaltuust. Maakuntasuunnitelman tavitteita knkretisidaan maakuntahjelmassa, jssa esitetään ja ktaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavitteet, timenpide-ehdtukset ja niiden tteuttamisen resurssit. Maakuntahjelma laaditaan kuntavaalikausittain neljäksi vudeksi. Maakuntasuunnitelma ja -hjelma n aiemmin valmisteltu mina prsesseinaan ja dkumentitu erillisinä asiakirjina. Nyt mlemmat vat syntyneet yhtäaikaisen valmistelun tulksena ja mudstavat yhden kknaisuuden, Pirkanmaan maakuntastrategian. Tulevaisuus n sittain sumun peitssa, vaikka sitä myös jatkuvasti rakennetaan milla ratkaisuilla. Mahdllisten tulevaisuuksien mninaisuutta n Pirkanmaan strategiatyön aikana hahmtettu neljän skenaarin ja näitä tarkentavan klmen kehityskuvan avulla. Minkään näistä ei väitetä tteutuvan sellaisenaan, vaan tteutuvassa tulevaisuudessa n tdennäköisesti piirteitä jkaisesta ja lisäksi sellaisestakin vaihtehdsta, jta ei le lainkaan sattu ennakida. Tulevaisuuden yllätyksellisyyden vuksi maakuntastrategia pyrkii löytämään kehittämiskhteita, jilla saadaan aikaan myönteisiä aluekehitysvaikutuksia riippumatta siitä mikä kehitysplku lpulta tteutuu. Siksi maakuntastrategia n väistämättä myös rikknainen ja epätäydellinen, ei särötön ja kertakaikkinen maailmanselitys. Strategiatyön lähtökhtana n llut pyrkimys jatkuvampaan, ennakivampaan, mniäänisempään ja päivittyvään tilannekuvaan perustuvaan lähestymistapaan. Siinä etsitään reittejä ja välineitä myönteisinä näyttäytyviin tulevaisuuksiin. Strategiassa kartitetaan ptentiaaleja ja timijille yhteisen tekemisen khteita sekä hahmtellaan timenpiteitä, jilla vimme menestyä erilaisissakin tulevaisuuden maailmissa. Pirkanmaan maakuntastrategia antaa tunnistetuille tavitteille ja kehitysideille yhteisen, maakuntatasisen tavitelinjauksen ja kkaa sen uskttavaksi viestiksi halutun kehityskuvan suuntaan edetäksemme. 4

YHTEISMUUTOS 2040 Khti vahvjen valintjen Pirkanmaata Maakuntastrategian valmistelu n kytketty tiiviisti Pirkanmaan liitssa kehitettyyn yhteismuuts 2040 timintaan, jlla pyritään vahvistamaan yhteisnäkemystä eri suunnitteluprsesseissa kuten maakuntakaavaja strategiatyössä. Osana yhteismuutstimintaa n laadittu neljä erilaista Pirkanmaan tulevaisuusskenaarita. Nämä vat lyhyitä, lgisia, mahdllisia ja tisilleen vaihtehtisia tulevaisuustarinita. Skenaariprsessi n tukenut maakuntakaavan maankäyttövaihtjen suunnittelua ja antanut phjaa maakuntastrategiassa kirjatuille valinnille. Tulevaisuuskuvat valmisteltiin sallistavalla tteella laajan sidsryhmäkentän kesken. Strategiatyön phjaksi n valittiin Vahvjen valintjen Pirkanmaa skenaari. Skenaarissa vunna 2040 Pirkanmaan kilpailukyky ja vetvima vat vahvja, kska n nnistuttu tekemään ikeita valintja. Kehityksen kestävyys painttuu kaikessa päätöksentessa. Alueella n panstettu innvatiivisuuteen, kansainväliseen vetvimaan ja verkstyhteistyöhön yli rajjen. Pirkanmaata vi kuvata erilaisten tutannntekijävirtjen yhtymäkhtana: ihmiset, tavarat, kulttuurit ja innvaatit khtaavat täällä. Kasvustrategiana n valikidun kasvun strategia, jssa kasvetaan valikiduilla sektreilla ja khderyhmillä. Laatu krstuu, mitä tahansa ei haluta tehdä. Kuva 2. Tulevaisuusskenaarit maakunnan kilpailukyvyn ja kehityksen kestävyyden suhteen. Skenaarita n tarkennettu lisäksi klmen kehityskuvan kautta, jtka vat Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa, Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan Pirkanmaa sekä Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa. Kehityskuvat vat paitsi kuvauksia mahdllisista tulevaisuuksista myös kuvaavia strategiavalintja. Kaikista kehittämiskuvista n tettu elementtejä ja kehittämisen henkeä myöhemmin esiteltäviin maakunnallisiin tavitteisiin. Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa kehityskuvassa maakunnan kilpailukyky ja vetvima vat vahvja. Kasvua haetaan valikiduilla sektreilla ja khderyhmillä. Alueella n panstettu kulutuksen tasn nstn ja kansainvälistymiseen. Innvatiivisuus ja verkstyhteistyö yli rajjen vat avainasemassa uuden kasvun lunnissa. Laatu krstuu. Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan Pirkanmaa kehityskuvassa kilpailukyky ja vetvima vat vahvja kuten edellisessä. Taludellinen hyvinvinti n nussut alueella krkeaksi ja aluetta vidaankin pitää tuttavan Sumen pääalueena. Valmistavan tellisuuden arvn ja saamisarvjen kasvuun n panstettu, samin yrittäjyyden kasvuphjaan. Myös kulutuksessa krstuu tellisuutta tukevan ammattikulutuksen vahvistaminen. Pirkanmaalla pyritään mnin eri keinin tellisuuden ja yritysten tarpeiden tyydyttämiseen. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa -kehityskuvassa alueella ei niinkään haeta kasvua, vaan panstetaan elämänarvjen merkitykseen ja elämyksellisyyteen. Alueella arvstetaan kestävää kehitystä 5

