Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Transkriptio

1 Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et

2 Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti? 2. Miksi sepelvaltimoiden pallolaajennus? 3. Toipumisaika 4. Sepelvaltimopotilaan lääkehoito 5. Kuinka itse voin vaikuttaa sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin 5.1 Ruokavalio 5.2 Verenpaine 5.3 Liikunta 5.4 Ylipaino 5.5 Diabetes 5.6 Tupakka 5.7 Alkoholi 5.8 Stressi

3 Pallolaajennetun potilaan 3 (16) 1. Mikä on sepelvaltimotauti? Valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi on sepelvaltimotaudin pääsyy. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva pienentää verisuonen läpimittaa ja haittaa veren virtausta. Sepelvaltimoiden ahtautuessa ja verenkierron huonontuessa sydänlihaksen hapen ja ravinnon saanti vaikeutuu.

4 Pallolaajennetun potilaan 4 (16) 2. Miksi sepelvaltimoiden pallolaajennus? Sepelvaltimoahtauma voidaan tietyissä tapauksissa korjata pallolaajennuksella (PTCA = Percutaneous Transluminal Coronary Angioplasty). Pallolaajennuksella laajennetaan sepelvaltimoa silloin, kun lääkehoito ei riitä ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Pallolaajennuksessa reisi- tai rannevaltimon kautta kuljetetaan sepelvaltimoon katetri (= ohut putki), jonka avulla sepelvaltimoon ruiskutetaan varjoainetta. Röntgenkuvauksessa voidaan ahtautunut kohta paikallistaa. Tämän jälkeen ahtautuneeseen sepelvaltimoon kuljetetaan toinen katetri, jonka kärjessä on pallo. Katetrin pallo laajennetaan 6-15 ilmakehän paineella. Palloa laajentamalla ahtauma laajenee ja suoni aukeaa. Tietyissä tapauksissa laitetaan laajennetun suonen kohtaan metalliverkko eli stentti, joka pitää suonta auki. Nykyisin käytössä myös lääkepallo, lääkettä sisältävä pallokatetri. Katetri ahtauman läpi Laajennus

5 Pallolaajennetun potilaan 5 (16) 3. Toipumisaika Punktiokohdan vuotovaaran vuoksi - Välttäkää 3 vrk:n ajan raskaampaa nostelua, joka kohdistuu toimenpidekohtaan. - Jos toimenpide on tehty nivustaipeen valtimosta, tukekaa kädellä pistokohtaa esim. yskiessä. Vuorokauden kuluttua toimenpiteestä - Haavalapun voi poistaa. - Saunaan ja suihkuun saa mennä. Pistospaikan seuranta - Pistospaikkaan voi kehittyä mustelma, joka voi olla arka tai kipeä. - Tarvittaessa sitä voi hoitaa Hirudoid- tai Trombosolvoiteella (reseptivapaa). Ottakaa yhteys hätäkeskukseen, puh Jos pistoskohdassa ilmenee voimakasta kipua tai turvotusta. - Jos pistoskohta alkaa vuotaa verta, ensihoitona painakaa itse, tai toinen henkilö painaa käsin vuotokohtaa. - Jos rintakipu ei helpota otettuanne 3-5 nitroa, 2-5 minuutin välein.

6 Pallolaajennetun potilaan 6 (16) Liikunta kotiutumisen jälkeen - Rauhallista kävelyä 1-2 viikon ajan. - Lisätkää liikuntaa asteittain. - Sopivia liikuntalajeja ovat esim. kävely, pyöräily, hiihto ja uinti. - Muistakaa alku- ja loppuverryttelyn tärkeys. Matkustaminen - Matkustamiseen liittyvistä asioista voitte neuvotella hoitavan lääkärinne kanssa. Sukupuolielämä - Toimenpiteen jälkeen normaali sukupuolielämä on sallittua, kun fyysisesti tuntee jaksavansa. Jatkoseuranta - Kontrollikäynnit tapahtuvat joko P-KKS:n sisätautien sepelvaltimopoliklinikalla tai oman paikkakuntanne terveyskeskuksessa. - Ensimmäisen kontrollikäyntinne yhteydessä 1-2 kuukauden kuluttua toimenpiteestä käytte sekä lääkärin että sairaanhoitajan vastaanotolla. - Teille tehdään erilaisia tutkimuksia poliklinikkakortin mukaisesti. - Saatte tietoa paikkakuntanne sydänryhmien ja sydänpiirien toiminnasta. Sairasloman pituus määräytyy potilaskohtaisesti ( 1viikkoa 3 kuukautta ).

