Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017
Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku tilassa ja mieti asia Esitä ryhmälle pantomiimina Arvatkaa, mihin asia liittyy Keskustelkaa sen jälkeen ryhmässä, mistä asioista omahoito koostuu.
Tarkastele vuorokausirytmiäsi Miltä tyypillinen vuorokauteni näyttää kokonaisuutena? Keskustele ryhmässä tai parin kanssa Onko minulla aikaa lempiasioilleni? Onko ruokarytmini sopiva? Nukunko riittävästi? Liikunko tarpeeksi? Kirjasinko mittaukseni?
Kuva: Jarno Holopainen/ Sydänliitto Omahoito on yhteispeliä Sairauden hyvää hoitoa arjessa Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Elintapojen yhdistämistä lääkehoidon tueksi Sairauteen sopeutumista Uusien merkityksien löytämistä Mitä omahoidossa tarvitaan? Sinä päätät omaa hoitoasi ja elämäntapaasi koskevista asioista.
Teen ja valitsen itselleni hyviä asioita Pyydän apua tarvittaessa Opin elämään uudessa tilanteessa Käytännössä Minun ei tarvitse suorittaa Tavoittelen hyvinvointia
Valtimotaudin hoito Valtimotaudin etenemistä voidaan hidastaa ja oireita vähentää. Hoitona on taudin etenemisen hallinta ja oireiden hoito. Hoito koostuu elintapahoidosta ja lääkehoidosta sekä hoidon seurannasta niin kotona kuin vastaanotolla. Sepelvaltimotaudin osalta hoitona ovat myös toimenpiteet. Seuranta on tärkeä lääkityksen, oireiden ja taudin tilannekatsauksen vuoksi. Elintavoilla voidaan vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan. Usein tarvitaan myös lääkehoitoa.
Tunnista riskisi Sairastumisen riskiä ja taudin etenemistä arvioidaan aina kaikkien riskitekijöiden kokonaisuutena ei yksittäisen tekijän avulla. Mitä riskitekijöitä tunnistat itselläsi olevan?
Seuranta on omahoitoa Yhteispelillä hoito onnistuu parhaiten. Mieti, miten seuraat omahoitoa. Mitä arvoja seuraat? Miten? Pidätkö kirjaa mittauksistasi? Mitä seurataan hoitopaikassa? Keskustele esimerkiksi parin kanssa, miten toteutat omahoitoa. Sopikaa ryhmässä, miten ryhmässä seurataan omahoitoa Tulpparyhmien aikana.
LDL ja HDL Kolesteroli Huono kolesteroli (LDL) kulkeutuu verestä verisuonten seinämiin. Ravinnon kovat rasvat lisäävät huonon eli LDL- kolesterolin määrää veressä. Hyvä kolesteroli (HDL) auttaa poistamaan huonoa kolesterolia verisuonten seinämistä. Ravinnon pehmeät rasvat lisäävät hyvän kolesterolin määrää veressä.
Hyvä vastaan paha kolesteroli
Kolesterolin yleiset tavoitteet Mitkä ovat sinun tavoitearvot? Kolesterolin haitallisuuteen vaikuttavat myös muut riskitekijät, kuten diabetes, tupakointi, verenpaine, vähäinen liikunta sekä jo todettu valtimosairaus.
Tunnetko triglyseridit? Ne ovat veressä kiertäviä rasvoja, joita elimistön solut käyttävät energianlähteinä. Suurina määrinä ne lisäävät valtimotautiriskiä. Tavoitearvo on alle 1.7 mmol/l (millimoolia litrassa) Triglyseridien määrää lisäävät vyötärölihavuus, runsas alkoholin käyttö, runsas sokerin ja valkoisen viljan käyttö ja huonossa tasapainossa oleva tyypin 2 diabetes.
Veren rasvojen alentaminen lääkkeillä Rasva-aineenvaihdunnan parantamisessa elintavat ovat hoidon kivijalka. Valtimotautiriskissä olevien tai jo sairastuneiden kolesterolin hoitoon suhtaudutaan tiukemmin ja lääkehoito aloitetaan, jos tavoitteisiin ei päästä elintavoilla.(ldl-tavoitteet: alle 2,5/alle 1,8 mmol/l) Lääkehoidon suunnittelu on aina yksilöllistä. Siihen vaikuttaa kolesteroliarvojen lisäksi valtimotaudin kokonaisriski. Useimmiten sopiva hoito on löydettävissä.