kaikessa päätöksentessa. Vihreä kasvu usk eniten vähähiilisyyteen, lunnn- ja elämänarvjen merkitykseen sekä aineettmiin kasvutekijöihin, jiden kautta maakunta vi saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa kuvaa parhaiten keskusseudun vahvuuksia, jnne maakunnan saamisintensiiviset timinnt kuten tutkimus, t&k-resurssit ja krkean saamisen työpaikat vat keskittyneet. Tki kehityskuva kytkeytyy myös maakunnan vahvjen seutukeskusten kehittämiseen. Tellisen traditin ja lgistiikan kehityskuvan painpiste n seuduilla, jissa krstuvat keskimääräistä vahvemmin valmistavan ja jalstavan timinnan sekä lgistisen sijainnin merkitys. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa krstaa urbaanin asumisen rinnalla myös maaseutuasumista. Kehityskuvan tematiikkaan spii tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja keskustjen kehittämisen lisäksi harvaan asutut alueet ihmisten elämäntapavalintina. Jak ei tdellisuudessa le näin jyrkkärajainen vaan piirteitä kaikista kehityskuvista esiintyy ympäri maakuntaa. Myös maakunnan eri sien kehittämisen reunaehdt vaihtelevat suuresti, jllin eri kehityskuvien elementtejä ilmenee alueittain vaihtelevasti. Maakunnan tavitteellinen aluerakenne vunna 2040 Eri maankäyttövaihtehdista ja niiden vaikutusten arviinnin phjalta valitaan keväällä 2014 maakuntakaavan maankäytön perusratkaisu (kuva 3). Perusratkaisun phjalta mutillaan strategiaan maakunnan aluerakenteellinen tavitekuva. Maankäyttövaihtehdt n lutu kasvuennusteen phjalta, jka perustuu Vahvjen valintjen Pirkanmaa - skenaarin. Väestösuunnitteen arvin mukaan maakunnassa asuu 615 000 ihmistä vunna 2040. Tämä tarkittaisi nin 120 000 asukkaan kasvua, vutuinen väestönkasvun llessa nin 0,8 % vudessa. Vimakkainta kasvu n Tampereella ja sen kehyskunnissa. Myös Etelä- ja Lunais-Pirkanmaan väestön usktaan kasvavan maltillisesti vuteen 2040. Pirkanmaan ikärakenne muuttuu merkittävästi seuraavien vusikymmenien aikana. Yli 74-vutiaiden määrä kasvaa yli kaksinkertaiseksi vuteen 2040 mennessä ja heidän väestösuutensa nussee 15 prsenttiin (vunna 2012 8,4 %). Vanhusten suus n krkein Länsi-, Phjis- ja Lunais-Pirkanmaalla. Näillä alueilla vanhemman väestön ennustetaan siirtyvän kuntakeskuksiin palveluiden äärelle, jllin maaseutumaiset alueet harventuvat entisestään. Työpaikkja Pirkanmaalla ennustetaan levan vunna 2040 yhteensä nin 275 000, mikä tarkittaisi klmanneksen kasvua nykyisestä lukumäärästä. Työpaikat kasautuvat pääsin Tampereelle ja sen kehyskuntiin. Näiden jälkeen merkittävin työpaikkakeskittymä n edelleen eteläinen Pirkanmaa. Khdattavia muutksia, jihin erityisesti maankäytön suunnittelun pitää vastata, n mnia. Väestön ikääntyminen ja maakunnan väestönkasvu luvat painetta mm. palvelukeskusverkn timivuudelle. Palvelujen kysynnän kasvu ja väestön keskittyminen jhtavat saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän sujuvuuden tavitteisiin. Timivan tie- ja rataverkn ylläpit n suuri haaste ja useampaa timijaa kskeva kknaisuus. Julkisen taluden niukkuus jhtaa väistämättä resurssien pririsinteihin ja khdennettuihin valintihin infrastruktuurin kehittämisessä. Myös ilmastnmuuts ja yhdyskuntarakenteen laajenemiskehitys haastavat aluerakenteen tehkkuus- ja eklgisuustavitteita. Osaltaan rakenteen hajautumisesta seurannut yksityisen autilun suuden kasvu tulee saada taittumaan erityisesti keskusseudulla vahvihin jukkliikennevyöhykkeisiin ja kevyen liikenteen mahdllisuuksiin panstamalla. Maakunnan alueiden eriytymiskehitys uhkaa paitsi pirkanmaalaisten tasaarvisia tulevaisuuden mahdllisuuksia, mutta myös maakunnan ssiaalista tasapaina ja hyvinvintia. 6

Aurink 1: Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia krstava keskittävä ja tiivistävä malli Aurink 2: Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painttava keskittävä malli Planeetat: Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painttava raideliikennemalli Tähdet: Seutu- ja paikalliskeskuksia krstava mnikeskusmalli Kuva 3. Valmisteluvaiheen maankäyttövaihtehdt. 7