7 Pallolaajennetun potilaan 7 (16) 4. PTCA:lla hoidetun sepelvaltimotautipotilaan lääkehoito Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa taudin ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Käyttäkää lääkkeet aina säännöllisesti. Lääkehoito määritetään yksilökohtaisesti sepelvaltimotaudin vaikeusasteen mukaan, siksi on tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita. Asetyylisalisyylihappo (Disperin, Aspirin, Primaspan) ehkäisee veritulpan syntymistä sepelvaltimoihin. Asa lääkitys on pysyvä lääkitys, jos ei allergiaa. Stentin asettamisen jälkeen alkuvaiheeseen liittyy suuri verihyytymien muodostumisen riski, minkä vuoksi aloitetaan tehostettu verihiutaleiden tarttumista estävä lääkitys. Asan lisäksi veren hyytymistekijöihin vaikuttava lääke on PLAVIX (klopidogreeli) ja EFIENT (prasugreeli). Plavix tai Efient lääkettä on ehdottomasti käytettävä lääkärin määräämä aika. Metallistentti 1-3 kk, Lääkestentti jopa vuosi. Jos potilaalla on Asa-allergia, syö potilas loppuelämän em. lääkkeitä.

8 Pallolaajennetun potilaan 8 (16) Beetasalpaajat kuuluvat peruslääkkeisiin. Ne lievittävät taudin oireita vähentämällä sydämen supistuvuutta ja hidastamalla sykettä. Beetasalpaajat ehkäisevät rytmihäiriöitä, etenkin rasituksessa, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämen hapen tarvetta. Jos mahdollista, lääke tulisi ottaa aina samaan kellonaikaan. Nitroa eli lyhytvaikutteista nitraattia käytetään sepelvaltimotaudissa rintakipujen ehkäisyyn ja hoitoon. Vaihtoehtona kielen alle laitettavalle nitrolle on suusumute, joka imeytyy suun limakalvolta. Rintakipua voidaan ennaltaehkäistä ottamalla nitro tai suusumute ennen rasittavaa tilannetta tai kylmään ilmaan menoa. Jos nitrojen tarve lisääntyy, voi se olla merkkinä sepelvaltimotaudin pahenemisesta. Pitkävaikutteisia nitraatteja käytetään säännöllisenä lääkityksenä rintakivun ehkäisyyn. Suun kautta annosteltavien tablettien ja kapseleiden lisäksi on tarjolla nitraattilaastari. Yleensä nitraattilääkitys voidaan pienentää tai se lopetetaan kokonaan pallolaajennuksen jälkeen.

9 Pallolaajennetun potilaan 9 (16) Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja vähentävät valtimoiden ahtaumien syntymistä tai pahenemista. Ne vähentävät merkittävästi sydänkuoleman ja sydäninfarktin vaaraa. ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat lääkkeitä, jotka suojaavat sydäntä, vähentäen uuden sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja alentaen verenpainetta. Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa myös diureeteilla (nesteenpoistolääkkeillä). Kalsiuminestäjät ovat lääkkeitä, joita käytetään sekä verenpaine-, rytmihäiriö- että sepelvaltimotautilääkkeenä. Kalsiuminestäjät ehkäisevät angina pegtoris oireita. Ne laajentavat verisuonia ja laskevat siten verenpainetta. Joissakin tapauksissa verihiutaleiden tarttumista estävän lääkityksen = Plavix ja Asa lisäksi antikoagulantti eli Marevan- hoito on tarpeen