Kolesterolilääkkeitä Statiinit ovat tärkein kolesterolilääkkeiden ryhmä. Ne estävät soluja valmistamasta kolesterolia, jolloin solut ottavat enemmän kolesterolia verenkierrosta. Tällöin haitallisen LDL-kolesterolin määrä veressä laskee. Fibraatit pienentävät triglyseridiarvoa ja suurentavat hieman HDLkolesteroliarvoa. Etsetimibi estää kolesterolin imeytymistä suolesta. Resiinit eli sappihappojen sitojat (kolestyramiini, kolestipoli ja kolesevelaami) pienentävät LDL-kolesteroliarvoa. PCSK9-vasta-aine ovat uusia lääkkeitä, jotka estävät LDLreseptorien hajoamista ja siten lisäävät niiden pitoisuutta maksasolujen pinnalla. Hoitotavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää useita valmisteita yhtä aikaa. Lääkkeiden teho paranee, kun samaan aikaan tehdään muutoksia elintavoissa, kuten syömisessä ja liikkumisessa.
Kuva: Johannes Romppanen/ Sydänliitto Verenpainearvot Yleinen tavoite on alle 140/90 mmhg ja diabeetikoilla alle 140/80 mmhg ja yli 80-vuotiaalla 150/90 ammattihenkilön mittauksissa. Tätä vastaa kotimittausten keskiarvoa alle 135/85 mmhg ja diabeetikolla alle 135/75 mmhg ja yli 80-vuotias alle 140/85 mmhg. Mittayksikkö on elohopeamillimetri eli mmhg. Mikä on sinun tavoitearvo? Lähde: Kohonneen verenpaineen Käypä hoito-suositus 2014.
Kuva: Johannes Romppanen/ Sydänliitto Verenpaineen mittaaminen Verenpaineen tietää vain mittaamalla Kohonnut verenpaine tarkoittaa pysyvästi koholla olevaa verenpainetta Verenpaine voi olla korkea ilman mitään tuntemuksia Verenpaine vaihtelee hetkestä toiseen: vaihtelevat mittausarvot ovat odotettuja, eivät heittelyä Arvon toteamiseen tarvitaan useita mittauskertoja ja keskiarvoja Suositusarvot perustuvat rauhallisessa lepotilassa tehtyihin mittauksiin Kuinka sinä mittaat kotona?
Kohonneen verenpaineen riskit Merkittävin haitallinen seuraus on aivoverenkiertohäiriö. Kohonnut verenpaine lisää aivoverenkiertohäiriön riskiä, kuten verisuonitukos (aivoinfarkti) ja aivoverenvuoto. Kohonnut verenpaine lisää sydämen työmäärää. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja aiheuttaa muutoksia sydänlihakseen. Se voi johtaa munuaisvaurion syntyyn. Sydäninfarktin jälkeen se lisää komplikaatioita ja hidastaa toipumista.
Kohonneen verenpaineen lääkehoito Keskeiset lääkeaineryhmät angiotensiinikonvertaasin (ACE:n) estäjät angiotensiinireseptorin (ATR:n) salpaajat diureetit (nesteenpoistolääkkeet) kalsiumkanavan salpaajat (kalsiuminestäjät) beetasalpaajat Verenpaineen lääkehoito on aina kokonaisuus, joka sovitetaan jokaiselle yksilöllisesti. Lääkkeiden teho selvästi paranee, jos samaan aikaan tekee muutoksia elintavoissa. Verenpainetaudin hoidossa käytetään usein vähintään kahta lääkettä samanaikaisesti. Yhdistelmät lisäävät hoidon tehoa ja vähentävät haittavaikutuksia, koska kunkin lääkkeen annos jää pienemmäksi kuin niitä yksinään käytettäessä.
Verensokeri Kun epäillään diabetesta, voidaan tutkia paastoverensokeri, sokerihemoglobiini (HbA1c) tai tehdä sokerirasituskoe. Normaali verensokeri paastoarvo on < 6 mmol/l ja aterian jälkeen (2 t) < 7,8 mmol/l Diabetes kyseessä, kun paastoarvo on > 7 mmol/l tai HbA1c on > 48 mmol/mol tai sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on > 11mmol/l.