PIRKANMAAN TARINA 2040 MITEN ERIKOISTUIMME ÄLYKKÄÄSTI Vunna 2014 Pirkanmaa li muutksen edessä. Asiat livat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä li kerääntynyt taivaanrantaan: työpaikkja karkasi ulkmaille, väestö ikääntyi, maakunnan reunaalueet tyhjenivät asukkaista, kuntien talustilanne vaikeutui npeasti, yhdyskuntarakenne hajautui ja valmius uusien ideiden rahittamiseen li alkanut heiketä. Oli ttuttu siihen, että lemassa levia ratkaisuja vähin erin parantamalla kyllä pärjättäisiin. Pian kuitenkin humattiin, että tämä ei enää riitä vaan tarvittaisiin merkittävää ajattelu- ja timintatapjen uudistamista. Se tuntui vaikealta ja pelttavaltakin. Uskimme, että maakunnan parhaimmat vimat yhdistämällä, muutamiin j lemassa leviin vahvuuksiin keskittymällä ja kknaan uusiin, vasta mututumassa leviin mahdllisuuksiin tarttumalla kehityksen suuntaa vidaan muuttaa. Olennaisinta li, että tarve ja halu muutkseen kypsyi useilla tahilla lähes samanaikaisesti ja ivallettiin yhdessä tekemisen vima. Ymmärrettiin myös se, että viisautta ja hjeita ei kaikissa asiissa tarvitse dttaa maakunnan ulkpulelta, vaan tttahan nyt missa asiissamme lemme parhaita asiantuntijita. Asetimme tavitteeksemme älykkäästi erikistuvan ja vahvjen valintjen Pirkanmaan, Tunnistimme yhdessä ne keskeiset aiheet, jihin khdistaisimme humimme ja valintamme Pirkanmaan tulevaisuuden linjauksiksi n tunnistettu klme vuteen 2040 tähtäävää kehittämisen sisältöaihetta ja yksi niitä kaikkia läpileikkaava teema. Haluamme kuvata maakunnan kehittämisen hjelmalliset tavitteet ja timenpiteet näiden 3+1 -aiheiden kautta. Strategialla haluamme tteuttaa vahvjen valintjen ja älykkään erikistumisen tavitetta. Ensinnäkin halusimme valjastaa maakunnan laajan saamisphjan timinta- ja tutanttapjemme uudistamiseen sekä uusien liiketimintamahdllisuuksien aktiiviseen etsimiseen. Kimme, että kknaisvaltainen uudistuminen lisi välttämätöntä keskellä suuria taludellisia ja maailmanlaajuisia muutksia. Nimesimme tämän ensimmäisen tavitekuvan Välkyksi Pirkanmaaksi Taluden ja työllisyyden painpiste siirtyy perinteisestä tellisuudesta ja muista paljn työvimaa sitvista valmistavista elinkeinista khti tiedn yhdistelyä ja jalstamista uudeksi liiketiminnaksi. Pirkanmaalla hyödynnämme jatkuvasti etenevää rakennemuutsta uutta luvalla tavalla, edistäen krkeaa saamista ja mnipulista yrittäjyyttä. Perinteisten timinta- ja ajattelumallien rhkea haastaminen ja elinikäinen ppiminen vat välttämättömiä edellytyksiä menestyksellemme tulevaisuudessa. Uskmme maakunnan elinviman kumpuavan jatkssa yhä enemmän uusista tavista synnyttää tula, erilaisten teknlgiiden yhdistämisestä, mnitieteisistä ja -kulttuurisista tavista timia ja kansainvälisesti hukuttelevista innvaatiympäristöistä. Siksi investimme krkeatasiseen kulutukseen ja saamiseen sekä uuden ja vanhan liiketiminnan yhteistyöhön. Tahdmme myös khdistaa tutkimuksen ja tutekehityksen rahituksen kansallisesti ja kansainvälisesti erttuviin kärkiin. Tiseksi ymmärsimme, että hyvinvivat ja nnelliset asukkaat, hyvä työllisyystas sekä ihmisten erilaiset vaikuttamisen mahdllisuudet asuinpaikasta riippumatta luvat ssiaalisesti yhtenäistä maakuntaa, mutta myös taludellista hyvinvintia. Emme uskalla sana, että maakunnasta puuttui nnellisuus, mutta syrjäytyneitä ja syrjäytymisen kynnyksellä levia ihmisiä, niin nuria kuin vanhjakin, li liian runsaasti. Tiedstimme myös, että kuntalaisten saamista ja uudistamistahta ei juurikaan sattu käyttää hyväksi. Kansalaisten sallisuus päätösvalmistelussa ja päätösten tteuttamisessa li varsin vähäistä. Tinen humimme khde sai nimekseen Ehyt Pirkanmaa Ihminen n kaiken kehittämistyön perusta, tavite ja syy. Uskmme, että yksilön, perheiden ja yhteisöjen hyvinvinti kituu suraan maakunnan parhaaksi. Taludelliset edellytykset luvat hyvinvintia, mutta myös panstukset hyvinvintiin vat investinti, jlla mahdllistetaan ihmisten sallistuminen taludellisesti tuttavaan timintaa. Pirkanmaalaisten hyvinvintia edistämällä 8