10 Pallolaajennetun potilaan 10 (16) 5. KUINKA VOIN VAIKUTTAA SEPELVALTIMOTAUDIN VAARATEKIJÖIHIN 5.1 Ruokavalio Ruokasuolan eli natriumkloridin runsas käyttö nostaa verenpainetta, lisäksi se voi aiheuttaa nesteen keräytymistä elimistöön (turvotukset, painon nousu ). Suositeltu enimmäismäärä on 5 g/päivä = teelusikallinen. Suolaa saadaan mm. liha- ja kalavalmisteista, leivästä, juustosta, leikkeleistä sekä suola-alkuisista elintarvikkeista. Suolan käyttöä voidaan vähentää käyttämällä mineraalisuolaa, suolattomia mausteita ja yrttejä. Ravinnon rasvapitoisuus saa olla korkeintaan 30 % sen sisältämästä kokonaisenergiamäärästä, mikä merkitsee naisella noin 60 g ja miehellä noin 80 g rasvaa päivässä. Rasvojen saantia voidaan välttää käyttämällä mahdollisimman vähän eläinrasvoja, esim. voita, kulutusmaitoa, kermaa. Suositeltavaa on käyttää öljyjä ja ns. pehmeitä rasvoja.

11 Pallolaajennetun potilaan 11 (16) Ruoan valmistaminen keittämällä, hauduttamalla tai mikroaaltouunissa on suositeltavaa. Myös runsaskolesterolisia ruokia, esim. munankeltuaista, maksaa, sydäntä, munuaisia, kaviaaria ja katkarapuja, tulee käyttää harvoin. Kasviksia, marjoja, hedelmiä ja yleensä kasvikuituja, esim. kokojyväviljatuotteita, pitäisi syödä päivittäin. Kolesteroli on elimistöllemme tärkeä rasva. Kuitenkin veren liian korkea kolesterolipitoisuus edesauttaa rasva-ainepaksuuntumien muodostumista sepelvaltimoiden sisäseinämiin. Tavoitearvot: kokonaiskolesteroli (S-kol) 4,0 4,5, hyvä kolesteroli (S-HDL) yli 1, huono kolesteroli (S-LDL) 2,0 2,5, (diabeetikoilla alle 2,5).

12 Pallolaajennetun potilaan 12 (16) 5.2 Verenpaine Kohonnut verenpaine kuormittaa verisuonistoa ja sydän joutuu työskentelemään kovemmin pitääkseen huolta verenkierron tarpeista. Kohonnut verenpaine nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista. Verisuoniston läpimitta ja rakenne muuttuvat jo kohonneen verenpaineen varhaisvaiheessa niin, että verenkiertovastus lisääntyy. Verisuonten läpimitta pienenee, osittain verisuonten supistumisen ja osittain verisuonten seinämän paksuuntumisen takia. Lisääntyneen työmäärän seurauksena sydämen vasemman kammion seinämä paksuuntuu. Jos korkeaa verenpainetta ei hoideta, sydämen lihasrakenne kärsii ja verisuonten rakenne muuttuu pysyvästi. Verenpainepotilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ruokasuolan määrään. Suositus on enintään 5 g (teelusikallinen) vuorokaudessa. Tavoitteena on, että verenpaine tulisi olla 130/80.

13 Pallolaajennetun potilaan 13 (16) 5.3 Liikunta Liikkuessa lihakset kuluttavat energiaa, jota ne saavat hiilihydraateista (sokerista) ja rasvoista. Säännöllisellä liikunnalla on vaikutusta myös veren rasva-arvoihin; kokonaiskolesteroli- sekä triglyseridiarvot laskevat ja suojaavan HDL-kolesterolin pitoisuus kasvaa. Lisäksi liikunta kohottaa mielialaa ja itsetuntoa, auttaa rentoutumaan ja parantaa stressinsietoa. Sopivia liikuntamuotoja ovat esim. reipas kävely, hiihto, pyöräily ja uinti. Fyysisen rasituksen suhteen jokaisen täytyy oppia elämään omien mittojensa mukaisesti; helposti oppii tietämään mikä sopii itselle ja mikä ei. Kannattaa aloittaa varovasti ja lisätä vauhtia vähitellen. Myös sään vaikutus omaan liikuntaan täytyy oppia arvioimaan (kova pakkanen, helle, tuuli). Välittömästi aterian jälkeen ei myöskään kannata liikkua. Hyötyliikunta on myös hyvä muistaa, esim. portaiden käyttäminen hissin sijasta, työmatkat mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyöräillen jne. Rintakipua voi ennaltaehkäistä ottamalla lyhytvaikutteinen nitro tai suusuihke ennen rasitusta. Mikäli rasituksen yhteydessä tulee oireita, tällöin tulee pysähtyä.