ESIDIABETES Milloin on kyse diabeteksesta? - sokerirasituskokeen tulkinta - Paasto 2h arvo Normaali 6.0 7.8 Kohonnut paastosokeri 6.1-6.9 7.8 Heikentynyt sokerinsieto 7.0 7.8-11.0 Diabetes 7.0 11.1
Mitä tarkoittaa esidiabetes? Verensokeri on vähän koholla, mutta ei ole vielä kyse varsinaisesta diabeteksesta. Tämä tarkoittaa sokerirasituskokeessa: Kohonnut paastosokeri 6.1-6.9 mmol/l tai Heikentynyt sokerinsieto (2 tunnin arvo) 7.8-11.0 mmol/l Tässä vaiheessa voidaan elintavoilla vielä ehkäistä varsinainen diabetes.
Verensokerin tavoitearvot diabeetikolle Hyvä verensokeritaso edistää jaksamista ja hyvinvointia ja ehkäisee lisäsairauksien kehittymistä. Verensokeri ennen aterioita 4-7mmol/l 2 tuntia aterian jälkeen < 10 mmol/l HbA1c < 53 mmol/mol (< 7%)
Koholla olevan verensokerin vaikutukset: vointiin esim. väsymys, voimattomuus ja masennus veren rasvojen koostumukseen: rasvapallukat sokeroituvat ja takertuvat herkemmin verisuonten seinämiin suurten verisuonien lisäksi muutoksia myös pienissä verisuonissa esim. munuaiset ja silmänpohjat. hermostoon, esim. tuntopuutoksia ja hermosärkyä jaloissa
Verensokeria alentavat lääkkeet Metformiini hillitsee maksan yöllistä sokerin tuottoa, mikä alentaa paastoverensokeria. Suolistohormonit lisäävät insuliinin eritystä ja kylläisyyden tunnetta aterioiden yhteydessä. Tabletit (gliptiinit) ja pistokset Glukoosin poistajat alentavat verensokeria lisäämällä sokerin erittymistä virtsaan. Insuliini Lääkkeiden teho paranee, kun samaan aikaan tehdään muutoksia elintavoissa, kuten syömisessä ja liikkumisessa.
Insuliinihoito Insuliinihoito saattaa tulla matkan varrella tarpeelliseksi Insuliinihoidon aloittaminen ei ole tappio Riittävän varhain aloitettu insuliinihoito tukee haiman omaa tuotantoa Iltainsuliinihoito: tablettien rinnalle pitkävaikutteisen insuliinin pistos illalla, jos aamusokerit ovat koholla Iltainsuliinilla jarrutellaan maksan yöllistä sokerin tuottoa Monipistoshoito
Verensokerin seuranta ryhmän aikana (tyypin 2 diabetes) Jos ei ole lääkitystä 1 pnä/vko ennen aamupalaa ja 2 tuntia pääaterian jälkeen Jos tablettihoito tai tabletit + insuliini 2-3 pnä viikossa ennen aamupalaa ennen ja jälkeen ( 2 t) isoimman aterian Jos ateriainsuliini käytössä Ateriaparimittaukset ennen ateriaa 2 tuntia aterian jälkeen Ilta-aamuparimittaus iltapalan jälkeen ennen aamupalaa
Kuva: Anni Porrasmäki / Yksi elämä Tupakointi lisää rytmihäiriöitä, nostaa sykettä ja verenpainetta, aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutetta, vahingoittaa verisuonten seinämiä ja nopeuttaa valtimoiden ahtautumista eli ateroskleroosin muodostumista, kiihdyttää veritulpan syntyä, huonontaa punasolujen kykyä kuljettaa happea, vähentää HDL-kolesterolia ja lisää LDL-kolesterolin määrää ja lisää veren hyytymäalttiutta ja tukosvaaraa. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Artikkelin tunnus: syd00047 (006.020)
Omena vai päärynä Vatsaonteloon kertyvä rasva on aineenvaihdunnallisesti aktiivisempaa kuin päärynälihavuudessa lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Se on siten vaarallisempaa terveydelle, mutta myös helpommin laihdutettavissa.
Kotitehtävä Pohdi omahoitoasi. Mihin olet tyytyväinen? Haluatko muutosta? Mihin? Kirjaa asioita ylös otsikoiden alle tai erilliselle paperille