lisäämme sallisuutta, mutta myös tuttavuutta ja työhön sallistuvuutta. Paikallislähtöisen kehittämisen aktivinti ja maan lähiympäristöön vaikuttamisen mahdllistaminen niin kaupungeissa kuin maaseudulla vahvistavat paitsi yhteisöllisyyttä myös kehittämisen vaikuttavuutta. Työelämän laatu, työllisyyden hyvä tas ja työmarkkiniden timivuus vat keskeisiä humimme khteita. Jtta maakunnan asukkaat vivat tulevaisuudessakin hyvin, heidän kulutuksensa n taattava työllistyminen ja jkapäiväisten palveluiden n ltava laadukkaina saatavilla. Taskkailla kulttuuripalveluilla ja muulla elämystutannlla täydennämme työpaikkavalikimaa ja tarjamme sielun ravinta pirkanmaalaisille. Ne vetävät puleensa myös muita saaja-, matkailija- ja tulvirtja. Maakunnan vahva turvallisuusklusteri ja siinä leva saaminen rakentavat Pirkanmaan turvallisuutta. Turvallisuussaamisemme timii myös uutta liiketimintaa synnyttävänä kärkialana. Klmanneksi halusimme jättää jälkeläisillemme entistäkin puhtaammat ja mnipulisemmat lunnnympäristöt. Tässä piili myös useita liiketimintamahdllisuuksia, jita tehkkaasti hyödynnettiinkin. Nimesimme tämä tavitteen Kestäväksi Pirkanmaaksi Kestävä kasvu ympäristön ehdilla n aina mahdllisuus maakuntamme kehitykselle. Haluamme hyödyntää vähähiilisyyteen ja bitaluteen liittyviä liiketiminta- ja innvaatimahdllisuuksia niin teknlgiissa, palveluissa, lppututteissa kuin timintamalleissakin. Vähähiilisyystavitteet läpileikkaavat kaikkia timintja ja elämänalja. Bitalus kknaisuudessaan (maa-, metsä-, vesi-, ruka- ja energiavarat) n Pirkanmaallakin merkittävä elinvimaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä lisäävä tekijä. Uskmme sen myös levan leellisen tärkeä kaupunkien ja maaseutualueiden yhteistyötä ja uudistumista edistävä ala. Hulehdimme myös lunnn puhtaudesta ja mnimutisuudesta sekä asuinympäristöjen viihtyisyydestä ja laadukkuudesta. Ne lisäävät maakunnan hukuttelevuutta asuin- ja sijittumispaikkana sekä turvaavat jatkuvuutta. Myös ympäristöalan krkea saaminen ja tutkimus, uusiutuvan energian tutantratkaisut sekä energia- ja resurssitehkkuus krstuvat valinnissamme. Kaiken timinnan kivijalaksi asetettiin kknaisvaltainen ja erilaisten timijiden tarpeita palveleva maankäyttö sekä sujuvan liikkumisen mahdllistaminen. Kutsuimme tätä pyrkimystä Saavutettavaksi Pirkanmaaksi Alueiden käyttö, elinkeinelämän tarpeet, ihmisten arki ja lunnn tila kietutuvat yhteen ja vaikuttavat tisiinsa. Yhdyskuntarakenteen timivuudesta tinkiminen tarkittaisi, että klme edellä kuvattua kehittämiskhdetta eivät visi täysin tteutua. Siksi Saavutettava teemassa nämä saset edellyttävät alla kuvattuja asiita. Välkky Pirkanmaa: Keskeistä n maankäytön ja elinkeinelämän tarpeiden yhteensvittaminen ja kuljetusten sujuvuus. Humimme n elinkeinelämän yhteystarpeissa sekä saajia ja yrityksiä hukuttelevien vetvimaisten ympäristöjen kehittämisessä. Oleellista n kansainvälisten kumppanuuksien syventäminen sekä liikkumisen sujuvittaminen kansainvälisiä, valtakunnallisia ja alueellisia pääyhteyksiä kehittämällä. Näemme erityisesti pääkaupungin suuntaan avautuvan kehitysvyöhykkeen (HHT) mahdllisuudet ja hyödynnämme ne tehkkaasti. Tunnistamme Tampereen kaupunkiseudun keskeisen merkityksen liikenteellisenä sekä timinnallisena slmukhtana. Ehyt Pirkanmaa: Tärkeää n ihmisten arjen sujuvuus, turvallisuus ja palveluiden saavutettavuus. Sujuva arki edellyttää maankäytön, mnipulisen ja laadukkaan asumisen sekä liikenteen yhteensvittamista kk maakunnan mittakaavassa. Kehitämme myös palveluverkka kknaisvaltaisella tteella. Kattavien tietliikenneyhteyksien merkitys haja-asutusalueilla asuville ja timiville n suuri. Tampereen keskusseudun lisäksi paintamme useamman seutu- ja aluekeskuksen merkitystä asumisen, työpaikkjen ja palveluiden sijaintipaikkina. Kestävä Pirkanmaa: Tavitteenamme n eheä ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne sekä lunnn- ja maaainesvarjen kestävä käyttö. Tämä tarkittaa, että liikennejärjestelmän n perustuttava vahvihin ja ektehkkaisiin jukkliikennekäytäviin, sujuviin matkaketjuihin sekä liikkumisen yhdistelmäratkaisuihin (kaupunkiraititie, lähijuna ja linja-aut). Tahdmme nähdä kasvun 9

painpisteen keskus- ja asemanseuduilla, jiden varteen yhdyskuntarakennetta tiivistetään samalla, kun maakunnan kattavat viherverkt mahdllistuvat. Maankäytössä, asumisessa ja liikkumisessa krstamme energia- ja materiaalitehkkuutta sekä vähähiilisyyttä. Energiantutanta perustamme uusiutuvien ja hajautettujen ratkaisujen varaan. Teknisen infrastruktuurin timivuus, erityisesti vesi-, jäte- ja energiahult vat keskeisiä asumisen mahdllistajia, mutta niiden laadukkaalla tteutustavalla vimme vaikuttaa myönteisesti myös luntn. Epäilimme, että emme saavuttaisi tavitteitamme ilman perinteisten timinta- ja ajattelumalliemme murtamista ja kyseenalaistamista. Halusimme tekemisen lisäksi vaikuttaa myös siihen, miten asiita maakunnassa tehdään. Etsimmekin uudenlaisesta ajattelusta vaikuttavuutta kehittämiseen sekä pyrimme lumaan kannustavaa