14 Pallolaajennetun potilaan 14 (16) 5.4 Ylipaino Ylipainoisilla on taipumus kohonneeseen veren kolesteroliin, verenpaineeseen sekä sokeritaudin puhkeamiseen tai pahenemiseen, mitkä edistävät verisuonten kalkkeutumista ja sydäntaudin riskin suurentumista. Painon pudottaminen on aina eduksi. Painon pudotessa alenee myös kolesterolin ja rasvojen määrä, samoin verenpaine laskee. Hyvän (HDL) kolesterolin määrä kasvaa ja sokeritaudin vaara pienenee. Painotavoite: painoindeksi (BMI) alle 25kg/m². 5.5 Diabetes Sepelvaltimotaudin tavallisiin vaaratekijöihin puuttuminen on tärkeä osa diabeteksen ehkäisyä. Diabetekseen liittyy 2-4 kertaa muita suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Myös tämän vuoksi diabetespotilaan pitkän sokerin (HbA1c) tulisi olla alle 53mmol/mol ja tyypin II diabeteksessa tulisi olla alle 49 mmol/mol. Iäkkäämmillä tyydytään arvoon alle 64 mmol/mol.

15 Pallolaajennetun potilaan 15 (16) 5.6 Tupakka Tupakka vaikuttaa haitallisesti sydämeen ja sepelvaltimoihin. Se kiihdyttää valtimoiden rasvakovetustautia eli ateroskleroosia vähentämällä hyvää (HDL) kolesterolia ja lisäämällä huonon (LDL) kolesterolin osuutta. Tupakan sisältämä nikotiini lisää stressihormonin eritystä; sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa ja sydämen hapentarve kasvaa. Nikotiini supistaa pintaverenkiertoa, jolloin ihon lämpötila laskee. Verisuonia supistava vaikutus voi edistää sepelvaltimokouristuksen syntyä. Nikotiini voimistaa verihiutaleiden liimautumistaipumusta, jolloin verenkierron tukosten vaara kasvaa; myös rytmihäiriöt voivat lisääntyä. Tupakoinnin verenkiertoon tuoma häkä pahentaa lihasten hapenpuutetta, heikentää suorituskykyä ja voi lisätä nitrolääkityksen tarvetta. Tupakointi johtaa nikotiiniriippuvuuteen, jota nykyään pidetään kroonisena sairautena. Tupakanpolton lopettamisessa nikotiinikorvaushoidosta on merkittävää apua. Tupakoinnin lopettaminen on yhtä tärkeää kuin moni sydänlääke.

16 Pallolaajennetun potilaan 16 (16) 5.7 Alkoholi Alkoholi huonontaa sydänlihaksen supistumista. Pitkään kestänyt runsas alkoholin käyttö vaurioittaa sydänlihasta. Sydänlihasten rasvapitoisuus lisääntyy ja niiden väliin kertyy sidekudosta; myös sydämen rytmihäiriöiden ja sydänveritulpan riski kasvaa. Sepelvaltimotautipotilaalla alkoholi saattaa lievittää rintakipua, mutta se ei vähennä sydämen hapenpuutetta ja on siten pikemminkin haitallista. Silloin tällöin ja kohtuullisesti yhden tai kahden ravintola-annoksen verran käytettynä alkoholi ei ole vaarallista. 5.8 Stressi Stressi voi lisätä stressihormonien eritystä elimistössä, jolloin verenpaine voi nousta ja pulssi kiihtyä. Stressi myötävaikuttaa huonojen ja epäterveellisten elintapojen omaksumiseen, kuten huonoihin ruokatottumuksiin, sekä tupakointiin ja alkoholin käyttöön.