ilmapiiriä ja psitiivista kehittämisvirettä maakuntaan. Krstamme viittä läpileikkaavaa ja Pirkanmaan timintakulttuuriin kuluvaa tekemisen tapaa. Ne vaikuttavat valituissa kehittämisen painpisteissä vaihtelevasti, mutta ne kaikki n tunnistettavissa leellisina ja timintaan merkittävästi lisäarva tuvina elementteinä. Nämä kk strategian läpäisevät Pirkanmaan tekemisen tavat vat: kkeileva siedämme riskin, viisastumme useammin epännistumisista kuin menestyksestä systeeminen uskmme mnialaiseen ja tieta jalstavaan lähestymistapaan yhteiskunnan haastavien ngelmien ratkaisemisessa sallistava teemme muutsta yhdessä kestävä lumme maaperää myös humisen Pirkanmaalle kansainvälistävä ajattelumme kyseenalaistuu tehkkaimmin, kun sitä kats ulkpulelta Yleisesti kk strategian taslla peräänkuulutamme uusia mahdllisuuksia ennakivaa ja niihin tarttuvaa timintakulttuuria sekä tiiviimpää pliittista yhteistyötä. Kehittämistyössä n edelleen haettava jatkuvuutta ja prsessuaalisuutta yksittäisen hanketiminnan sijaan. Strategialla kannustamme myös timintaympäristökhtaiseen kehittämiseen. Erilaisia kehittämisen ajureita vat vaikuttavampi innvaatiplitiikka, uudistava elinkeinplitiikka sekä paikallislähtöinen, läheisyyden eknmiaan phjautuva kehittäminen. Näistä ensimmäinen n erityisesti Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaan työkalu. Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan alueilla halutaan painttaa uudistavan elinkeinplitiikan kehittämislgiikkaa. Läheisyyden eknmiaan tukeutuminen vi lla tarkituksenmukaisinta alueilla, jilla samaistutaan erityisesti Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaan kehityskuvaan. Ttta kai aluksi li epätietisuutta ja eripuraisuuttakin, mutta nnistumisten myötä usk maan tekemiseen lujittui. Nyt Pirkanmaa n Sumen jhtava, älykkäästi erikistunut maakunta. Se n kiinnittänyt huminsa muutamiin keskeisiin saamisalueisiin, jissa vat mukana tutkimus- ja kulutusmaailma, elinkeinelämä, julkinen valta sekä järjestökenttä ja kansalaisyhteiskunta. Myös tekemämme strategiset valinnat elävät justavasti maailman muutksen myötä, ja avautuviin uusiin mahdllisuuksiin tartutaan npeasti yhtenäisenä jukkna. Kukin tietää man rlinsa sana kknaisuutta. Nyt vunna 2040 Pirkanmaa n fiksu, ssiaalisesti eheä sekä rakenteiltaan ja timintataviltaan kestävä. Saavutettavuutensa vuksi tänne helpp tulla ja miksei myös asettua pitemmäksikin aikaa lit sitten yrittäjä, seniri, piskelija tai perheellinen. Pirkanmaa n rhkee, mutta spii sulle! 10

TÄTÄ TEEMME - MUUTOKSEN ENSIASKELEET VUOSINA 2014-2017 Edellä esitetyt 3+1 kehittämisaiheet mudstavat strategian tavitevuteen 2040 tähtäävän suunnitelmasin. Näiden kehittämisaiheiden alle n valittu maakunnalliset lyhyemmän aikavälin (2014-2017) muutstavitteet ja niitä knkretisivat kärkitimenpiteet. Ne vat kuitenkin vasta ensiaskeleita, tehtyjä valintja arviidaan strategiakauden kuluessa. Taviteasetannan suhteen n myös pririsitu maakunnan kärkitutkimusalat ja hahmteltu maakunnan älykkään erikistumisen ydintä. Myös kehittämistiminnan periaatteita halutaan linjata strategiassa selväsanaisesti. VÄLKKY: Älykäs erikistuminen ja elinkeinrakenteiden uudistuminen Kärkitutkimusalat: älykkäät kneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja biteknlgiat (ihmisen varasat ja keinaistit), ptiikka ja ftniikka, signaalin käsittely. Kehittämislinjaukset: 1. Krkeakuluhankkeista rahitamme pääsääntöisesti vain krkeakulujen yhteishankkeita. 2. Yritystukirahituksella tuetaan pääsin tutekehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita. 3. Maakunnan t&k&i-resurssit khdennetaan x-prsenttisesti valituille kärkitutkimusalille. 4. Klusteritiminnassa krstetaan temaattisuutta sekä timiala- ja teknlgiarajjen ylittämistä. 5. Liikenneverkn kehittämisresursinnin painpiste n päätieverkn ja pääradan kehittämisessä. Välkyn Pirkanmaan muutstavitteet vusille 2014-2017: Maakuntaan n syntynyt uusia kansainvälisessä vertailussa erttuvia mnialaisen tutkimuksen keskittymiä, jtka kykenevät saamisen ja tutkimustulsten tehkkaaseen kaupallistamiseen. Kärkitimenpiteitä: krkeakulujen ja yritysten yhteishankkeet, hyvinvinnin ja terveyden saamiskeskittymä (älykkäästi uudistuva terveys, Kaupin kampus), älykkään kaupungin hankkeet, innvaati- ja yrityskehitysalustat, krkeakulujen innvaatipalvelut, living lab - hankkeet, g-t-market saamisen kehittäminen, kärkialjen tutkimusinfrastruktuurit. Krkean saamisen työpaikat vat lisääntyneet ja maakunta vetää puleensa myös kansainvälisiä saajia. Kansainvälisten investintien, tutkijiden ja työntekijöiden lukumäärä maakunnassa n kasvanut. Kärkitimenpiteitä: Hrizn 2020-rahitussaaminen ja hankevalmistelu, surien investintien hukuttelu, Invest In timinta, maakunnan markkininti. Pirkanmaan valmistavan tellisuuden rakennemuuts n käännetty kasvuksi ja uusiksi liiketimintamalleiksi. Maakunnan pk-yrityskenttä n mnipulistunut ja kasvuyritykset vat lisääntyneet. Kärkitimenpiteitä: älykkäästi uudistuva tellisuus, älykkäät liikkuvat kneet, tellinen internet, tellisuuden ja yrittäjyyden innvaatialustat, liiketimintamallien uudistaminen, test bed- ja start up -timinta, käyttäjälähtöinen innvinti, mutilusaaminen, palveluliiketiminta, saamis- ja kulutustarpeet, kulutusennakinti. Pirkanmaalaisten saamisen tas n kansainvälistä kärkeä. Kulutusrakenteet ja -mallit vastaavat tehkkaasti tulevaisuuden saamishaasteisiin ja työelämän tarpeisiin. 11

Kärkitimenpiteitä: ppimisen- ja kulutuksen maakunnallinen timintamalli, kulutusrakenteet ja tarpeet, kulutuksen työelämävastaavuus, uudet ppimisen tavat, välineet ja ppimisympäristöt, tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja niiden pedagginen käyttö, virtuaalipiskelu, työelämälähtöinen kulutus, työssä kuluttautuminen, kulutuksen yrittäjämäisyys, justavat tutkinnt. Innvaativaikutusten arviinti ja luvat julkiset hankinnat vat yleistyneet jkaisella päätöksentektaslla. Paikallista yrittäjyyttä tukevat markkinat vat vahvistuneet maakunnassa. Kärkitimenpiteitä: innvatiiviset julkiset hankinnat, innvaativaikutusten arviinti, hankintasaaminen, yritysvaikutusten arviinti, järjestelmäinnvaatit, julkinen-yksityinen kumppanuudet. Välkky ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Maakuntakaavituksella vastataan elinkeinelämän pitkän aikavälin maankäytön tarpeisiin sekä maakunnallisesti merkittävien liikenne- ja lgistiikkahankkeiden läpivientiin. Keskeiset maakunnalliset infrastruktuurihankkeet strategiakaudella (>20 vutta): Läntinen ikrata Puskiaisten ikaisu Kehä II (lentkenttä-sääksjärvi-hervanta-kangasala-(9-tie) Tampereen järjestelyratapihan siirt Maakunnan kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus sekä elinkeinelämän kuljetusten sujuvuus vat parantuneet. Lentkentän alueen, Tampereen seudun kehä- ja sisääntulteiden, pääradan ja Tampere-Helsinki -mttritien väliselle alueelle n mudstumassa sisämaan hukuttelevin lgistinen maankäyttökknaisuus ja vetvimainen yritysvyöhyke. Pääliikenneverkn kehittämisen kärkihankkeet: Pääradan lisäraiteet ja välityskyvyn lisääminen Tampere-Tijala-(Hämeenlinna) Jämsä-Tampere-Rauma- ja Tampere-Seinäjki ratasuuksien akselipainjen krtus Lielahti-Kkemäki radan peruskrjaus Valtatien 3 Tampere-Vaasa -yhteysvälin parantaminen, I-vaihe (Hämeenkyrön hitustie). Valtatie 9 Tampere-Orivesi (Alasjärvi-Ruutanan mttritie, nelikaistatie välille Ruutana-Orivesi). Valtatie 12 Tampere-Kangasala yhteysvälin parantaminen Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman I vaiheen timenpiteiden edistäminen Tampere-Pirkkalan lentaseman kehittäminen Sisä-Sumen slmuasemana ja maakunnan kansainvälistymisen mttrina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehitysvyöhykkeen kehittämispiltit. Älyliikennekkeilut (liikenteen sujuvuus, mnitrinti, ennakinti). 12

EHYT: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kärkitutkimusalat: terveyden, hyvinvinnin ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus. Kehittämislinjaukset: 1. Tuettavilla timenpiteillä n ltava ensisijaisesti pirkanmaalaisten hyvinvintia, yhteisöllisyyttä, sallisuutta tai turvallisuutta parantavia vaikutuksia. 2. Vähintään viidennes ESR-rahituksesta hjataan syrjäytymisen ehkäisyn timenpiteisiin. 3. Mbiilien innvaatiiden kehittämisessä rahittajien humi n erityisesti pirkanmaalaisten arkea ja palvelujen saavutettavuutta parantavissa älypalvelu ja liikennetimenpiteissä. 4. Asumisen laatuun ja arjen sujuvuuteen liittyvä kehittämislinjaus. Ehyen Pirkanmaan muutstavitteet vusille 2014-2017: Maakunnan työllisyystilanne n parantunut. Ihmiset vivat paremmin työelämässä ja työn tuttavuus Pirkanmaalla n kasvussa. Kärkitimenpiteitä: yritysten uudistuminen, kulutustarpeiden mititus, työssä ppiminen, työllisyys, työhyvinvinti, tuttavuus, yrittäjyys, älykkäät uudet liiketimintamallit ja ansaintalgiikat, uudet teknlgiset ratkaisut, älykkäästi uudistuva tellisuus. Pirkanmaa n Sumen turvallisin maakunta asua ja yrittää. Pirkanmaalaisten turvallisuuskkemus n psitiivinen. Maakunnan alueellinen, taludellinen ja ssiaalinen eriytymiskehitys n käännetty laskuun. Kärkitimenpiteitä: turvallisuusklusteri, arjen turvallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, yhteisölliset pienhankkeet, paikallislähtöinen kehittämistiminta ja -kkeilut, maaseudun ja kaupunkien timintaryhmät ja paikallisyhteisöt, lähidemkratia- ja sallistavan budjetinnin piltit, kunnansahallint, yhteiskunnallinen yrittäjyys, maaseudun kehittäminen. Pirkanmaalaisten arkea n helptettu uusilla älyliikenne- ja älypalvelukkeiluilla. Tämä n synnyttänyt uutta liiketiminnallista phjaa ja vahvistanut alan saamista maakunnassa. Kärkitimenpiteitä: ITC Factry, älyliikenne ja älypalvelut, älykäs kaupunki, ihmisten jkapäiväisten timintjen Living Labit, Tampereen rautatieasema ja HHT-kehittämisvyöhyke älyliikenteen pilttialueena, jukkliikenteen sujuvuuden ja palvelujen älyphjaiset ratkaisut, avin data, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Panstamalla mnimutisuuteen, khtaamiseen ja sallisuuteen n kulttuurin rli Pirkanmaan elin-, vet- ja hyvinvintitekijänä kasvanut. Pirkanmaalainen kulttuurisaaminen läpäisee sektri- ja timialarajat tuttaen uudenlaisia taitja ja tapja timia. Taide n kasvattanut edelläkävijyyttä, sivistys ja kulttuuriperintö tuttaneet maakuntaan yhteisöllisyyttä sekä lisääntynyt kulttuurisaaminen n edistänyt taludellista ja ssiaalista hyvinvintia. Myös luvan taluden kehittämisalustat vat synnyttäneet uutta alan kasvuyritystimintaa ja palvelutarjntaa maakuntaan. Kärkitimenpiteitä: Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman tteutus, maakunnallisen kulttuuriyhteisön perustaminen, taiteen ja tieteen kansainvälinen saamiskeskus, kulttuurinäkökulman laajentaminen eri päätöksentektasille, kulttuurialjen yrittäjyys ja työllisyys, kulttuuri yhteisöllisyyden vahvistajana, kansalaisyhteiskunnan mahdllisuudet sallistua/tuttaa kulttuuria, elämystalus, kulttuurin innvaatialustat (Mediaplis), luvan taluden vetvimaiset timintaympäristöt. 13

Maakuntaan n syntynyt kansalaisyhteiskuntalähtöisesti justavia ja itsehjautuvia timintamutja ja palveluratkaisuja, jihin hallinnn rakenteet ja käytännöt vat mukautuneet. Kärkitimenpiteitä: hallinnn rakenteiden uusiutuminen ja byrkratian keventäminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys, asukkaiden matimisuutta ja vastuuntta masta ympäristöstä ja hyvinvinnista tukevat piltit, asukkaiden mtivaatin ja tietämyksen hyödyntäminen päätöksentessa ja suunnittelussa, sallistumisen sähköiset alustat, sallistava budjetinti, kunnansahallint, paikallisyhteisölähtöinen kehittäminen, pienhankkeet. Ehyt ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Asuminen ihmisten arjen sujuvuuden ja laadun näkökulmasta. Miten tätä tuetaan maankäytön ratkaisuilla? Maakuntakaavituksella n turvattu edellytykset ssiaalisesti kestävälle asumiselle, aluerakenteelle ja kattavalle palvelukeskusverklle. tavitteellinen palvelukeskushierarkia asumisen ja työpaikka-alueiden sijittaminen sujuvan arjen näkökulmasta mnipuliset ja sujuvat arjen asuinympäristöt eri väestöryhmille, asumisen laadun tekijät maankäytöllisestä näkökulmasta Keskusta-alueita n kehitetty helpsti saavutettavina jukkliikenteen slmukhtina sekä timivien kevyenliikenteen ympäristöinä. Maaseutu tarjaa ja mahdllistaa mnipulisia vaihtehtja urbaanille asumiselle ja työn telle. Pirkanmaalla n sujuvasti rinnakkain mderni arkkitehtuuria ja laajaa rakennusperintöä. Kärkitimenpiteitä: vetvimainen rakennettu ympäristö, kevyen- ja jukkliikenteen sujuvat keskustat, timintjen sujuva saavutettavuus, työn ten mahdllisuudet harvaan asutuilla alueilla (kattava tietverkkinfrastruktuuri, etätyö ja yrittäjyys maaseudulla) Pirkanmaalaisten päivittäinen liikkuminen n nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Kärkitimenpiteitä: sujuvat matkaketjut, jukkliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, älypalvelut, kknaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja turvallisuutta edistävät timenpiteet. 14

KESTÄVÄ: Lunnnvarjen kestävä käyttö sekä hyvinvivat lunnn - ja asuinympäristöt Kärkitutkimusalat: rakennettu ympäristö, ektehkas rakentaminen, energia-ala. Kehittämislinjaukset: 1. Vähintään x sa maakunnan rakennerahastjen ja maaseuturahastn resursseista hjataan bitaluden timenpidehjelman mukaisiin timenpiteisiin (ITI-hjelma). 2. Energiantutanthankkeista tuetaan ainastaan uusiutuvaan energiaan sekä uusiin tutanttapihin ja teknlgiihin perustuvia timenpiteitä. 3. Neljännes kaikesta EAKR-rahituksesta hjataan vähähiilisen taluden edistämiseen. 4. Uusi asunttutant sijitetaan ensisijaisesti lemassa levaan yhdyskuntarakenteeseen täydentämisrakentamisella. 5. Uusia asunt- ja työpaikka-alueita ei sijiteta irralleen lemassa levasta rakenteesta. Merkittäviä uusia alueita ei teta käyttöön ennen kuin niiden liittyminen jukkliikennejärjestelmään pystytään tteuttamaan. Kestävän Pirkanmaan muutstavitteet vusille 2014-2017: Pirkanmaa kuuluu jhtavien älykkään ja kestävän kasvun alueiden jukkn Eurpassa. Maakunnassa ympäristösaamisesta ja - teknlgiista n tehty erttuva kilpailuetu. Maakunta tarjaa mnipulisia nllaenergia- ja puurakentamista piltivia asuinkhteita. Yritystukirahituksesta humattava sa n käytetty yritysten resurssitehkkuuden parantamiseen. Kärkitimenpiteitä: älykäs ja ektehkas asuminen ja rakentaminen (puu- ja nllaenergiarakentaminen, älykkäät elementit, erityisryhmät), älykäs infrastruktuuri (resurssiviisaat verkstt, energia- ja materiaalivirrat), energiansäästö, kierrätysmateriaalit, vähähiilisyys, resurssitehkkuus. Harvaanasuttujen ja maaseutumaisten alueiden merkittävimmäksi kasvualaksi n nussut bitalus. Kärkitimenpiteitä: maa-, metsä-, vesi-, ruka- ja energiaresurssien jalstusasteen nst ja arvnlisä, uuden yritystiminnan puitteiden lunti, maaseudun kehittäminen ja elinvima, yrittäjyys harvaan asutuilla alueilla. Strategiakaudella maakunnan energian lppukulutuksesta vähintään 50 prsenttia n uusiutuvaa energiaa. Ohjelmakaudella hajautetut energiantutantyksiköt vat yleistyneet haja-asutusalueilla ja Pirkanmaalla n tteutettu useita tuulivimapuistja. Vunna 2040 maakunnan malla tuulivimalla tutetaan energiaa 500 GWh (3% maakunnan energiankulutuksesta). Kärkitimenpiteitä: hajautettu energiantutant ja uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut, maaseudun pienet energiantutantyksiköt, maatiljen uudet energiaratkaisut, aluelämpö, energiasuuskunnat ja kylien mat energiahankkeet, tuulivima. Maakunnan lunt ja vesistöt vivat paremmin. Maakunnan mnipulisten lunnnsujelualueiden, kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaaliminen n lisännyt paitsi pirkanmaalaisten virkistysmahdllisuuksia, mutta myös niiden liiketiminnallisen hyödyntämisen mahdllisuuksia. Kärkihankkeita: Saastuneiden maa-alueiden kunnstus, vesistöt, lunt- ja elämysmatkailu. 15

Kestävä ja Saavutettava Pirkanmaa 2014-2017: Eheytyvän ja ektehkkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen, asuminen ektehkkuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Maakuntakaavituksella n lutu edellytykset tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle sekä ektehkkaalle liikennejärjestelmälle ja asumiselle. Asumisen painpistettä ja ihmisten liikkumista n hjattu vahvjen jukkliikennevyöhykkeiden varteen ja lemassa levaan taajamarakenteeseen. Yksityisen autilun suus liikkumisesta n vähentynyt Kärkitimenpiteitä: hybridiratkaisuihin perustuva jukkliikenne (ratikka, bussi, juna), maakunnallinen lähijunaliikenne, jukkliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, rakentamisen ja asumisen hjaus ensisijaisesti lemassa levaan rakenteeseen, kaavituksen hjaus. Maakuntakaava humii riittävällä taslla lunnn eklgiset yhteydet, arvkkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet sekä virkistys- ja sujelualueet. Kärkitimenpiteitä: maakuntakaavan riittävät aluevaraukset ja niiden käyttöä hjaavat kattavat suunnittelumääräykset ja kehittämisperiaateet. Lunnnvarihin ja ympäristön laatuun liittyvä maankäytöllinen muutstavite. Teknisen hulln infrastruktuurin hultvelkaa n nnistuttu leikkaamaan. Älykkään infrastruktuurin piltteja n käynnistetty ja erilaisten materiaalivirtjen hyötykäyttöä tehstettu. Kehittämistyön mustat hevset Maailma muuttuu ympärillämme kiihtyvää vauhtia eikä hirttäytyminen ennalta määriteltyihin kärkiin le tarkituksenmukaista tilanteissa, jissa ennakimamme kehittämisphja murenee alta, Tämän vuksi maakuntastrategialla halutaan mahdllistaa myös uusien avauksien tukeminen. Avauksien n ltava kuitenkin älykkään erikistumisen ja esitettyjen timintamallien uudistamisen mukaisia. Timintatapa n muutsta stava, mikä tarkittaa yksittäisen hankesuritteen sijaan laajempaa timinnallista uudistamista. Maakunnan kehittämisresursseista viidessa (?) varataan ennalta arvaamattmien uusien avauksien ja järjestelmätasisten muutsten stamiselle. 16